Lue keskustelun säännöt.
Miksi olin niin tyhmä etten opiskellut itselleni kunnon ammattia...
03.12.2018 |
Tein aloituksen aiheesta jo aiemmin, mutta se kai poistettiin, koska julkaisun jälkeen sitä ei en'ää löytynyt.
Mutta oikeasti aidosti pohdin sitä miten olin niin tyhmä ja tietämätön, etten opiskellut nuorena. Olin täysin pihalla siitä mitä tai miten voisi opiskella, mikä tuntuu aivan hullulta nyt.
Olen syntynyt v. -75 ja kun ikäiseni kertovat olevansa vaikka lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia tms. Niin olen ihmeissäni ja mietin, miten he osasivat nuorena opiskella, mitä he ajattelivat, miten he ymmärsivät hakeutua eteenpäin.
Omat vanhempani eivät ole kansakoulun jälkeen käyneet mitään kouluja, vaan menneeet 15-vuotiaana suoraan töihin. He eivät ikinä olleet kiinnostuneita koulunkäynnistäni, muistan että yriitn pyytää heitä kyselemään kokeisiini tai tarkistamaan läksyjäni, mutta sain vaan naurua osakseni. Olin peruskoulussa ihan hyvä, keskiarvo oli aina yli 8.
Peruskoulun jälkeen menin lukioon ja se olikin vanhemmilleni kova pala, minulta kysyttiin että luulenko olevani herrojen lapsi ja titteleidenkö perässä juoksen.
He eivät maksaneet kirjojani joten kun pääsin sitten eräälle kioskille töihin niin siinä iässä, sen aikaisen fiksuuteni (eli tyhmyyteni) perusteella ajattelin, että on järkevää jättää lukio kesken ja tehdä töitä, kun siitä saa rahaa.
Niin sitten lukio jäi kesken ja tein töitä ja perustin perheen. Isäni vielä moneen otteeseen kehui, että olen fiksu kun olen ottanut sellaisen miehen joka elättää minua.
Eli siinä tosiaan se ajatusmaaailma mihin kasvoin, minun koulutustani ei mitenkään tuettu ja olin niin täydellisen uuvatti etten ymmärtänyt ajatella toisin, ottaa selvää mahdollisuuksistani tms.
Nyt olen matalapalkka-alalla ja haluaisin toki opiskella vihdoin, mutta tuleva eläkkeeni on niin pieni etten tiedä voinko olla 3-4 vuotta pois työelämästä ja olla kerryttämättä eläkettä ja muutenkaan tällä hetkellä, kun omat lapset ovat lukioiässä niin palkkaani tarvitaan siihen, että saan heidän kirjansa maksettua ja heille jotain parempaa mitä itse sain.
Että näin, ei ihan oikeesti täällä ole kaikilla samat mahdollisuudet tai samat lähtökohdat vaikka niin yritetään aina väittää.
Tyhmyydestäänkin saa maksaa, kuten mina eli vaikka olisi ollut mahdollista opiskella niinkuin joku tähänkin ketjun tulee minua sättimään, niin tyhmyydelleni en voinut mitään, en voi sitä infoa jälkikäteen 17-vuotiaan päähäni laittaa ja valitsemaan toisin, kun silloin en muusta tiennyt.
Kommentit (145)
Aivan kuin minå olisin aloituksen kirjoittanut.
Sillä erotuksella että vanhempieni järkytykseksi minå opiskelln itselleni paremman ammatin ja työllistyin sille.
Vanhempieni mielestå minun olisi vain pitänyt tietää paikkani ja olla töissä esim siivousfirmassa.
Täällä osa kirjoittaa ettå ap lopetti itse lukion jne että saa vain itseä syyttää mutta ei se ole niin. Sellainen joka tulee kannustavasta perheestä jossa tuetaan ja ohjataan lasta ja nuorta asioihin jotka ovat aidosti lapsen tai nuoren edunmukaisia ja hyviä hänen tulevaisuuden suhteen ei pysty ymmärtämään meitå joka tulemme apn kaltaisista perheistä. Sitä latistamisen määrää ei voi kukaan käsittää ja mitä se tekee lapsen ja nuoren itsetunnolle. Ja se tunne kun ei ole oikeasti ketään oikeasti tukemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkaan vanhempiani ei kiinnostanut opiskeluni, eivätkä he koskaan miettineet kanssani mitä alaa minun kannattaisi lähteä opiskelemaan. Myös opinto-ohjaus oli sekä peruskoulussa että lukiossa yhtä tyhjän kanssa. Olin vielä lukion lopuassakin aivan hukassa itseni kanssa enkä tiennyt ollenkaan minkälaista työtä haluiaisin tulevaisuudessa tehdä ja lopulta päädyin opiskelemaan kaksikin ammattia joista kumpikaan ei tunnu omalta alalta.
Omat vanhempani arvostivat koulutusta, vaikka molemmat olivat pelkän kansakoulun käyneitä (ja viljelivät maata). Sen sijaan isoäitini oli ilmoittanut olevansa suorastaan vihainen, kun oli kuullut puhetta minun lukioon menostani. En tiedä miten olisi reagoinut, jos olisi ehtinyt nähdä ylioppilaaksi tuloni.
Eksäni vanhemmat olivat tehtaassa työssä, ja kuulemma pojan ammattikouluun menokin oli heille melkein liikaa, kun siihen aikaan duunariksi pääsi ilmankin.
Ei ole vielä liian myöhäistä, kuten monet ovat täällä sanoneet. Aikuislukio on mahdollista suorittaa melko lyhyessä ajassa ja siitä voi jatkaa. Äitini on 45v merkonomi, mutta suunnittelee nyt jatkavansa ammattikorkeakouluun kun ei voi jatkaa enää nykyisessä työssään.
Metropolian sivuilta vielä:
Avoimen väylän kautta ammattikorkeakoulututkintoon hakevalla ei tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä hakukelpoisuutta (L 324/2014, 25 §).