Kaveri pyysi korjaamaan gradunsa kielioppivirheet
Onko se hyvän ystävän velvollisuus auttaa tällaisessa hädässä?
Kaveri pyytää korjaamaan noin 60-sivuisen gradunsa. Suostuisitko hommaan, tekisitkö ilmaiseksi vai odottaisitko saavasi jonkinlaista korvausta vaivasta? Onko väärin kieltäytyä, jos ei huvita?
Kommentit (110)
Mä tarkistin siskoni gradun ja olihan siellä virheitä. Luin siis läpi ja bongasin virheet ja kerroin siskolle, että käy suurennuslasin kanssa läpi. En mä niitä korjailemaan alkanut tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Meidän gradussa on kielioppivirheitä jo ihan siinä tiivistelmässä. Aluksi häiritsi, mutta nyt olen huomannut, että on monilla muillakin, joten aivan se ja sama.
Gradut ja niiden tieteellisyys on huvittava vitsi monesti... Onneksi pääsin yliopistosta pois. Siellä väännettiin vaan jotakin kirjoitelmia. Paras idea ei voittanut, vaan paras kirjallinen tuotos, vaikka en mennyt sinne kirjoittamista opiskelemaan. Osaan kirjoittaa, mutta en pyöritellä tuubaa, joka ei kiinnosta, oikeaan muotoon.
Juuri tälläiset ovat akateemisen maailman irvikuvia.
Et viitsinyt siis käyttää aikaa neljää tuntia siihen että omaksut kirjoittamisen jalon taidon?
Ei vaadi normaali älyiseltä aikaa sitäkään. Tuon oppii jo lukiossa.
Halveksut akateemista maailmaa tuolla kirjoituksellasi ja vielä kehut itse olevasi sen tuotos.
Etkö häpeä itseäsi?
Baudlaire kääntyisi haudassaan vuoksesi. Niin hävytön on ulostulosi. Taidat olla amistrolli.
Vierailija kirjoitti:
Aikojen saatossa huomannut että kaikenlainen "elinikäinen ystävyys" katkeaa kun tilanteet muuttuu. Paras työkaveri jää jos työtilanne muuttuu.
Aika voi viedä erilleen kaikki paitsi sukulaiset. Verisidettä ei katkaista mitenkään mikä on hyvä asia ja huono asia.
Jos kaverisi on sukulainen, voit vilkaista.
Muussa tapauksessa sanot vaan ettei tunnu oikealta, tai et ehdi. Oikeasti ei-sanaa tarvi edes perustella.
Mä en nyt ymmärrä tuota "aika voi viedä erilleen kaikki paitsi sukulaiset". Miten niin?
En ole isästäni kuullut 46 vuoteen. Veljen kanssa meni välit poikki, kun hänen tyttöystävänsä ei hyväksynyt veljen rappiosukua. Eli veljestä ei ole näkynyt kuulunut 13 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän gradussa on kielioppivirheitä jo ihan siinä tiivistelmässä. Aluksi häiritsi, mutta nyt olen huomannut, että on monilla muillakin, joten aivan se ja sama.
Gradut ja niiden tieteellisyys on huvittava vitsi monesti... Onneksi pääsin yliopistosta pois. Siellä väännettiin vaan jotakin kirjoitelmia. Paras idea ei voittanut, vaan paras kirjallinen tuotos, vaikka en mennyt sinne kirjoittamista opiskelemaan. Osaan kirjoittaa, mutta en pyöritellä tuubaa, joka ei kiinnosta, oikeaan muotoon.
Juuri tälläiset ovat akateemisen maailman irvikuvia.
Et viitsinyt siis käyttää aikaa neljää tuntia siihen että omaksut kirjoittamisen jalon taidon?
Ei vaadi normaali älyiseltä aikaa sitäkään. Tuon oppii jo lukiossa.
Halveksut akateemista maailmaa tuolla kirjoituksellasi ja vielä kehut itse olevasi sen tuotos.
Etkö häpeä itseäsi?
Baudlaire kääntyisi haudassaan vuoksesi. Niin hävytön on ulostulosi. Taidat olla amistrolli.
Höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri eks niin? kirjoitti:
Tuossa vaiheessa pitäisi olla hallussa kielioppi.
Sääli että yliopistoon pääsee surkeaa väkeä.
Pitäisi oikeasti osata perusteet lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.
Jos näissä ei edes perusteita hallita, niin heikolla kantamilla ollaan. Nämä opitaan nimittäin jo lukiossa.
Yllätyin miten paljon kääntäjissäkin on täysin kielitaidotonta porukkaa. Miten ihmeessä voidaan lähteä kääntämään kieltä, jos ei osata edes kirjoittaa oikeaoppisesti?
Tätäkin puolusteltiin naureskellen että tässä käännetään, eikä olla mitään suomen kielen opettajia.
Ei näin. Ei tosiaankaan aleta puolustelemaan heikkouksia ja häpeää, vaan äkkiä korjataan virhe ja opiskellaan sille tasolle ettei enää mokailla ja menetetä kasvoja.
Eräät eivät koskaan opi. He ovat yksinkertaisesti hölmöläisiä.
Minä kuintenkin teen palveluksen ja yritän auttaa ja neuvoa, niin se otetaan hyökkäyksenä.
Ei näin. Eks niin?
Miksi?
Olen itse fyysikko ja kummastelen miksi minun pitaisi olla hyva aidinkielessa.
Ei se juurikaan auta luonnontieteiden ymmartamista.Taitaa muuten olla syy, ettta lasteni luonontietenkirjat on ihan kuraa.
Kait niissa pilkut ja ja isot kirjaimet on paikallaan mutta loogisia virheita, niita on paljon. Ehka se johtuu siita ettei se kuka on puhtaaksi kirjoittanut tajua asiasta yhtaan mitaan.Lukihairioisena luen hitaasti ja joka kirjaimen. Huomaan usein miten ajatusvirheet syntyvat tekstiin kun ei muisteta korjata taivutusmuotoa sen jalkeen kun lausetta muutetaan.
Huomaan myos kun muka viisaat olettavat muiden kirjoittavan tai puhuvan samalla tavalla kuin itse tekevat. Kun eivat malta keskittya toisen ilmaisuun, missavat erillaisen katsonta kannan.
Jos olet normaali älyltäsi ja tahdot edetä luonnollisesti alallasi (ihmisen mieli on eteenpäin), niin toki oletan että kirjoitat kirjoja tai tutkimuksia siihen ulkonäköön että se on tieteelliselle eliitille helposti luettavissa ja ymmärrettävissä olevaan tuotosta.
Kirjoittaminen on akateemisuudessa perustaito, joka pitää osata.
Olet nyt ymmärtänyt kyseenalaistamisen ihan väärin. Ei akateemisia perusteita kyseenalaisteta. Ensin sinun pitää opiskella ne asiat ennenkuin voit edes kyseenalaistaa niitä.
Amis on valitettavasti oikeassa.
En suostuisi edes korvausta vastaan, sehän on huijaamista. Jos tyyppi ei osaa itse korjata virheitään niin laittakoon gradunsa menemään kielioppivirheellisenä ja toivokoon parasta.
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Yllättävän paljon on sitten niitä jotka kuvittelee että kirjoittaminen on hallussa ja se on ihan kamalaa luettavaa.
Se että kysyy että löytyykö oikolukijaa on oikeastaan tässä tarinassa hyvä asia :D :D :D
heheee
Hyvälle ystävälle tekisin tuon palveluksen ruoka- ja viinipalkalla. Minulla ei kestäisi kuin tunnin, pari tehdä perustason korjaukset eli pilkkuvirheet, yhdyssanat, alkukirjaimet yms. Kömpelöt ilmaukset ja virkkeet alleviivaisin, ja kaveri saisi itse miettiä uudestaan.
Perusteellisempaa korjaamista en ryhtyisi tekemään ilmaiseksi. Enkä todellakaan tekisi mitään ilmaisia hommia jollekulle tuttavalle.
Olen äikänope ja hämmästelen ketjussa ilmenevää, erittäin jyrkkää suhtautumista siihen aivan luonnolliseen asiaan, että ihmiset ovat hyviä eri asioissa. Minun ei tulisi mieleenkään asettaa matikan tai historian opettajan älykkyyttä, pätevyyttä tai akateemisuutta kyseenalaiseksi sen takia, että he tekevät kirjoittaessaan virheitä. Teen niitä itsekin.
Esimerkiksi lukihäiriö oireilee usein niin, että yhdyssanat ovat vaikeita. Silti ihminen voi olla älykäs ja osaava muissa asioissa. Kaikki meistä tarvitsevat joskus apua, eikö kukaan osaa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Perusteet hukassa kirjoitti:
Minulla on yliopistossa oleilevia ystäviä. Itse olen amis.
Yllättävän moni ei osaa suomen kieltä ja kielioppia.
Hassua miten yliopistoon pääsee sellaisillekin linjoille, vaikka perusteet ovat yläasteen tasolla.
Itse olen opiskellut kaiken itsenäisesti ja vastaan vähintään maisteria arvoltani. Luen jatkuvasti asioita ja en päde akateemisuudella kuten yliopistossa oleilevat ystäväni. He ovat ihan hyvää seuraa ja ystäviä, mutta taso on hyvin heikko ja en kyllä kehtaisi itseäni kutsuttavan akateemiseksi, jos olisin samalla tasolla kuin he ovat.
Et päde koska et ole. 😂
Kuitenkin ironisesti on paljon oppineempi kuin tusinamaisterit. Se on kyllä aika hassua, kun kirjoittaminen eli se oleellisin olomuoto edetä alallaan itsenäiseksi tietokirjailijaksi tai kirjailijaksi koetaan turhana.
Silloin voi mennä ihan suoraan amikseen ja todeta että ne vuodet yliopistolla meni hukkaan taloudellisessa mielessä.
Itse opetan amiksessa yliopistosta valmistuneita ja sen lopettaineita. Heitä on hieman helpompi opastaa kuin peruskoululaisia. Eli pohjat ovat vähän paremmat. Kannustaisin maistereita käymään amiksen.
Se tekee hyvää nähdä maailmaa vähän laajemmin, jos ei tietokirjailijan tai tutkijan ura edennyt mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se niin justiinsa ole, kunhan sinne päin. Tärkeintä on filosofioida ja kuulostaa älykkäältä.
Tämä on kyllä valitettavaa. Ei oikeasti osata ja viitsitä opiskella kirjoittamisen jaloa taitoa ja puolustellaan tätä laiskuutta tai tyhmyyttä (kumpi vain käy) sillä, että sisältö on tärkeintä.
Eli miksi ei vaan voida käydä amista ja ulostaa sisältöä miten sattuu?
Ihan yhtä pätevältä se näyttää ja kuulostaa.
taiteilijoille palkkaa vai? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusteet hukassa kirjoitti:
Minulla on yliopistossa oleilevia ystäviä. Itse olen amis.
Yllättävän moni ei osaa suomen kieltä ja kielioppia.
Hassua miten yliopistoon pääsee sellaisillekin linjoille, vaikka perusteet ovat yläasteen tasolla.
Itse olen opiskellut kaiken itsenäisesti ja vastaan vähintään maisteria arvoltani. Luen jatkuvasti asioita ja en päde akateemisuudella kuten yliopistossa oleilevat ystäväni. He ovat ihan hyvää seuraa ja ystäviä, mutta taso on hyvin heikko ja en kyllä kehtaisi itseäni kutsuttavan akateemiseksi, jos olisin samalla tasolla kuin he ovat.
Et päde koska et ole. 😂
Kuitenkin ironisesti on paljon oppineempi kuin tusinamaisterit. Se on kyllä aika hassua, kun kirjoittaminen eli se oleellisin olomuoto edetä alallaan itsenäiseksi tietokirjailijaksi tai kirjailijaksi koetaan turhana.
Silloin voi mennä ihan suoraan amikseen ja todeta että ne vuodet yliopistolla meni hukkaan taloudellisessa mielessä.
Itse opetan amiksessa yliopistosta valmistuneita ja sen lopettaineita. Heitä on hieman helpompi opastaa kuin peruskoululaisia. Eli pohjat ovat vähän paremmat. Kannustaisin maistereita käymään amiksen.
Se tekee hyvää nähdä maailmaa vähän laajemmin, jos ei tietokirjailijan tai tutkijan ura edennyt mihinkään.
No nyt kirjoittelet asioista, joista et mitään tiedä. Eihän juuri kukaan akateeminen tavoittele tutkijan tai kirjailijan uraa. Akateemiset ovat opettajia, diplomi-inssejä, lääkäreitä, psykologeja, pappeja, sosiaalityöntekijöitä, projektisuunnittelijoita, kirjastonhoitajia, museoalan työntekijöitä, tulkkeja ja kääntäjiä, toimittajia, toimitusjohtajia, juristeja jne.
Toisekseen ammattkouluissa ei ole yliopiston käyneitä tai sen lopettaneita opiskelijoita. Tiedän tämän mm. siksi, että puolisoni opettaa amiksessa.
Vinkkiksi sinulle, että suomessa ei ole muodollista subjektia. Teet myös kongruenssi- ja pilkkuvirheitä. Eikä olomuodolla ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä.
T. Äikänope
Vierailija kirjoitti:
Amis on valitettavasti oikeassa.
Kaikki tietävät tämän hiljaisuudessa, mutta sitä ei saa myöntää ääneen. Minä henkilökohtaisesti inhoan tavata älykkäitä amiksia, joiden taso on korkeampi kuin minun, vaikka olen maisteri.
Onneksi harvoin törmää näihin ihmisiin. He ovat usein hyvin agressiivisia ja tenttaavia yksilöitä. Haluavat asettaa minut huonoon valoon ystävieni nähden.
Se on valitettavaa ettei kaikki opi kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
taiteilijoille palkkaa vai? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusteet hukassa kirjoitti:
Minulla on yliopistossa oleilevia ystäviä. Itse olen amis.
Yllättävän moni ei osaa suomen kieltä ja kielioppia.
Hassua miten yliopistoon pääsee sellaisillekin linjoille, vaikka perusteet ovat yläasteen tasolla.
Itse olen opiskellut kaiken itsenäisesti ja vastaan vähintään maisteria arvoltani. Luen jatkuvasti asioita ja en päde akateemisuudella kuten yliopistossa oleilevat ystäväni. He ovat ihan hyvää seuraa ja ystäviä, mutta taso on hyvin heikko ja en kyllä kehtaisi itseäni kutsuttavan akateemiseksi, jos olisin samalla tasolla kuin he ovat.
Et päde koska et ole. 😂
Kuitenkin ironisesti on paljon oppineempi kuin tusinamaisterit. Se on kyllä aika hassua, kun kirjoittaminen eli se oleellisin olomuoto edetä alallaan itsenäiseksi tietokirjailijaksi tai kirjailijaksi koetaan turhana.
Silloin voi mennä ihan suoraan amikseen ja todeta että ne vuodet yliopistolla meni hukkaan taloudellisessa mielessä.
Itse opetan amiksessa yliopistosta valmistuneita ja sen lopettaineita. Heitä on hieman helpompi opastaa kuin peruskoululaisia. Eli pohjat ovat vähän paremmat. Kannustaisin maistereita käymään amiksen.
Se tekee hyvää nähdä maailmaa vähän laajemmin, jos ei tietokirjailijan tai tutkijan ura edennyt mihinkään.
No nyt kirjoittelet asioista, joista et mitään tiedä. Eihän juuri kukaan akateeminen tavoittele tutkijan tai kirjailijan uraa. Akateemiset ovat opettajia, diplomi-inssejä, lääkäreitä, psykologeja, pappeja, sosiaalityöntekijöitä, projektisuunnittelijoita, kirjastonhoitajia, museoalan työntekijöitä, tulkkeja ja kääntäjiä, toimittajia, toimitusjohtajia, juristeja jne.
Toisekseen ammattkouluissa ei ole yliopiston käyneitä tai sen lopettaneita opiskelijoita. Tiedän tämän mm. siksi, että puolisoni opettaa amiksessa.
Vinkkiksi sinulle, että suomessa ei ole muodollista subjektia. Teet myös kongruenssi- ja pilkkuvirheitä. Eikä olomuodolla ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä.
T. Äikänope
Kylläpä on. Amikseen siirtyy paljon yliopistossa epäonnistuneita ja sitten niitä joita ihan kiinnostaa oppia rakentamaan esimerkiksi oma koti.
Älä sinä tule pätemään tänne. Et edes ole oikeasti opettajakaan.
Yliopistosta valmistuu liikaa työttömiä haihattelijoita ja opettajiakin alkaa olemaan niin paljon että ei riitä työt. Voisi ihan suosiolla sulkea ovia ja ohjata ammattikouluihin opiskelemaan.
Tasokin on heikko. Lukion voisi yhdistää suoraan peruskouluun. Todella moni ystäväni (opettavat lukiossa) ovat sitä mieltä että taso on matalin vuosikymmeniin.
Lukion käynti on ajan haaskausta suurimmalle osalle sen käyneistä ja vain muutamat hyötyvät koko laitoksesta.
Aihe vapaalla kun lukee, niin aika heikko kirjoituken taso on näillä ns. äikänopeillakin :D
Takasi kouluun vaan oppimaan nöyryyttä ja jaloa taitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amis on valitettavasti oikeassa.
Kaikki tietävät tämän hiljaisuudessa, mutta sitä ei saa myöntää ääneen. Minä henkilökohtaisesti inhoan tavata älykkäitä amiksia, joiden taso on korkeampi kuin minun, vaikka olen maisteri.
Onneksi harvoin törmää näihin ihmisiin. He ovat usein hyvin agressiivisia ja tenttaavia yksilöitä. Haluavat asettaa minut huonoon valoon ystävieni nähden.
Se on valitettavaa ettei kaikki opi kirjoittamaan.
Teet koko ajan samoja virheitä. Suomessa ei edelleenkään käytetä muodollista subjektia. Ja taas teit kongruenssivirheen. Kuinka monena henkilönä muuten yrität esiintyä? Juu ja aggressiivisessa on kaksi g-kirjainta.
T. Äikänope
Itse yllätyin maisteritason kurssilla, miten surkeaa tekstiä jotkut vielä opintojen loppusuoralla kirjoittavat. Kandiopinnot on menty todennäköisesti läpi enimmäkseen arvosanoilla 1-3 eli menty sieltä mistä aita on matalin eikä opittu kunnollista argumentaatiota tai muita tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Yliopistoista valmistuu samoilla papereilla hyvin eritasoista porukkaa, osalla opiskelun eteen ei ole tehty juuri mitään eikä osaaminen ole häävillä tasolla edes viiden vuoden opintojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amis on valitettavasti oikeassa.
Kaikki tietävät tämän hiljaisuudessa, mutta sitä ei saa myöntää ääneen. Minä henkilökohtaisesti inhoan tavata älykkäitä amiksia, joiden taso on korkeampi kuin minun, vaikka olen maisteri.
Onneksi harvoin törmää näihin ihmisiin. He ovat usein hyvin agressiivisia ja tenttaavia yksilöitä. Haluavat asettaa minut huonoon valoon ystävieni nähden.
Se on valitettavaa ettei kaikki opi kirjoittamaan.
Teet koko ajan samoja virheitä. Suomessa ei edelleenkään käytetä muodollista subjektia. Ja taas teit kongruenssivirheen. Kuinka monena henkilönä muuten yrität esiintyä? Juu ja aggressiivisessa on kaksi g-kirjainta.
T. Äikänope
Testasin. Miehesi taitaa vähän neuvoa sinua. Joku sielä lähellä ainakin osaa jotain.
Oli pakko testata, kun on niin paljon heikosti oppinutta väkeä trollailemassa.
Minä olen siis se oikeasti akateeminen älykäs ihminen.
Vaikuttaisi kyllä akateemiselta, joka hassusti kehui että hänellä on myös tutkinto ammattikoulusta. Kehui siis toista tutkintoaan.
Siinäpä vasta esimerkillinen itsekriittinen kansalainen, jolla näkemystä riittää monella tasolla.
Harjoitelkaapa kirjoittamista ja lukemista maltilla. Aihe vapaalta ette opi sitä, vaan nyt kirjat käteen nappulat!
Minä odotan filosofian maisterilta vähintään yhtä esseekokoelmaa julkaistavaksi. Etenkin jos oppivuosia on yli kymmenen vuotta takana. Siinä pitäisi jo vähän tulla näyttöä osaamisesta.
Harva kuitenkaan alkaa kirjailijaksi tai tuottamaan tekstiä, vaikka siihen on opiskeltu osa elämästä.
Silloin moni miettii että pitäisikö mennä amikseen?
Olisitte menneet amikseen turhakkeet.