Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko vaimo narsisti?
28.11.2018 |
Aina ennen nauroin näitä vauva.fi:n juttuja huonoista parisuhteista, mutta viime aikoina on tullut kova tarve kirjoittaa itse anonyymi avautuminen.
Olen 35-vuotias mies, vaimo on 33. Kun menimme naimisiin 7 vuotta sitten niin puhuimme perheestä jne. Viimeiset 2 vuotta olen yrittänyt varovasti kysyä, että olisiko ehkä aika lapsille, mutta homma menee aina riitelyksi, koska vaimo ei halua puhua aiheesta. Viime kerralla hän sanoi, että ei kyllä jaksa mitään lapsia vaan käy mieluummin töissä. Tosin töistäkin valittaa koko ajan, että ei halua sinne mennä vaan haluaisi pysyä kotona, mutta lapsi olisi ainoa syy siihen.
Parisuhteemme on viimeisten 2 vuoden aikana ollut ennemminkin sisarusssuhde kuin aviopari. Vaimoa ei kiinnosta seksi yhtään. Tänä vuonna seksiä oli 4 kertaa: ystävänpäivänä, hääpäivänä, lomalla ja kerran kun vaimo tuli viinipäissään juhlista kotiin. Aina kun yritän ehdottaa niin joko väsyttää liikaa tai vaimo keksii syyn riidellä, jos on sattunut itse vahingossa ehdottomaan seksiä aiemmin päivällä.
Kotona en osaa tehdä mitään oikein. Imuroin ja pesen lattiat ja vaimo tekee pyykit ja pesee vessat. Minä kokkaan ruokaa, vaimo ei. Kotityöt on jaettu 50/50, mutta minun tekemiseni on tottakai aina väärin tehty. Lisäksi minä olen se, joka remontoi vaatehuoneen kun vaimo välttämättä halusi uudet kaapit jne.
Kotona en uskalla istua sohvalle esim. katsomaan urheilua, koska vaimo tulee heti kysymään, että eikö ole mitään tekemistä. Itse hän saa toki katsoa salkkareita ja muuta makuuhuoneessa, koska töissä oli niin rankkaa. Minä käyn siis myös 8-16 töissä ma-pe. Viikonloppu alkaa mulle ehkä lauantaina klo 16 j loppuu sunnuntaina klo 12 kun vaimo herää. Lauantaisin pitää aina väkisin tehdä jotain ja sunnuntaina saan kuulla, että voisin tehdä pyykit. Omat pyykit hän toki tekee vasta maanantaina töiden jälkeen. Jos sillä aikaa luen vaikka lehteä niin tuloksena on ripitys, että voisin tehdä jotain.
Vaihdan työpäivän päätteeksi aina kotoisemmat vaatteet päälle, koska olen muuten puvussa / pikkutakissa. Viime viikot olen saanut kuulla, että eikö muka ole muuta päälle pantavaa kuin rennot vaatteet? Ja voisin kuulemma jo alkaa miettimään, että mitä kesällä takapihalle tehdään.
Kavereilleen vaimo valittaa, että hän saa aina tehdä kaiken itse ja minusta ei ole mihinkään. Miksi hän on kanssani vielä yhdessä?
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että ap jättää kertomatta paljon itsestään.
Kirjoitinkin jo aiemmin, että en varmasti ole täydellinen ja jotkut asiat ehkä kestävät kauemmin kuin pitäisi, mutta onko se silti syy lytätä maanrakoon? Kuten nyt esim. grillikatos. Keväällä puhuimme asiasta, että olisi kiva laajentaa sitä, mutta se jäi kun piti laittaa rahaa auton korjaukseen ja vaatehuoneen remonttiin. Nyt se sitten pitäisi yhtäkkiä tehdä valmiiksi ennen joulua.
Kotityöt teemme 50/50. Vaimo putsaa vessat ja kylpyhuoneen, minä imuroin ja moppaan lattiat. Minä teen ruokaa, vaimo ei kokkaa oikeastaan koskaan. Minä teen ostokset, teen viikonloppuisin aamiaista, vien roskat ulos, teen polttopuut.
Jos minä istun sohvalle niin vaimo juoksee samantien sanomaan, että nyt perse ylös ja tekemään jotain, jos hän samalla on päättänyt vaikka pyyhkiä pölyjä kaapin päältä. Jos minä teen jotain (esim. imuroin) niin vaimo istuu sohvalla pelaamassa kännykällä tai katsoo Netflixiä kuulokkeet korvilla. Jos minä teen samaa kun hän siivoaa niin tuloksena on kauheat raivarit.
Olen vähentänyt urheiluakin kolmesta kahteen kertaan viikossa, koska keskiviikkoisin on vaimon mukaan aivan pakko imuroida. Imuroin joka paikan kahteen kertaan automaattisesti, koska pelkään, että sanomista tulee joka tapauksessa.
Viime aikoina olen lähtenyt töihin jo 20 minuuttia aikaisemmin ennenkuin vaimo tulee alas, koska hän joka tapauksessa huomauttaisi vaatteistani, kengistäni tai kampauksestani. Istun sitten mieluummin työpaikan parkkipaikalla ja odotan Securitaksen miehiä avaamaan ovet kuin että istuisin keittiössä pelkäämässä.
Miksi sä alistut tuohon? Miksi siivoat, kun vaimo katsoo netflixiä? Miksi et lopeta siivousta ja tee omia juttujasi ja jos vaimo länkyttää, sano et siivoat sitten kun hänkin siivoaa. En usko, että vaimo on narsisti, mutta on huomannut et sua voi pomottaa mielin määrin ja alistut mihin vaan. Olet kotiorja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt, kun olen lukenut ketjun läpi, niin täytyy sanoa, että aika pihalla on moni vastaaja ollut. Tuolle pari viestiä edempänä vastanneellekin voisin sanoa, että nyt ei ole kyse tunnelukoista.
Itelle tuli mieleen, että tämä vaimo saattaa saada jotain tyydytystä tällaisesta vallankäytöstä, eli kyseessä voi olla jonkinlainen vallanhaluinen sadisti, joka nauttii toisen alistamisesta ja pomottamisesta....
Vaikuttaisi siltä, että nainen pyrkii hyvin vahvasti heijastamaan aloittajaan omia tunteitaan ja naisen oman persoonallisuuden rajat ovat hämärät. Veikkaan vahvimmin vaativaa persoonallisuutta, tai epävakaata, tai narsistista persoonallisuushäiriötä.
Sen verran on vielä sanottava, että google-haulla oikeilla hakusanoilla löytyi sellaista tietoa, että aloittaja on vuonna 2015 pitänyt blogia samasta aiheesta, tai ainakin kirjoittanut blogiin samasta aiheesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut keskustella ongelmista vaimosi kanssa? Tuntuuko sinusta siltä, että vaimosi jotenkin manipuloi? (Manipuloiminen olisi narsistille tyypillistä.) Voiko vaimollasi olla ongelmia työssä, ja hän purkaa stressin sinuun? Onko tilanne sama lomilla?
Olet vielä siinä iässä, että jos avioliitto ei ala toimimaan, ehdit perustaa perheen jonkun toisen kanssa.
Olen yrittänyt monta kertaa kysyä, että mistä kenkä puristaa, mutta vaimon mielestä hänellä on oikeus "huomauttaa asioista". Jos lähdemme vaikka ulos yhdessä niin hän on oven raossa katsomassa mitä laitan päälle. Älä laita sitä vihreää vaan sininen paita. Mitä ne muutkin meistä ajattelee, jos sinä tulet tuon näköisenä? Jne.
Lomalla homma on aivan samanlainen. Tai siis loma on siellä minne vaimo haluaa mennä. Suunnittelin meille matkan Egyptiin kaveripariskunnan kanssa, mutta viikkoa ennen matkaa vaimo ilmoitti, ettei olekaan lähdössä, koska se olisi ollut mun kaverin ja sen vaimon kanssa. 2000€ meni kaivoon ja kaverikin lopetti yhteydenpidon.
Periaatteessa olen aina varpaisillani kun vaimo tulee kotiin ja pelkään, että mistä tällä kertaa tulee riitaa. Tai jos vaimo on kotona ja tulen töistä niin syke nousee ennen sisään menoa.
Jos olen esim. sairaana kuten viime kuussa niin silti kaikki pitää olla tehtynä. Voisit tehdä polttipuita uuniin, oli käsky kun poskiontelotulehduksen kanssa olin kotona. Kun vaimo on kipeänä niin ei tietenkään voi tehdä mitään, koska on kipeä.
Tulee sellainen kuva, että vaimosi kohtelee sinua kuin olisit lapsi, jota hänellä ei ole. En silti väitä että lapsen hankkiminen olisi ratkaisu. Ainoa ratkaisu lienee joku terapia jossa sekä vaimosi että sinä oppisitte minkälainen on kahden aikuisen välinen suhde. Sinulla on kokonainen pitkä elämä lusittavana, ei kuulosta hyvältä ajatukselta alistua tuohon rooliin johon olet suhteessanne joutunut. Lähde, jos et saa parempaa.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä että miksi tottelet vaimosi oikkuja? Lopetat tekemästä käskystä ja teet esim kotihommia silloin kun on sulle hyvä hetki. Menet sohvalle katsomaan telkkaria kun kiinnostaa. Kun vaimo kiukuttelee asiasta, niin sano vaan että nyt teet juuri näin. Koska haluat. Ei ole mitään syytä alistua kotiterroriin. Kuitenkin teet kotihommia osasi, voit ihan hyvin ne tehdä silloin kun sulle passaa. Jatkat tällä linjalla jonkun aikaa ja katsot tuleeko muutosta. Muissa asioissa sama linja, nostat oman näkemyksesi toimintasi pohjaksi. Jonkun ajan päästä voit koittaa vielä vakavaa keskustelua aiheesta ja siitä mikä on reilua ja kohtuullista ja miten oletet että sinua kohdellaan. Se voisi olla vaikka sitten viimeinen yritys. Jos muutosta ei pian näy, lähde.
EI vaimosi kunnioita eikä arvosta sinua tällä hetkellä pätkän vertaa. Eihän tuollaisessa suhteessa voi jatkaa. Toivottavasti löydät jonkun mukavan naisen, jonka kanssa voit perustaa perheen :)
Parin viime viikon räjähtämisiin johtanut lista:
- auto väärin parkissa
- auto väärin lämmitetty
- ruokaa tehty liian kauan (makaroonit eivät olleet valmiita kun vaimo tuli kotiin)
- parta väärin ajettu (olen kuulemma ruma)
- päiväpeitto liian rypyssä
- lasku maksettu 2 päivää ennen eräpäivää eli liian aikaisin
- lastulevystä irronnut ovi väärin ruuvattu
(vaimo repäisi keittiön kaapin oven irti ja kiinnikkeet irtosivat sisältä. Ruuvien reiät repesivät lastulevystä liian isoiksi ja ovi ei pysynyt enää paikallaan. Sain puuliimalla & puupölyllä reiät sen verran piukaksi, että ovi pysyy paikallaan, mutta heiluu minimaalisesti, jos sen repii väkivaltaisesti auki)
Tämä siis lista asioista, jotka johtivat ovien paiskomiseen, huutoon ja nukkumiseen sohvalla.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästäkin on jo melkein vuosi aikaa. No, ei ole mikään muuttunut. En uskalla lähteä, vaikka sitä joskus olen miettinytkin. Sain idean kirjottaa taas tähän ketjuun kun eilen sain kahvit sekä maidot päälleni, koska en lähtenyt samantien putsaamaan terassia lehdistä.
Haukkumisen ja kiukuttelun lisäksi vaimon repertuaariin on tullut mm. keskisormen näyttäminen minulle (hänen uusi lempiasiansa, jos joku asia ei ole hyvin tehty. Näyttää mm. keskisormea ensin minulle ja sitten imurille, jos imurointi ei ole ollut tarpeeksi hyvää).
-AP, edelleen puoli tuntia liian aikaisin töissä parkkipaikalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vaimosi lihonut?
Kysyn tätä siksi, että tuommoinen käytös voi johtua sairaudesta, joka myös nostaa painoa.
Väsyminen, seksuaalinen haluttomuus, masentuminen, lihominen, nesteiden kertyminen ovat yleisimpiä oireita lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa.
Olen itse kärsinyt pitkään ko. sairaudesta ja tuosta vaimon käytöksestä tuli mieleen, että hänellä voisi olla sama vaiva. Tai ehkä joku muu terveysongelma.
Vierailija kirjoitti:
Onko vaimosi lihonut?
Kysyn tätä siksi, että tuommoinen käytös voi johtua sairaudesta, joka myös nostaa painoa.
Väsyminen, seksuaalinen haluttomuus, masentuminen, lihominen, nesteiden kertyminen ovat yleisimpiä oireita lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa.
Olen itse kärsinyt pitkään ko. sairaudesta ja tuosta vaimon käytöksestä tuli mieleen, että hänellä voisi olla sama vaiva. Tai ehkä joku muu terveysongelma.
Onhan se tässä lihonnut. Ei nyt mitenkään pahasti, mutta vähän kuitenkin. Ennen kävi kerran viikossa joogassa, mutta sekään ei enää ole vähään aikaan kiinnostanut.
Väsynyt hän on joka päivä, mutta se johtuu kuulemma siitä, että hän joutuu miettimään tekemisiäni ja mitä pitäisi tehdä = siivota.
Seksiä on ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, jos sitäkään. Mutta siihen tarvitaan vaimon puolelta alkoholia. Omia ehdotuksia en ole tehnyt enää pitkään aikaan, koska olin aina likainen perverssi, jos aloin ehdottelemaan sellaisia.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kuule ap, ketjusi on jo yli vuoden vanha ja olet edelleen samassa pisteessä, ellet jopa pahemmassa vaimosi kanssa. Minusta sinun olisi nyt viimeistään hyvä tutkailla itseäsi ja miettiä mitä elämältäsi tahdot. Tuo, että et uskalla lähteä kuulostaa huolestuttavalta. Mitä pelkäät, että tapahtuu jos jätät hänet? Ja jos sinua kohdellaan huonosti niin sinun on lähdettävä, itsesi ja hyvinvointisi takia.
Ap, hakeudu terapeutin pakeille. Kerro tilanteestasi ja pyydä ulkopuolista näkökulmaa asioihin. Kuka tahansa näkee, ettei tosta tule enää lasta eikä p*skaa. Sä olet kärvistellyt sietämättömässä tilanteessa vaikka kuinka pitkään, eikä tolla menolla sun elämästä tule ikinä edes siedettävää. Kukaan ei ansaitse jatkuvaa huutoa, kritisointia ja keskisormen heristelyä mitättömistä asioista. Sä olet naimisissa 4-vuotiaan kanssa.
Joo, vaimolla saattaa olla itsellään jotain selvittämättömiä mielenterveyteen liittyviä asioita, mutta sä et voi olla vastuussa hänen päänsisäisestä hyvinvoinnistaan. Ainoastaan omastasi. Mä lupaan, että elämästä tulee niin paljon helpompaa, jos otat etäisyyttä ja hoidat itsesi kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule ap, ketjusi on jo yli vuoden vanha ja olet edelleen samassa pisteessä, ellet jopa pahemmassa vaimosi kanssa. Minusta sinun olisi nyt viimeistään hyvä tutkailla itseäsi ja miettiä mitä elämältäsi tahdot. Tuo, että et uskalla lähteä kuulostaa huolestuttavalta. Mitä pelkäät, että tapahtuu jos jätät hänet? Ja jos sinua kohdellaan huonosti niin sinun on lähdettävä, itsesi ja hyvinvointisi takia.
Kysymys, jonka olen itseltäni monta kertaa kysynyt. Seuraavana päivänä kiukuttelun jälkeen vaimo aina pyytää anteeksi itkien ja sitten menee 2-3 viikkoa hyvin kunnes seuraava pimahtaminen tapahtuu.
Pelkään perheen reaktiota, kavereiden menettämistä (vaimon kautta tulleiden), kaiken uudelleen aloittamista. Auto- ja asuntolaina jne.
-AP :(
Vaimon on otettava vastuu sanomisistaan ja tekemisistään. Eihän tuommoinen käy laatuun, että kahvit/maidot heitetään silmille. Aikuiset ihmiset, hyvänen aika!! Ja toinen (ap) ottaa kaiken annettuna .
Nyt ryhtiliike! Sanot vaimolle, että tuo käytös ei vetele. Vaikka sitten uhkaisit erolla.
Onko erosta muuten ollut koskaan puhetta? Kummankaan puolelta?
Miksi pelkäät eroa? Miksi et arvosta itseäsi? Siksi vaimosikaan ei kunnioita sinua, kun annat kohdella itseäsi kuin entisajan orjaa.
Osaatko enää edes kuvitella, millainen normaali, hyvä parisuhde voisi olla?
Vaimosi saattaa tarvita terapiaa, mutta tätä hänen on vaikea myöntää. Sinä itsekin tarvitset jotain asiantuntevaa tukea, että nouset sieltä ovimaton alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule ap, ketjusi on jo yli vuoden vanha ja olet edelleen samassa pisteessä, ellet jopa pahemmassa vaimosi kanssa. Minusta sinun olisi nyt viimeistään hyvä tutkailla itseäsi ja miettiä mitä elämältäsi tahdot. Tuo, että et uskalla lähteä kuulostaa huolestuttavalta. Mitä pelkäät, että tapahtuu jos jätät hänet? Ja jos sinua kohdellaan huonosti niin sinun on lähdettävä, itsesi ja hyvinvointisi takia.
Kysymys, jonka olen itseltäni monta kertaa kysynyt. Seuraavana päivänä kiukuttelun jälkeen vaimo aina pyytää anteeksi itkien ja sitten menee 2-3 viikkoa hyvin kunnes seuraava pimahtaminen tapahtuu.
Pelkään perheen reaktiota, kavereiden menettämistä (vaimon kautta tulleiden), kaiken uudelleen aloittamista. Auto- ja asuntolaina jne.
-AP :(
Ap, ei vaimosikaan ole onnellinen ja tasapainossa. Hän tarvitsee ammattiapua noihin pimahtamisiin. Hyvä, ettei teillä ole lapsia - asiat olisivat paljon pahemmin!!
Kyllä kolmevitonen voi hyvin aloittaa alusta. Turhaan pelkäät. Nyt et osaa nähdä asioita objeltiivisesti. Et kai uhraa koko elämääsi ja mielenterveyttäsi auto- ja asuntolainan takia! Kaikki järjestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuule ap, ketjusi on jo yli vuoden vanha ja olet edelleen samassa pisteessä, ellet jopa pahemmassa vaimosi kanssa. Minusta sinun olisi nyt viimeistään hyvä tutkailla itseäsi ja miettiä mitä elämältäsi tahdot. Tuo, että et uskalla lähteä kuulostaa huolestuttavalta. Mitä pelkäät, että tapahtuu jos jätät hänet? Ja jos sinua kohdellaan huonosti niin sinun on lähdettävä, itsesi ja hyvinvointisi takia.
Kysymys, jonka olen itseltäni monta kertaa kysynyt. Seuraavana päivänä kiukuttelun jälkeen vaimo aina pyytää anteeksi itkien ja sitten menee 2-3 viikkoa hyvin kunnes seuraava pimahtaminen tapahtuu.
Pelkään perheen reaktiota, kavereiden menettämistä (vaimon kautta tulleiden), kaiken uudelleen aloittamista. Auto- ja asuntolaina jne.
-AP :(
Ymmärrän, minäkin pelkäisin jos oma 12 vuoden avioliittoni olisi tullut tiensä päähän. Mutta sinulla ei ole mitään hätää ja on ihan ok pelätä. Jonain päivänä huomaat, että et enää pelkää ja olet taas vahvempi. Ulkopuolisen tuella ero olisi helpompaa ja mitä vanhoihin ystäviisi tulee, niin he kyllä ymmärtävät ja ovat puolellasi jos ovat ystäviäsi. Jos eivät ole puolellasi niin et sellaisia "ystäviä" tarvitse.
Vaikutat todella symppikseltä ja mukavalta mieheltä ja olen ihan varma että tapaat myöhemmin jonkun joka arvostaa ja kunnioittaa sinua
En vain ymmärrä millä oikeudella vaimo haukkuu minua ja käyttäytyy noin. Yleensä koko episodi alkaa sillä, että minä teen jotain tai istun jossain ja vaimo alkaa huokailemaan ja pyörittelemään silmiään. Kun kysyn, että mikä on vialla niin vastauksena on "ei mikään". Siitä alkavat sitten töksäyttelevät vastaukset muihin aiheisiin. Kun sitten käyttäydyn niin kuin ei olisi mitään, alkaa vielä kovempi huokailu, sivusilmällä katselu, painavin askelin kävely jne. Sitten tulee johdatteleva kysymys tyyliin "onkohan meillä vielä imuriin pusseja?" Vastaan vaikka, että onhan niitä tuolla varastossa (tässä vaiheessa tiedän jo, että olisi parasta alkaa imuroimaan). Sitten vaimo sanoo, että seuraavalla imurointikerralla voisit vaihtaa sen pussin. Juu, vaihdan perjantaina, on vastaukseni.
Tässä vaiheessa on jo helvetti irti. Vaimo sanoo, että eletään sitten perjantaihin asti kuin sikalassa perkele. Sanon, että ei täällä kyllä sikalaa ole, justhan minä eilen imuroin. Tänään on siis keskiviikko kuvitteellisesti. Sitten alkaa standardien haukkuminen ja ovien paiskominen. Minä alan imuroimaan olemattomia roskia pois ja moppaamaan lattiaa. Vaimo katsoo kiukkuisena Netflixiä kuulokkeet korvilla. Kun imurin ääni loppuu niin hän juoksee alakertaan ja pyyhkäisee jalallaan jotain nurkkaa. Jos sukassa on yksikin pölyhiukkanen niin saan kuulla: "hei jos sua ei imurointi kiinnosta niin anna olla sen sitte ja eletään paskassa. Jos et tee kunnolla niin älä tee ollenkaan". Ja loppuilta menee siihen, että vaimo paiskii ovia ja vie peittonsa sohvalle.
Tai vaatekysymys. Mulla on 2-3 kauluspaitaa, jotka vaimo hyväksyy, kaikki muut täytyy pitää päällä salassa ja vaihtaa töiden jälkeen heti pois, ettei paljastu. Yleensä väärän paidan kommentointi alkaa sillä, että vaimo sanoo kuinka hänellä ei ole mitään päälle laitettavaa ja pitäis ostaa uusia paitoja. "Tarviiks säkin pari uutta paitaa?“ En mä tällä hetkellä tarvitse.
"Meinaat siis tolla lähteä ulos?" Joo, niin mä meinasin. Sitten alkaa huokailu ja töksäyttely ja tiedän, että eikun vaihtamaan paitaa. Loppupäivä menee siihen, että vaimo muistuttaa kuinka pitäisi itse huomata miltä näyttää. Olen mielestäni ihan siisti ja pukeudun melko trendikkäästi vapaa-ajalla ja töihin useimmiten kauluspaitaan, koska olen asiakkaiden kanssa tekemisissä.
Vaimon mukaan avioliitossa on saatava huomauttaa ja tehdä parannusehdotuksia. Itse joskus sitten aina sanon, että ei kai tuolla ulkona kukaan mieti, että onkohan noilla tänään imuroitu tai että mitäköhän tollakin on päällä. Siitä alkaa sitten aina oikea katastrofi ja saan kuulla millainen pataluhka olen.
-AP
Periaatteessa se voi alkaa ihan mistä vain. Naurettavin asia oli kun kerran lämmitin jauhelihakeittoa hellan oikeassa yläreunassa ja vaimo tuli laittamaan sen vasempaan alareunaan, koska tuolla takana lämmittäminen on ihan typerää. Sitten sillä ei ollutkaan enää nälkä, mun ei tarvitsisi enää koskaan tehdä mitään ruokaa hänelle jne. Istuin pöydässä ja tuijotin tyhjyyteen, koska tilanne oli niin absurdi. Vaimo käveli kattilan ohi ja alkoi tehdä feikkioksennusääniä, koska keitto oli väärin lämmitetty. Loppuilta meni vaimon miettiessä ääneen, että miten organisoida ruokailu työajalla, jos kotona ei saa kerran kunnon ruokaa.
-AP
Otat nyt lööpistä mallia:
Mies halusi erota x vuosien jälkeen ihan yllättäen.
Tai
Lähti viemään roskat, eikä palannut koskaan.
Alue: Aihe vapaa
Hellou!
Kuulostaa aika oppikirjamaiselta esimerkillä tunnlikoista, jotka syntyvät jo lapsuudessa ja saavat aikaan erilaisia käyttäytymismoodeja myöhemmin.
Toisella uhrautumisen tunnelukko, toisella alistujan.
Suosittelen lämpimästi ensialkuun käydä lukemassa www.tunnelukkosi.fi sivustolla aiheesta, tekemällä tunnelokkotesti ja ehkä myös tätä kautta vaimosikin saattaisi avata silmiään käyttäytymiselle.
Samalla kannattaa tietysti aloittaa tämän tunne lukkosi- kirjan lukeminen. Aivan uskomaton opus mistä on itselleni suunnaton ja elämää korjaava apu. Mm. Mielialalääkkeet saanut jättää kokonaan pois.
Olen vakuuttunut skeematerapian ehjäävästä vaikutuksesta ja uskon, että suhteenne olisi pelastettavissa jos molemmat ryhtyisi prosessiin tunnistamaan tarpeitaan, lukijaan ja koodeja jotka ohjaavat meidän käytöstä mikä satuttaa sekä itseä että muita.