Lue keskustelun säännöt.
En jaksa työttömyyttä enää
06.12.2018 |
Pahinta ei ole oikeastaan edes rahattomuus vaan ainainen häpeä ja syyllisyys tilanteesta ku ntyöttömyys on pitkittynyt ihan liikaa. turhaan joku tulee kohta hokemaan nohevana mene töihin,kun joitakin ei vain haluta ottaa ikinä mukaan suomalaiseen työelämään vaikka kaikkensa yrittäisi:( en jaksa olla enää te-toimiston ja kanssaihmisten sylkykuppina ja poljettavana:( ja ainainen pelko niiden vähienkin rahojan ementtämisestä(karenssi jostain pienestä unohduksesta, hallituksen uudet aktiivimallit jne.)ilomielin olisin ollut tämänkin ajan töissä, jos se vaan olisi ollut mahdollista mitenkään. vähintä mitä kanssaihmiset voisivat tehdä on työttömien syyllsitämisen lopettaminen, itse ainakin syyllistän ihan itse itseäni itsemurhan partaalle asti jokaikinen päivä
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, että tulee heti alapeukkuja, kun ehdottaa opiskelua. Mitähän haittaa siitä on näiden alapeukuttajien mielestä? Jos toinen vaihtoehto on työttömyyden ja heittopussina olon jatkuminen? Ja kirjoittaja ei vaikuta kovin tyytyväiseltä nykytilanteeseensa. Jos ai mitään tee omaksi hyväkseen, ei mikään myöskään muutu.
Jos ei ole enää 19-24 niin ei se opiskelijan status enää välttämättä mitään auta... toki se VOI parantaa työllisyyttä alasta riippuen mutta se voi myös olla pitkä 5-6 vuotta köyhyydessä kituuttamista ja sylkykuppina oloa, ei kaikki opiskelijat pääse mihinkään opiskelijapiireihinkään.
No taatusti opiskelu on parempi vaihtoehto kuin ihmeen odottaminen kotona. Tekosyitä asioiden tekemättä jättämiseen löytyy loputtomasti, niin kuin tämä sinunkin keksimäsi. Mutta mikäpä siinä. Jos ei viitsi tehdä mitään tilanteensa kohentamiseksi, turha myöskään odottaa muutosta siihen.
Kyllä tälläkin palstalla syyllistetään usein alan vaihtavia, että vie paikat nuorilta. Eikä alan vaihto takaa työpaikkaa. Minä vaihdoin kahdesti, ennen kuin sain vakipaikan. Hoitoalaa ehdotetaan kaikille. Itselle kuolen ennen kuin mihinkään hoitotyöhön. Onneksi saan nyt suunnitella remontteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on mielipidevaikuttaminen onnistunut maassamme. Minä jouduin yt-neuvotteluissa pois, 55-vuotiaana, olen työttämänä. 200 työhakemusta lähettänyt, turhaan. Sukulaiseni, (varakkaat), häpeävät minua, koska olen työtön. Jos olet työtön,et ole mitään. Olet roskaa.
Häpeämistä riittää kyllä. Äitini vetäisi itsensä varmaan kiikkuun, jos kertoisin hänelle, että olen jättänyt väikkärin kesken. Kaikki selvittämäni vain vahvistaa sitä, että pitkäaikaistyöttömänä tohtorina on vielä vaikeampaa saada töitä kuin maisterina. Äidin suurin huoli on ollut tässä, että mitä tilanteestani voi kertoa sukulaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, että tulee heti alapeukkuja, kun ehdottaa opiskelua. Mitähän haittaa siitä on näiden alapeukuttajien mielestä? Jos toinen vaihtoehto on työttömyyden ja heittopussina olon jatkuminen? Ja kirjoittaja ei vaikuta kovin tyytyväiseltä nykytilanteeseensa. Jos ai mitään tee omaksi hyväkseen, ei mikään myöskään muutu.
Jos ei ole enää 19-24 niin ei se opiskelijan status enää välttämättä mitään auta... toki se VOI parantaa työllisyyttä alasta riippuen mutta se voi myös olla pitkä 5-6 vuotta köyhyydessä kituuttamista ja sylkykuppina oloa, ei kaikki opiskelijat pääse mihinkään opiskelijapiireihinkään.
No taatusti opiskelu on parempi vaihtoehto kuin ihmeen odottaminen kotona. Tekosyitä asioiden tekemättä jättämiseen löytyy loputtomasti, niin kuin tämä sinunkin keksimäsi. Mutta mikäpä siinä. Jos ei viitsi tehdä mitään tilanteensa kohentamiseksi, turha myöskään odottaa muutosta siihen.
Kyllä tälläkin palstalla syyllistetään usein alan vaihtavia, että vie paikat nuorilta. Eikä alan vaihto takaa työpaikkaa. Minä vaihdoin kahdesti, ennen kuin sain vakipaikan. Hoitoalaa ehdotetaan kaikille. Itselle kuolen ennen kuin mihinkään hoitotyöhön. Onneksi saan nyt suunnitella remontteja.
Mene opiskelemaan on yhtä tietämättömästi ja ilkeästi sanottu kuin mene töihin. Sitä ei voi itse päättää, että pääsee. Itse voi päättää yrittää. Työttömät yrittävät päästä töihin, mutta eivät pääse, koska joku muu tekee päätöksen. Myös opiskelussa on muiden tahojen päätöksiä: hyväksytäänkö mihinkään opiskelupaikkaan, tai onko mahdollista saada minkäänlaista lainaa pankista jos ei ole mitään tuloja tai omaisuutta eikä opintotukea eikä omaehtoiseen opiskeluun myönnetä lupaa.
Korostan vielä, että ehdottomasti kannattaa yrittää ja ottaa selvää, onko mitään mahdollisuuksia, mutta ei ole yksilön vika tai syy, jos ei hyväksytä oppilaitokseen tai jos ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, että tulee heti alapeukkuja, kun ehdottaa opiskelua. Mitähän haittaa siitä on näiden alapeukuttajien mielestä? Jos toinen vaihtoehto on työttömyyden ja heittopussina olon jatkuminen? Ja kirjoittaja ei vaikuta kovin tyytyväiseltä nykytilanteeseensa. Jos ai mitään tee omaksi hyväkseen, ei mikään myöskään muutu.
Ehkäpä aloittaja on jo kerran tutkinnon tai jopa kaksi suorittanut? Ei sitä opintotukea loputtomasti saa. Muistaakseni toiselle asteelle ja korkea-asteelle tietyn määrän. Loput saat maksaa itse. Työttömänä ei maksella.
On ihmetyttänyt pitemmän aikaa tuo, että Suomessa hehkutetaan "ilmaista" koulutusta, vaikka osalla perheistä ei ole varaa lukiokirjoihin ja osa ei saa edes opintolainaa. Ja harva tietää sitäkään, että maksamaton opintolaina menee ulosottoon ja siitä peritään rouhea 7% korko. Ei ole opiskelu halpaa todellakaan.
koeta nyt jaksaa vaan. eiköhän kaikki mene joskus parempaan suuntaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen myös aika väsynyt tähän tilanteeseen. Olen lukion käynyt nuori ja nyt hakenut jo parina keväänä opiskelemaan. Viimeksi oli melko lähellä tuo pääseminen. Todistus on aika huono parissa aineessa, joista toista yritin korottaa ilman suurta hyötyä. Yliopistoon olen siis hakunut, kun siellä on monta kiinnostavaa alaa ja en siis edes yritä minnekään "liian vaikeaan" vaan niihin mihin olisi realista päästä. AMK:ssa ei ole oikein sellaisia aloja mihin ensisijaisesti haluaisin ja toisaalta sinne pyrkiessä voisi tulla vielä enemmän hankaluuksia juuri noista heikommista aineista johtuen.
Työkokemusta minulla on todella vähän lähinnä siivouksesta. Niinpä olen ollut nyt työttömänä jo pitkän aikaa. Työkokeiluja on takana muutamia ja ne ovat olleet vaihtelevia kokemuksia. Yksi paikka hyvä, mutta muissa oli välillä ikävää kohtelua, kun minua suorastaan pilkattiin jos tein pienenkin virheen tai naureskeltiin etten tiedä mitään mistään, vaikka yritin tehdä parhaani. Työkkäri on painostanut minua jo lähihoitajaksikin, mutta itse tiedän etten sopisi kyseiseen ammattiin. Nyt minulla on taas käynti edessä ja pelkään, että pistävät minut nyt kuntouttavaan tai työpajalle, vaikka itselle se olisi todella kamala asia.Olen kyllä ihan taiteellinen ihminen, mutta voin kyllä piirtää ja askarrella ihan kotonakin ilman työpajoja.
Työn saantiin vaikuttaa myös se, ettei minulla ole ajokorttia. Eräskin tuttu on jakanut jo monia vuosia kaikkia ilmaislehtiä, mutta itse en voi tehdä sitäkään kun vaatii auton. Siivoamaan en ole päässyt mihinkään pidempiin sijaisuuksiin, kun minulla ei ole tutkintoa. Eräskin pomo oikein höykytti minua, kun ensin sanoi, että hän miettii voisiko minut ottaa töihin ja sitten kun asiasta jälkeenpäin soitin niin pahoitteli kovasti kun hän on miettinyt, mutta enhän minä pärjää kun ei ole tarpeeksi kokemusta. Välillä jopa pelkän työharjoittelupaikan saaminen on ollut vaikeaa, vaikka siis ihan ilmaiseksi olisin ollut menossa. Sain soittaa kymmeniin paikkoihin ja aina joku syy miksi eivät ottaneet. Pakostakin alkaa tuntumaan, että olen ihan surkea. Toisaalta myönnän, etten varmaan ole mikään ihanne tyyppi sillä olen liian hiljainen ja ujo . Tästäkin monesti sanottu, vaikka muuten olen tehnyt työni hyvin ja olen ollut minusta ihan hyvin mukana uutena tyyppinä ja eivät vakituisetkaan ole aina niin paljon puhuneet.Minusta on asiatonta arvostella toisen persoonaa, koska kyseessä ei ollut mikään asialaspalvelutyö jossa pitää olla puhelias. Sen takia en varmaan edes oikein voi hakea tällaiseen työhön, koska en välttämättä pysty olemaan niin sosiaalinen. Tämäkin iso miinus.
Moni sukulaiseni on jo opiskelujensa loppupuolella. Minä työttömänä kahlaan edelleen niitä pääsykokeita. Pelottaa myös hirveästi se korkeakoulujen pääsykoeuudistus, että vaan todistuksella pääsisi sisään. Sitten minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia sinne päästä, koska minun reittini on vaan ne pääsykokeet, koska todistus ei riitä. Olisi todella ikävää jos tekisin koko elämäni jotakin matalapalkkaista työtä. En mitenkään väheksy sitä, mutta olen ajellut, että haluaisin korkeammalle kuin vanhempani. Välillä olen surullinen, kun lukio ei mennyt niin hyvin kuin olisi pitänyt ja siihen vaikutti monta asiaa, vaikka yritin kyllä parhaani.
Jatkuu vielä
Jatkuu
Äitini on myös ollut työttömänä pitkään. Opiskeli ensin nuorena ammatin ja sitten kun se ei enää työllistänyt niin vaihtoi vanhemmalla iällä toiseen. Silti todella rikkonainen työhistoria hänellä ja taas joutuu vähän pidemmän työllisyyden jälkeen pois kun firma lopettaa ja saa nähdä miten nyt käy, että löytääkö mitään. Hän on siis pisimmillään ollut ehkä noin 6 vuotta samassa paikassa. Joskus tietysti muutot yms ovat katkaisseet työsuhteen. Eläke jää myös todella pieneksi. Isäni taas on tehnyt kymmeniä vuosia raskasta työtä pienellä palkalla ja kyllä se alkaa jo terveydessä näkyä, vaikka onneksi eläke jo odottaa. Senkin takia vanhemmat haluaisivat minulle parempaa.
En tiedä mitä teen jos en pääse opiskelemaan. Kaikille aloille minusta ei ole esim hoitoala ja matikkapää ei minnekään insinööriksi riitä. Valitsenko sitten sen amisalan väkisin. En oikeastaan enää tiedä mitä tehdä. Tietysti yritän opiskelemaan, mutta mitä sen jälkeen. Mistä saan työtä, kun ei ole kokemusta. Tuntuu, että monet muut ovat minua jo vuosia edellä niin opiskelun kuin työn suhteen ja pelottavaa on jo näin nuorena pudota kyydistä. Muutenkin minulla ei ole paljon ystäviä ja oikeastaan ne ainoat ovat jo jossain kaukana opiskelemassa. Senkin takia elämäni on aika yksinäistä ja tylsää. En kuulu mihinkään ja jos jossain työkokeiluissa olen niin olen se uusi tyyppi joka ei kuulu taloon ja joka lähtee taas pian pois joten ei siinä mitään tuttavuuksia synny.
En ehkä tarpeeksi varautunut tällaiseen elämään vaan ajattelin, että kyllähän minä nyt opiskelemaan pääsen. Ja kyllä minä häpeän itseäni, koska olen työtön ilman opiskelupaikkaa sekä vielä jotenkin vääränlainen ihminen eli se liian hiljainen introvertti tähän päivään. Silti en pysty olemaan se puhelias höpöttäjä, vaikka kuinka yrittäisin ja tämä menisi ehkä vähän aikaa, mutta ei pidempään. Joskus itselläkin hiipii ikävät ajatukset mieleen, että tässäkö kaikki on ja en pääse haluamaani. Ymmärrän niitä jotka väsyvät. En pitäisi esim oman äitini elämää mukavana sillä on nähnyt se taistelun niistä työpaikoista ja sen työkkärin toiminnan. Jos joutuisin samaan ryöpytykseen niin en varmaan olisi niin vahva. Ja äitinikin on ihan tavallinen ihminen . Itse olen toisaalta varmaan liian kiltti ihmimen ja jotenkin liian heikko, kun pitäisi olla niin vahva ja pärjäävä. Jos elämäni on vielä vuosien päästä samanlaista niin en tiedä mitä teen. Välillä kaikki pelottaa todella paljon. Anteeksi valitus. Jos nyt en suostu siihen kuntouttavaan tai työpajaan niin sitten karenssi, mutta en haluaisi enää mennä. Jotenkin en haluaisi alistua siihen. Toisaalta minulla ei varmaan ole mitään vaihtoehtoja. Sori tämä romaani, mutta pakko purkaa ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään. Mutta olen edelleen kävelykyvytön, kivut on järkyttävät ja kuntoutus on pahasti kesken. Alanvaihto edessä, en tiedä miksi haluaisin isona, tykkäsin vanhasta työstä ihan hirveästi. En jaksa olla kotona rahattomana luuserina.. Ärsyttävää kun joku pölli mun elämän nallekarkit 😑
Vierailija kirjoitti:
Yritetään jaksaa ensi kevääseen. Tehdään sitten kaikkemme, että saadaan oikeasti inhimilliset, viisaat ihmiset valtaan ja suuri muutos oikeaan suuntaan.
Muistetaan ja muistutetaan muitakin, että kaikki muut puolueet paitsi Vihreät ja Vasemmistoliitto haluavat vastikkeellista sosiaaliturvaa. Vihreät ovat jo nousussa. Levitetään tietoa ja uskoa parempaan. Tehdään kaikkien aikojen muutoskevät! 😊
Voi mitä naivismia. On siellä ketä vain vallan kahvassa, tulos on huono tai vielä huonompi. Olemme kulutusyhteiskunnan lopussa ja se tietää kovia aikoja koko ihmiskunnalle. Eläkää toki pumpulissa, itse haluan elää realismissa ja valmistautua ( henkisesti), enkä jäädä ns. housut kintuissa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
up
pitäisikö lihavien työttömien etuja leikata?
Ei kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että on työtön, koska se ei missään tapauksessa johdu ihmisestä itsestään. Se johtuu siitä, että ei pääse töihin, mikä on ympäröivän yhteiskunnan syy. Työpaikkoja ei ole kaikille.