Lue keskustelun säännöt.
IT-ihmiset huippuälykkäitä?
28.11.2018 |
Ovatko IT-alalla työskentelevät ihmiset huippuälykkäitä?
Tarkoitan ohjelmoinnin, tietoliikenteen jne. parissa työskenteleviä, tulivatpa he sitten yliopistoista tai ammattikorkeakouluista.
Väitetään nimittäin, että ohjelmointi vaatii runsain mitoin loogista ajattelukykyä.
Kommentit (37)
Yliopiston käynyt koodaaja on joutunut opiskelemaan yliopistotason matematiikkaa, tilastotiedettä ja algoritmioppia, jotka on tosi vaikeita. Joten kyllä, älykkäitä olemme. :) Vertailua on vaikea tehdä, kun et sanonut kehen pitäisi vertailla.
Ero ammattikorkeakoulututkintoihin on valtava. Siellä opiskellaan (jos opiskellaan) matemaattisia aineita ihan eri tasolla. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin amikset koodaa alustoilla, jotka yliopiston käyneet on koodanneet. :)
Koodaaminen itsessään ei minusta ole vaikeaa. Tietysti loogista ajattelukykyä pitää olla ja älyä yleensäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen alaa yliopistotasolla ja sanoisin, että lähes kaikki ovat vähän keskivertoa älykkäämpiä tai siitä ylöspäin. Tietysti tietynlaisissa piireissä, kouluissa ja työpaikoissa alkaa helposti käsitys älykkäästä, vähemmän älykkäästä ja normaalista hämärtyä, kun huomattavan yksinkertaisia ihmisiä tulee vähemmän vastaan. Mutta jos ihan koko kansaan alkaa verrata, niin ovat älykkäitä, vaikka harva mitään neroja. Ala vaatii ainakin keskivertoa loogista päättelykykyä. Eräs ystäväni, periaatteessa perusfiksu ja ahkera ihminen, opiskeli alaa suoraan lukion jälkeen AMK-tasolla, mutta ei kerta kaikkiaan oppinut sisäistämään opetettuja asioita tai koodaamaan. Vuosi oli kuin pään hakkaamista seinään, kun matemaattisia lahjoja ei ollut kuin juuri ja juuri lukion lyhyen läpäisemiseksi. Hän vaihtoi sairaanhoitajaksi ja on tosi hyvä nykyisessä työssään.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että suurin osa alalla työskentelevistä ei ole mitenkään erikoisen älykästä porukkaa. Varsinkin koodausmaailma on perinteisesti ollut harvinaisen elitistinen, snobistinen kukkoilutunkio, jossa nörttipojat pätevät erilaisilla knoppijutuilla. Mutta nykypäivän korporaatiokoodaaminen jollain Javalla on kyllä kaukana haastavasta salatieteestä, jota koodaus vielä demoskenen kulta-aikoina saattoi ollakin.
Myös matematiikan liiallinen painottaminen on tarpeetonta. 95% koodaamisesta hoidetaan yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolaskujen kautta, ja monimutkaisempiin kuvioihin löytyy kirjastot, joiden algoritmien salaisuuksia on tarpeetonta osata ulkomuistista. Ei ole neroutta raapustaa ulkomuistista jotain lajittelualgoa ja vielä yrittää päteä sen optimoinnilla "katsokaa, käytin preinkrementtiä tässä luupissa, olenpa kova".
Varmasti ammattialan sisällä on eri tasoisia tehtäviä, mutta yo-opinnoissa on muutama haastava kurssi, jotka karsivat tehokkaasti opiskelijoita ja monella ei vaan riitä resurssit läpäisemiseen. Pääsykokeet ovat harhaanjohtavan helpot opintojen vaativuuteen verrattaessa. Kurssit käsittelevät algoritmeja ja tässä tulee monelle tenkkapoo. Tuntemani hyvin pärjäävät opiskelijat ovat poikkeuksetta kirjoittaneet pitkän matikan hyvin arvosanoin, eli jotain matemaattista suuntautumista varmasti on.
Jos älykkyyden mitta on älykkyystesti, niin varsin älykkäitä ovat. Älykkyystesti on kuin nenä silmään tehty koodaajille.
Koodaus on loogisen ketjun rakentamista. Älykkyys on enemmän abstraktioiden kanssa pohdiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt koodaaja on joutunut opiskelemaan yliopistotason matematiikkaa, tilastotiedettä ja algoritmioppia, jotka on tosi vaikeita. Joten kyllä, älykkäitä olemme. :) Vertailua on vaikea tehdä, kun et sanonut kehen pitäisi vertailla.
Ero ammattikorkeakoulututkintoihin on valtava. Siellä opiskellaan (jos opiskellaan) matemaattisia aineita ihan eri tasolla. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin amikset koodaa alustoilla, jotka yliopiston käyneet on koodanneet. :)
Koodaaminen itsessään ei minusta ole vaikeaa. Tietysti loogista ajattelukykyä pitää olla ja älyä yleensäkin.
Samalla silti; oikea älykkyys mitataan myös kyvyssä ymmärtää, ettei älykkyyttä voi mitata vain esim. matemaattisen osaamisen perusteella.
Terveisin tutkitusti numerosokea, mutta silti myös virallisten testien (ei siis nettitestit) mukaan erittäin älykäs.
Koodaaminenkin on mielestäni, ihan siis omaan kokemukseen perustuen niin laaja genre, etten mitenkään ymmärrä, miten voit 'niputtaa' sen noin. Koska jos olisit siinä todella ammattilainen, tietäisit toisin.
Joten lisää mietittävää oman älykkyytesi osalta, ole hyvä :)
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt koodaaja on joutunut opiskelemaan yliopistotason matematiikkaa, tilastotiedettä ja algoritmioppia, jotka on tosi vaikeita. Joten kyllä, älykkäitä olemme. :) Vertailua on vaikea tehdä, kun et sanonut kehen pitäisi vertailla.
Ero ammattikorkeakoulututkintoihin on valtava. Siellä opiskellaan (jos opiskellaan) matemaattisia aineita ihan eri tasolla. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin amikset koodaa alustoilla, jotka yliopiston käyneet on koodanneet. :)
Koodaaminen itsessään ei minusta ole vaikeaa. Tietysti loogista ajattelukykyä pitää olla ja älyä yleensäkin.
Tervetuloa työelämään, kyllä sä tulet tekemään niitä webbisoftia mitä kaikki muutkin ja tulet olemaan paskempi kuin amk joka oikeasti on opetellut tekemään niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assemblerkoodaus on sitä mihin pitää pyrkiä. Teen isojakin softia assemblerilla helposti Amigalle. Esim. kunnollinen ANSI/VT100 terminaaliin meni vain noin 30 kilotavun lähdekoodilla, ja siinä sulava 50/60 Hz tekstin vieritys, joka ei nikottele koskaan. Samalla tein skrollin alalaitaan, ja lisäsin protracker-replay rutiinin, ja siis samalla voi kuunnella musiikkia. Vastaavaa ei voi tehdä PC:lle, koska rauta kerrassaan paskaa, ja käyttöjärjestelmä mammuttimainen möhkäle, jota ei voi kytkeä edes pois, jos haluaa reaaliaikavaatimukset täyttävä ympäristö.
Nykyainainen rauta on kerrassaan paskaa, Amigalle on saatavilla myös ethernet kortteja, ja katsoin läpi ajureiden koodia, siinä oli assemblerlähdekoodia yli 100 kilotavua, mikä on jo ison sovelluksen verran. Vanha sarjaportti RS-232 vie muutaman rivin assemblerkoodia vastaanottamiseen ja lähettämiseen, ja jos teet itse jonkun pakettisysteemin siihen päälle, niin ei siihenkään mene kuin ehkä 100 riviä koodia.
Ongelmana näissä ethernetkorteissa on että niitä on paljon erilaisia, ja siihen menee koodia, sekä ethernethardware on tarpeettoman monimutkaista, ja useinkin bugista, jolloi softamiehet joutuvat keksimään worka-aroundeja hardware bugeihin ja softa paisuu kuin pullataikina. Nykyinen hardware on kyllä nopeaa, mutta täyttä roskaa ulospäin näkyvän osan suhteen, ja purkkavirityksiä rakennettu ympärille.
Voi miettiä miksi PS2-pelikonsoli on maailman myydyin konsolilaite: no siksi koska siinä oli Amigan tapaista hyvin suunniteltua custom hardwarea, jota oli suhteellisen helppoa hallita. Niinpä pelit toimivat hyvin, ja sulavasti, ja vähemmillä resursseilla. Nykyiset PS4-laitteet ovat kyllä tehokkaita, mutta sisältävät samoja paskoja komponentteja kuin PC-koneetkin, ja samalla tulee mukana softariippakivi. Ollaan menty taaksepäin kehityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Assemblerkoodaus on sitä mihin pitää pyrkiä. Teen isojakin softia assemblerilla helposti Amigalle. Esim. kunnollinen ANSI/VT100 terminaaliin meni vain noin 30 kilotavun lähdekoodilla, ja siinä sulava 50/60 Hz tekstin vieritys, joka ei nikottele koskaan. Samalla tein skrollin alalaitaan, ja lisäsin protracker-replay rutiinin, ja siis samalla voi kuunnella musiikkia. Vastaavaa ei voi tehdä PC:lle, koska rauta kerrassaan paskaa, ja käyttöjärjestelmä mammuttimainen möhkäle, jota ei voi kytkeä edes pois, jos haluaa reaaliaikavaatimukset täyttävä ympäristö.
Nykyainainen rauta on kerrassaan paskaa, Amigalle on saatavilla myös ethernet kortteja, ja katsoin läpi ajureiden koodia, siinä oli assemblerlähdekoodia yli 100 kilotavua, mikä on jo ison sovelluksen verran. Vanha sarjaportti RS-232 vie muutaman rivin assemblerkoodia vastaanottamiseen ja lähettämiseen, ja jos teet itse jonkun pakettisysteemin siihen päälle, niin ei siihenkään mene kuin ehkä 100 riviä koodia.
Ongelmana näissä ethernetkorteissa on että niitä on paljon erilaisia, ja siihen menee koodia, sekä ethernethardware on tarpeettoman monimutkaista, ja useinkin bugista, jolloi softamiehet joutuvat keksimään worka-aroundeja hardware bugeihin ja softa paisuu kuin pullataikina. Nykyinen hardware on kyllä nopeaa, mutta täyttä roskaa ulospäin näkyvän osan suhteen, ja purkkavirityksiä rakennettu ympärille.
Voi miettiä miksi PS2-pelikonsoli on maailman myydyin konsolilaite: no siksi koska siinä oli Amigan tapaista hyvin suunniteltua custom hardwarea, jota oli suhteellisen helppoa hallita. Niinpä pelit toimivat hyvin, ja sulavasti, ja vähemmillä resursseilla. Nykyiset PS4-laitteet ovat kyllä tehokkaita, mutta sisältävät samoja paskoja komponentteja kuin PC-koneetkin, ja samalla tulee mukana softariippakivi. Ollaan menty taaksepäin kehityksessä.
Uskon että sinä olet älykäs koodaaja. Kaltaisiasi täytyisi olla paaaaaljon enemmän, niin Suomi voisi taas nousta maailmankartalle. Assemblykoodaus on tosiaan avainsana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt koodaaja on joutunut opiskelemaan yliopistotason matematiikkaa, tilastotiedettä ja algoritmioppia, jotka on tosi vaikeita. Joten kyllä, älykkäitä olemme. :) Vertailua on vaikea tehdä, kun et sanonut kehen pitäisi vertailla.
Ero ammattikorkeakoulututkintoihin on valtava. Siellä opiskellaan (jos opiskellaan) matemaattisia aineita ihan eri tasolla. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin amikset koodaa alustoilla, jotka yliopiston käyneet on koodanneet. :)
Koodaaminen itsessään ei minusta ole vaikeaa. Tietysti loogista ajattelukykyä pitää olla ja älyä yleensäkin.
Tervetuloa työelämään, kyllä sä tulet tekemään niitä webbisoftia mitä kaikki muutkin ja tulet olemaan paskempi kuin amk joka oikeasti on opetellut tekemään niitä.
Samaa mieltä. Amk-taustaisella konsulttimiehelläni kohta 30 vuoden kokemus alalta. Hänellä on alaisenaan ja vetämissään tiimeissä jopa tohtoreita, jotka eivät pysty lähellekään samaan kuin mieheni. Tällä alalla nimenomaan koulutustaustalla ei niinkään merkitystä vaan satojen tonnien vuosituloja on kenellä tahansa.
Ja tuohon älykkyyteen... mielestäni matemaattinen lahjakkuus ei tarkoita että olisi sosiaalisesti tai muuten älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt koodaaja on joutunut opiskelemaan yliopistotason matematiikkaa, tilastotiedettä ja algoritmioppia, jotka on tosi vaikeita. Joten kyllä, älykkäitä olemme. :) Vertailua on vaikea tehdä, kun et sanonut kehen pitäisi vertailla.
Ero ammattikorkeakoulututkintoihin on valtava. Siellä opiskellaan (jos opiskellaan) matemaattisia aineita ihan eri tasolla. Jos haluaa yksinkertaistaa, niin amikset koodaa alustoilla, jotka yliopiston käyneet on koodanneet. :)
Koodaaminen itsessään ei minusta ole vaikeaa. Tietysti loogista ajattelukykyä pitää olla ja älyä yleensäkin.
Tervetuloa työelämään, kyllä sä tulet tekemään niitä webbisoftia mitä kaikki muutkin ja tulet olemaan paskempi kuin amk joka oikeasti on opetellut tekemään niitä.
Samaa mieltä. Amk-taustaisella konsulttimiehelläni kohta 30 vuoden kokemus alalta. Hänellä on alaisenaan ja vetämissään tiimeissä jopa tohtoreita, jotka eivät pysty lähellekään samaan kuin mieheni. Tällä alalla nimenomaan koulutustaustalla ei niinkään merkitystä vaan satojen tonnien vuosituloja on kenellä tahansa.
Ja tuohon älykkyyteen... mielestäni matemaattinen lahjakkuus ei tarkoita että olisi sosiaalisesti tai muuten älykäs.
Säälin miestäsi. Tyhmät alaiset ja tyhmä vaimo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut kiinnostavaa keskustelua.
Bugeja paljon päässä kuten alankin lehdistä seuraa; ei kuitenkaan niin paljon kuin busty bambumetsästä revityllä taka-aasikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin. Alansa huiput toki, mutta tämä pätee varmaan melkein mihin tahansa alaan.
Kiintoisa huomio. Älykkäitä he ovat.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin. Alansa huiput toki, mutta tämä pätee varmaan melkein mihin tahansa alaan.
Onkohan näin?
Haha! Eivät ole, ja tuota loogisuuttakin epäilen... tuttava on it-alalla asiantuntijana, arkisissa asioissa on ihan ulalla, vaikka työssään onkin ihan huippu.