Miksi olin niin tyhmä etten opiskellut itselleni kunnon ammattia...

Vierailija kirjoitti:

Tätäkään ongelmaa ei olisi jos kaikkia ammatteja aidosti arvostettaisi siten että tasapalkka olisi tunnusmerkki sille että kaikkia ammatteja arvostetaan yhtä paljon. Tasapalkan summa olisi 500e kk alasta riippumatta.

Ihminen saisi intohimonsa työnteosta ja eläytymisestä työhönsä. Työ on kutsumus.

Pahimmillaan nuoret menevät nyt lukioon ja sitä kautta hakevat oikikseen korkean palkan takia(He haluavat ammatin joka ei kohota taloutta vaan syö veronmaksajien rahoja (Jokainen tietää miten lakimiehet syövät veronmaksajien rahoja ja lakimiehet eivät ole mitään halpoja!) . Tämän takia nykyään ei kukaan tee matalapalkka-alan töitä. Onneksi meillä on tuet niin ei itsenikään tarvitse mennä roskatöihin, vaan voin olla tukien varassa ja odotella että josko saisin opettajan viran itselleni. Ainaisten pätkätöiden sijaan. Pätkätyöt ei enää tässä elämän vaiheessa kiinnosta ja minulle luvattiin aikoinaan että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, että töitä riittää. Vaan se oli huiputusta ja monia meitä johdettiin harhaan.

Olisi pitänyt mennä lääkikseen!

Muakin harmittaa nyt etten hakenut huippuyliopistoon ja sitä kautta sitten johonkin huippuvirkaan. Olis kiva olla vaikka neurologi yms. tosin mulla oli lyhyt matikka 6. Silti se olis kivaa ja harmittaa nyt sitten vietävästi.

Ap. Et kyllä uskalla lähteä opiskelemaan - mikä onkaan tekosyy?

Vierailija kirjoitti:

Tein aloituksen aiheesta jo aiemmin, mutta se kai poistettiin, koska julkaisun jälkeen sitä ei en'ää löytynyt.

Mutta oikeasti aidosti pohdin sitä miten olin niin tyhmä ja tietämätön, etten opiskellut nuorena. Olin täysin pihalla siitä mitä tai miten voisi opiskella, mikä tuntuu aivan hullulta nyt.

Olen syntynyt v. -75 ja kun ikäiseni kertovat olevansa vaikka lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia tms. Niin olen ihmeissäni ja mietin, miten he osasivat nuorena opiskella, mitä he ajattelivat, miten he ymmärsivät hakeutua eteenpäin.

Omat vanhempani eivät ole kansakoulun jälkeen käyneet mitään kouluja, vaan menneeet 15-vuotiaana suoraan töihin. He eivät ikinä olleet kiinnostuneita koulunkäynnistäni, muistan että yriitn pyytää heitä kyselemään kokeisiini tai tarkistamaan läksyjäni, mutta sain vaan naurua osakseni. Olin peruskoulussa ihan hyvä, keskiarvo oli aina yli 8.

Peruskoulun jälkeen menin lukioon ja se olikin vanhemmilleni kova pala, minulta kysyttiin että luulenko olevani herrojen lapsi ja titteleidenkö perässä juoksen.

He eivät maksaneet kirjojani joten kun pääsin sitten eräälle kioskille töihin niin siinä iässä, sen aikaisen fiksuuteni (eli tyhmyyteni) perusteella ajattelin, että on järkevää jättää lukio kesken ja tehdä töitä, kun siitä saa rahaa.

Niin sitten lukio jäi kesken ja tein töitä ja perustin perheen. Isäni vielä moneen otteeseen kehui, että olen fiksu kun olen ottanut sellaisen miehen joka elättää minua.

Eli siinä tosiaan se ajatusmaaailma mihin kasvoin, minun koulutustani ei mitenkään tuettu ja olin niin täydellisen uuvatti etten ymmärtänyt ajatella toisin, ottaa selvää mahdollisuuksistani tms.

Nyt olen matalapalkka-alalla ja haluaisin toki opiskella vihdoin, mutta tuleva eläkkeeni on niin pieni etten tiedä voinko olla 3-4 vuotta pois työelämästä ja olla kerryttämättä eläkettä ja muutenkaan tällä hetkellä, kun omat lapset ovat lukioiässä niin palkkaani tarvitaan siihen, että saan heidän kirjansa maksettua ja heille jotain parempaa mitä itse sain.

Että näin, ei ihan oikeesti täällä ole kaikilla samat mahdollisuudet tai samat lähtökohdat vaikka niin yritetään aina väittää.

Tyhmyydestäänkin saa maksaa, kuten mina eli vaikka olisi ollut mahdollista opiskella niinkuin joku tähänkin ketjun tulee minua sättimään, niin tyhmyydelleni en voinut mitään, en voi sitä infoa jälkikäteen 17-vuotiaan päähäni laittaa ja valitsemaan toisin, kun silloin en muusta tiennyt.

Eläke riippuu palkasta, jos olet 3-4 vuotta pois työelämästä ja pääset opiskelun jälkeen hyväpalkkaiseen työhön niin eläkkeesi voi olla paljon parempi verrattuna siihen että pysyttelet nykyisessä työssäsi ja jatkat eläkeikään saakka.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisii luoda järjestelmä jossa ooiskelua, muiistamista ja jäsentelyää helpottaiisi jokin jelppoaava systeemi oppimishäiiriöistä kärsiville jne...

Ja uleisestikiin tietodon janoisille pääkohdittain.

Tuollaisia vanhempia on vieläkin. Mun kummipoikani meni opiskelemaan metallityöntekijäksi tänä syksynä ysin 9,2 todistuksen keskiarvolla. Veljensä on metallimies ja isänsä myös. Äidillään ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta (syntynyt -67). Työskennellyt siivoojana koko elämänsä.

Minä yritin kannustaa kaikin tavoin ja lupasin maksaa osan kirjoista (kaikkiin kustannuksiin ei ollut varaa lupautua) mutta ei auttanut. Pojan vanhemmat ovat sitä mieltä että lukio on turhaa, koska sieltä ei saa ammattia eikä töitä. Koska se kestää niin kauan ja maksaa niin paljon. Ja kun ei kukaan muukaan ole sinne mennyt (eli kukaan lähisuvusta).

Pää meinasi räjähtää kun kuulin että poika aloittaa amiksessa lukion sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuokaan sairaalloinen kilpailu hirveän hyvää tee. Minä teen 4h päivässä kouluhommia ja olemme säästäneet aika suuria summia preppauskursseihin ja valmentaviin koulutuksiin ja elämä pyörii jatkuvasti suorittamisen ympärillä. Täytyy olla rikkaampi, parempi, koulutetumpi ja terveempi kuin luokkatoverit. Pienilläkin lapsilla ihanteena Susanna Koski. Keskitie on se paras tie. Minä yritän kestää tämän 3,5 vuoden rutistuksen ja sitten uskon että helpottaa. Haaveena oikis.

Haaveeksi jää oikis, jos ei kiinnosta kun olla keskinkertainen. 

Tarkoitin ettei ota sairaalloista stressiä koulusta ja ala itsetuhoiseksi, jos saa kokeesta alle 9, kuten itse tein usein pienenä, tai toisaalta ota liian löysin rantein. Keskiarvo oli 9,6 päättötodistuksessa ja kaikista kursseista saan 9 tai 10. En silti pidä tuosta asenteesta että tyyliin vauvana pitäisi jo olla menestyvä uraohjus ja kaikkien pitäisi olla akateemisia. Omat vanhemmat AMK taustaisia ja ovat aina toivoneet minulle parempaa menestystä. Isä on agrologi ja äiti tradenomi.

Eikö agrologi ja tradenomi oo ihan hyviä, ihan riittäviä tavallisia ammatteja? Ainakin jos on töissä olleet. Nykypäivänä ei ehkä työllistä helposti, mutta jos töihin on päässyt ja uran tehnyt, niin eikö se riitä. Pikkukuntien ja -kaupunkien hyvissä hallintoviroissa istuu vielä opistotasoista porukkaa. Nyt jäävät hyvillä mielin eläkkeelle. Tuskin katuvat, saivat koulutuksellaan sen mitä hakivat, uran julkishallinnossa. Ei tarvinnut olla lääkäri eikä lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Lukion voi suorittaa etäopintoina. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa kursseja ja sitä kautta jatkaa yliopistoon.

Suomessa siis voi todella opiskella jos haluaa.

Itse jouduin kuuntelemaan katkeraa äitiäni siitä kun hän ei saanut opiskella...kumminkin hänellä oli ihan samat mahkut opiskella iltalukiossa ja sieltä avoimen kautta vaikka yliopistoon.

Rahaakin olisi ollut.

Mutta halusi vain valittaa ja valittaa. Eikä tehnyt mitään opiskelujen eteen. Syyllisti vielä lapsensa ja vieläkin kuulen sen narisevan äänen ”kun minä en voinut opiskella” ei ollut meidän vika ettei opiskellut.

Onkohan pelkän avoimen kautta mahdollista päästä sisään jos lukio ei ole loppuun käyty?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia vanhempia on vieläkin. Mun kummipoikani meni opiskelemaan metallityöntekijäksi tänä syksynä ysin 9,2 todistuksen keskiarvolla. Veljensä on metallimies ja isänsä myös. Äidillään ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta (syntynyt -67). Työskennellyt siivoojana koko elämänsä.

Minä yritin kannustaa kaikin tavoin ja lupasin maksaa osan kirjoista (kaikkiin kustannuksiin ei ollut varaa lupautua) mutta ei auttanut. Pojan vanhemmat ovat sitä mieltä että lukio on turhaa, koska sieltä ei saa ammattia eikä töitä. Koska se kestää niin kauan ja maksaa niin paljon. Ja kun ei kukaan muukaan ole sinne mennyt (eli kukaan lähisuvusta).

Pää meinasi räjähtää kun kuulin että poika aloittaa amiksessa lukion sijaan.

Ysiluokkalaiseni kaverin vanhemmat yrittävät väkisin tyrkätä tyttöä merkonomiopintoihin. Tytöllä menee klulu kuitenkin ihan hyvin, keskiarvo reilusti päälle kasin. On kuulemma liian laiska lukioon, saati vaikka kaksoistutkintoa suorittamaan. Yhdessä illanvietossa, jossa oli tämän tytön äiti ja muita äitejä tästä naapurustosta, tuli puheeksi koulutus. Minua pidettiin ihan nerona koska olen käynyt lukion ja suorittanut AMK-koulutuksen. Olin sanaton. Että kyllä näitä koulutuksen vähättelijöitä vielä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että oikeesti on vanhempia jotka ovat koulunkäyntiä ja opiskelua vastaan.

Minun isäni sanoi aikanaan sisarelleni tämän miettiessä opintojen jatkamista lukioon, että tästä tulee sitten herrojen hu**a.

Satua.

Kyllä tämä on totisinta totta! Minun isäni totesi, kun pääsin AUK:hon että olet vain tittelien perässä. Samaa joki kun aloitin yliopisto-opinnot. Että taitaa olla ihan yleistä.

M30

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeen suuruutta tai pienuutta on turha mielestäni miettiä, jos on halua ja mahdollisuus kuitenkin opiskella.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon eläkeiässä rahaa tulee tarvitsemaan mm. Lääkkeisiin ja muihin ylimääräisiin kuluihin ei edes sitä miten sitä eläkerahaa tullaan vuosikymmenten päästä jakamaan tai onko edes itse hengissä eläkkeelle päästessä.

Elä nyt juuri niinkuin haluat, toki mahdollisuuksien mukaan.

Itse olen myös harmitellut, miksi en tajunnut nuorena, että yliopisto voisi olla minulle sopiva opiskelupaikka. Nyt on kolme eri toisen asteen koulutusta ja asuntolainaa sen verran, ettei ole mahdollista edes haaveilla amk-tai yliopistotutkinnosta.

Lisäksi pieni lapsi, jotem työ ohella opiskelukaan ei tule kysymykseen.

sinulla oli paljon hyvää asiaa tekstissäsi mutta itselle särähti tuo pieni lapsi -> opiskelu mahdotonta. Itse opiskelen amk:ssa, käyn osa-aikatyössä ja minulla on taaperoikäinen lapsi. Toki lpasen isä auttaa, mutta kyllä tämä on aivan mahdollista eikä paljon sen enempää vaadi kuin lapsettoman opiskelu. Kouluhommat tehdään kun lapsi on nukkumassa.

Rouva maisteri korkeammassa arvossaan kirjoitti:

Siis samat tiedot saa netistä tai kirjastosta ja ne voi huomaamattaan pantata päähänsä.

Mikä hinku teillä on hankkia lukiosta papereita?

Onko se itsetunnon korotusta?

Minun älykkyys ja sivistys ei lukiota kaipaa.

Kannattaa myös olla kriittinen koko laitosta kohtaan. Todella moni lukion opettaja näkee totuuden.

Oma vaimoni on lukion opettaja ja ei näe lukiota hyödyllisenä, vaan tätä nykyä se on eräänlainen yläasteen epämääräinen jatke, jossa häiriköinti jatkuu.

Lukio on menettänyt arvonsa aikoja sitten. Yliopisto menee samaan sarjaan.

Todellinen sivistys tai oppineisuus tulee keskustelujen kautta. Ei ne ällän paperit kerro juurikaan mitään, jos yhteyttä ei synny. Opiskelu ei myöskään takaa työpaikkoja tulevaisuudessa.

Ne on suhteet ja sosiaalinen äly millä pelataan työmarkkinoilla.

Opiskelu on ennenkaikkea suhteiden luomisen paikka. Tärkein rituaali on biletys.

Biletyksellä luodaan tulevaisuuden työpaikat. Tämä optimistinen toteamus on faktaa.

On paljon ammatteja, joihin ei todellakaan mennä suhteilla ja sosiaalisella älykkyydellä vaan se tutkinto on perusvaatimus (kuten lääkäri tai asianajaja). En ainakaan menisi lääkärille, joka on saanut työnsä vain suhteiden avulla.

Sitten on aloja, jonne voi itseopiskella kuten tekninen ala (koodari täydellinen esimerkki), jonne pääsee jos on näyttöä ja läpäisee tekniset testit.

Suhteilla on merkitystä tietysti, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen.

Itse tekisin asialle joka harmittaa jotain sen sijaan että pohtisin mikä on johtanut asioiden vallitsevaan tilaan. Elämänlaatuhan tuossa kärsii kun soimaat itseäsi nuoruuden tyhmyydestä ilmeisen usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeen suuruutta tai pienuutta on turha mielestäni miettiä, jos on halua ja mahdollisuus kuitenkin opiskella.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon eläkeiässä rahaa tulee tarvitsemaan mm. Lääkkeisiin ja muihin ylimääräisiin kuluihin ei edes sitä miten sitä eläkerahaa tullaan vuosikymmenten päästä jakamaan tai onko edes itse hengissä eläkkeelle päästessä.

Elä nyt juuri niinkuin haluat, toki mahdollisuuksien mukaan.

Itse olen myös harmitellut, miksi en tajunnut nuorena, että yliopisto voisi olla minulle sopiva opiskelupaikka. Nyt on kolme eri toisen asteen koulutusta ja asuntolainaa sen verran, ettei ole mahdollista edes haaveilla amk-tai yliopistotutkinnosta.

Lisäksi pieni lapsi, jotem työ ohella opiskelukaan ei tule kysymykseen.

sinulla oli paljon hyvää asiaa tekstissäsi mutta itselle särähti tuo pieni lapsi -> opiskelu mahdotonta. Itse opiskelen amk:ssa, käyn osa-aikatyössä ja minulla on taaperoikäinen lapsi. Toki lpasen isä auttaa, mutta kyllä tämä on aivan mahdollista eikä paljon sen enempää vaadi kuin lapsettoman opiskelu. Kouluhommat tehdään kun lapsi on nukkumassa.

Meillä se opintojen päättäminen vaati lasten päiväkotiin viemisen kun eivät uni- ja opiskelurytmit kohdanneet. Tapauskohtaista tuokin siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että oikeesti on vanhempia jotka ovat koulunkäyntiä ja opiskelua vastaan.

Minun isäni sanoi aikanaan sisarelleni tämän miettiessä opintojen jatkamista lukioon, että tästä tulee sitten herrojen hu**a.

Satua.

Kyllä tämä on totisinta totta! Minun isäni totesi, kun pääsin AUK:hon että olet vain tittelien perässä. Samaa joki kun aloitin yliopisto-opinnot. Että taitaa olla ihan yleistä.

M30

Ei se kyllä yleistä ole.

kyselit, että miten muut tiesivät opiskella. No itse en ainakaan tajunnut että olisi ollut jokin muukin vaihtoehto. Lukio oli ihan itsestäänselvyys, ja sen jälkeen jatko-opinnot. Meidänkin lukiossa oli joitakin jotka jätti homman kesken, ja silloin lähinnä mietin huuli pyöreänä, että mitä ihmettä ne tyypit nyt tekee. oletin että hakivat amikseen heti seuraavassa haussa kiireen vilkkaa. Mulle oli ihan mahdotonta käsittää, että joku menisi jonnekin grillikiskalle auttelemaan, ja jämähtäisi sille tielle loppu elämäkseen. 

En koe tulevani mitenkään ihmeellisestä tai koulutetusta suvusta. Vanhemmat eivät erityisesti puuttuneet koulun käyntiin, mutta kannustivat kyllä tekemään sitä mikä itseä vain kiinnostaa. Varmaan sitten ihan arkipäiväisen puheen kautta ne asenteet iskostuu. meidän ekaluokkalainen tietää jo hyvin yliopiston, amk:n, amiksen ja lukion olemassa olosta, ihan vaan siksi että ollaan vähän juteltu eri ammateista ja siitä miten niihin oikein pääsee. 

Vanhemmillani on ihan samanlainen tausta, mutta täysin erinlainen suhtautuminen asiaan. Minua kannustettiin opiskelemaan , mutta ei kuitenkaan koskaan painostettu. He  kannustivat myös matkustamaan ja katselemaan maailma. He olivat kyllä aivan ihanat vanhemmat.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä mä nyt syyttelen paitsi itseäni?

Ap

No, minä sanoisin, että syytät n. 80% vanhempiasi. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Niin sitten? Mikä pointti tässä nyt on? Kasvatuksella siis ei ole mitään merkitystä vai? Olin tyhmä koska  vaan satuin olemaan tyhmä, en siis siksi ettei minulle mitään kerrottu.

Ja en tarvi neuvoa mitä tästä eteenpäin, nykyään tunnen kyllä reitin yliopostoon ja AMK.hon, tiedät avoimet väylät ja tiedät muut, se ei ollut tässä aiheena. Kunhan mietin että miten muut saivat tiedon näisät silloin nuorena.

Mutta turha täällä palstalla selittää sen enempää kun ihmiset haluaa lytätä ja keskittyä epäolennaisuuksiin. hävetkää. ääliöt

No, sitähän tuo ap kysyi. Vastasin vain kysymykseen, en alkanut selvittelemään hänen lapsuutensa traumoja. Ihan turhaan täällä kiukuttelet muille, jos kyseleyt tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, oma valintahan tuo on ollut että keskeytit lukion. Itse olen muutaman vuoden nuorempi, ja samanlaisista lähtökohdista. Jouduin esim odottamaan täysi-ikäiseksi ennen kuin menin iltalukioon, koska vanhemmat eivät hyväksyneet lukio-opiskelua. Iltalukiossa pystyin käymään samalla töissä, eikä kursseja ollut niin paljon eli ei tarvinnut ostaa niin paljon kirjoja.

Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, niin silti omista valinnoista pitäisi pystyä ottamaan vastuu. Sinä keskeytit lukion, sinä teit nuorena lapsia, sinä et myöhemminkään opiskellut. Nyt SINÄ valitset yhä saman polun,ja ehkä sitten eläkeiässä taas syyttelet muita kuinka "olisinhan minä, mutta...".

Se vastuun ottaminen ja esim opiskelu ei ole helppoa, ei todellakaan. Se, että se olisi hankalaa on siis huono tekosyy - helvetin hankalaa se oli minullekin. Itse sinä päätät viitsitko nähdä vaivaa tulevaisuuden eteen vai käytätkö yhä samaa tekosyyta "mutta kun se on joillekin helpompaa ja maailma ei ole reilu". Joo ei ole, mutta sinä päätät onko se este tai hidaste.

Moni on luullut opiskelleensa hyvän ammatin, mutta maailma on muuttunut niin, ettei enää olekaan töitä.

Moni viisikymppinen Nokialta kenkää saanut insinööri on ollut vuosia työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että oikeesti on vanhempia jotka ovat koulunkäyntiä ja opiskelua vastaan.

Minun isäni sanoi aikanaan sisarelleni tämän miettiessä opintojen jatkamista lukioon, että tästä tulee sitten herrojen hu**a.

Satua.

Kyllä tämä on totisinta totta! Minun isäni totesi, kun pääsin AUK:hon että olet vain tittelien perässä. Samaa joki kun aloitin yliopisto-opinnot. Että taitaa olla ihan yleistä.

M30

Ei se kyllä yleistä ole.

Sivusta niin kyllä se kuule harmillisen yleistä on. Se että sinun lähipiirissäsi ei tuota tapahdu, ei tarkoita sitä etteikö sitä tapahtuisi. Ei välttämättä olla opiskelua vastaan, mutta lytätään haaveet ja itseluottamus. 

Toisilla taas on päinvastoin kuin ap:lla. Meillä ei annettu millekään muulle kun tutkinnoille arvoa, ei ollut väliä mihin sillä tutkinnolla valmistuu kunhan on maisterin ja tohtorin paperit. No minäkin päädyin sitten tohtorina varmaan loppuiäkseni kotiäidiksi. Että olipa järkeä puurtaa lähes kympin todistuksella koko kouluelämä 30-vuotiaaksi! No ainakin vanhemmat arvostaa kun on TUTKINTO.

Siinä meni nuoruus ihan hukkaan :((

Minä aion nimenomaan painottaa lapsilleni että pitäkää hauskaa elämässä, miettikää joku kiva ammatti millä saa töitä ja elää. Me voidaan vaikka antaa pääoma kampaajayrittäjäksi jos se kiinnostaa. Itse valitsin täysin väärän alan painostuksen alla.