Lue keskustelun säännöt.
Säälittää opiskelijoiden köyhyys
06.12.2018 |
Opintojen kestoa pitäisi tiivistää reilusti. Ei tule mitää että osa porukasta elää lainarahalla vuosikausia. Työkkäri jopa pakottaa nuoria hakemaan kouluihin, kouluttaisivat itse sillä työttömyyskorvauksella.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Keinotekoisesti venytetään ihan duunarihommienkin koulutuksia, vaikka lähiopetusta on muutama tunti viikossa. Tuilla ei pärjää kukaan, eikä kaikki löydä töitäkään opiskeluajaksi.
Sosionomin opinnoissa aikanaan oli koulua usein vain 2-3 päivänä viikossa. Ihan naurettavaa. Lisäksi iso osa koulutuksesta oli höpön höpöä. Kouluksen olisi voinut tiivistää 3,5 vuoden sijaan 2-2,5 vuoteen ja korottaa opintotukea siksi ajaksi.
Röntgenhoitajilla sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me olla köyhiä? Mistä ihmeestä olet saanut tuollaisen käsityksen?
t. opiskeleva mies, 23
Pistäpä kuule tulosi ja menosi kiinnostaisi tietää. Minä olisin ilman opintolainaa joutunut kadulle pahvilaatikkoon. Lainankin kanssa sai sinnitellä.
Tulot on kelalta 275€ asumistukea ja 225€ (ennakkopidätyksen jälkeen) opintotukea. Vuokraa maksan 300€, muita asumiskuluja (vesi, sähkö, netti) n. 50€. Syön koulussa kelan tukeman opiskelijaruuan 2.25€ ateria, 50€/kk, ja lopuilla rahoilla teen itselle ruokaa, paljon kerralla niin tulee halvemmaksi. Jos tarvitsee jotain muuta niin kelan opintolainahyvitys on n. 200€/kk joten tuolla rahalla voi ostaa vaatteita tms.
Paskat. Sääli meitä opiskelijoiden vanhempia, jotka maksavat lastensa elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden tukia pitäisi parantaa niin, että olisi mahdollisuus opiskella tiiviisti ja valmistua nopeasti.
Ei vaan poistaa kokonaan, sillä tuki passivoi. Tulisi opiskelijoille oikea tarve valmistua kiiruusti.
Ei, vaan koulussa roikuttaisiin vuosikausia, koska ei olisi opintotukikuukausia jotka ansaitakseen pitää suorittaa tietty määrä opintoja vuodessa. Lisäksi olisi pakko tehdä hanttihommia selvitäkseen, eli samalla viedään työpaikka joltain työttömältä. Jos itse saisin vaikkapa 800€ tukea kuussa, voisin tehdä opintoja tiiviimmin, sillä töissä ei olisi pakko käydä. 800€ riittäisi hyvin kun asuu puolison kanssa edullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden tukia pitäisi parantaa niin, että olisi mahdollisuus opiskella tiiviisti ja valmistua nopeasti.
Ei vaan poistaa kokonaan, sillä tuki passivoi. Tulisi opiskelijoille oikea tarve valmistua kiiruusti.
Miten voi valmistua kun ei tolla logiikalla ole varaa edes käydä kouluja. Millä elätät itsesi? Töissä käyminen vain osittain ei ole mahdollista ilman tukia ja kokopäivätyö ei mahdollista tiivistä opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kaksi opiskelijaa asuu kotona, saavat opintotukea 100-130€/kk. Vuokraa en peri enkä muitakaan kuluja. Maksavat opiskelut, puhelimensa ja matkansa. Kummallakin pankkitilillä 12000-14000€. Kolmas asuu muualla ja on nyt välivuonna kaupassa töissä. Hänellä rahaa säästössä tuplaten.
Kyllä. Jätin jotain kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden tukia pitäisi parantaa niin, että olisi mahdollisuus opiskella tiiviisti ja valmistua nopeasti.
Ei vaan poistaa kokonaan, sillä tuki passivoi. Tulisi opiskelijoille oikea tarve valmistua kiiruusti.
Vaikee opiskella, kun täytyy olla minimipalkalla töissä opiskelujen lisäksi, jotta saa syödäkseen jotain. Tätä voi jokainen itse kokeilla ottamalla avoimesta yliopistosta neljä tai viisi kurssia samanaikaisesti ja yrittämällä tehdä niitä päivätyön ohessa.
itse olen kaikki opinnot lukiosta alkaen tehnyt työn ohessa, kaksi korkeakoulutukintoa mukaan lukien. ei heru sympatiaa laiskureille, jotka vuosikausia makaavat opintotuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paskat. Sääli meitä opiskelijoiden vanhempia, jotka maksavat lastensa elämän.
Niin ja mieti yh:t, jotka ovat itsekin tiukoilla ja voivat vain katsoa sivusta ilman kykyä auttaa.
KäKi kirjoitti:
Minusta opiskuaika opintotuella ja lainalla rahoitettuna oli kivaa aikaa. Oli niukkaa, mutta opiskelijaruokalasta sai edullisesti ruokaa. Oli mukava elää säästeliäästi. Tunsi iloa siitä, kun jätti kuukausilipun osatamatta ja käveli/pyöräili kesätöihin. Asuimme Alppilassa ja kesätyöpaikka oli keskustassa.
Ja ilmaisia harrastuksia oli vanhojen 20-luvun tiedelehtien (Valo) lukeminen Yliopiston kirjastossa ja pyöräily keskuspuistossa ja tietysti kirjasto.
Tietenkin tilanne on toinen, jos on jotain sairauksia, jotka vaikeuttavat säästäväisesti elämistä.
Täytyy kyllä myöntää, että aina oli olemassa taustatuki, jos olisi tullut jotain isoja rahallisia ongelmia, niin isältä olisi saanut rahaa. Tätä ei kuitenkaan tarvittu.
Elän edelleen säästeliäästi, vaikka tulot ovat hyvät. Ruuan päiväbudetti on noin 5 euroa, ostan myös punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Mutta tämän rinnalla voin käyttää paljonkin rahaa esi. yksityislääkäreihin, urheilukauppaan ja asunnon kunnostustöihin.
Milloin oot opiskellut, joskus 80-90-luvuilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
Minusta opiskuaika opintotuella ja lainalla rahoitettuna oli kivaa aikaa. Oli niukkaa, mutta opiskelijaruokalasta sai edullisesti ruokaa. Oli mukava elää säästeliäästi. Tunsi iloa siitä, kun jätti kuukausilipun osatamatta ja käveli/pyöräili kesätöihin. Asuimme Alppilassa ja kesätyöpaikka oli keskustassa.
Ja ilmaisia harrastuksia oli vanhojen 20-luvun tiedelehtien (Valo) lukeminen Yliopiston kirjastossa ja pyöräily keskuspuistossa ja tietysti kirjasto.
Tietenkin tilanne on toinen, jos on jotain sairauksia, jotka vaikeuttavat säästäväisesti elämistä.
Täytyy kyllä myöntää, että aina oli olemassa taustatuki, jos olisi tullut jotain isoja rahallisia ongelmia, niin isältä olisi saanut rahaa. Tätä ei kuitenkaan tarvittu.
Elän edelleen säästeliäästi, vaikka tulot ovat hyvät. Ruuan päiväbudetti on noin 5 euroa, ostan myös punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Mutta tämän rinnalla voin käyttää paljonkin rahaa esi. yksityislääkäreihin, urheilukauppaan ja asunnon kunnostustöihin.
Milloin oot opiskellut, joskus 80-90-luvuilla?
miten niin? sama onnistuu vaikka tänään
Moni opiskelija on kerryttänyt mukavan puskurirahaston ja sijoittaa opintolainansa josta saa 40 % anteeksi valmistuessaan tavoiteajassa. Osa opiskelijoista asuu omistusasunnossa jonka ovat itse hankkineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LukittuMitä merkitystä tuollaisilla ansioristeillä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
Minusta opiskuaika opintotuella ja lainalla rahoitettuna oli kivaa aikaa. Oli niukkaa, mutta opiskelijaruokalasta sai edullisesti ruokaa. Oli mukava elää säästeliäästi. Tunsi iloa siitä, kun jätti kuukausilipun osatamatta ja käveli/pyöräili kesätöihin. Asuimme Alppilassa ja kesätyöpaikka oli keskustassa.
Ja ilmaisia harrastuksia oli vanhojen 20-luvun tiedelehtien (Valo) lukeminen Yliopiston kirjastossa ja pyöräily keskuspuistossa ja tietysti kirjasto.
Tietenkin tilanne on toinen, jos on jotain sairauksia, jotka vaikeuttavat säästäväisesti elämistä.
Täytyy kyllä myöntää, että aina oli olemassa taustatuki, jos olisi tullut jotain isoja rahallisia ongelmia, niin isältä olisi saanut rahaa. Tätä ei kuitenkaan tarvittu.
Elän edelleen säästeliäästi, vaikka tulot ovat hyvät. Ruuan päiväbudetti on noin 5 euroa, ostan myös punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Mutta tämän rinnalla voin käyttää paljonkin rahaa esi. yksityislääkäreihin, urheilukauppaan ja asunnon kunnostustöihin.
Milloin oot opiskellut, joskus 80-90-luvuilla?
miten niin? sama onnistuu vaikka tänään
Mua kiinnostaa koska KäKi on opiskellut. Sainko nyt sun uteliaisuuden tyydytettyä?
Ja rahaa pitäisi siis saada lisäpalkkana ilman osaamista ja koulutusta?
Opiskelijoita sekä muita ryhmiä yritetään syyttää siitä ettei vät ota vastuuta elämästään, ovat väitteen mukaan laiskoja, saavat kaikn ilmaiseksi jne. Parempi kuitenkin olla vähemmän nyppiköyhä kuin yrittää selittää miksi pitäisi saada palkkaa sellaisesta "uudessta" jota joku on siteerannut vaikkapa julkaisuissaan aikoja sitten?
Toinen vaihtoehto yrittää pahojenkin yritysten ja erehdyste n kautta ilman koulutusta jossain työpajassa oppia sitä minkä joku on mainitussa julkaisussa joskus todennut...
Suomessa yksilön piikkiin yritetään laittaa kaikki mikä mättää yhteiskunnassa.
Opiskelija on pitkään ollut uusi matalapalkattu joille ei tarvitse maksaa edes valmistumisenkaan jälkeen koska luullaan että opiskelemisen innosta ilman palkkaa tehtäisiiin mitä vaan.
Jokaiselle sukupolvelle joka on ollut nuori, on hehkutettu samaa, panostamme teihin mutta panostamien ontuu myös loppupäässä pahasti. Ei se ole moderni hyvinvointivaltio,
Koska ne jotka vaikkapa ei saa mitään tukia, yrittävät tulla maahan jossa niitä saa. Alistamista on määritellä jokin minimitaso joka ei minimiin edes riitä. Ei 50 luvulla esim. Vanhassa polissa opiskeleminen ollut miten taloudellisesti herkkua, koska elettiin aikoja jolloin maan kirstusta,ei ollut varaa maksaa pahemmin opskeluun tms. Tukia. nyt maa on suhteellisen varakas (tai oli)eikä edelleenkään vöittämän mukaan massista ol jakelemaan kuin kavereillexosinkoja ja valtion tukia hyvällä jakkaralla.
Mitä nopeammin yritetään saada lyhyemmällä ajalla, sitä määrällä laatua yritetään korvata. Opetusohjelmia karsitään, porukat kaikkoavat maasta, jne.
Joku taas väittää että tuet passivoivat; peruselämiseen kun menee motivaatio, ei kiinnosta todellakaan kehittää jotain organisaatiota joka ei edes maksa siitä. Kun perusteet vievät suurimman, ei kiinnosta edes oma kehittäminen (koska siihen "kannustetaan"vain kepillä).
Jos lasketaan palkkaasi 30-40%, motivoiko se?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks siitä pitäisi saada vielä rahaa, että opiskelee. Muualla maailmassa joutuu maksamaan omat opiskelunsa. Miks mä joudun maksaan veroja, että jotkin naapurin kakarat saa opiskella jotain pilipalialoja, kuten sosiaaliala, yliopistossa. Ei muuta kuin 20000 euron lukukausimaksut.
Niin no, selvästikään et voi ymmärtää, miksi opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Ilmainen koulutus ja ilmaista rahaa päälle. Onpa niiiin vaikeaaaaa.
Ei se nyt ihan ilmaista ole kun se revitään työntekijöiden selkänahasta ja maksetaan myöhemmin takaisin.
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa opiskelijan on hyvä olla. Opiskelu on yliopistoja ja korkeakouluja myöten opiskelijalle ilmaista ja tämän lisäksi Suomen valtio tarjoaa opiskelijoille vielä yleistä asumistukea sekä opintotukea, joka koostuu opintorahasta ja edullisesta opintolainasta. Näiden ohella opiskelijan talous koostuu usein kesä- ja osa-aikatöistä, jotka kerryttävät tuloja ja arvokasta työkokemusta.
Esimerkiksi aloittamalla 18-vuotiaana sijoittamaan 100€ kuukausittain 6% tuotto-odotuksella, 35-vuotiaana perhettä perustaessa kasassa on jo 35 000€ säästöt. Samaa tahtia jatkamalla 50-vuotissyntymäpäivänä odottaa yli 110 000€ potti. Ja tässä vaiheessa pelkästään vuotuinen 6% tuotto on lähes 7000€. Jos 100€ kuukausittain sijoittamalla päästään kyseisiin lukuihin, voi helpolla matematiikalla päätellä, että triplaamalla kuukausisijoituksen myös loppusumma triplaantuu
https://op.media/blogit/omistaja-asiakas/opiskelija-nain-aloitat-sijoit…
Kävin opiskeluaikana osa-aikatöissä. Aloitin lentokentällä Stockmannilla, siitä siirryin Japaniin työharjoitteluun jonka jälkeen päädyin Soneralle kesätöihin ja osa-aikatöihin vuonna 1999. Elettiin IT-huumaa. Uutisissa kerrottiin, miten pörssianteihin jonotettuun tuntitolkulla. Taksikuskitkin puhuivat osakesijoittamisesta. Teekkarina olin täysin mukana IT-huumassa. Osakesijoittamista piti kokeilla ja sijoitin kaikki ylimääräiset rahani teknologiayhtiöihin, kuten Nokiaan ja Soneraan. Olinhan, minä Soneralla osa-aikatöissä.
http://www.ninanordlund.com/2018/06/opiskelijana-tehdyt-sijoitukset-mit…
uomen Asuntosijoittajat ry:n puheenjohtaja Marko Kaarto rohkaisee nuoria oman asunnon hankkimiseen.
– Yliopisto-opiskelijalla on opiskeluaikana viisi vuotta aikaa lyhentää asuntolainaa sen sijaan että maksaisi vuokraa. Opintojen jälkeen asunnon voi myydä tai vuokrata, jolloin se muuttuu sijoitusasunnoksi, Kaarto sanoo.
OP-ryhmän pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen huomauttaa, että tänä päivänä monet opiskelijoista ovat töissä, joten oman asunnon hankkiminen voi olla mahdollista jo opiskeluaikana.
https://www.savonsanomat.fi/talous/Opiskelijalle-oma-asunto-on-sijoitus…
Vuokranantaja voi olla myös opiskelija
Ville Vesterinen on hankkinut ensimmäisen sijoitusasunnon osittain opintolainan turvin. Asunnot hän omistaa sijoittajakollegan kanssa puoliksi.
Läheskään kaikki eivät löydä opiskeluaikana töitä, joten pärjättävä on pelkällä opintorahalla, jos lainaa ei halua nostaa. Tosin, jos on aikomuksena valmistua ajallaaan niin saa opintolainahyvityksen, joten lainan nostaminen on pelkästään järkevää. Mutta opiskelu on tänä päivänä aika rankkaa. On kilpailu työpaikoista ja vähän kaikesta. Ei riitä, että opiskelee, vaan samalla pitäisi saada luotua kontakteja, verkostoa ja saada jalkaa ovenväliin. Kukaan ei palkkaa valmistunutta, jolla ei ole lainkaan oman alan kokemusta.
Tämä kaikki on oikeasti raskasta. Lisäksi esim. erilaiset ryhmätyöt- ja projektit ovat yleistyneet alalla kuin alalla, joten ei riitä, kun saa oman aikataulun suunniteltua, vaan pitää ottaa vielä useampi muu henkilö huomioon. Vielä, jos onnistuu samaan jonkun osa-aikaiseeen työn niin aikatauluttaminen on stressaavaa, joka voi johtaa uupumukseen ja sitä kautta viivästyneisiin opintoihin.