Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten jollekin voi tulla yllätyksenä että parisuhteessa miellytetään toista?
02.12.2018 |
Eikö olekin ihan päivänselvä asia, että kun ryhdytään suhteeseen niin lähes aina miehen elämä on jokseenkin sitä että pyritään miellyttämään omaa kumppania. Enkä tarkoita mitään takapuolen nuolemista vaan sitä että suhtaudutaan toisen ajatuksiin lähtökohtaisesti hyväksyvästi, sitä että pyritään tekemään naisen elämästä mahdollisimman hyvää.
Eikä tämä ole mikään salaisuus, kyllä meidän suvussa jo lapsille opetettiin sellainen miehen malli, että pyri miellyttämään naistasi vaikket olisikaan kaikessa samaa mieltä.
Niin mua vaan vähän ihmetytti kun exän kanssa päädyttiin eroon. Siitä hetkestä asuttiin vielä hetki eronneina saman katon alla. Exä meni täysin solmuun ja ihmetteli miten olen yhtäkkiä täysin eri ihminen. Minusta oli päivänselvä asia että miellyttäminen loppuu siihen. Hänestä oli jotenkin kaksinaamaista suhtautua häneen eri tavalla.
Kerroin tästä miespuoliselle kaverille ja hänelle oli itsestäänselvää että mies lopettaa miellyttämisen kun suhde loppuu.
Mielipiteitä aiheesta yleisesti?
Kommentit (94)
Ap, et ole kertonut esimerkkejä, joten ainoa oikea johtopäätös on, että sinä itse olet mieltänyt matelemisen olevan miellytämistä. Tai tosiaan siis normikohteliaat käytöstavat.
Taitaa olla turhaa jatkaa tätä ketjua pidemmälle, koska ap haluaa hämärällä inttämisellä varata itselleen reagoida kaikkeen "en minä tuota tarkoittanut". Kun ei KERRO, mitä tarkoittaa, ei altista itseään kritiikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajattele parisuhteista noin. Mutta olen toki vain itseäni miellyttävien miesten kanssa. Mutta en näe sitä jonain taskina, josta miehen on suoriuduttava. Kaiken on tultava sydämestä ja sitä ei kauheasti voi opettaa. Ellei ala valehdella,
t.nainenHyvässä suhteessa molemmat pyrkivät miellyttämään toisiaan. Vaikka tällä kirjoituksella ehkä haluttiin olla eri mieltä kuin ap, niin ei tässä sanottu mitään mikä todistaisi ap:n ääneen sanoman totuuden vääräksi teoriaksi.
Minkä totuuden ja teorian hän sanoi? Ai siis että on eri ihminen erottuaan? Minulle sellainen mies on kaksinaamainen paska, mutta kukin tyylillään. Nkä siis menisi yhteen sellaisen kanssa. Mua ei tarvitse miellyttää eri tavalla suhteessa ja sen jälkeen. Haluan miehen, joka kykenee kunnioittamaan minua eronkin jälkeen oikein. Ja onkin ollut vain sellaisia.
t.nainenEi kukaan ole kieltänyt kunnioittamasta muita ihmisiä. Mutta tässäkö siis tarkoitetaan sitä että muka mikään ei muuttuisi teidän välillä kun suhde päättyy. Se jos jokin on mielenkiintoinen teoria. Ap
Kyllä mun mies ainakin auttaa mua edelleen oikeastaan aina kun pyydän, vaikka ollaan erottu. Ainoa mikä puuttuu on hän auttamassa pyytämättä. Se osui usein ihan harhaan, jos kuvitellaan, että olis ollut mulle supertärkeää, eli ei siis ollut mulle big deal. Saan itsekin keitettyä kahvit jne.
t.nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota... yli 30 vuotta kestäneen parisuhteen pohjalta sanon, että uhrautumalla miellyttäminen on tyhmää. Jos sellaista olet harrastanut ap, niin ei ole ihme, jos exä on ihmeissään.
Eli kyllä siinä rakkauden vielä roihutessakin saa ja jopa PITÄÄ sanoa rehellisesti mielipiteensä. Että ei, en halua lomalla Kanarialle vaan Pariisiin. Ei, en pidä tuosta sohvasta, haluan toisenlaisen. Ei, en todellakaan kannata Halla-ahoa vaan vihreitä. Tätä tyyliä. Jos alkaa luopua omista mielipiteistään, alkaa ennen pitkää ahdistaa. Ja sitä paitsi kukaan ei PIDÄ mielistelystä siinä mielessä, että toinen ei osaa muodostaa omaa näkökantaansa ja tarvittaessa perustella/puolustaa sitä! Tai no "kukaan", ehkä joku mutten ainakaan minä. Se, että aina vain myötäilee toisen mielipiteitä on paitsi tylsää, myös asettaa vastuun valinnoista yksin toisen niskoille.
Ja jos nyt miellyttämisellä tarkoitat sitä, että teet normaaleja kotitöitä, se ei ole mitään "miellyttämistä", vaan tavallista työnjakoa. Et sinä töissäkään "miellytä" työkavereita tehdessäsi oman osasi hommista.
Käytöstavatkin ovat vain normaalia ihmismäistä käytöstä. Samoin vastavuoroiset pikku palvelukset. Jos toinen pyytää sinua tuomaan tullessasi keittiöstä kahvia valmiiksi suodatetusta kannusta, onko se sinusta miellyttämistä? Minusta se on normaalia käytöstä, jota harrastan vaikkapa työpaikallakin.
Joten voisit nyt vähän avata paremmin sitä, mitä se sinun mielestäsi oli se miellyttäminen? Tassukkamaista juujuu-myötäilyä? Mitä?
N51
Suurin osa tästä kirjoituksesta sekoittaa myötäilyn ja miellyttämisen. Minulla ei ole kokemusta sellaisesta neitimäisestä tyylistä jossa miehellä ei ole omia mielipiteitä. Minulla on omat mielipiteeni jotka sanon ääneen.
Silloin kun Heli Vaaranen julkaisi mielipiteensä siitä miten perheissä tehdään liikaa asioita naisten ehdoilla ja miehet ovat jääneet jalkoihin. Seuraavana päivänä meitä oli harrastusporukassa 15 aikuista perheellistä miestä jotka kaikki hyväksyivät tämän tosiasiana.
Ja mun mielestä siinä ei ole mitään väärää että haluaa miellyttää toista. Hyvässä suhteessa niin tekee molemmat toisilleen. ApOnko sitten niin, että sinä kyllä sanot mielipiteesi, mutta silti annat toistuvasti periksi? Eli jos sinä haluat esim. lomalle paikkaan A ja vaimosi paikkaan B, niin sinä lähdet sinne paikkaan B, vaikka hammasta purren, koska haluat tehdä vaimosi mieliksi. Ja toistuvasti näin ja monissa eri asioissa?
Vai mitä ihmettä sinä tarkoitat sillä miellyttämisellä? Ei suhde voi toimia, jos koko ajan luopuu omista toiveistaan ja tarpeistaan toisen hyväksi.
-ei edellinen kirjoittaja
Kiitos kyllä päästiin exän kanssa sellaisiin lomakohteisiin jonne molemmat halusivat mennä. Mulla on ihan aikuisena ihmisenä omia mielipiteitä ja yks mielipide on se että kyllä exäkin pyrki miellyttämään minua mutta lopulta koko ajan vähemmän ja siksi ero tulikin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu olevan kovin vastenmielinen ajatus monille naisille nykyään. Kovin haluaisin naisen jota palvoa ja miellyttää, mutta kun moni nainen on sillä mentaliteetilla liikenteessä että ei parisuhteessa miellytetä toista, niin kiitos ei sellaiseen en lähde sitten itsekään. Tuntuu että parisuhde naisille on nykyään jonkinlainen vaihtokauppa, vaikkei mitän aineellista vaihdukaan.
Juu, ei haluta epärehellistä matelijaa, halutaan itsenäinen ja fiksu mies, joka on mun kanssani siksi, että hän haluaa sitä olla ja jakaa jotakuinkin samanlaiset arvot ja mieltymykset.
Totta kai parisuhteessa tehdään aina kompromisseja, mutta yhteisestä halusta ja vastavuoroisesti. Sitä ei mielletä MIELLYTÄMISEKSI, kun se tapahtuu yhteisestä halusta ja molemmat tekevät sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota... yli 30 vuotta kestäneen parisuhteen pohjalta sanon, että uhrautumalla miellyttäminen on tyhmää. Jos sellaista olet harrastanut ap, niin ei ole ihme, jos exä on ihmeissään.
Eli kyllä siinä rakkauden vielä roihutessakin saa ja jopa PITÄÄ sanoa rehellisesti mielipiteensä. Että ei, en halua lomalla Kanarialle vaan Pariisiin. Ei, en pidä tuosta sohvasta, haluan toisenlaisen. Ei, en todellakaan kannata Halla-ahoa vaan vihreitä. Tätä tyyliä. Jos alkaa luopua omista mielipiteistään, alkaa ennen pitkää ahdistaa. Ja sitä paitsi kukaan ei PIDÄ mielistelystä siinä mielessä, että toinen ei osaa muodostaa omaa näkökantaansa ja tarvittaessa perustella/puolustaa sitä! Tai no "kukaan", ehkä joku mutten ainakaan minä. Se, että aina vain myötäilee toisen mielipiteitä on paitsi tylsää, myös asettaa vastuun valinnoista yksin toisen niskoille.
Ja jos nyt miellyttämisellä tarkoitat sitä, että teet normaaleja kotitöitä, se ei ole mitään "miellyttämistä", vaan tavallista työnjakoa. Et sinä töissäkään "miellytä" työkavereita tehdessäsi oman osasi hommista.
Käytöstavatkin ovat vain normaalia ihmismäistä käytöstä. Samoin vastavuoroiset pikku palvelukset. Jos toinen pyytää sinua tuomaan tullessasi keittiöstä kahvia valmiiksi suodatetusta kannusta, onko se sinusta miellyttämistä? Minusta se on normaalia käytöstä, jota harrastan vaikkapa työpaikallakin.
Joten voisit nyt vähän avata paremmin sitä, mitä se sinun mielestäsi oli se miellyttäminen? Tassukkamaista juujuu-myötäilyä? Mitä?
N51
Suurin osa tästä kirjoituksesta sekoittaa myötäilyn ja miellyttämisen. Minulla ei ole kokemusta sellaisesta neitimäisestä tyylistä jossa miehellä ei ole omia mielipiteitä. Minulla on omat mielipiteeni jotka sanon ääneen.
Silloin kun Heli Vaaranen julkaisi mielipiteensä siitä miten perheissä tehdään liikaa asioita naisten ehdoilla ja miehet ovat jääneet jalkoihin. Seuraavana päivänä meitä oli harrastusporukassa 15 aikuista perheellistä miestä jotka kaikki hyväksyivät tämän tosiasiana.
Ja mun mielestä siinä ei ole mitään väärää että haluaa miellyttää toista. Hyvässä suhteessa niin tekee molemmat toisilleen. ApOnko sitten niin, että sinä kyllä sanot mielipiteesi, mutta silti annat toistuvasti periksi? Eli jos sinä haluat esim. lomalle paikkaan A ja vaimosi paikkaan B, niin sinä lähdet sinne paikkaan B, vaikka hammasta purren, koska haluat tehdä vaimosi mieliksi. Ja toistuvasti näin ja monissa eri asioissa?
Vai mitä ihmettä sinä tarkoitat sillä miellyttämisellä? Ei suhde voi toimia, jos koko ajan luopuu omista toiveistaan ja tarpeistaan toisen hyväksi.
-ei edellinen kirjoittaja
Kiitos kyllä päästiin exän kanssa sellaisiin lomakohteisiin jonne molemmat halusivat mennä. Mulla on ihan aikuisena ihmisenä omia mielipiteitä ja yks mielipide on se että kyllä exäkin pyrki miellyttämään minua mutta lopulta koko ajan vähemmän ja siksi ero tulikin. Ap
Höh. Miten sä edes kehtaat olettaa toisen miellyttävän itseäsi? Etkö ajattele hänen tunteitaan lainkaan, tai että kyseessä on sinusta erillinen olento? Ei sinua varten maailmaan tullut ihminen. Vaikka olisikin sinulle tärkeä. Tai siis uups, eipä ollutkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, et ole kertonut esimerkkejä, joten ainoa oikea johtopäätös on, että sinä itse olet mieltänyt matelemisen olevan miellytämistä. Tai tosiaan siis normikohteliaat käytöstavat.
Taitaa olla turhaa jatkaa tätä ketjua pidemmälle, koska ap haluaa hämärällä inttämisellä varata itselleen reagoida kaikkeen "en minä tuota tarkoittanut". Kun ei KERRO, mitä tarkoittaa, ei altista itseään kritiikille.
Komppi. Tuo taitaa ollaa ap:n strategia.
Jos asutaan vielä saman katon alla, niin kyllähän siinä pitää kummankin siivota omat jälkensä. Eikä niin, että ”nyt kun ei olla enää yhdessä, en tee enää mitään”.
Mutta siis tietenkään ei tarvita mitään yhteisen kivan tekemisen miettimistä lauantai-illaksi, miksi ihmeessä tarvittaisiin, kun ei sitä lauantai-iltaa kuitenkaan yhdessä vietetä.
Eli samat käytössäänöt mitä kenen tahansa neutraalin kämppiksen kanssa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä "miellytetä" vaan kunnioitetaan ja käyttäydytään hyvin.
Tuo miellyttäminen tuo mieleen jaloissa kieppuvan älyttömän koiran, joka kuolaa, nuolee ja tunkee kuonoa haaroihin.
Ällöttävää, paitsi esileikkinä. Ällöttävää silloinkin, jos se kunnioitus puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuntuu olevan kovin vastenmielinen ajatus monille naisille nykyään. Kovin haluaisin naisen jota palvoa ja miellyttää, mutta kun moni nainen on sillä mentaliteetilla liikenteessä että ei parisuhteessa miellytetä toista, niin kiitos ei sellaiseen en lähde sitten itsekään. Tuntuu että parisuhde naisille on nykyään jonkinlainen vaihtokauppa, vaikkei mitän aineellista vaihdukaan.
Juu, ei haluta epärehellistä matelijaa, halutaan itsenäinen ja fiksu mies, joka on mun kanssani siksi, että hän haluaa sitä olla ja jakaa jotakuinkin samanlaiset arvot ja mieltymykset.
Totta kai parisuhteessa tehdään aina kompromisseja, mutta yhteisestä halusta ja vastavuoroisesti. Sitä ei mielletä MIELLYTÄMISEKSI, kun se tapahtuu yhteisestä halusta ja molemmat tekevät sitä.
No epärehellisen matelian tuolla asenteella saat. Yhteisestä halusta syntyvä kompromissi on oxymoroni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota... yli 30 vuotta kestäneen parisuhteen pohjalta sanon, että uhrautumalla miellyttäminen on tyhmää. Jos sellaista olet harrastanut ap, niin ei ole ihme, jos exä on ihmeissään.
Eli kyllä siinä rakkauden vielä roihutessakin saa ja jopa PITÄÄ sanoa rehellisesti mielipiteensä. Että ei, en halua lomalla Kanarialle vaan Pariisiin. Ei, en pidä tuosta sohvasta, haluan toisenlaisen. Ei, en todellakaan kannata Halla-ahoa vaan vihreitä. Tätä tyyliä. Jos alkaa luopua omista mielipiteistään, alkaa ennen pitkää ahdistaa. Ja sitä paitsi kukaan ei PIDÄ mielistelystä siinä mielessä, että toinen ei osaa muodostaa omaa näkökantaansa ja tarvittaessa perustella/puolustaa sitä! Tai no "kukaan", ehkä joku mutten ainakaan minä. Se, että aina vain myötäilee toisen mielipiteitä on paitsi tylsää, myös asettaa vastuun valinnoista yksin toisen niskoille.
Ja jos nyt miellyttämisellä tarkoitat sitä, että teet normaaleja kotitöitä, se ei ole mitään "miellyttämistä", vaan tavallista työnjakoa. Et sinä töissäkään "miellytä" työkavereita tehdessäsi oman osasi hommista.
Käytöstavatkin ovat vain normaalia ihmismäistä käytöstä. Samoin vastavuoroiset pikku palvelukset. Jos toinen pyytää sinua tuomaan tullessasi keittiöstä kahvia valmiiksi suodatetusta kannusta, onko se sinusta miellyttämistä? Minusta se on normaalia käytöstä, jota harrastan vaikkapa työpaikallakin.
Joten voisit nyt vähän avata paremmin sitä, mitä se sinun mielestäsi oli se miellyttäminen? Tassukkamaista juujuu-myötäilyä? Mitä?
N51
Suurin osa tästä kirjoituksesta sekoittaa myötäilyn ja miellyttämisen. Minulla ei ole kokemusta sellaisesta neitimäisestä tyylistä jossa miehellä ei ole omia mielipiteitä. Minulla on omat mielipiteeni jotka sanon ääneen.
Silloin kun Heli Vaaranen julkaisi mielipiteensä siitä miten perheissä tehdään liikaa asioita naisten ehdoilla ja miehet ovat jääneet jalkoihin. Seuraavana päivänä meitä oli harrastusporukassa 15 aikuista perheellistä miestä jotka kaikki hyväksyivät tämän tosiasiana.
Ja mun mielestä siinä ei ole mitään väärää että haluaa miellyttää toista. Hyvässä suhteessa niin tekee molemmat toisilleen. ApOnko sitten niin, että sinä kyllä sanot mielipiteesi, mutta silti annat toistuvasti periksi? Eli jos sinä haluat esim. lomalle paikkaan A ja vaimosi paikkaan B, niin sinä lähdet sinne paikkaan B, vaikka hammasta purren, koska haluat tehdä vaimosi mieliksi. Ja toistuvasti näin ja monissa eri asioissa?
Vai mitä ihmettä sinä tarkoitat sillä miellyttämisellä? Ei suhde voi toimia, jos koko ajan luopuu omista toiveistaan ja tarpeistaan toisen hyväksi.
-ei edellinen kirjoittaja
Kiitos kyllä päästiin exän kanssa sellaisiin lomakohteisiin jonne molemmat halusivat mennä. Mulla on ihan aikuisena ihmisenä omia mielipiteitä ja yks mielipide on se että kyllä exäkin pyrki miellyttämään minua mutta lopulta koko ajan vähemmän ja siksi ero tulikin. Ap
Tämä alkaa mennä entistä mystisemmäksi. :D
Oliko/onko sitten mahdollisesti niin, että olette vain niin erilaisia ja tykkäätte niin eri asioista, että jatkuvasti jommankumman on miellytettävä toista, jotta ylipäätään voidaan jotain valintoja tehdä?
Vai onko kyse jostain yllätysjutuista, jostain extrasta, millä haluaa ilahduttaa toista? Yllättävät lahjat muuten vain tms.?
Sun ois kyllä
Jos mies tekee kotihommia vain miellyttääkseen naista, suhteen ennuste on huono. Joutuuhan ne siivoushommissa tekemään yksin asuessakin, ei siinä voi nostaa käsiä pystyyn ja todeta, että ”enpä nyt tee mitään, kun en tykkää susta enää”.
Tuo on ihan lapsen tapa toimia arjessa, mutta yllättävän monet miehet kuulemma toimivat noin. Kun sukset menevät ristiin, arjen pyöritys ja lapset jäävät naiselle. Mies ilmeisesti toteaa, että kotileikki ei kiinnosta enää.
Sitä miettii, miten nämä miehet pärjäävät isäviikonloppuina niiden lasten kanssa. Vievät kai mummolaan...
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on kummallista, että miellyttäminen ei tule ihan luonnostaan ja sitä pitää erikseen noin paljon ajatella. Kuin näyttelisi koko ajan. En luottaisi tuollaiseen ihmiseen, koska tuo käytös ei ole aitoa. Tuollainen ihminen voi juurikin kääntää takkinsa heti, kun ei saa itse hyötyä, tässä tapauksessa parisuhteesta. En pidä tuollaista ihmistä mukavana tyyppinä ollenkaan, vaan laskelmoivana opportunistina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota... yli 30 vuotta kestäneen parisuhteen pohjalta sanon, että uhrautumalla miellyttäminen on tyhmää. Jos sellaista olet harrastanut ap, niin ei ole ihme, jos exä on ihmeissään.
Eli kyllä siinä rakkauden vielä roihutessakin saa ja jopa PITÄÄ sanoa rehellisesti mielipiteensä. Että ei, en halua lomalla Kanarialle vaan Pariisiin. Ei, en pidä tuosta sohvasta, haluan toisenlaisen. Ei, en todellakaan kannata Halla-ahoa vaan vihreitä. Tätä tyyliä. Jos alkaa luopua omista mielipiteistään, alkaa ennen pitkää ahdistaa. Ja sitä paitsi kukaan ei PIDÄ mielistelystä siinä mielessä, että toinen ei osaa muodostaa omaa näkökantaansa ja tarvittaessa perustella/puolustaa sitä! Tai no "kukaan", ehkä joku mutten ainakaan minä. Se, että aina vain myötäilee toisen mielipiteitä on paitsi tylsää, myös asettaa vastuun valinnoista yksin toisen niskoille.
Ja jos nyt miellyttämisellä tarkoitat sitä, että teet normaaleja kotitöitä, se ei ole mitään "miellyttämistä", vaan tavallista työnjakoa. Et sinä töissäkään "miellytä" työkavereita tehdessäsi oman osasi hommista.
Käytöstavatkin ovat vain normaalia ihmismäistä käytöstä. Samoin vastavuoroiset pikku palvelukset. Jos toinen pyytää sinua tuomaan tullessasi keittiöstä kahvia valmiiksi suodatetusta kannusta, onko se sinusta miellyttämistä? Minusta se on normaalia käytöstä, jota harrastan vaikkapa työpaikallakin.
Joten voisit nyt vähän avata paremmin sitä, mitä se sinun mielestäsi oli se miellyttäminen? Tassukkamaista juujuu-myötäilyä? Mitä?
N51
Suurin osa tästä kirjoituksesta sekoittaa myötäilyn ja miellyttämisen. Minulla ei ole kokemusta sellaisesta neitimäisestä tyylistä jossa miehellä ei ole omia mielipiteitä. Minulla on omat mielipiteeni jotka sanon ääneen.
Silloin kun Heli Vaaranen julkaisi mielipiteensä siitä miten perheissä tehdään liikaa asioita naisten ehdoilla ja miehet ovat jääneet jalkoihin. Seuraavana päivänä meitä oli harrastusporukassa 15 aikuista perheellistä miestä jotka kaikki hyväksyivät tämän tosiasiana.
Ja mun mielestä siinä ei ole mitään väärää että haluaa miellyttää toista. Hyvässä suhteessa niin tekee molemmat toisilleen. ApOnko sitten niin, että sinä kyllä sanot mielipiteesi, mutta silti annat toistuvasti periksi? Eli jos sinä haluat esim. lomalle paikkaan A ja vaimosi paikkaan B, niin sinä lähdet sinne paikkaan B, vaikka hammasta purren, koska haluat tehdä vaimosi mieliksi. Ja toistuvasti näin ja monissa eri asioissa?
Vai mitä ihmettä sinä tarkoitat sillä miellyttämisellä? Ei suhde voi toimia, jos koko ajan luopuu omista toiveistaan ja tarpeistaan toisen hyväksi.
-ei edellinen kirjoittaja
Kiitos kyllä päästiin exän kanssa sellaisiin lomakohteisiin jonne molemmat halusivat mennä. Mulla on ihan aikuisena ihmisenä omia mielipiteitä ja yks mielipide on se että kyllä exäkin pyrki miellyttämään minua mutta lopulta koko ajan vähemmän ja siksi ero tulikin. Ap
Tämä alkaa mennä entistä mystisemmäksi. :D
Oliko/onko sitten mahdollisesti niin, että olette vain niin erilaisia ja tykkäätte niin eri asioista, että jatkuvasti jommankumman on miellytettävä toista, jotta ylipäätään voidaan jotain valintoja tehdä?
Vai onko kyse jostain yllätysjutuista, jostain extrasta, millä haluaa ilahduttaa toista? Yllättävät lahjat muuten vain tms.?
Sun ois kyllä
Sori, jäi lause kesken. Piti sanoa, että sun ois hyvä olla nyt todellakin konkreettisempi näissä sun viesteissä. Muuten alkaa uskottavuus mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mielistelee kun kuvittelee miellyttävänsä. Kukapa nyt tahdotonta jes jes spanielia haluu kayella. Paitsi alistaja.
Ja mitä tuohon miellyttämiseen tulee, niin kyllä minusta suhteen ennuste on huono siinäkin tapauksessa, että kompromisseja tehdään liikaa. Jos aidosti halutaan elämältä ihan eri asioita, suhteesta ei tule mitään. Jompi kumpi tai molemmat joutuvat koko ajan tinkimään omista tarpeistaan liikaa.
Kannattaa valita puoliso, jonka kanssa tarpeet ja toiveet käyvät yksiin, muuten homma kosahtaa omaan mahdottomuuteensa ennen pitkää. Vissiin Ap:lle kävi näin.
🇺🇦🇮🇱
Miten kukin tulkitsee miellyttämisen? Minusta suhteessa pitäisi aina olla 100 prosenttisesti itsensä. Tosi rasittavaa, jos pitäisi miellyttää toista koko ajan.
Eri asia on haluaako tehdä hyvää toisen eteen. Hieroa hartioita, tuoda iltateen ja osoittaa tunteensa, jos niitä hyviä tunteita on.
Jatkuva miellyttäminen ei tee hyvää kummallekaan.
Kaffepulla kirjoitti:
Ja mitä tuohon miellyttämiseen tulee, niin kyllä minusta suhteen ennuste on huono siinäkin tapauksessa, että kompromisseja tehdään liikaa. Jos aidosti halutaan elämältä ihan eri asioita, suhteesta ei tule mitään. Jompi kumpi tai molemmat joutuvat koko ajan tinkimään omista tarpeistaan liikaa.
Kannattaa valita puoliso, jonka kanssa tarpeet ja toiveet käyvät yksiin, muuten homma kosahtaa omaan mahdottomuuteensa ennen pitkää. Vissiin Ap:lle kävi näin.
Naiset vain luulevat, ettei kompromisseja tehdä vaikka miehen koko elämä on kompromissi.
No voihan ap:lla olla ketunhäntä kainalossa, että hän haluaa johdatella keskustelua johonkin haluamaansa suuntaan. Mutta itse suhtaudun ihmisiin lähtökohtaisesti rehellisyydellä ja vilpittömyydellä kunnes toisin osoitetaan.
Ap on oikeassa siinä, että kun suhde loppuu niin loppuu miellyttäminen, ei enää halua käyttää energiaansa toiseen ihmiseen. Toki itse olen niitä tyyppejä, jotka eivät pysty toivomaan toiselle mitään pahaa ja ovat aina jokseenkin kiinnostuneita siitä, että toisella olisi asiat hyvin. Mutta tiedostan täysin ettei parisuhde ole mikään hoivasuhde. Mutta kun rakkaus loppuu niin loppuu myös tahto helliä toista ajatuksin ja teoin (joiden tietää rakastaan miellyttävän, ilahduttavan, olevan hyväksi).
Usein mietin mikä meistä olisi kivaa mutta mietin myös mikä minusta olisi kivaa tai mikä puolisostani olisi kivaa. Joskus ehdotan jotain juttua esim. lätkämatsia, joka minusta nyt ei ole vautsivauilta mutta miehestäni taas on. Koska tiedän hänen ilahtuvan niin ehdotan sitä. Se on niellyttämistä. Koska itse saan mielihyvää hänen ilostaan. Ja vice versa.
En oikein pidä keskustelusta tästä palstan väittelystä, joka kärjistyy usein syytöksiin eikä keskusteluun. Haastaminen antaa joillekin ihmisille energiaa mutta itse olen väsynyt parisuhteessa valtataisteluun ja olen onnellisin kun asioista keskustellaan maltilla ja huomioiden toisen näkemykset ja koettaen hakea sekä ymmärrys mitä toinen sanoillaan tai käytöksellään tarkoittaa että tarvittaessa päädytään kompromissiin tai näkemysten, asioiden sovitteluun. Palstalla riittäisi maltillinen keskustelu, syyttämättä jättäminen, pyrkiminen ymmärrykseen mitä toinen tarkoittaa ja erilaisten käsitysten hyväksyminen. Ihmiset ovat erilaisia. Ja nokkela näpäyttely ja haastaminen vaikuttaa usein tarpeettomalle itsekorostukselle.
Mielistely on eri asia kuin miellyttäminen, ne joilla on koira niin mielisteleekö teidän koira teille vai pyrkiikö koira miellyttämään teitä? Erotatteko te ne kaksi asiaa toisistaan?
Jatkan vielä, että kaipa mieheni ilahtuisi lätkämatsin jälkeen tuosta niellyttämisestäkin, sori hei freudilainen typo :D
Alue: Aihe vapaa
Tämä tuntuu olevan kovin vastenmielinen ajatus monille naisille nykyään. Kovin haluaisin naisen jota palvoa ja miellyttää, mutta kun moni nainen on sillä mentaliteetilla liikenteessä että ei parisuhteessa miellytetä toista, niin kiitos ei sellaiseen en lähde sitten itsekään. Tuntuu että parisuhde naisille on nykyään jonkinlainen vaihtokauppa, vaikkei mitän aineellista vaihdukaan.