Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Iltavirkku + aamuvirkku = parisuhde?
Millaista on iltavirkun ja aamuvirkun yhteiselo, kenelläkään kokemusta?
Olen iskenyt silmäni selkeään aamuvirkkuun joka tykkää olla jalkeilla varhain ja puuhata kaikenlaista. Minulla taas pää ei toimi aamusta lainkaan vaan inspiraatio asioihin herää iltaisin/öisin...
Kommentit (251)
Meillä ei toiminut :( Mies meni nukkumaan 20.00-20.30 ja huuteli ärtyneenä makkarista, että miksen tuu jo ja mikä suhde tämä tämmöinen on. Itse kävin ja käyn nukkumaan yhä noin klo 01.00. Saatan myös ruveta leipomaan tai siivoamaan (tietenkin melumatta) keskellä yötä ja tätäkään ex ei tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksä yritti pakottaa aamuvirkuksi kolistelemalla herätessään itse aikaisin ja suuttui kun valvoin öisin vaikka olin hiljaa. Mökötystä joka päivä kun en lähtenyt aamulla hänen kanssaan lenkille, tykkään lenkkeillä myöhään illalla kun on energiaa. En enää ikinä aio muuttaa yhteen kenenkään kanssa. Suhde voi kuitenkin toimia vaikka olisi erilaiset rytmit, jos vaan molemmilla on oma kämppä jossa elää miten ja MILLOIN haluaa :)
Vierailija kirjoitti:
Aamuvirkku saa yksin hoitaa lastenhoidot ja yleensä muutkin kotityöt. Iltavirkku ei sitä iltaansa mihinkään hyödylliseen käytä vaan katsoo tv:tä, nettiä jne
Jaa, itse kyllä tykkään tehdä illalla töitä, siivota, ulkoilla ja harrastaa. Aamulla nukun.
Kyllä se sujuu, jos ymmärrystä riittää. Silloin, kun lapset oli pieniä elettiin samassa rytmissä pienten lasten mukaan. Nyt kun lapsoset on maailmalla eletään omissa rytmeissä, omissa makuuhuoneissa. Kait me ollaan 40 vuodessa sopeuduttu toisiimme.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut tuollaisessa parisuhteessa nyt yli 20 v. Tuo rytmin ero ja siihen liittyvät asiat on suurin miinus suhteessamme. Onhan tämä ihan siedettävää, mutta aina välillä ajattelen kuinka ihanaa olisi olla suhteessa toisen aamuvirkun kanssa.
Tällaista on arkemme:
6.00-8.00 Minä herään, herätän lapset, aamutoimet, töihin ja kouluun.
9.00 Mies herää, töihin.
16.30 Minä tulen kiireellä töistä, ruokaa, lapset harrastuksiin, läksyissä auttamista.
19.00 Mies tulee kotiin.
20-22 Iltatoimet, nukkumaan.
22 - 01 Mies katsoo telkkaa/nettiä muutaman tunnin, nukkumaan.Viikonloppuna minä herään 6-7 aikoihin. Mies n klo 12. Kun me muut syömme lounasta, mies kömpii syömään aamupalaa ja heräilee hitaasti.
Tiedämme molemmat että minun on vaikeaa pysyä hereillä 23 jälkeen, enkä millään nuku 7 jälkeen. Mies taas ei saa unta 22 aikoihin ja häntä ei saa hereille aamulla millään.
Ite olen se aamuvirkku, mutta meillä pahinta on, että iltavirkku eukko tulee huutamaan "elämää suurempia" asioitaan sen jälkeen kunlapset on menneet nukkumaan, ja vaatii, että itse vasta herätettynä siinä klo yksi olisin jotenkin vastaanottavassa tilassa. Pitäisköhän joskus mennä aamusta kurkku suorana karjumaan omia juttuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen nyt tällaisessa suhteessa, eikä ole mitään ongelmia sen suhteen. Mies aina naureskelee nukkumaan mennessään, että nyt alkaa sun oma aika. Ihanaa, kun saa olla sellainen kun on.
Entisen poikaystävän kanssa tästä tuli lähes kynnyskysymys. Hän oli aamuvirkku ja tuntui ajattelevan, että hänen tapansa on ilman muuta se oikea, kun se on normien mukainen. En sitten jaksanut sitä jatkuvaa marmatusta. Olen aikuinen ihminen, päätän ihan itse nukkumaanmenoajoistani, kiitos vain.
Eihän siinä ole mitään ogelmaa. Pitää olle vain tilava koti, niinkuin meillä - toinen nukkuu yläkerrassa ja toinen alakerrassa .kakkoskodissa toinen taas ”itäsiivessä ja toinen länsisiivessä” 😂 ja siellä maalla järven rannalla on lääniä kesällä rauhassa aamuvirkun puuhastella ilolla ulkona kaikkea mieluista.
Digiaikana kaikki on helppoa ,kuin leffat ja äänikirjat kumpikin katsoo/ kuuntelee omalta padiltaan.
Kimpassa on oltu 50 v ja hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se toimii, jos kumpikin (huom! kumpikin) hyväksyy sekä käytännön elämässä että keskusteluissa täysin sen, että toisella on erilainen rytmi. Eli antaa toisen elää eri rytmissä kuin itse, eikä sen enempää kahden kesken kuin ulkopuolisten kuullenkaan pilkkaa kumppanin rytmiä. Vitsejä aiheesta toki voi heittää, mutta niiden pitää olla hyväntahtoisia, ja mieluiten kohdistua enemmän kertojaan kuin hänen kumppaniinsa.
Minä:
klo 4:30 - herään, aamutoimet, muksun pvän vaatteet valmiiksi jne
klo 5 - töihin lähtö
klo 15 - muksun haku pväkodista, syömiset jne. jne.
(klo 19 - sauna, iltatoimet jne.)
klo 20 - muksu nukkumaan, itsekin alan valmistautumaan nukkumaan
klo 21-22 - viimeistään unten maille
Mies:
klo 6:30 - herää, aamutoimet, muksun herätys jne.
klo 7:30 - muksu päiväkotiin, töihin
klo 16:30 - kotiin, justkaillaan ja puuhaillaan yhdessä kaikki tai mies pojan kanssa sisällä ja ulkona, laittaa saunan (puu), tekee puita millon mitäkin, syödään
klo 20-22 jutskaillaan jos olen hereillä, siivotaan vähän sen lomassa tarvittaessa (astiat koneeseen, pyykkien pesu ja semmosta ja joskus vähän "sitäkin")
klo 23-00 menee nukkumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut tuollaisessa parisuhteessa nyt yli 20 v. Tuo rytmin ero ja siihen liittyvät asiat on suurin miinus suhteessamme. Onhan tämä ihan siedettävää, mutta aina välillä ajattelen kuinka ihanaa olisi olla suhteessa toisen aamuvirkun kanssa.
Tällaista on arkemme:
6.00-8.00 Minä herään, herätän lapset, aamutoimet, töihin ja kouluun.
9.00 Mies herää, töihin.
16.30 Minä tulen kiireellä töistä, ruokaa, lapset harrastuksiin, läksyissä auttamista.
19.00 Mies tulee kotiin.
20-22 Iltatoimet, nukkumaan.
22 - 01 Mies katsoo telkkaa/nettiä muutaman tunnin, nukkumaan.Viikonloppuna minä herään 6-7 aikoihin. Mies n klo 12. Kun me muut syömme lounasta, mies kömpii syömään aamupalaa ja heräilee hitaasti.
Tiedämme molemmat että minun on vaikeaa pysyä hereillä 23 jälkeen, enkä millään nuku 7 jälkeen. Mies taas ei saa unta 22 aikoihin ja häntä ei saa hereille aamulla millään.
Tämä on just se, mitä mun tietämissä parisuhteissa tapahtuu, jos mies on iltavirkku ja nainen aamuvirkku. Nainen puuhailee aamulla kodinhoidolliset tehtävät, hoitaa lapset jne.
Mies puolestaan iltaisin pelailee pleikkaa, notkuu netissä tai katselee telkkaria.
En rehellisesti tunne yhtä ainoaa iltavirkkua, joka tekisi iltaisin/ öisin esim. valmiiksi seuraavan päivän ruokia tai muuten hoitaisi asioita, siivoilisi tms.
Siksi en itse voisi edes kuvitella eläväni tuollaisessa suhteessa, vituttaisi ihan silmittömästi liikaa.
Tiedän yhden parin, joka on ollut naimissa yli 40 vuotta. Hyvin menee.
Mies on aamuvirkku, nainen iltavirkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden parin, joka on ollut naimissa yli 40 vuotta. Hyvin menee.
Mies on aamuvirkku, nainen iltavirkku.
Jatkan.
Mies nousee aikaisin, lukee lehdet ja roikkuu netissä. Laittaa aamupalan. Rouva herää. Syövät yhdessä. Mies heittää unisen vaimon töihin.
Palaavat töistä kotiin samoihin aikoihin miehen autolla. Kotona mies alkaa väsähtää. Vaimo tekee ruoan ja hoitaa huushollia. Mies menee nukkumaan. Vaimo silittää ja jää katsomaan telkkaa. Kömpii nukkumaan. Mies herää, ehkä.
Minä aamuvirkku ja illantorkku. Vaimo päinvastoin.
Tällä 20v avioliittokokemuksella olisi korkeampi valintakriteerinä nykypäivänä, jos etsisin puolisoa.
Näkyy mökkeilyssä, lomamatkoilla, arkipäivänaskareissa, kauppareissujen ajankohdassa, jne.
Joskus ärsyttää hermostumiseen asti, kun toinen makaa puolillepäivin ja kukkuu yli puolilleöin.
Toki vuosienvarrella molemmat ovat tulleet vastaan, mutta omaa fysiikkaa ei voi tuossa asiassa muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin sujunut jo yli 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa se on, en usko, että yhteiselo onnistuu.
Hyvin sopuisaa se voi olla. Vähän kuin toinen olisi matkoilla tms :D
Yhteistä taivalta takana 22.v Ensimmäisinä vuosina vuorokausirytmi oli hyvin erilainen, minä iltavirkku-aamun torkku , mies vastakohta. Toimi hyvin kun lapset oli pieniä. Mies meni ajoissa nukkumaan, minä hoidin vauvat, jotka tykkäsi valvottaa illalla/alkuyöstä. Vauva ja minä nukuttiin myöhään, mies lähti töihin. Kun lapset kasvoi ja rytmi muuttui, mies heräsi aamuisin lasten kanssa, minä sain nukkua pitkään etenkin viikonloppuisin.
Nyt vuorokausirytmi on lähempänä samaa. Minä en jaksa enää valvoa kovin myöhään, eikä miehellä ole kiire nousta etenkään aamuisin. Lapsetkin ovat jo niin isoja, että hoitavat aamutoimet itse, joten jokainen saa määrittää rytmin omiin tarpeisiinsa sopivaksi- arjen rytmin rajoissa.
Seksin määrä on kasvanut vuosien varrella. Pikkulapsiaikana sitä oli liian vähän, nyt oikein sopivasti :) Osittain vaikuttimena varmasti erilainen rytmi, osittain ihan vain oman/yhteisen ajan lisääntyminen kun lapset ovat kasvaneet.
Se hyvä puoli eri rytmeissä on, että molemmat saavat muutaman tunnin ihan omaa aikaa. Pitää vain hyväksyä toisen erilaiset tavat ja ymmärtää olla häiritsemättä toisen uniaikaa. Tilava asunto on etu tuossa tapauksessa. Makkarin on oltava paikka, jossa vain nukutaan, tultiinpa tai lähdettinpä sieltä pois milloin tahansa.
Seksi? No, se makkarissa tai saunan jälkeen peruhuoneella. Makkarissa niin, että jos illanvirkulla tekee mieli, tämä käy hoitamassa homman toisen nukkumaan menon aikaan. Kun aamuvirkulla tekee mieli, homma hoidetaan aamulla, sitten kun toinen heräilee. Siinä on voinut toinen jo aamiaisen laittaa valmiiksi, että puuharupeaman jälkeen päästään yhteidelle palaselle.
Lapset voivat sotkea tuon järjestelmän - silloin pitää sovitella petipuuhat aina iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa se on, en usko, että yhteiselo onnistuu.
ei tarvitse tapella kumpi nousee hoitamaan lasta aamulla ja kumpi hoitaa yöllä jos tarvitsee, kätevää
Meillä käydään samaan aikaan nukkumaan eli noin klo 23 tai kesäisin vähän myöhempään, mutta minä pärjään pari tuntia lyhyemmillä unilla. Puuhastelen siis aamuisin omiani ja töihinkin lähden aikaisemmin, joten ehdin hoitaa kauppareissut ennen pahimpia ruuhkia.
Alue: Aihe vapaa
Meillä kanssa toinen aamuvirkku ja toinen ilta (minä). Ainoa ongelma on se, että vaimo on iltaisin liian väsynyt leffaseuraksi ja paneminenkin tahtoo jäädä vaimon väsymyksen vuoksi.