Lue keskustelun säännöt.
Kaveri pyysi korjaamaan gradunsa kielioppivirheet
06.12.2018 |
Onko se hyvän ystävän velvollisuus auttaa tällaisessa hädässä?
Kaveri pyytää korjaamaan noin 60-sivuisen gradunsa. Suostuisitko hommaan, tekisitkö ilmaiseksi vai odottaisitko saavasi jonkinlaista korvausta vaivasta? Onko väärin kieltäytyä, jos ei huvita?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse yllätyin maisteritason kurssilla, miten surkeaa tekstiä jotkut vielä opintojen loppusuoralla kirjoittavat. Kandiopinnot on menty todennäköisesti läpi enimmäkseen arvosanoilla 1-3 eli menty sieltä mistä aita on matalin eikä opittu kunnollista argumentaatiota tai muita tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Yliopistoista valmistuu samoilla papereilla hyvin eritasoista porukkaa, osalla opiskelun eteen ei ole tehty juuri mitään eikä osaaminen ole häävillä tasolla edes viiden vuoden opintojen jälkeen.
Kyllä. Kuten juuri amiskin tässä ketjussa totesi niin taso on laskenut räjähtävästi.
Peruskouluistakin pääsee ulos henkilöitä, jotka osaavat tuskin lukea.
Ilokseni olen huomannut että moni filosofian maisteri hankkii myöhemmin ammattikoulusta pätevyyden oikeisiin töihin, kun ei akateeminen ura ollutkaan se oma juttu.
Tunnen opettajan, joka on hankkinut itselleen pätevyydet kolmeen ammattiin, kun opettajan töitä nyt ei vaan ole tarjolla. Hänessä on sitä oikeaa henkeä edetä elämässään, eikä jäädä ns. tuleen makaamaan.
Rokkahan se aikoinaan sanoi että ei saa jäädä tuleen makaamaan. Rokka oli yksi Suomen tunnetuimmista sotilaista ja myöhemmin menestyi Yhdysvalloissa ammattisotilaana mm Viatnamin sodissakin.
Amikselta taitaa nyt jutut mennä vähän sinne työhaalareiden henkselien paukuttamisen ja pätemisen puolelle ihan oman mielikuvituksen syötön lisäksi. Rokka on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa kuvattu fiktiivinen henkilö, jonka sinä sekoitat ilmeisesti nyt muka joka alan asiantuntijana esiintyessäsi Lauri Törniin. Yrität myös päteä oikeakielisyydelläsi, vaikka itse kirjoitat (useana eri henkilönä esiintyessäsi) alkeellisia kielivirheitä vilisevää suomea.
Valitettavasti nykyään vain murto-osa vaikka siinä gradussa tarvittavasta kirjallisuudesta on saatavilla suomeksi, joten jokainen graduntekijä on jo samalla kääntäjä ja oman erikoisalansa lopputyötä tekevä, jonka alaa suomen kieli oikeinkirjoitussääntöineen ei välttämättä ole lainkaan. Jopa väitöskirjat oikoluetaan (englanniksi tehdyt tarkastetaan natiivilla) ennen julkaisua, koska omalle tekstilleen tosiaan jokainen voi tulla sokeaksi.
Kielivirheitä riittää myös jo painetuissa teoksissa ihan proffatasolta asti, eivätkä ne välttämättä ole yhtä karkeita kielivirheitä, joita esim. sinä teet systemaattisesti jo lyhyissä vastauksissasi, vaan niihin voi jäädä tahattomia typoja, unohtuneita pilkkuja tai pisteitä tai lauseen tai virkkeen myöhemmän korjailun jäljiltä niitä kongruenssivirheitäkin, joita tekijä ei itse oikolukiessa omaa tekstiään välttämättä huomaa. Pilkkusääntöjäkin rikotaan jatkuvasti etenkin lehtiartikkeleissa, joiden laatijoiden koulutukseen sentään sisältyy suomen kielen hallinta. Jos lehden artikkeli on peräisin jostain englanninkielisestä lähteestä, esiintyy suomen kielelle käännetyssä tekstissä todennäköisesti myös kirjoitusvirheitä. Englannista saadut vaikutteet eksyvät aivan liian usein suomen kieleen tieteellisissä tekstissäkin, koska monella alalla yliopistoissa tenttikirjat ovat saatavilla vain englanniksi. Kirjoittajilla voi olla myös kiire, jolloin käännös tehdään ns. asiasisältö edellä.
Oikolukua ei myöskään pitäisi rinnastaa mihinkään uudelleenkirjoittamiseen, joka on kokonaan eri asia. Uudelleenkirjoitus on paikallaan silloin, kun teksti vilisee asiavirheitä tai säännöllisiä kielioppivirheitä, joissa vaikka verbiä taivutetaan jatkuvasti eikä vahingossa väärin (kuten vaikka ketjun pätevällä amiksella). Sanottakoon vielä, että jonkun Huhtiksen gradussaan harjoittama kopsaaminen on luonteeltaan ennemminkin jonkun toisen esittämien ideoiden varastelua ja niiden esittämistä ominaan, joka on jo vakavampi rike kuin pilkkusääntöjen tai verbin kongruenssin laiminlyönti (vaikka Laura H. tosiaan kopsasi kielivirheitä myöten sen oman tekstinsä jonkun toisen gradusta).
Hyvä "servaus". Henkselinpaukuttelijat takaisin maan pinnalle.
Joo saatiin kerrankin vähän näitä joutilaita töihin. Suurin osa jälleen odotteli että joku fiksu kirjoittaa pitkän liturgian amiksille ja odotteli sitä sitten. Päätöshän oli että ottivat sitten kunnian jonkun yksittäisen fiksun purkauksesta.
Selvä purkaushan tuo oli. Ei siinä juuri huumorintajua ollut, vaikka usein saa kuulla amiksista selvää naljailua. Ei kestetä toiseen suuntaan.
Häpeäisitte nyt vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Luuleeko joku ihan oikeasti, että yliopistosta valmistuvalta odotetaan täydellistä kielen hallintaa? Eihän siihen kykene kuin ammatikseen tekstejä korjaavat henkilöt. Ei ne proffatkaan huomaa kuin törkeimmät kielioppivirheet.
Siitä ei nyt ole kyse, vaan siitä että veronmaksajat haluavat rahoilleen vastinetta ja oppineisuutta. Kyllä se satoja vuosia sitten oli niin että jokainen osasi kirjoittaa oikein.
Jaahas. Amis taas meillä pätemässä varsinaisena asiantuntijana. Puhuit viestissäsi sadoista vuosista, vaikka Aleksis Kivestä ei ole vielä kahtasataa vuottakaan. Ällistytäpä meidät kaikki nyt sillä suurella tiedollasi, kuinka hyvin suomalaiset oppineet vaikka kaksisataa vuotta sitten osasivat ruotsia, venäjää, saksaa tai latinaa, jolla tiedettä tehtiin siihen aikaan, kun englanti ei ollut vielä astunut kehiin eikä suomen kielestä tiedetty juuri muuta, kuin että se oli Venäjän haltuun siirtyneen rahvaan kieli siinä maassa, jota Ruotsi siihen asti pitänyt omanaan.
Taidat olla uusi täällä?
Käytit melkoisesti aikaa häneen.
Vierailija kirjoitti:
Onko se hyvän ystävän velvollisuus auttaa tällaisessa hädässä?
Kaveri pyytää korjaamaan noin 60-sivuisen gradunsa. Suostuisitko hommaan, tekisitkö ilmaiseksi vai odottaisitko saavasi jonkinlaista korvausta vaivasta? Onko väärin kieltäytyä, jos ei huvita?
Tekisin tietenkin. Mulla on tapana auttaa kavereita ja saan siitä hyvän mielen.
Äitini kertoi että kyllä hän olisi työttömänä akateemisena opiskellut itselleen oikean ammatin, jos ei töitä löydy. On se jännä kun ei työt kelpaa.
Olisi vaikka kuinka töitä tehtävänä. Tietenkin palkka on vähän matalampi, mutta luulisi työn kelpaavan?
Kelvollisuuden bussikuskiksi suorittaa melko nopeasti ja edullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse yllätyin maisteritason kurssilla, miten surkeaa tekstiä jotkut vielä opintojen loppusuoralla kirjoittavat. Kandiopinnot on menty todennäköisesti läpi enimmäkseen arvosanoilla 1-3 eli menty sieltä mistä aita on matalin eikä opittu kunnollista argumentaatiota tai muita tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Yliopistoista valmistuu samoilla papereilla hyvin eritasoista porukkaa, osalla opiskelun eteen ei ole tehty juuri mitään eikä osaaminen ole häävillä tasolla edes viiden vuoden opintojen jälkeen.
Kyllä. Kuten juuri amiskin tässä ketjussa totesi niin taso on laskenut räjähtävästi.
Peruskouluistakin pääsee ulos henkilöitä, jotka osaavat tuskin lukea.
Ilokseni olen huomannut että moni filosofian maisteri hankkii myöhemmin ammattikoulusta pätevyyden oikeisiin töihin, kun ei akateeminen ura ollutkaan se oma juttu.
Tunnen opettajan, joka on hankkinut itselleen pätevyydet kolmeen ammattiin, kun opettajan töitä nyt ei vaan ole tarjolla. Hänessä on sitä oikeaa henkeä edetä elämässään, eikä jäädä ns. tuleen makaamaan.
Rokkahan se aikoinaan sanoi että ei saa jäädä tuleen makaamaan. Rokka oli yksi Suomen tunnetuimmista sotilaista ja myöhemmin menestyi Yhdysvalloissa ammattisotilaana mm Viatnamin sodissakin.
Amikselta taitaa nyt jutut mennä vähän sinne työhaalareiden henkselien paukuttamisen ja pätemisen puolelle ihan oman mielikuvituksen syötön lisäksi. Rokka on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa kuvattu fiktiivinen henkilö, jonka sinä sekoitat ilmeisesti nyt muka joka alan asiantuntijana esiintyessäsi Lauri Törniin. Yrität myös päteä oikeakielisyydelläsi, vaikka itse kirjoitat (useana eri henkilönä esiintyessäsi) alkeellisia kielivirheitä vilisevää suomea.
Valitettavasti nykyään vain murto-osa vaikka siinä gradussa tarvittavasta kirjallisuudesta on saatavilla suomeksi, joten jokainen graduntekijä on jo samalla kääntäjä ja oman erikoisalansa lopputyötä tekevä, jonka alaa suomen kieli oikeinkirjoitussääntöineen ei välttämättä ole lainkaan. Jopa väitöskirjat oikoluetaan (englanniksi tehdyt tarkastetaan natiivilla) ennen julkaisua, koska omalle tekstilleen tosiaan jokainen voi tulla sokeaksi.
Kielivirheitä riittää myös jo painetuissa teoksissa ihan proffatasolta asti, eivätkä ne välttämättä ole yhtä karkeita kielivirheitä, joita esim. sinä teet systemaattisesti jo lyhyissä vastauksissasi, vaan niihin voi jäädä tahattomia typoja, unohtuneita pilkkuja tai pisteitä tai lauseen tai virkkeen myöhemmän korjailun jäljiltä niitä kongruenssivirheitäkin, joita tekijä ei itse oikolukiessa omaa tekstiään välttämättä huomaa. Pilkkusääntöjäkin rikotaan jatkuvasti etenkin lehtiartikkeleissa, joiden laatijoiden koulutukseen sentään sisältyy suomen kielen hallinta. Jos lehden artikkeli on peräisin jostain englanninkielisestä lähteestä, esiintyy suomen kielelle käännetyssä tekstissä todennäköisesti myös kirjoitusvirheitä. Englannista saadut vaikutteet eksyvät aivan liian usein suomen kieleen tieteellisissä tekstissäkin, koska monella alalla yliopistoissa tenttikirjat ovat saatavilla vain englanniksi. Kirjoittajilla voi olla myös kiire, jolloin käännös tehdään ns. asiasisältö edellä.
Oikolukua ei myöskään pitäisi rinnastaa mihinkään uudelleenkirjoittamiseen, joka on kokonaan eri asia. Uudelleenkirjoitus on paikallaan silloin, kun teksti vilisee asiavirheitä tai säännöllisiä kielioppivirheitä, joissa vaikka verbiä taivutetaan jatkuvasti eikä vahingossa väärin (kuten vaikka ketjun pätevällä amiksella). Sanottakoon vielä, että jonkun Huhtiksen gradussaan harjoittama kopsaaminen on luonteeltaan ennemminkin jonkun toisen esittämien ideoiden varastelua ja niiden esittämistä ominaan, joka on jo vakavampi rike kuin pilkkusääntöjen tai verbin kongruenssin laiminlyönti (vaikka Laura H. tosiaan kopsasi kielivirheitä myöten sen oman tekstinsä jonkun toisen gradusta).
Hahhaa ha sitten nää akateemiset ihmettelee miks ei ole töitä. Ei tollasia k-päitä tarvita vaikka olis kuinka hyvät paperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrassaan huvittavaa itsensä ylentämistä taas koko ketju täynnä. Tämänkin palstan akateemisista vain todella harva hallitsee kieliopin niin täydellisesti, että ei tarvitsisi apua. Voihan ne pilkkuvirheet jättää sinne graduun jos siltä tuntuu... Osa ei halua jättää. Amiksille sen verran vinkiksi, että harvemmin siellä puhutaan yhdys sanoista, vaan vähän pienemmistä virheistä.
Ja sitten näille itseoppineille psykoosipotilaille. Kun olette niin helvetin älykkäitä, niin eihän se oikean akateemisen loppututkinnon opiskelu olisi teille kuin muutaman lapun täyttö pääsykokeessa ja sitten kaiken tenttiminen? Mutta jostain syystä tätä ei saada tehtyä, vaikka se tutkinto helpottaisi elämää aika lailla. Ei tarvitsisi ainakaan tuntea jatkuvaa alemmuutta ja todistella muille ,että on ihan yhtä älykäs kuin sen tutkinnon omaava.
Traumatisoiduin lapsuuden hyväksikäytöstä niin pahasti, etten kykene keskittymään takaumien takia.
Testissä sain äo-pisteitä yllättävänkin paljon, mutta voin kertoa ettei siitä ole mitään hyötyä, kun ei voi keskittyä.
Myös, hulluuden rajoilla voi olla herkästi tarkkanäköinen ja katsoa kokonaisuuksia. Jos olisi täysin pöpi, mahtaisko silloin seotakaan? Alisuorittamiselle on omat pohdintansa.
Ainakin muutama akateeminen tuo julki selvästi vähän aikaa manatun oikean asenteensa tiettyihin töihin liittyen. Olisi liuta töitä joita voisi tehdä ja olisi huutava pula.
Ei vaan kouluttauduta. Opiskeluaikana kuitenkin työt maittivat ja tuli siivottua. Paperien jälkeen ollaan vaan työttömänä.
Mitäs elämää se sellainen oikein on?
Käydään yliopisto ja ei mennä töihin.
Tämä ei oikein soinnu minun korvaani. Työt on tehtävä.
Opettajan töitäkin odotellessa voisi vaikka siivota välillä. Tai käydä vartijan pikakurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttuja nähneenä. Ennen työt kelpasi. Ei enään kun on paperit.
Nää maisterin paperit katos.
Ei niillä siivota. Ollaan vaa työttömänä vaikka hyvin tuli siivottua opiskeluaikana.
Miks sulle ei enää työt kelpaa?
Olen kaksi gradua oikolukenut ja ihan ilman korvausta. Tein sellaisen kevyen oikoluvun, eli korjasin lähinnä kirjoitusvirheet. Rakenteeseen tai lauseisiin en isommin puuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin sitä työllistytään? kirjoitti:
Ainakin muutama akateeminen tuo julki selvästi vähän aikaa manatun oikean asenteensa tiettyihin töihin liittyen. Olisi liuta töitä joita voisi tehdä ja olisi huutava pula.
Ei vaan kouluttauduta. Opiskeluaikana kuitenkin työt maittivat ja tuli siivottua. Paperien jälkeen ollaan vaan työttömänä.
Mitäs elämää se sellainen oikein on?
Käydään yliopisto ja ei mennä töihin.
Tämä ei oikein soinnu minun korvaani. Työt on tehtävä.
Opettajan töitäkin odotellessa voisi vaikka siivota välillä. Tai käydä vartijan pikakurssi.
Eiköhän aktiivimalli tule ja hoitele noi pian. Ei tarvi hikoilla asian suhteen. Päättäjät on toimeliaita.
Jos aktiviimalli tuntuu tärkeeltä niin ens vaaleissa jatkuu vääntö. Pitää saada samat puoleet jatkoon!
Odotan että juurikin keskusta tai kokoomus saisi työttömät maisterit oikeisiin töihin. Ei työttömänä olessa ole mitään järkeä istuskella ja odotella niitä töitä. Töitä olisi tehtävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kaksi gradua oikolukenut ja ihan ilman korvausta. Tein sellaisen kevyen oikoluvun, eli korjasin lähinnä kirjoitusvirheet. Rakenteeseen tai lauseisiin en isommin puuttunut.
Mitä edes tarkoittaa "lauseisiin puuttuminen"?
Työntantajana ihmettelen suuresti että maisterin papereiden jälkeen ei ole työt kelvanneet. Olisin voinut vaikka nostaa eurolla tuntipalkkaa. 9e tunti.
Vaan nyt odotellaan jotain suurempaa ilmeisesti. Ei edes marketissa tervehditä enään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa äänestää keskustaa niin saadaan nämä laiskurit töihin kääntämään tai tekemään toimistotöitä edullisesti.
Ei millään pahalla, mutta viinipullo gradun korjaamisesta ei oikein nosta taloutta sitten yhtään. Kenen rahoja ne viinipulloon menneet rahat olikaan?
Perusteet hukassa kirjoitti:
Minulla on yliopistossa oleilevia ystäviä. Itse olen amis.
Yllättävän moni ei osaa suomen kieltä ja kielioppia.
Hassua miten yliopistoon pääsee sellaisillekin linjoille, vaikka perusteet ovat yläasteen tasolla.
Itse olen opiskellut kaiken itsenäisesti ja vastaan vähintään maisteria arvoltani. Luen jatkuvasti asioita ja en päde akateemisuudella kuten yliopistossa oleilevat ystäväni. He ovat ihan hyvää seuraa ja ystäviä, mutta taso on hyvin heikko ja en kyllä kehtaisi itseäni kutsuttavan akateemiseksi, jos olisin samalla tasolla kuin he ovat.
Itsekin olen törmännyt teekkareihin, jotka eivät osaa kirjoittaa kunnollista tekstiä oikein millään kielellä. Matikassa ja fysiikassa ovat kelvollisia ja niillä eväillä sitten yliopistoon.
Tunnen myös hemmetin fiksuja, amiksen käyneitä ihmisiä, jotka olisivat niin halutessaan voineet mennä aikanaan lukioon (muutamilla yläasteen keskiarvo oli ysin pinnassa) ja mikä ettei vaikka yliopistoon – eihän se ole ollut enää vuosikymmeniin kovinkaan kummoinen paikka.
Mun taksa on tonnin per päivä. Mutta on sitten myös laatua.
Kannattaa laskuttaa gradun kielioppivirheiden korjaamisesta esim. 2 € per löydetty virhe. Asiavirheistä taksa korkeampi esim. 20 € per virhe. Näin kaveri ei anna puolivalmista työtä sun viimeisteltäväksi. Lisäksi kannattaa sopia maksimisumma, minkä kohdalla lopetat työn.
Itse olen suostunut yhden fysiikan gradun kieliopin katsomaan kaverille ilmaiseksi. Se oli suurimmaksi osaksi kaavoja ja laskuja, joihin en kajonnut, eli työtä ei paljoa ollut. Toki oli siinäkin haasteensa näin maallikolle, kun välillä niistä sanoista ei tiennyt, mikä on substantiivi ja mikä adjektiivi, ja mikä on tarkoitettu olemaan yhdyssana. Vähän kuin suomen kielen lauserakennetta noudattavaa siansaksaa olisi korjannut.
Hyvä "servaus". Henkselinpaukuttelijat takaisin maan pinnalle.