Kaveri pyysi korjaamaan gradunsa kielioppivirheet
Onko se hyvän ystävän velvollisuus auttaa tällaisessa hädässä?
Kaveri pyytää korjaamaan noin 60-sivuisen gradunsa. Suostuisitko hommaan, tekisitkö ilmaiseksi vai odottaisitko saavasi jonkinlaista korvausta vaivasta? Onko väärin kieltäytyä, jos ei huvita?
Kommentit (110)
Ennenvanhaan opettajan pätevyyden sai ihan tekemällä töitä yliopistolla. Nykyään koko prosessia on nopeutettu ja näkeehän sen että tuloksena on näitä pikamaistereita.
Halvalla saa heikkoa laatua.
Toivottavasti ei sentään töihin pääse. Paitsi suhteella pääsee, kun kuuluu oikeaan puolueeseen.
Vähän ot mut ainakin on tullut selväksi se että edelleen akateemiset kuvittelee olevansa parempaa väkeä kuin kunnon duunarit, jotka maksaa koko yliopiston. Nyt vähän kunnioitusta maksavaa kättä kohti. Selvä?
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
https://www.scribbr.fi/oikoluku/suomenkielinen-opinnaytetyo/
Naurettavan alhainen hinta.
Tuo on joku feikkijuttu, sivutkin osin englanniksi ja palaute tulee aina samanlaisena takaisin, tekstissä osoitetut kohdat ovat ihan kummallisia jne.
Minä olen korjannut opiskelukaverin gradun kielioppivirheet. Pyysi minua, koska minulla oli suomen kieli sivuaineena. Aikaa meni noin 40 tuntia! Ei enää ikinä.
Fiksua luettaa tuotoksensa läpi puolueettomalla taholla, ennen kuin jättää julkaistavaksi minkä tahansa tekstin.
Vaikka kuinka kävisi läpi vaikka sitä graduaan, omalle tekstille tulee niin sokeaksi, että yksi pieni kirjoitusvirhe voi siirtyä versiosta toiseen. Ulkopuolinen lukija taas bongaa sen hetkessä. Työn luettaminen toisella henkilöllä ei muuta sitä tämän henkilön tekstiksi, jos kysymys on vain oikoluennasta.
En todellakaan suostuisi korjaamaan kenenkään gradua, vaikka maksettasiin. Kuka tuollaista edes kehtaa kysyä? Itselläni ei käynyt edes mielessä, että pistäisin jonkun muun lukemaan graduani (paitsi proffan, jonka työtä se on). Ja gradussahan yksi arvosanan kriteeri on nimenomaan oikeakielisyys, niin tuohan on huijaustakin.
Vierailija kirjoitti:
Itse yllätyin maisteritason kurssilla, miten surkeaa tekstiä jotkut vielä opintojen loppusuoralla kirjoittavat. Kandiopinnot on menty todennäköisesti läpi enimmäkseen arvosanoilla 1-3 eli menty sieltä mistä aita on matalin eikä opittu kunnollista argumentaatiota tai muita tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Yliopistoista valmistuu samoilla papereilla hyvin eritasoista porukkaa, osalla opiskelun eteen ei ole tehty juuri mitään eikä osaaminen ole häävillä tasolla edes viiden vuoden opintojen jälkeen.
Kyllä. Kuten juuri amiskin tässä ketjussa totesi niin taso on laskenut räjähtävästi.
Peruskouluistakin pääsee ulos henkilöitä, jotka osaavat tuskin lukea.
Ilokseni olen huomannut että moni filosofian maisteri hankkii myöhemmin ammattikoulusta pätevyyden oikeisiin töihin, kun ei akateeminen ura ollutkaan se oma juttu.
Tunnen opettajan, joka on hankkinut itselleen pätevyydet kolmeen ammattiin, kun opettajan töitä nyt ei vaan ole tarjolla. Hänessä on sitä oikeaa henkeä edetä elämässään, eikä jäädä ns. tuleen makaamaan.
Rokkahan se aikoinaan sanoi että ei saa jäädä tuleen makaamaan. Rokka oli yksi Suomen tunnetuimmista sotilaista ja myöhemmin menestyi Yhdysvalloissa ammattisotilaana mm Viatnamin sodissakin.
Ihmiset ovat kylläkin melko useimmiten ilkeitä hyväksi käyttäjiä. Minä korjasin ystävän kradun kielioppi virheet ja hänkin kehtasikin sanoa jälki käteen että olin tehnyt enemmänkin virheitä kuin niitä olin korjannut. Nyt ei olla enää puhe väleissä.
Hohhoijaa. Ihan kaikki ammattikirjoittajatkin luetuttavat tekstinsä ennen julkaisemista muilla ihmisillä. Sitä varten on kustannustoimittajia ja oikolukijoita. Väinö Linnastakaan tuskin tekee huijaajaa se, että kustantamossa autettiin tekstin viimeistelyssä.
Käsittääkseni kyse oli siitä, tekisikö joku ilmaiseksi kaverille tällaisen palveluksen.
Itse kerran korjasin yhden suomenruotsalaisen daamin artikkelin virheet.
Tuo korjaaman artikkelin avulla tuo onnistui hankkimaan itselleen duunia. Tuskin saa toista kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikojen saatossa huomannut että kaikenlainen "elinikäinen ystävyys" katkeaa kun tilanteet muuttuu. Paras työkaveri jää jos työtilanne muuttuu.
Aika voi viedä erilleen kaikki paitsi sukulaiset. Verisidettä ei katkaista mitenkään mikä on hyvä asia ja huono asia.
Jos kaverisi on sukulainen, voit vilkaista.
Muussa tapauksessa sanot vaan ettei tunnu oikealta, tai et ehdi. Oikeasti ei-sanaa tarvi edes perustella.Mä en nyt ymmärrä tuota "aika voi viedä erilleen kaikki paitsi sukulaiset". Miten niin?
En ole isästäni kuullut 46 vuoteen. Veljen kanssa meni välit poikki, kun hänen tyttöystävänsä ei hyväksynyt veljen rappiosukua. Eli veljestä ei ole näkynyt kuulunut 13 vuoteen.
Myönnän virheen. Mutta on sitä kuitenkin jostain peräisin halusi tai ei.
Varmastikaan ei tarvi olla kenenkään kanssa tekemisissä vain muodon vuoksi.
Kerrassaan huvittavaa itsensä ylentämistä taas koko ketju täynnä. Tämänkin palstan akateemisista vain todella harva hallitsee kieliopin niin täydellisesti, että ei tarvitsisi apua. Voihan ne pilkkuvirheet jättää sinne graduun jos siltä tuntuu... Osa ei halua jättää. Amiksille sen verran vinkiksi, että harvemmin siellä puhutaan yhdys sanoista, vaan vähän pienemmistä virheistä.
Ja sitten näille itseoppineille psykoosipotilaille. Kun olette niin helvetin älykkäitä, niin eihän se oikean akateemisen loppututkinnon opiskelu olisi teille kuin muutaman lapun täyttö pääsykokeessa ja sitten kaiken tenttiminen? Mutta jostain syystä tätä ei saada tehtyä, vaikka se tutkinto helpottaisi elämää aika lailla. Ei tarvitsisi ainakaan tuntea jatkuvaa alemmuutta ja todistella muille ,että on ihan yhtä älykäs kuin sen tutkinnon omaava.
Onpas taas hieno katsaus suomalaisten sielunmaisemaan, melko rumathan nuo näkymät tuntuvat tälläkin kertaa olevan.
Itselläni on ollut tapana auttaa ystäviäni ja olenkin oikolukenut aika monta gradua ja väittäriäkin, enkä yleensä ystäviltä pyydä tästä mitään korvausta. Ystäväpiirissäni on muutenkin tapana auttaa toisiaan, ja itse olen saanut apua sitten muihin asioihin. Oman graduni luetutin opettajaystävälläni, jonka gradun olin itse oikolukenut paria vuotta aiemmin. (Oikoluku on muuten osa ammattilaistasoisen tekstin tuottamista, eikä millään tavalla tuomittavaa toimintaa, toisin kuin eräät tässä ketjussa väittävät.) Vuoroin vieraissa käydään, ja jos ystävien kohdalla ei muuta tee kuin laskee omaa vaivaansa ja viitsimistään ja saamisten ja antamisten tasaisuutta per vuosineljännes, niin aika kurja ystävyys taitaa olla kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Luuleeko joku ihan oikeasti, että yliopistosta valmistuvalta odotetaan täydellistä kielen hallintaa? Eihän siihen kykene kuin ammatikseen tekstejä korjaavat henkilöt. Ei ne proffatkaan huomaa kuin törkeimmät kielioppivirheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Luuleeko joku ihan oikeasti, että yliopistosta valmistuvalta odotetaan täydellistä kielen hallintaa? Eihän siihen kykene kuin ammatikseen tekstejä korjaavat henkilöt. Ei ne proffatkaan huomaa kuin törkeimmät kielioppivirheet.
Kyllä minulta odotettiin täydellistä kieltä ja vieläpä vieraalla kielellä. Jos en olisi kirjoittanut kieliopillisesti oikein, en olisi voinut saada niin hyvää arvosanaa kuin sain. Normaalilla älykkyydellä ja kielikorvalla kyllä saa tuotettua lähes täydellistä tekstiä (huolimattomuusvirheitä lukuunottamatta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Luuleeko joku ihan oikeasti, että yliopistosta valmistuvalta odotetaan täydellistä kielen hallintaa? Eihän siihen kykene kuin ammatikseen tekstejä korjaavat henkilöt. Ei ne proffatkaan huomaa kuin törkeimmät kielioppivirheet.
Siitä ei nyt ole kyse, vaan siitä että veronmaksajat haluavat rahoilleen vastinetta ja oppineisuutta. Kyllä se satoja vuosia sitten oli niin että jokainen osasi kirjoittaa oikein.
Eikö se oo sen graduohjaajan työ? Siitähän sille maksetaan, että auttaa opiskelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse yllätyin maisteritason kurssilla, miten surkeaa tekstiä jotkut vielä opintojen loppusuoralla kirjoittavat. Kandiopinnot on menty todennäköisesti läpi enimmäkseen arvosanoilla 1-3 eli menty sieltä mistä aita on matalin eikä opittu kunnollista argumentaatiota tai muita tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Yliopistoista valmistuu samoilla papereilla hyvin eritasoista porukkaa, osalla opiskelun eteen ei ole tehty juuri mitään eikä osaaminen ole häävillä tasolla edes viiden vuoden opintojen jälkeen.
Kyllä. Kuten juuri amiskin tässä ketjussa totesi niin taso on laskenut räjähtävästi.
Peruskouluistakin pääsee ulos henkilöitä, jotka osaavat tuskin lukea.
Ilokseni olen huomannut että moni filosofian maisteri hankkii myöhemmin ammattikoulusta pätevyyden oikeisiin töihin, kun ei akateeminen ura ollutkaan se oma juttu.
Tunnen opettajan, joka on hankkinut itselleen pätevyydet kolmeen ammattiin, kun opettajan töitä nyt ei vaan ole tarjolla. Hänessä on sitä oikeaa henkeä edetä elämässään, eikä jäädä ns. tuleen makaamaan.
Rokkahan se aikoinaan sanoi että ei saa jäädä tuleen makaamaan. Rokka oli yksi Suomen tunnetuimmista sotilaista ja myöhemmin menestyi Yhdysvalloissa ammattisotilaana mm Viatnamin sodissakin.
Amikselta taitaa nyt jutut mennä vähän sinne työhaalareiden henkselien paukuttamisen ja pätemisen puolelle ihan oman mielikuvituksen syötön lisäksi. Rokka on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa kuvattu fiktiivinen henkilö, jonka sinä sekoitat ilmeisesti nyt muka joka alan asiantuntijana esiintyessäsi Lauri Törniin. Yrität myös päteä oikeakielisyydelläsi, vaikka itse kirjoitat (useana eri henkilönä esiintyessäsi) alkeellisia kielivirheitä vilisevää suomea.
Valitettavasti nykyään vain murto-osa vaikka siinä gradussa tarvittavasta kirjallisuudesta on saatavilla suomeksi, joten jokainen graduntekijä on jo samalla kääntäjä ja oman erikoisalansa lopputyötä tekevä, jonka alaa suomen kieli oikeinkirjoitussääntöineen ei välttämättä ole lainkaan. Jopa väitöskirjat oikoluetaan (englanniksi tehdyt tarkastetaan natiivilla) ennen julkaisua, koska omalle tekstilleen tosiaan jokainen voi tulla sokeaksi.
Kielivirheitä riittää myös jo painetuissa teoksissa ihan proffatasolta asti, eivätkä ne välttämättä ole yhtä karkeita kielivirheitä, joita esim. sinä teet systemaattisesti jo lyhyissä vastauksissasi, vaan niihin voi jäädä tahattomia typoja, unohtuneita pilkkuja tai pisteitä tai lauseen tai virkkeen myöhemmän korjailun jäljiltä niitä kongruenssivirheitäkin, joita tekijä ei itse oikolukiessa omaa tekstiään välttämättä huomaa. Pilkkusääntöjäkin rikotaan jatkuvasti etenkin lehtiartikkeleissa, joiden laatijoiden koulutukseen sentään sisältyy suomen kielen hallinta. Jos lehden artikkeli on peräisin jostain englanninkielisestä lähteestä, esiintyy suomen kielelle käännetyssä tekstissä todennäköisesti myös kirjoitusvirheitä. Englannista saadut vaikutteet eksyvät aivan liian usein suomen kieleen tieteellisissä tekstissäkin, koska monella alalla yliopistoissa tenttikirjat ovat saatavilla vain englanniksi. Kirjoittajilla voi olla myös kiire, jolloin käännös tehdään ns. asiasisältö edellä.
Oikolukua ei myöskään pitäisi rinnastaa mihinkään uudelleenkirjoittamiseen, joka on kokonaan eri asia. Uudelleenkirjoitus on paikallaan silloin, kun teksti vilisee asiavirheitä tai säännöllisiä kielioppivirheitä, joissa vaikka verbiä taivutetaan jatkuvasti eikä vahingossa väärin (kuten vaikka ketjun pätevällä amiksella). Sanottakoon vielä, että jonkun Huhtiksen gradussaan harjoittama kopsaaminen on luonteeltaan ennemminkin jonkun toisen esittämien ideoiden varastelua ja niiden esittämistä ominaan, joka on jo vakavampi rike kuin pilkkusääntöjen tai verbin kongruenssin laiminlyönti (vaikka Laura H. tosiaan kopsasi kielivirheitä myöten sen oman tekstinsä jonkun toisen gradusta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua, mutta kuinka hitossa kaverisi on päässyt yliopistoon sisään ja kykenee sieltä valmistumaan, jos kielioppikaan ei ole hallussa?!
Luuleeko joku ihan oikeasti, että yliopistosta valmistuvalta odotetaan täydellistä kielen hallintaa? Eihän siihen kykene kuin ammatikseen tekstejä korjaavat henkilöt. Ei ne proffatkaan huomaa kuin törkeimmät kielioppivirheet.
Siitä ei nyt ole kyse, vaan siitä että veronmaksajat haluavat rahoilleen vastinetta ja oppineisuutta. Kyllä se satoja vuosia sitten oli niin että jokainen osasi kirjoittaa oikein.
Jaahas. Amis taas meillä pätemässä varsinaisena asiantuntijana. Puhuit viestissäsi sadoista vuosista, vaikka Aleksis Kivestä ei ole vielä kahtasataa vuottakaan. Ällistytäpä meidät kaikki nyt sillä suurella tiedollasi, kuinka hyvin suomalaiset oppineet vaikka kaksisataa vuotta sitten osasivat ruotsia, venäjää, saksaa tai latinaa, jolla tiedettä tehtiin siihen aikaan, kun englanti ei ollut vielä astunut kehiin eikä suomen kielestä tiedetty juuri muuta, kuin että se oli Venäjän haltuun siirtyneen rahvaan kieli siinä maassa, jota Ruotsi siihen asti pitänyt omanaan.
Sanot ainakin kaverilleettä arviosi on xx tuntia tekemistä oikoluvussa ja kerrot että hän ov den verran palveluksia auki takaisinpäin.