Karvaasti pettynyt miehen toimintaan (kosinta)
Olemme olleet viisi vuotta yhdessä, ja ehkä viimeisen vuoden aikana on tullut puhuttua yhdessä siitä, että naimisiin meno olisi ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Jutut ovat edistyneet sille tasolle, että nyt 5-vuotispäivämme lähestyessä mies pyysi että menisimme tutustumaan kauppojen sormusvalikoimiin, tätä merkkipäivää ajatellen. Tuli hyvin selväksi että hän on ajatellut esittää sinä päivänä sen suuren kysymyksen.
Sormuksia käytiin katsomassa ja sopivat löydettiin. Myyjä kysyi laitetaanko tilaukseen heti, mies sanoi että ei. Tiedot saatiin paperille ylös, ja myyjä tiedusteli milloin sormukselle olisi tarvetta, sillä tilausaika on tietyn mittainen. Minä hätkähdin heti tässä kohtaa: mieheni on tunnetusti juuri tällaisissa tilanteissa hämmentävän saamaton. Siispä yritin vielä hienovaraisesti jälkikäteenkin muistuttaa, että sormuksen saamisessa sitten kestää se pari viikkoa.
Sen jälkeen asiasta ei puhuttu pariin viikkoon... ennen kuin tänään. Vuosipäivämme olisi nyt viikonloppuna, ja olen ollut kaikesta huolimatta jotenkin varma, että mies kosii kun kerran on aikeistaan jo ilmoittanutkin. Mutta nyt hän sitten tuli töistä kotiin maansa myyneen näköisenä ja sortui kertomaan, että olisi nyt käynyt sitä sormusta tilaamassa, jolloin hänelle ilmoitettiin että toimitusaika on yllättäen edelleen se parisen viikkoa. Sormus ei ehdi hänelle vuosipäivään mennessä, ja ilmeisesti ilman sitä hän ei ollut ajatellut kosia.
Miehelläni on paljon enemmän vahvuuksia kuin vikoja, ja siksi olen yleensä yrittänyt antaa tällaiset jutut anteeksi, mutta nyt on sanottava että pettymys on kova. Että ei hän sitten tuon enempää voinut yrittää tälläkään kertaa, vaikka kyseessä on kosinta, josta hän vielä on käytännössä kertonut etukäteen. Olisi edes ollut hiljaa sitten, niin etten olisi edes tiennyt että jotain aikeita oli mutta pieleen menivät. Ja ei, hän ei ole sellainen mies joka tässä nyt vain bluffaisi ja oikeasti sormus olisi jo takataskussa.
Niin että tällainen juttu. En ole juurikaan joutunut tuntemaan raskasta pettymystä parisuhteessa, mutta nyt kyllä pettymys painaa kovasti :( Miksei hän voinut edes yrittää...
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, nyt sitten pysähdyt miettimään kuinka suuri asia tuo on oikeasti, ja sen mukaan teet päätöksen pääsetkö siitä yli vai jäätkö vellomaan tuohon.
Ulkopuolisena ja kai sitten vähemmän romanttisena ihmisenä en osaa kyllä pitää minään, mutta en nyt lähde sinun tuntemuksiasi lyttäämään.
Tietenkin siis pääsen yli, eikä mies ole pahaa tarkoittanut, mutta olen pettynyt siihen että pitää puhua asiasta etukäteen, nimetä päiväkin, käydä katsomassa sormuksia ja sitten UNOHTAA että toimitusaika mitataan viikoissa, ei päivissä. Välinpitämättömyys loukkaa, sillä tietenkin minulla ovat toiveet ja odotukset nousseet. Ei kosinta ole mikään pieni asia ihmisen elämässä. En olisi halunnut tietää tästä mitään etukäteen, kun kerran näin kävi.
ap
Mikä estää sinua kosimasta jos homma on niin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, nyt sitten pysähdyt miettimään kuinka suuri asia tuo on oikeasti, ja sen mukaan teet päätöksen pääsetkö siitä yli vai jäätkö vellomaan tuohon.
Ulkopuolisena ja kai sitten vähemmän romanttisena ihmisenä en osaa kyllä pitää minään, mutta en nyt lähde sinun tuntemuksiasi lyttäämään.
Tietenkin siis pääsen yli, eikä mies ole pahaa tarkoittanut, mutta olen pettynyt siihen että pitää puhua asiasta etukäteen, nimetä päiväkin, käydä katsomassa sormuksia ja sitten UNOHTAA että toimitusaika mitataan viikoissa, ei päivissä. Välinpitämättömyys loukkaa, sillä tietenkin minulla ovat toiveet ja odotukset nousseet. Ei kosinta ole mikään pieni asia ihmisen elämässä. En olisi halunnut tietää tästä mitään etukäteen, kun kerran näin kävi.
ap
Mikä estää sinua kosimasta jos homma on niin tärkeää?
Mies haluaa tehdä sen, joten miksi minä lähtisin hänen suunnitelmaansa itse toteuttamaan. Minun puolestani edelleenkin asian voisi hoitaa ihan vaan keskustelemalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Älkää odottako enää. Hetki meni jo, mutta sen voi pelastaa - sinä! Sanot, että nyt tässä ja nyt mennään kihloihin ja hankitaan sormukset myöhemmin sopivana päivänä. Kaukaa viisaana (ts viisastuneina) päätätte myös hääpäivän samalla.
Älä missään tapauksessa tee näin. Tämä on juuri sitä, että sinä viet, ja mies vikisee. Nyt maltti on valttia!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä todellakin ymmärrän pettymyksesi! En varmaan henkilökohtaisesti edes voisi olla tuollaisen miehen kanssa joka on noin huono aikaansaamaan tärkeää juttua. En silti ymmärrä miksi sormukset piti käydä valitsemassa etukäteen? Miksei mies hae liikkeestä lainasormusta ja kosi sillä sitten? Miksi on niin ehdotonta että sen pitää olla tasan se sormus jolla kositaan? Mulle kävisi mielihyvin joku muu sormus, vaikka vaan joku halppis kunhan vaan että sais kosittua kunnolla ja romanttisesti. Ei se sormus olisi niin tärkeä kuin itse kosinta.
No tottakai kosinta ja yhteinen elämä on paljon tärkeämpi asia kuin se sormus. Mutta se tuskin on tässä ap:n pointti.
Uskoisin että pointti on siinä, että miksei mies voi hoitaa sitä kuitenkin tärkeätä sormusasiaa, kun se kerran on jo valittu ja sovitettu ja mies kulkee joka päivä kyseisen sormuskaupan ohi? Ja toiveet tuosta oikeasta sormuksesta on herätetty siinä vaiheessa, kun se on valittu.
Miksi ihmeessä pitäisi mennä lainasormuksella, joka on kuitenkin laiha kompromissi ja jonka hankkiminen olisi paljon vaivalloisempi homma kuin tuon jo valmiiksi katsotun oikean sormuksen tilaaminen?
Siis mun pointti oli että kun kerran ei oo saanu noin yksinkertaista asiaa hoidettua että ois tilannu sen sormuksen ajoissa niin miksei edes koita pelastaa mitä pelastettavissa on ja vaikka kosia muulla sormuksella? Ap sais edes sen romanttisen kosinnan eikä totaalista pettymystä kun koko homma peruuntuis
Komppaan. Alfauros olisi hoitanut homman vaikka frireeratulla sipulirenkaalla, kuten Homer Simpson. Ja sanonut, että se oikea sormus tulee sitten myöhemmin. Ja järjestänyt ikimuistoisen illan rakkaalleen!
Mutta tähän Ap:n mies ei pystynyt, vaikka kulkee sormuskaupan ohi joka päivä. Kyllä mulla alkaisi hälytyskellot soimaan, ja kovaa. Nyt vähän jarruja päälle.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää odottako enää. Hetki meni jo, mutta sen voi pelastaa - sinä! Sanot, että nyt tässä ja nyt mennään kihloihin ja hankitaan sormukset myöhemmin sopivana päivänä. Kaukaa viisaana (ts viisastuneina) päätätte myös hääpäivän samalla.
Älä missään tapauksessa tee näin. Tämä on juuri sitä, että sinä viet, ja mies vikisee. Nyt maltti on valttia!
En ole tekemässä. Kirjoitin tänne vain purkaakseni harmitusta siitä että mies mokasi itse kaavailemansa romanttisen idean, ja myönnän että petyin yllättävänkin kovasti. Tästä päästään kuitenkin yli, ja mies kosii kun siltä tuntuu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää odottako enää. Hetki meni jo, mutta sen voi pelastaa - sinä! Sanot, että nyt tässä ja nyt mennään kihloihin ja hankitaan sormukset myöhemmin sopivana päivänä. Kaukaa viisaana (ts viisastuneina) päätätte myös hääpäivän samalla.
Vaikuttaa jo painostukselta naisen puolelta "hei et saanut kosintaa aikaiseksi niin minä kosin. Ainiin päätetään sen hääpäiväkin nyt heti" miehet ahdistuu tuollaisesta.
Ehdotus on tehty hyvässä tarkoituksessa. On miehiä, jotka eivät pane pahakseen, että nainen toimii. Ap.n mies voi toki haluta miettiä asiaa hamaan tappiin.
Itse en naisena kosinut, vaan minua kosittiin, mutta ap.n tapaus tuntuu todella jotenkin menetetyltä mahdollisuudelta. Ehkä olen väärässä, toisensahan he tuntevat jo, ja ihmisiä on moneksi.
Olen kuullut useammasta tapauksesta, jossa kauan seurustellut pari on (ilmeisesti) jo niin tottunut toisiinsa, että sukupuoliroolit ovat iloisesti sekaisin, ja nainen on se, joka kosii. Se on jotenkin erityisen suomalainen tapa.
Naiset kertovat myöhemmin, että eivät enää uskoneet saavansa perhettä, ja päättivät toimia. Siitä ei jää maailman ihanin muisto, mutta joissain tapauksissa perhe. On niittäin niitäkin tapauksia, joissa sitä miehen (lupaamaa) kosintaa ei koskaan tullut eikä nainen halunnut ilman sitä perustaa perhettä.
No kukin tavallaan.
Muutenhan se voisi noin mennä joillakin pareilla, mutta se, että ap on kirjoittanut asiasta tänne, tekee siitä isomman jutun.
Meni pieleen kosinta. Onko uusi kosinta joskus tulossa, sen ilmeisesti tietää vain mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se minusta nimenomaan yritti.
Miesparka, kuulee tuosta loppuelämänsä.
5 v yhdessä ja joku kosinnan muotoseikka on se tärkein.Miksi ihmeessä kuulisi? Ei kuulu tapoihini. En edes edellyttäisi mitään hienoa kosintaa, ihan yhtä hyvin asian voisi hoitaa sopimalla aamiaispöydässä keskustellen. Kyse on nyt siitä että lupailtiin jotain romanttista ja kaunista, ja sitten sen pohjustamisen jälkeen ei edes yritetty oikeasti toteuttaa sitä. Minulla ei ollut mitään odotuksia ennen niitä puheita, mutta tietenkin niitä sitten heräsi, ja nyt ne pitää taas unohtaa.
ap
Miten se on romanttista ja kaunista, jos sä tiedät millainen sormus on ja koska se kosinta tapahtuu? Outo konsepti tämä etukäteen kosimisesta sopiminen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei halunnut laittaa heti niitä sormuksia tilaukseen? Oliko siihen joku syy?
Luulisi itsekin tiedostava oman hajamielisyytensä tms. ja toimivan niin, että homma varmasti onnistuu.
Pupu pöksyyn, kun tosi tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Muutenhan se voisi noin mennä joillakin pareilla, mutta se, että ap on kirjoittanut asiasta tänne, tekee siitä isomman jutun.
Meni pieleen kosinta. Onko uusi kosinta joskus tulossa, sen ilmeisesti tietää vain mies.
Miksi harmituksen purkaminen tänne tekee asiasta isomman? Eikö ole parempi purkaa se tänne kuin miehelle, joka ei tarkoittanut pahaa? Hän on hyvä mies, mutta joskus ei vain ajattele loppuun saakka. Siksi jopa muistutin sormuksen tilausajasta, kun osasin ennakoida missä kohtaa saattaa mennä pieleen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se minusta nimenomaan yritti.
Miesparka, kuulee tuosta loppuelämänsä.
5 v yhdessä ja joku kosinnan muotoseikka on se tärkein.Miksi ihmeessä kuulisi? Ei kuulu tapoihini. En edes edellyttäisi mitään hienoa kosintaa, ihan yhtä hyvin asian voisi hoitaa sopimalla aamiaispöydässä keskustellen. Kyse on nyt siitä että lupailtiin jotain romanttista ja kaunista, ja sitten sen pohjustamisen jälkeen ei edes yritetty oikeasti toteuttaa sitä. Minulla ei ollut mitään odotuksia ennen niitä puheita, mutta tietenkin niitä sitten heräsi, ja nyt ne pitää taas unohtaa.
ap
Miten se on romanttista ja kaunista, jos sä tiedät millainen sormus on ja koska se kosinta tapahtuu? Outo konsepti tämä etukäteen kosimisesta sopiminen.
Onhan se nyt kaunista jos mies haluaa kysyä sen kysymyksen ääneen, vaikka periaatteessa molemmilla olisi kuviot selvillä! Jestas sentään. Joo, päivämäärää en olisi välttämättä halunnut tietää, varsinkin kun pieleen meni, mutta mies ei osannut pitää salaisuutta ja se on ihan ok minulle. En tarvitse yllätyksiä, pärjään ilmankin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, että miten sormus estää kosintaa? Kihloihinhan voi mennä myöhemminkin.
Voi jeesusmaaria taas. Kihlaus on sopimus avioliitosta. Nämä ovat jo "puhuneet naimisiinmenosta" eli ovat kihloissa. Kaikki muu on vain ap:n prinsessaleikkiä (provoilua).
En ymmärrä miehiä, jotka suostuvat statisteiksi näihin naisten kirjoittamiin näytelmiin, en kerta kaikkiaan.
Eivätkä ole kihloissa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, että miten sormus estää kosintaa? Kihloihinhan voi mennä myöhemminkin.
Voi jeesusmaaria taas. Kihlaus on sopimus avioliitosta. Nämä ovat jo "puhuneet naimisiinmenosta" eli ovat kihloissa. Kaikki muu on vain ap:n prinsessaleikkiä (provoilua).
En ymmärrä miehiä, jotka suostuvat statisteiksi näihin naisten kirjoittamiin näytelmiin, en kerta kaikkiaan.
Eivätkä ole kihloissa :D
Mietin tässä, että kihlauksesta tai naimisiin menosta puhuminen taitaa olla aika vaarallista puuhaa. Monikohan on tällä logiikalla ihan tietämättään kihloissa ;) Minä ainakin sitten olen ollut ennenkin kihloissa, entisen poikaystäväni kanssa, vaikken sitä ennen tiennytkään.
No tosiasia on että minä ja mieheni olemme oikeasti kaavailleet että menemme naimisiin 2019 tai 2020. Joten olemme menneet keslusteluissamme jo aika pitkälle. Henkisesti koen kyllä olevani jo "kihloissa".
ap
Kosintaa ei pidä etukäteen luvata eikä sitä kannata suunnitella yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenhan se voisi noin mennä joillakin pareilla, mutta se, että ap on kirjoittanut asiasta tänne, tekee siitä isomman jutun.
Meni pieleen kosinta. Onko uusi kosinta joskus tulossa, sen ilmeisesti tietää vain mies.
Miksi harmituksen purkaminen tänne tekee asiasta isomman? Eikö ole parempi purkaa se tänne kuin miehelle, joka ei tarkoittanut pahaa? Hän on hyvä mies, mutta joskus ei vain ajattele loppuun saakka. Siksi jopa muistutin sormuksen tilausajasta, kun osasin ennakoida missä kohtaa saattaa mennä pieleen.
ap
Hankaat vastaat vieraiden ihmisten mielipiteille? Nämä ovat erilaisten ihmisten mielipiteitä tässä ketjussa sinun aloitukseesi. MINUN mielestäni ei ole hyvä asia, että koet isoa mielipahaa näin tärkeässä asiassa, mutta itse toki tiedät suhteesi tilan.
Parisuhteessa ei kannata olla mitään odotuksia mukana.
Usein joutuu pettymään, pienemmissäkin asioissa. Asiat ovat alkaneet omassa parisuhteessa kulkemaan paremmin kun lisäsin ymmärrykseeni tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenhan se voisi noin mennä joillakin pareilla, mutta se, että ap on kirjoittanut asiasta tänne, tekee siitä isomman jutun.
Meni pieleen kosinta. Onko uusi kosinta joskus tulossa, sen ilmeisesti tietää vain mies.
Miksi harmituksen purkaminen tänne tekee asiasta isomman? Eikö ole parempi purkaa se tänne kuin miehelle, joka ei tarkoittanut pahaa? Hän on hyvä mies, mutta joskus ei vain ajattele loppuun saakka. Siksi jopa muistutin sormuksen tilausajasta, kun osasin ennakoida missä kohtaa saattaa mennä pieleen.
ap
Hankaat vastaat vieraiden ihmisten mielipiteille? Nämä ovat erilaisten ihmisten mielipiteitä tässä ketjussa sinun aloitukseesi. MINUN mielestäni ei ole hyvä asia, että koet isoa mielipahaa näin tärkeässä asiassa, mutta itse toki tiedät suhteesi tilan.
En hangannut vastaan vaan KYSYIN miten se oleellisesti muuttaa asiaa että valitsin tämän kanavan pettymyksen puimiselle. Ilmeisesti tarkoitit että se on se ongelma, että joutuu tuntemaan pettymystä ylipäätään? Siihen sanoisin että pitkiä parisuhteita tuskin kovin yleisesti esiintyisi, jos kumpikaan osapuoli ei saisi anteeksi pieniä tai isompia mokia.
ap
Mulla vähän samanlainen mies. Meillä kohtaloksi ovat muodostuneet äitienpäivälounaat...
Mies haluaa viedä meidät äitienpäivälounaalle, mutta ei varaa pöytää etukäteen.... ensimmäisenä vuonna käytiin 'tälläytyneinä' kolmen eri ruokapaikan ovella. Kahdessa sanottiin, että loppuun myyty. Viimeisestä sanottiin, että 1,5 päästä kattauksesta löytyisi yksi pöytä.
Ajattelin, että olisi mies tästä oppinut . Sen verran nolo oli kierros. Mutta kun ei. Taas mennään korkein odotuksin ravintolaan, ovella tajuan, että mies ei taaskaan ole tehnyt varausta. Tarjoilija pahoittelee tilannetta loppuun nyyty. Hän antoi, vielä jonkin veikeän lahjan miehelle ja sanoi, että muistat sitten ensi vuonna ajoissa varata pöydän! En viitsi edes sanoa, mitä siinä kohtaa mietin.
Ja vielä ei tästäkään mies oppinut!! Kolmantena vuonna sitten selkeäski ilmoitin, että joko syödään kotona tai sitten on oltava pöytävaraus tehtynä. En aio pukea lapsia ja itseäni ja istua autossa, kun mies käy kyselemässä, että mahtuisiko teille syömään.... kun asian voisi yhdellä puhelinsoitolla hoitaa etukäteen!!!
Ei ollut taaskaan tehnyt varausta, mutta rupesi sitten voivotellen etsimään paikkaa...
Tuon kerran jälkeen on varaukset tehnyt, mikäli ollaan äitienpäivälounalle menty. Mutta edelleenkin on minun vaikea ymmärtää miehen ajatusmallia...
Ymmärrän AP tuskasi!!
Okei, kerran vielä: oli MIEHENI TOIVE mennä kihloihin niin, että hän kysyy sen suuren kysymyksen sormuksen kanssa. Stressiä hän ei halunnut sormuksesta ottaa, joten hän ehdotti että selvittäisimme yhdessä millaisen haluan. Minulle kävisi huomattavasti epäromanttisempikin tapa, mutta jos minun hyvin epäspontaani ja epäyllätyksellinen mieheni menee ajatuksissaan niin pitkälle että keksii tällaisen suunnitelman, jotta saamme sen kosintahetken kokea, niin minulle se kelpaa enemmän kuin hyvin. Olette todella ilkeitä te, jotka nimitätte asiaa "todella tökeröksi" jne. Vielä enemmän väärässä ovat ne, jotka syyttävät minua prinsessadiivailusta. Minun ainut ongelmani on se, että mies herätti ne ihanat toiveet ja mielikuvat vuosipäivästä virallisena kihlauspäivänä, ja sitten epähuomiossa sotki koko jutun.
Ehkä käytännössä olemmekin jo kihloissa. Silti mies haluaa asialle virallisen päivämäärän, ja se on kiva ajatus. Emme myöskään ole ainoa pari joka on puhunut asiasta etukäteen. Yllätyskosintaakin voisi ilkeästi nimittää amerikkalaisfantasiaksi, mutta miksi ihanasta asiasta pitäisi puhua niin kyynisesti.
ap