Päädyin sänkyyn naimisissa olevan miehen kanssa - nyt tapaillaan

Vierailija kirjoitti:

Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.

Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.

Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.

Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.

Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.

Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.

Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.

Mitä pitäisi tehdä?

Tässä on vähän juttua kaltaisistasi

https://www.voice.fi/suhteet/a-161902?part=6

https://www.voice.fi/ilmiot/a-155666?part=4

Varatut miehet ovat ihan parasta. Opiskeluaikoina tapailin varattua miestä, joka maksoi vuokrat ja kaikki. 

Sain erittäin hyvää seksiä ja seuraa sekä ilmaisen asumisen. Ihan täydellistä, koska en silloin halunnut mitään vakavampaa suhdetta. Sain just mitä halusin. Muuttasessani paikkakunnalta pois sanoin vain heipat. 

Salasuhde ei toimi kovin kauaa.

Satutat itsesi pahemman kerran jos rakastut.

Mies tuskin jättää vaimoaan ja lapsiaan (jos lapset on pieniä)...

Sinua alkaa pian vituttamaan ja kunnolla. Sinä oot salainen vaiettu asia joka joutuu sietämään kaikkea. Miehesi nukkuu vaimonsa vieressä yöt jne.

Jätä väliin ennen ku on myöhäistä.

T: kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on vaimo ehdottanut useaan otteeseen että etsisin itselleni uuden naisen. Olemme olleet pitkään naimisissa. Hänellä on myös oma asunto jossa asuu toisinaan. Välitämme silti toisistamme emmekä juuri riitele pikaistuksia lukuunottamatta. Silti suhteemme alkaa olemaan enemmän kaverisuhde vaikka olemme toisillemme läheisiä ja helliä. Olen usein pohtinut vaimon ehdotusta ja tiedän saisin seuraa tuntemistani naista vakavammasikin mielessä. Toistaiseksi menemme näin mutta tilanne voi muuttua. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ja on kypsymätöntä julistaa toisten suhteista yhtään mitään, sillä ette kuitenkaan tiedä mitä siellä on taustalla..

Harvassa suhteessa on kovin paljon intohimoa enää 5-8v jälkeen. Ollaan kämppiksiä.

Ei uskalleta erota.

Jotkut harvat ja valitut löytää sen oikean jonka kanssa natsaa läpi elämän, suurin osa ei.

Lopettaa suhde. Älä ala avionrikkojaksi.

Mies oli kertonut vaimolleen meidän tapailuista, oli tullut ilmi että hänen vaimollaan on ollut toinen mies jo pidemmän aikaa.

Ilmeisesti suhde ei ole toiminut enää pitkiin aikoihin, ovat puhuneet mahdollisesta erosta lapsillekkin.

Kertovat eropäätöksestä lapsille kunhan juhlapyhät on ohi.

Ja ennen olettamuksia, emme ala heti seurustelemaan, emmekä ole vielä muuttamassa yhteen. Koska tapailumme alkoi ikävällä tavalla, tulimme siihen tulokseen että halutaan edetä rauhassa. Mies kuitenkin tulee luokseni siksi aikaa, että hänen vaimonsa muuttaa pois.

Ei kuitenkaan ihan täysin selkärangaton mies. :)

- Ap

Höpö höpö. Semmonen provo sitten.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.

Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.

Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.

Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.

Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.

Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.

Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.

Mitä pitäisi tehdä?

Mulla ei oo mitään muuta sanottavaa tähän, ku et tälläiset jutut ei koskaan pääty hyvin.

Tuskinpa jättäisi vaimoaan takiasi ja vaikka jättäisi, siinä onkin sitten hyvä lähtökohta suhteelle. Mies joka on pettäjä.

Saman itse 18-20-vuotiaana kokeneena, voin kertoa että olin aivan hajalla suhteen lopussa ja vuosia sen jälkeen. Oikeastaan luulen että teini-iässä itseäni lähes 20 vuotta itseäni vanhempien ihmisten suhdekiemuroissa riepoteltavana olo jätti pysyvät arvet ja kolhut itsetuntoon. Olin järjettömän rakastunut ja naiivi, mutta mitäs uskoin hölmönä miehen juttuihin.. 

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Semmonen provo sitten.

Kertoo paljon palstan mammoista jos "onnelliset" loput ovat heti provoja. Odottaisitte varmaan palasiksi revittyjä sydämiä, eroriitoja, draamaa ja hulluja exiä.

Toivottavasti ap:n mahdollinen tuleva mies löytää aloittajasta ihanan ja hyväsydämisen nuoren, ei-katkeroituneen naisystävän itselleen.

Ei tuollaisen suhteen takia jätä perhettää ja jos jättääkin, rupeaa jossakin vaiheessa halveksimaan ja syyttämään perheensä hajoittamisesta. Jos ei rakennu suhde siten, että se on päivänvalon kestävää, niin ei tule siitä mitään syvällistä. Vaimokaan ei varmasti sääliäsi kaipaa, jos tuollaiset olisivatkin yhdessä, niin hyvä, että niistä päästään, kaksi kärpästä samalla iskulla. Vaimo ansaitsee parempaa perheineen. Jos suhde perustuu ja alkaa seksillä, niin ei se syvällisempään johda, miehet ovat ikuisia saalistajia, helppoja nakkeja eri arvosteta ainakaan vihkipallille saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on vaimo ehdottanut useaan otteeseen että etsisin itselleni uuden naisen. Olemme olleet pitkään naimisissa. Hänellä on myös oma asunto jossa asuu toisinaan. Välitämme silti toisistamme emmekä juuri riitele pikaistuksia lukuunottamatta. Silti suhteemme alkaa olemaan enemmän kaverisuhde vaikka olemme toisillemme läheisiä ja helliä. Olen usein pohtinut vaimon ehdotusta ja tiedän saisin seuraa tuntemistani naista vakavammasikin mielessä. Toistaiseksi menemme näin mutta tilanne voi muuttua. Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ja on kypsymätöntä julistaa toisten suhteista yhtään mitään, sillä ette kuitenkaan tiedä mitä siellä on taustalla..

Harvassa suhteessa on kovin paljon intohimoa enää 5-8v jälkeen. Ollaan kämppiksiä.

Ei uskalleta erota.

Jotkut harvat ja valitut löytää sen oikean jonka kanssa natsaa läpi elämän, suurin osa ei.

Kuinka moni allekirjoittaa tämän että intohimo loppuu 5-8v jälkeen?

Tuntuu että nykyään ei saisi olla pettämisestäkään loukkaantunut, vaan pitäisi olla onnellinen puolison puolesta kun tämä on löytänyt uuden..? Siis onko ihmiset nykyään oikeasti rakastuneita kumppaniinsa ollenkaan? Minä olen todella rakastunut mieheeni ja jos ilmenisi että hänellä on toinen nainen, olisin todella murtunut ja loukkaantunut, enkä tiedä kauanko menisi että pääsisin siitä yli...eikö se ole täysin inhimillistä?

Muija esittelee melonejansa telkkarissa, noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.

Peace.

Miten niin "vetää lapsetkin mukaan..."?

Lapsethan kuuluvat hyvin olennaisesti siihen lapsiperheeseen. Erittäin ymmärrettävää, jos petetty ja jätetty osapuoli päättää ryhtyä etävanhemmaksi. Kaksi (huom. onnellista) aikuista selviää paremmin lapsiperheen arjen pyörittämisestä kuin yksinhuoltaja, jonka on lisäksi selviydyttävä siitä henkisestä romahduksesta, joka hyvin todennäköisesti seuraa kun elämältä putoaa pohja petoksen seurauksena.

Ei sillä uudella (onnellisella) puoliskolla ole välttämättä pienintäkään hoivaviettiä tai äidinvaistoa vieraita lapsia kohtaan. Siinä tapauksessa se romahtanut äiti voi joka tapauksessa olla lapsille se parempi vanhempi kuin toisiinsa keskittyvä uuspari. Aika julmaa olisi niitä lapsia kostoksi kellekkään tuupata. Ja aika usein kuitenkin se ero on ollut ajan kysymys, odotettavissa, eikä ole tullessaan mikään elämää suurempi romahdus.

kirjoitti että tässä vaiheessa tiesin että mies on naimisissa ja menimme luokseni jatkoille enkä ajatellutkaan mitään enempää

toi on kuultu niin raiskatun naisen kuin muidenkin suusta

että tullaa vieraan miehen kanssa asunnolle ja tarkoituksena ei ollut mitään

no kerro mitä oli tarkoitus teillä tehdä jos ei pääpointti miehellä ollut kassien tyhjentämien johonkin sopivaan rakoseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Semmonen provo sitten.

Kertoo paljon palstan mammoista jos "onnelliset" loput ovat heti provoja. Odottaisitte varmaan palasiksi revittyjä sydämiä, eroriitoja, draamaa ja hulluja exiä.

Toivottavasti ap:n mahdollinen tuleva mies löytää aloittajasta ihanan ja hyväsydämisen nuoren, ei-katkeroituneen naisystävän itselleen.

Ei.

Vaan jo alku haiskahti ja nyt tämä varmisti provoksi.

Tarina olisi vaatinut hiukan pidemmän kaaren. Tuo "ratkaisu" tuli liian äkkiä, tähän olisi saanut vielä kymmeniä sivuja kommentteja.

Olen hiukan pettynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.

Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.

Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.

Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.

Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.

Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.

Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.

Mitä pitäisi tehdä?

Mulla ei oo mitään muuta sanottavaa tähän, ku et tälläiset jutut ei koskaan pääty hyvin.

Tuskinpa jättäisi vaimoaan takiasi ja vaikka jättäisi, siinä onkin sitten hyvä lähtökohta suhteelle. Mies joka on pettäjä.

Kyllä tämmöinen meillä päättyi hyvin :) mutta harvassa varmaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Varattu mies on kiinnostavampi kuin sinkkumies ”- on tyypillinen naisten ajatus jota en ole ikinä miehenä ymmärtänyt. Jopa lähipiirini naiset ovat kyselleet kahville tai luokseen kattomaan leffaan vasta, naimisiinmenoni jälkeen muttei ennen sitä enkä todellakaa lämpenisi heille. Vaimoakin naurattaa niitä viestejä kun olen hänelle niitä näyttänyt. JOS iskisin varatun naisen niin en todellakaa luottaisi häneen saati kuvittelemaan elämään sen kanssa vaikka kuinka palava rakkaus osuisi minuun sillä hän varmasti pettäisi minuakin. Todella harv nainen (nykyään) ajattelee näin

En ollenkaan tajua naisena, että miten varattu mies voi olla kiinnostava. Kun varattu mies on yrittänyt ehdotella, niin päällimmäisenä tunteena on ollut kuvotus ja vielä painajaiset päälle. Kun tiedän miehen olevan varattu, niin blokkaan tämän oitis vaihtoehtojen listasta.

Kyse onkin siitä, että ihminen ihastuu henkilöihin jotka ovat ihania, ja moni parisuhteessa oleva mies on ihana (syitä miksi, on käsitelty ketjussa aiemmin, joten en toista niitä). Eli se NAINEN saattaa itse olla se kiinnostunut, mutta miehellä on onnellinen parisuhde. Ei siis noin päin kun sinä mietit, että ne varatut miehet tulee iskemään, vaan niinkuin alkuperäisesti aiheesta kirjoittanut mies kirjoitti, että hän on kiinnostavampi nyt naimisissa ollessaan, kuin silloin kun oli sinkku.