Päädyin sänkyyn naimisissa olevan miehen kanssa - nyt tapaillaan
Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.
Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.
Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.
Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.
Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.
Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.
Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.
Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Naiset satsatkaa siihen parisuhteeseenne. Pitäkää huolta ulkonäöstänne, huomioikaa miehiänne ja pitäkää huoli, että mies saa tarpeeksi hyvää seksiä. Kyllähän mies silloin uskollisena. Jos vaimo näyttää hompsuiselta norsulta, jota seksi ei kiinnosta, niin eipä se ihme ole, jos mies kiinnostuu vieraasta pillusta.
Johan tässä on miljoona kertaa todettu, ettei mikään mitä vaimo tekee suhteen eteen auta kun pettäjällä alkaa seisoa muille. Selityksiä kyllä osaavat kelsiä, mutta aina se vika ja syy on muissa eikä itse siinä mulkussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat oksettavia.
Varsin älyllistä argumentointia.
Uskollisuus olisi ihannetila, mutta kaukana todellisuudesta. Sen tietää jokainen, joka käy ravintoloissa, työmatkoilla, koulutuksissa, harrastamassa jne. ja yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Suurin osa vieraissa käyvistä on ns. ihan tavallisia ihmisiä; isiä, äitejä, työkavereita, ystäviä. Harvempi on mitenkään oksettava ihminen. Jokaisella on syynsä pettämiseen, ja ne syyt tai moralisointi ei ulkopuolisille kuulu.Mielestäni on aina oksettavaa pettää, erityisesti jos on omia lapsia sekä rakastava puoliso. En tule koskaan ymmärtämään, miten ihminen on niin helposti omien halujensa vietävänä. Pettäjä tuskin kunnioittaa perhettään, jos on kerran luottamuksen päättänyt rikkoa. Ja vaikka kunnioittaisikin, niin miksi sitten on täytynyt ylipäätänsä pettää? Eikö silloin ole keskustelun paikka, jos jokin on vialla? Eniten yleensä ajattelen lapsia, sillä jos he saisivat tietää, niin heidän kuvansa vanhemmastaan särkyisi luultavasti totaalisesti. Mutta pettäjää tämä ei varmaan kiinnosta, vai kiinnostaako? Silloin pettäjän luulisi ymmärtävän lopettaa pelleily. Se onkin sääli, kuinka suuri osa ihmisistä sortuu pettämiseen. Minä moralisoin, koska en nää pettämistä missään tilanteessa oikein.
Minä moralisoin kaltaisiasi mustavalkoisesti ajattelevia toisten moraalinvartijoita. Kertoo paljon ihmisestä, että on ehdottomasti jotain mieltä. Tilanteita ja ihmisiä on erilaisia.
Kertoo kyllä paljon ihmisen moraalista tuollainen seluttely. Pettäminen on aina kaikissa olosuhteissa väärin. Mikään ei oikeuta sitä. Ei vaikka kuinka tekosyitä latelisit. Tottahan petturi yrittää syyttää kaikkia muita ja olosuhteita , jotta kestää aamulla peiliin katsoa. Jos et ole tyytyväinen suhteeseesi eroa reilusti. Sen jälkeen voit vapaasti panna kaikkea mikä liikkuu ja kellään ei ole nokankoputtamusta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen on ehdoton vääryys, mutta rakastuminen ei. Ketään ei voi tuomita siitä, että rakastuu toiseen ihmiseen.
Ai nytkö ap ja tuo naimisissa oleva mies olivat vain niin rakastuneita, etteivät voineet estää sänkyyn hyppäämistä?
Jos rakastuu, niin sitten kertoo siitä puolisolleen ja siirtyy elämässään eteenpäin ilman salaisia pettämisiä. Kyse on silloin ihan muusta asiasta kuin "me nyt vaan päädyttiin vahingossa sänkyyn" -tapauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap. Älä mene tuohon halpaan. Se, että mies jää vielä seksin jälkeen juttelemaan ha hengaamaan EI tarkoita että teidän välillänne on Suurta Rakkautta. Ehei. Mies sai hyvää seksiä ja kohtelemalla sinua hyvin varmistaa että saa sitä jatkossakin.
Olen tuttavapiirissä saanut seurata tällaista pettäjämiestä. Hänellä on kuvankaunis kiltti vaimo ja suloiset lapset. Tapa jolla hän pettää on uskomattoman härski. Hän ei todellakaan vaan pokaa satunnaisia hoitoja baarista ja häivy vaivihkaa aamulla. Hän valikoi naisia työpaikalta, tuttavapiiristä ja harrastuksista. Yhden kerrallaan toki mutta vaihtaa tasaisin väliajoin. Hän on (olevinaan) kiinnostunut senhetkisen kohteensa elämästä: kyselee, kuuntelee ja on tukena jos vaikeaa. Pommittaa viesteillä. Naiselle tulee olo että hänessä on jotain todella spesiaalia kun toinen haluaa kuulla hänestä koko ajan. Ja ajatella: tuo ihana mies ei häivykään saatuaan seksiä! Hän jää jopa yöksi! Ja esittelee ehkä parille kaverilleen (miehen laaja kaveripiiri on tietoinen elämäntyylistä ja hiljaa hyväksyy sen). Tämä ei ole mikään salapano vaan oikeaa tunnetta.
Nyt tulee se mutta. Mies ei todellakaan eroa vaikka lupaa sitä jokaiselle naiselle. Sivusuhteet voivat kestää kauankin mutta kohde vaihtuu yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Samat viestipommitukset, kuuntelut ja hempeiden biisien linkitykset kohdennetaan taas uuteen naiseen. Ja silti kukaan näistä entisistä kakkosnaisista ei osaa olla edes vihainen tälle miehelle, koska hän oli niin ihana, tuki niin upeasti ja jäi viereen nukkumaan.
Naiset, älkää olko hölmöjä.
Tällä palstalla oli jokin aika sitten todella hyvä aloitus aiheesta, tyyliin ”näin saat sivusuhteen”. Kirjoittaja siis mies ja avasi sitä miten saadaan toinen nainen koukkuun. Harmi etten löydä nyt linkkiä.
Pointti oli se että homma voi olla hidasta ja vaivalloista, ei siis sitä mielikuvien mukaista ”hei beibe, läheks panee?” joltakin limaiselta liimaletiltä. Vaan juttu alkaa muka ”kaveripohjalta”, ensin viestitellään ja kysellään naisen elämästä, annetaan kuva että välitetään. Pikku hiljaa toinen kertoo enemmän itsestään, esimerkiksi pieleen menneistä miessuhteistaan. Näitä kelvottomia lurjuksia voi sitten yhdessä päivitellä (takuuvarmasti pisteet kotiin!). ”Miten kukaan voi kohdella noin hienoa naista niin”.
Viestittelyssä ei tehdä heti selväksi mitä ollaan hakemassa vaan tämä jutustelu ja tutustuminen voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Nainen alkaa uskoa että tuo ei olekaan vain yhden asian perässä kun jaksaa olla yhteydessä vaikka ei edetty fyysiseen kontaktiin. Kun luottamus on voitettu, ehdotetaan tapaamista. Tyyliin tiedän että tämä on väärin mutta mun on pakko nähdä sut. Ja ei aikaakaan kun ollaan edetty seksiin, ja uusia kertoja on luvassa kun hoitaa jälkipelin hyvin. EI siis nopeaa häipymistä saannin jälkeen, vaan jää viereen pötköttelemään ja tee vaikka aamupala.
Huono juttu tässä on se että se nainen on täysin koukussa ja oikeasti uskoo että tämä on suurta rakkautta. Ja onko ihmekään? Tällaiset kohtaamiset on kiihkeitä ja taianomaisia, ja seksin lisäksi se mies on vielä kuin paras ystävä jolle voi puhua kaikesta.
Tällaisia persoonallisuushäiriöisiä pettäjiä on kuitenkin vain pieni osa vieraissa kävijöistä. Eiköhän suurin osa sivusuhteista ala ihan klassisesti baari-illan, työmatkan tms. yhteydessä ilman korkealentoista suunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vaimona vaan pysty ymmärtämään, mikä siinä nyt niin suunnattomasti ja kauheasti loukkaisi, jos mieheni sen kerran pari harrastaisi seksiä jonkun kanssa. Mitä ihmettä se nyt minuun liittyisi edes? Ihmisillä on seksuaaliset halut ja se kiusaus voi käydä joskus liian isoksi ja seksiä tulee harrastettua. Se minun mieheni panetus ei ole mikään tila, joka liittyy minuun. Miestäni panetti jo ennen minua. Rakastan miestäni paljon ja tiedän hänen rakastavan minua. On itsestäänselvää, että mies kiihottuu muistakin naisista kuin omastaan kuitenkin eikä se liity mitenkään rakkauteen. Eli jos mieheni nyt minua pettäisi, se ei todellakaan tarkoita, etteikö hän minua rakasta, koska on normaalia haluta myös muita. Mikään itsekurikaan siinä tilanteessa ei ole rakkauden mitta eikä itsekuri edes korreloi rakkauden kanssa mitenkään - eli mitä paremmin se itsekuri pitää ja ei haluaan toteuta, sitä enemmän rakastaa.
En siis pelkää pettämistä, vaikka mieheni on sielunkumppanini ja elämäni rakkaus, johon olin rakastunut 15 vuotta ennenkuin päädyimme yhteen. Enkä myöskään moralisoi muita, enkä itse ole miestäni koskaan pettänyt. Elämä ei vaan ole niin yksinkertaista enkä ihmettele, miksi eri lähteiden mukaan 40-70% ihmisistä pettää pitkän suhteen aikana. Se on vain osa ihmisluontoa, että niin voi käydä ihan kunnollisille tavallisille ihmisille. Ei kannata asioita liikaa suurennella ja kauhistella.
Höpöhöpö. Jos se oma kumppani ei "riitä" eikä äijä saa mulkkuaan pidettyä kurissa niin se on ero välittömästi. Sikäli olen asiani järjestänyt sen verran hyvin, että erotessa äijälle jää just vaatteet päälle eikä muuta. Onnea vaan uuteen elämään.
No se on sun tapasi katsoa elämää. Kuullostaa kyllä niin katkeralta ja vihaiselta, että ei kiitos. Ei tulisi mieleenkään riistää mieheltäni taloudellista turvaa jonkun yhden virheen takia muka jonkun "riittämisen" vuoksi. Etenkään, koska mieheni on koti-isänä ja oikeasti tarvitsee minun tulojani tällä hetkellä. Ei elämä ole niin mustavalkoista, että yhden ihmisen pitää "riittää" jotenkin. Ei kenellekään riitä vain yksi ihminen! Minulla on elämässäni paljon ihmisiltä, joilta saan asioita, mitä en saa mieheltäni. Enkä usko, että koko maapallolla on olemassa miestä, jolle riittää yksi nainen niin runkkausmateriaaliksi kuin seksikumppaniksikin.
Kokisin jotenkin oloni todella surullisesti, jos olisin noin herkkä ja kostonhaluinen. Kuten sanoin, jos mieheni minua pettäisi niin en siitä mitenkään romahtaisi tai tulisi mitään maailmanloppua - erosta nyt puhumattakaan. Jos mieheni jättäisi toisen vuoksi niin sitten jättäisi, en siitäkään mitenkään romahtaisi (tiedän ihan kokemuksesta). Hyvin voisin olla miehen kanssa väleissä ja kaveri, ja hoitaa lapsen asiat. Elämässä joskus käy asioita eikä sen ole tarkoituskaan olla helppoa ja ennustettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Alan menettää uskoni ihmisiin. Tiedän tällä hetkellä ainakin 8 ihmistä jotka on pettänyt puolisojaan, osalla on myös lapsia ja näiden puolisot ei tiedä asiasta. Tämä tarina ei yhtään edesauta tuntemuksiani. En ymmärrä miten lapsillekkaan voi tehdä niin, pettää omaa puolisoaan ja sen takia voi lapsilta rikkoutua perhe.
Koska se perhe on jo rikki.
Ainakin niin, että molemmat eivät ole tyytyväisiä, kummankin tarpeet ei täyty..toiselle ei riitä vain perhe vaan haluaa olla tunteva yksilö ja saada parisuhteen myös. Sivusuhde voi olla askel jolla uskaltaa lähteä kohti eroa. Odottaa että jää kiinni, jotta on hyvä syy erota kun ei ole onnellinen. Lapset tai suhde lapsiin ei eron myötä mihinkään katoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et päätynyt vaan päätit antaa varatulle. Täysin tietoinen päätös houkutella houkka kämpille. Siinäs näit miten helposti ne lähtee minne vaan missä on pildeä tarjolla. Nauti niin kauan kuin uutuudenviehätystä riittää.
Eli miehet on aivottomia pilden perässä juoksevia olentoja ilman omaa tahtoa tai omia mielipiteitä?
Ehkei miehet lähtisi hakemaan helpotusta muualta, jos kotona olisi tasapainoinen ja jokaisella osa-alueella molemmat osapuolet tyydyttävä suhde. Naiset, naiset...
Myös mies on vastuussa, mitä kodin seinien sisäpuolella on. Se tasapaino ja jokaisella osa-alueella tyydyttävä suhde on myös miehen vastuulla tasapuolisesti.
Absurdia ajatella, että parisuhde on vain naista varten ja tämän vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole sinä ap vain nyt patjana miehelle. Vaimo ja lapset kärsivät suunnattomasti teidän naimisesta.
Edestäsi löydät itsesi tulevaisuudessa samasta tilanteesta,jos satut tekemään lapsia.
Muistat silloin rankasti , mitä itse sait aikaan. Karman laki-ei tule olemaan sinulla helppoa.Puhutkohan nyt itsestäsi patjana?
Meitä seksuaalisesti aktiivisia ja siitä nauttivia naisia on paljon. Käsitys naisesta "patjana" on suoraan 1800 -luvulta.
Kaikki patjanaiset – erittäin relevantti käsite edelleen. Mukava huomata, että ylläpidätte jatkumoa.
Näitä löysiä patjoja liikkuu nytkin pitkin poikin kaunista isänmaatamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten hyökkääväksi naiset muuttuu, kun kyseessä on toisesta naisesta kiinnostuva (avio)mies. Varsinkin jos uusi nainen on nuorempi. Jos nainen tekisi saman tempun miehelleen ja mies tulisi kertomaan asiasta, haukuttaisiinko nainen täällä jokaisen miehen pettäjäksi?
Joskus ruoho on pysyvästi vihreämpää aidan toisella puolella, eikä miehet ole tunteettomia koneita. Jossainhan se syy on, jos mies ihastuu (jopa rakastuu) uuteen naiseen.
Ap:n puolesta toivon, että mies ei käyttäisi häntä hyväkseen ja että tunteista puhumiset ovat olleet aitoja.En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.
Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jos onnen löytää uudesta parisuhteesta - se suotakoon.
Kenenkään ei tulisi elää onnettomassa suhteessa, siinä kärsii kaikki osapuolet.
Peace.Jos menee suoraan suhteeseen menettää sen sinkkuajan kun käy panemassa erilaisia mirrejä kunnes kyllästyy. En suosittele tuollaista lennosta vaihtoa. M40+
Aloittajan tekstissä luki, että ovat tunteneet vuoden verran, tapailu ja toiminta on alkanut ilmeisesti lähiaikoina. Mistäpä sitä tietää, vaikka mies olisi elänyt onnettomassa avioliitossa jo vuosia ennen tätä tapausta, kiertänyt vaihtoehtoja ja tutustuessaan aloittajaan on tunteet heränneet.
En jaksa uskoa että noinkin pitkään kestäneen tuntemisen jälkeen, noin sattumalta päädytään jatkoille ja lakanoiden väliin, varsinkin jos mies on puhunut tunteistaan.Täällä myöskin mies 40+, enkä tuomitse tapausta. Joskus se "tuttu ja turvallinen" liitto ei vaan ole tarkoitettu koko elämän kestäväksi.
Vitsit, että täällä on luuseriäijiä paikalla. Uusi onni on täydellinen kun siihen isketään ne vittuuntuneet mukulat aina viikoksi pyörimään. Katsotaanpa kauanko uusi onni sitä kestää.
Eivät kaikki vihaa lapsia.
Mutta kaikki lapset vihaavat pääsääntöisesti äiti-/isäpuolia.
En usko. Itse en vihannut, enkä tunne mieheni lasten vihaavan mua. Jos lapsena sisäisesti vihaavat ja esittävät tykkäävänsä musta, varmaan viimeistään aikuisena tajuavat että isän uuden puolison vihaaminen vain siitä syystä että isä erosi onnettomasta avioliitosta ja rakastui uudelleen, on turhaa. Viimeistään siinä vaiheessa jos ovat itse samassa tilanteessa.
Siinähän puolustelet itseäsi. Ho#ro olit silloin ja ho#ro olet nyt. Myös lasten mielestä.
No hohhoijjaa, ai olen h#oro kun tapasimme miehen kanssa 2v avioeron jälkeen... kyllä on pimeitä ihmisiä tällä palstalla.
Minulle on vaimo ehdottanut useaan otteeseen että etsisin itselleni uuden naisen. Olemme olleet pitkään naimisissa. Hänellä on myös oma asunto jossa asuu toisinaan. Välitämme silti toisistamme emmekä juuri riitele pikaistuksia lukuunottamatta. Silti suhteemme alkaa olemaan enemmän kaverisuhde vaikka olemme toisillemme läheisiä ja helliä. Olen usein pohtinut vaimon ehdotusta ja tiedän saisin seuraa tuntemistani naista vakavammasikin mielessä. Toistaiseksi menemme näin mutta tilanne voi muuttua. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ja on kypsymätöntä julistaa toisten suhteista yhtään mitään, sillä ette kuitenkaan tiedä mitä siellä on taustalla..
Vierailija kirjoitti:
Minulle on vaimo ehdottanut useaan otteeseen että etsisin itselleni uuden naisen. Olemme olleet pitkään naimisissa. Hänellä on myös oma asunto jossa asuu toisinaan. Välitämme silti toisistamme emmekä juuri riitele pikaistuksia lukuunottamatta. Silti suhteemme alkaa olemaan enemmän kaverisuhde vaikka olemme toisillemme läheisiä ja helliä. Olen usein pohtinut vaimon ehdotusta ja tiedän saisin seuraa tuntemistani naista vakavammasikin mielessä. Toistaiseksi menemme näin mutta tilanne voi muuttua. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ja on kypsymätöntä julistaa toisten suhteista yhtään mitään, sillä ette kuitenkaan tiedä mitä siellä on taustalla..
En ymmärrä miten tämä kommentti on saanut alapeukkuja. Kuinka pitkä avioliitto teillä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen enempää aloittajan tilanteeseen kantaaottamatta, halusin vain tulla sanomaan etten ihmettele yhtään miksi miehet löytää rakastajattaria, mahdollisesti uusia suhteita, jos omien naisten suhtautuminen on tällainen mitä täältä voi lukea.
Avioliitto on ehdottoman kunnioitettava, kahden ihmisen välinen sitoumus, eikä avioliittoa solmita ilman aitoa rakkautta, luottamusta tai halua viettää yhdessä loppuelämäänsä.
Totuus on kuitenkin se, että vuosien saatossa ihmiset, tunteet, elämäntilanteet ja halut muuttuu. Ei kukaan voi olettaa, että koska vannottiin 20 vuotta sitten ikuista rakkautta ja vaihdettiin sormukset, niin tilanne olisi nykypäivänä sama.
Monesti käy niin, että avioliitto rutinoituu. Saadaan perheenlisäystä, unohdetaan että ollaan yhdessä muutakin kuin isä ja äiti. Rakkaudenosoitukset jää liian vähäisiksi, joka ikävä kyllä huomataan liian myöhään.
Naisten on helppo yrittää puhua miesten puolesta, kuinka kaikki miehet unohtaa loogisen ajattelutavan heti kun on sänkyseuraa tarjolla. Ei.
Mies ei tietoisesti hakeudu tilanteisiin, jossa pystyy pettämään vaimoaan, satuttamaan rakkaintaan tai ottamaan tietoisen riskin siitä, että koko rakennettu avioliitto ja perhe hajoaa.
Onhan se vaikea hyväksyä, että toinen saattaa haluta elämässään muutakin kuin elää yhdessä avioliitossa, joka ei tyydytä puolisoiden tarpeita jokaisella osa-alueella. Eikä ole kyse pelkästään seksistä, vaan hellyydenosoituksista, kosketuksesta, kommunikoinnista.Pettäminen on ehdoton vääryys, mutta rakastuminen ei. Ketään ei voi tuomita siitä, että rakastuu toiseen ihmiseen.
Naisten on vain helppo lynkata miehet, jotka kyllästyy ja etsii onneaan muualta. Eikä se tarkoita, että mies haluaisi hylätä lapsensa.Älkää vihatko niin paljoa, elämä ei aina mene niinkuin elokuvissa ja siihen täytyy oppia suhtautumaan.
Klassinen pettäjä ja selittelijäsetä se siellä. No, miten kun suhteessa on kaikkea mitä voi vaatia, hellyyttä, läheisyyttä, seksiä, on hoikka ja kaunis vaimo edelleen 20 vuoden jälkeen, mikä syy vedetään pakasta pettämiseen? Niin. Pettäminen on vain pettäjän vika ja pettäjän päässä. Kovasti pettäjä haluaa syyllistää puolisoaan vaikka itse on heikko ja moraaliton. On se tietenkin kiva paikka itselleenkin sitä myöntää. Lapset, varsinkin teinit, menevät usein petetyn puolelle, siinä ei uusperheen onni kukoista. Mutta kukin tavallaan, minkä kukakin priorisoi elämänsä tärkeimmäksi asiaksi. Olen siis itse pettäneen isän lapsi, joka laittoi välit poikki vuosia sitten. Nyt yli 8-kymppiset sukulaiset soittelevat ja yrittävät käännyttää ottamaan isään yhteyttä. Isä on nämä rekrytoinut, mutta yhteyttä ei enää tule. Sitä sai mitä halusi. Uuden elämän ja onnen. Siihen ei entisen elämän lapset kuulu. Harmi, mutta miehethän voi tehdä aina uusia lapsia.
Olen kyllä nainen :) Mukava kuulla jos ainakin toisen osapuolen mielestä parisuhteessa kaikki on hyvin, painotan edelleen sitä että kumppani ei välttämättä ole samaa mieltä.
Itsekin olen perheestä jossa kumppania on petetty, mutta ei kumpikaan vanhemmista ole koskaan käyttänyt meitä lapsia välikappaleena, katkaissut välejä tai kriiseillyt muutenkaan.
Jos vanhemmilla ei ole enää rakkautta ja syntyy pettämiskierre, enemmän lapset tuosta tilanteesta kärsii kuin siitä, että vanhemmat löytää uudet kumppanit ja ovat onnellisia erikseen.
Ihmeellinen draamaqueen, toivottavasti jossain vaiheessa tajuat miten lapsellista on katkaista välit vanhaan isään, joka ei ole edes sinua pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.
Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.
Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.
Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.
Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.
Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.Mitä pitäisi tehdä?
Olet joustopatja – soita siis Ikealle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen enempää aloittajan tilanteeseen kantaaottamatta, halusin vain tulla sanomaan etten ihmettele yhtään miksi miehet löytää rakastajattaria, mahdollisesti uusia suhteita, jos omien naisten suhtautuminen on tällainen mitä täältä voi lukea.
Avioliitto on ehdottoman kunnioitettava, kahden ihmisen välinen sitoumus, eikä avioliittoa solmita ilman aitoa rakkautta, luottamusta tai halua viettää yhdessä loppuelämäänsä.
Totuus on kuitenkin se, että vuosien saatossa ihmiset, tunteet, elämäntilanteet ja halut muuttuu. Ei kukaan voi olettaa, että koska vannottiin 20 vuotta sitten ikuista rakkautta ja vaihdettiin sormukset, niin tilanne olisi nykypäivänä sama.
Monesti käy niin, että avioliitto rutinoituu. Saadaan perheenlisäystä, unohdetaan että ollaan yhdessä muutakin kuin isä ja äiti. Rakkaudenosoitukset jää liian vähäisiksi, joka ikävä kyllä huomataan liian myöhään.
Naisten on helppo yrittää puhua miesten puolesta, kuinka kaikki miehet unohtaa loogisen ajattelutavan heti kun on sänkyseuraa tarjolla. Ei.
Mies ei tietoisesti hakeudu tilanteisiin, jossa pystyy pettämään vaimoaan, satuttamaan rakkaintaan tai ottamaan tietoisen riskin siitä, että koko rakennettu avioliitto ja perhe hajoaa.
Onhan se vaikea hyväksyä, että toinen saattaa haluta elämässään muutakin kuin elää yhdessä avioliitossa, joka ei tyydytä puolisoiden tarpeita jokaisella osa-alueella. Eikä ole kyse pelkästään seksistä, vaan hellyydenosoituksista, kosketuksesta, kommunikoinnista.Pettäminen on ehdoton vääryys, mutta rakastuminen ei. Ketään ei voi tuomita siitä, että rakastuu toiseen ihmiseen.
Naisten on vain helppo lynkata miehet, jotka kyllästyy ja etsii onneaan muualta. Eikä se tarkoita, että mies haluaisi hylätä lapsensa.Älkää vihatko niin paljoa, elämä ei aina mene niinkuin elokuvissa ja siihen täytyy oppia suhtautumaan.
Klassinen pettäjä ja selittelijäsetä se siellä. No, miten kun suhteessa on kaikkea mitä voi vaatia, hellyyttä, läheisyyttä, seksiä, on hoikka ja kaunis vaimo edelleen 20 vuoden jälkeen, mikä syy vedetään pakasta pettämiseen? Niin. Pettäminen on vain pettäjän vika ja pettäjän päässä. Kovasti pettäjä haluaa syyllistää puolisoaan vaikka itse on heikko ja moraaliton. On se tietenkin kiva paikka itselleenkin sitä myöntää. Lapset, varsinkin teinit, menevät usein petetyn puolelle, siinä ei uusperheen onni kukoista. Mutta kukin tavallaan, minkä kukakin priorisoi elämänsä tärkeimmäksi asiaksi. Olen siis itse pettäneen isän lapsi, joka laittoi välit poikki vuosia sitten. Nyt yli 8-kymppiset sukulaiset soittelevat ja yrittävät käännyttää ottamaan isään yhteyttä. Isä on nämä rekrytoinut, mutta yhteyttä ei enää tule. Sitä sai mitä halusi. Uuden elämän ja onnen. Siihen ei entisen elämän lapset kuulu. Harmi, mutta miehethän voi tehdä aina uusia lapsia.
Olen kyllä nainen :) Mukava kuulla jos ainakin toisen osapuolen mielestä parisuhteessa kaikki on hyvin, painotan edelleen sitä että kumppani ei välttämättä ole samaa mieltä.
Itsekin olen perheestä jossa kumppania on petetty, mutta ei kumpikaan vanhemmista ole koskaan käyttänyt meitä lapsia välikappaleena, katkaissut välejä tai kriiseillyt muutenkaan.
Jos vanhemmilla ei ole enää rakkautta ja syntyy pettämiskierre, enemmän lapset tuosta tilanteesta kärsii kuin siitä, että vanhemmat löytää uudet kumppanit ja ovat onnellisia erikseen.
Ihmeellinen draamaqueen, toivottavasti jossain vaiheessa tajuat miten lapsellista on katkaista välit vanhaan isään, joka ei ole edes sinua pettänyt.
Huoripukki-iskä on huoripukki-iskä. Kuvottava epäihminen. Aivan ymmärrettävää siirtää elämässä sivuun.
Vierailija kirjoitti:
Muista, pettäjä pettää aina, myös sinua. Kerro miehen vaimolle, että hän saa tietää miehensä touhuista ja hakee eron ja pääsee tästä kuspäästä eroon.
Blah blah ja blah. Ei petä välttämättä vaan toi on katkerien jorinaa.
Vierailija kirjoitti:
jos mieheni minua pettäisi niin en siitä mitenkään romahtaisi tai tulisi mitään maailmanloppua - erosta nyt puhumattakaan. Jos mieheni jättäisi toisen vuoksi niin sitten jättäisi, en siitäkään mitenkään romahtaisi (tiedän ihan kokemuksesta). Hyvin voisin olla miehen kanssa väleissä ja kaveri, ja hoitaa lapsen asiat. Elämässä joskus käy asioita eikä sen ole tarkoituskaan olla helppoa ja ennustettavaa.
Mikset sitten sovi jo nyt, että hän saa käydä muiden naisten luona? Eihän se lupaaminen tarkoita, että hänen on pakko käydä. Jos kerran sinua ei asia yhtään haittaa (eikä eroa tule), niin kerro se ihan reilusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen enempää aloittajan tilanteeseen kantaaottamatta, halusin vain tulla sanomaan etten ihmettele yhtään miksi miehet löytää rakastajattaria, mahdollisesti uusia suhteita, jos omien naisten suhtautuminen on tällainen mitä täältä voi lukea.
Avioliitto on ehdottoman kunnioitettava, kahden ihmisen välinen sitoumus, eikä avioliittoa solmita ilman aitoa rakkautta, luottamusta tai halua viettää yhdessä loppuelämäänsä.
Totuus on kuitenkin se, että vuosien saatossa ihmiset, tunteet, elämäntilanteet ja halut muuttuu. Ei kukaan voi olettaa, että koska vannottiin 20 vuotta sitten ikuista rakkautta ja vaihdettiin sormukset, niin tilanne olisi nykypäivänä sama.
Monesti käy niin, että avioliitto rutinoituu. Saadaan perheenlisäystä, unohdetaan että ollaan yhdessä muutakin kuin isä ja äiti. Rakkaudenosoitukset jää liian vähäisiksi, joka ikävä kyllä huomataan liian myöhään.
Naisten on helppo yrittää puhua miesten puolesta, kuinka kaikki miehet unohtaa loogisen ajattelutavan heti kun on sänkyseuraa tarjolla. Ei.
Mies ei tietoisesti hakeudu tilanteisiin, jossa pystyy pettämään vaimoaan, satuttamaan rakkaintaan tai ottamaan tietoisen riskin siitä, että koko rakennettu avioliitto ja perhe hajoaa.
Onhan se vaikea hyväksyä, että toinen saattaa haluta elämässään muutakin kuin elää yhdessä avioliitossa, joka ei tyydytä puolisoiden tarpeita jokaisella osa-alueella. Eikä ole kyse pelkästään seksistä, vaan hellyydenosoituksista, kosketuksesta, kommunikoinnista.Pettäminen on ehdoton vääryys, mutta rakastuminen ei. Ketään ei voi tuomita siitä, että rakastuu toiseen ihmiseen.
Naisten on vain helppo lynkata miehet, jotka kyllästyy ja etsii onneaan muualta. Eikä se tarkoita, että mies haluaisi hylätä lapsensa.Älkää vihatko niin paljoa, elämä ei aina mene niinkuin elokuvissa ja siihen täytyy oppia suhtautumaan.
Tällä ei kuule pettäjien päätä silitellä. Ihan turha tulla aikuisen ihmisen rakastumisista horisemaan. Jos ei ole tyytyväinen parisuhteeseensa eikä se puhumalla paranne niin eroa. Ennen sitä ei sotketa toisia naisia tai miehiä asiaan. Mikä ihme siinä on ettei nämä selkärangattomat luuserit saa erottua jos sitä kerta haluaa. Säästäisivät vaimoiltaankin paljon aikaa vaivaa ja huolta kun ei tarvitsisi paskassa suhteessa olla.
No se nyt ei todellakaan ole niin mustavalkoista. Läheskään kaikki eivät HALUA erota siinä vaiheessa, vaikka se vaimo tuntuisi yhtä kiinnostavalta kuin tiskirätti ja elämään tulee uusi kiinnostava ihminen. Se ero ei välttämättä tunnu siinä tilanteessa mitenkään järkevältä ratkaisulta, kun ei edes tiedä, että onko tämä uusi ihminen jotenkin oikea itselleen tai tuleeko siitä edes mitään molemminpuoleista. Sitten sitä on erottu turhaan ja käyty se kaikki läpi, jos kuitenkin se suhde on vielä sellainen, että toivo on. Joillekin vaan voi käydä niin, että löytyy kuitenkin parempi uusi vaihtoehto vähän huomaamatta. Mutta turha kuitenkaan ajatella, että se toinen haluaisi erota välttämättä aikaisemmin. Todella harva haluaa eikä niin myöskään tee.
Pettäminen on iljettävää. Mies kuulostaa tottuneelta pettäjältä. Ei edes pode huonoa omaatuntoa käytöksestään vaan jää seuraavaksikin päiväksi kylään. Arvioisin että et ole miehen ainoa syrjähyppy ap, vaan ehkä vain 1 naisringistä jota mies pyörittää. Mies selvästi tietää mikä tehoaa toisen naisen rooliin tarjoutuviin naisiin.
Tällä ei kuule pettäjien päätä silitellä. Ihan turha tulla aikuisen ihmisen rakastumisista horisemaan. Jos ei ole tyytyväinen parisuhteeseensa eikä se puhumalla paranne niin eroa. Ennen sitä ei sotketa toisia naisia tai miehiä asiaan. Mikä ihme siinä on ettei nämä selkärangattomat luuserit saa erottua jos sitä kerta haluaa. Säästäisivät vaimoiltaankin paljon aikaa vaivaa ja huolta kun ei tarvitsisi paskassa suhteessa olla.