Lue keskustelun säännöt.
Miksi ei saisi tuntea itseään yksinäiseksi, vaikka seurusteleekin?
26.11.2018 |
Mä ainakin kaipaan välillä muutakin seuraa, kuin avomieheni. Kolme kaveria on, mutta heitäkin tapaa vain harvakseltaan, eikä itse jaksa olla aina se, joka ottaa yhteyttä.
Onneksi nyt olen löytänyt sentään kolme suunnilleen ikäistäni pelikaveria, joiden kanssa saa nauraa ja jutella koneella.
Kommentit (86)
Yksinäisyys voi jopa korostua parisuhteessa, jos puolisolla on paljon ystäviä ja kavereita, läheiset välit sukuunsa sekä monipuolista sosiaalista elämää, mutta itsellä ei ole yhtään. Tilanne on toinen, jos puolisokin on yhtä yksinäinen kuin itsekin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No omasta mielestäni yksinäisyyden ongelma kokee inflaation, jos kuka tahansa voi sitä käyttää. Toki ajoittain voi tuntea mitä tahansa, mutta jos puhutaan yhteiskunnallisella tasolla, niin kyllä siitä pitäisi rajata nämä mutuyksinäiset pois.
Okei, eli myös vanhainkodissa asuva vanhus ei saa kokea itseään yksinäiseksi, jos hänellä kuitenkin on lapsi, joka käy kerran vuodesa katsomassa? Toisella vanhuksella kun ei ole edes sitä lasta.
Kirjoitin tämän toiseenkin ketjuun, mutta ihmettelin myös. Ei se seurustelukumppani välttämättä ole mikään autuus ja voi vain lisätä sitä yksinäisyydentunnetta:
eniten ihmettelen noita syyllistäviä kommentteja siitä, että yksinäisellä on kuitenkin puoliso ts. poikaystävä, joten hämmästyttävää että henkiö tuntee yksinäisyyttä! Nyt tulee päräyttävä uutinen, mutta joskus se pahin yksinäistyttäjä voi olla nimenomaan se puoliso ja usein se seuraelämä syttyy ihan uuteen kukoistukseen kun se ihan kiva tyyppi on heivattu mäkeen karsimasta menoja tai mahdollistamasta sitä yksinäisyyttä. Itse muistan, että kaikkein yksinäisimmät vuoteni olivat vakavassa parisuhteessa. Puoliso ei halunnut, että kulkisin missään kenenkään kanssa, mutta hän osasi taitavasti tehdä sen niin passiivisaggressiivisesti, että aloin tiedostamattani karsimaan kaikkia menojani. Kukaan ei saanut tulla käymään meillä ja jos tuli, niin puoliso lemppasi heidät pihalle hänen määritteleminään aikoina, sen sijaan samat säännöt eivät koskeneet hänen kavereitaan joten se oli sitä mustasukkaista kiukuttelua. Siinä vaiheessa kun istuin uuden vuoden yön hänen kanssaan kaksin ja olimme menossa puolen yön aikaan nukkumaan, niin päätin että tämän on päätyttävä. Olin saanut kolmiin eri illanistujaisiin kutsun, mutta puoliso ei halunnut tulla yksiinkään mukaan ja itkuparulla sai minut jäämään pois koska olisi kohtuutonta jättää hänet yksin, joten siinä sitä oltiin. Jos puoliso ei yhtään tue tai tule vastaan sosiaalisen verkoston muodostamisessa, niin kyllä se näkyy - ja jos puoliso on vielä sitä sorttia, joka ei ota mihinkään mukaan vaan pitää itsekkäästi kiinni omista kavereistaan, niin show on valmis.
Tyypillistä suomalaista kurjuuden maksimointia. Saat valittaa vasta sitten, kun kenelläkään muulla ei ole asiat yhtä huonosti kuin sinulla.
Suurin osa ihmisistä ymmärtää oikein hyvin että suhteessakin voi kaivata uusia ystäviä. Ei kukaan täysjärkinen oleta että kumppani ratkaisee kaikki sosiaaliset tarpeet.
Tällä palstalla tosin meno on erilaista. Se johtunee siitä että tänne on pesiytynyt paljon miehiä, jotka ovat tippuneet kaikenlaisen sosiaalisen elämän kelkasta jo hyvä tovi sitten. Koska he eivät ole kyvykkäitä pääsemään läheiseen kanssakäymiseen naisten kanssa, tyttöystävän löytämisestä on tullut heille sellainen elämää suurempi asia. Tyttöystävä ei heidän silmissään edes ole kumppani, vaan pikemminkin trofee, joka tulee saavuttaa ollakseen muiden hyväksymä mies.
Koska he eivät sitä kuitenkaan saavuta, he ovat katkeria niille ketkä ovat osanneet hankkia parisuhteen itselleen. Siksi he eivät siedä jos joku suhteessa oleva kaipaa vielä ystäviäkin - "hänellähän on jo kaikki!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnen oloni yksinäiseksi, kun rakas ei ole lähelläni, koska minulla ei ole luottamusta etteikö rakkaani minua joskus jättäisi. Syy: muusta ei ole kokemusta. Hän ei ole antanut aihetta pelolleni, enkä sitä hänelle näytäkään millään tavoin. Takertujat on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hyvä että noita pelikavereita on löytynyt!! Onko teidän mahdollista tavata? Jos he ovat parempia kavereita, niin kannattaa priorisoida heihin, eikä roikkua niissä vanhoissa kavereissa.
Kun tutustutte enemmän ja tapaatte, niin sä saatat tutustua niiden toistenkin kavereihin.
Äläkä odota että joki toinen kutsuu sut tapamaan häntä, kutsu itse vaikka kaikki teille! Syy voi olla ihan vaan miitti, tai sun synttärit, tai mitä ikinä.
Nää mun pelikaverit joiden kanssa pelaan, asuvat etelä-afrikassa, joten ei oikein onnistu tai ei ainakaan kovin pian. Kuitenkin pelkät lennotkin sinne on aivan järkyttävän hintaiset.
Hauskaa meillä kuitenkin on ollut nyt viimeisen kuukauden ajan mitä olemme pelanneet yhdessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti sanottuna vtuttaa, jos joku parisuhteessa, saati lapsiakin saanut valittaa yksinäisyyttä. Toisilla ei ihan oikeasti ole ketään läheistä joka jakaisi arkea.
Terveisin yli 10 vuotta sinkkuna porskuttanut lapseton nainen. Ei ole enää entisillä ystävillä aikaa, kun lapsikiireet vie mennessään tai pitää sen aviomiehen kanssa suhdetta hoitaa.
Ei pidä panna mitään painoa typerysten sanomisille. Jokaisella on oikeus tuntea kuten tuntee, kunhan ei anna sen häiritä normaalia elämäänsä tai kiusaa sen vuoksi muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä seurustele, olet parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna vtuttaa, jos joku parisuhteessa, saati lapsiakin saanut valittaa yksinäisyyttä. Toisilla ei ihan oikeasti ole ketään läheistä joka jakaisi arkea.
Terveisin yli 10 vuotta sinkkuna porskuttanut lapseton nainen. Ei ole enää entisillä ystävillä aikaa, kun lapsikiireet vie mennessään tai pitää sen aviomiehen kanssa suhdetta hoitaa.
Voiskohan tuo katkeruus muita ihmisiä kohtaan olla se syy, ettei sun entiset ystävät tahdo sua tavata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mua sitten ahdistaa kun asun perityssä keskustakämpässä enkä saa maksaa kallista asuntolainaa kuten kaverit, en kuulu joukkoon :( Eikä kukaan edes ymmärrä ahdistustani. Tietty rikkaat kaverini ymmärtää. Mutta ei ne köyhemmät. Itken itseni uneen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua sitten ahdistaa kun asun perityssä keskustakämpässä enkä saa maksaa kallista asuntolainaa kuten kaverit, en kuulu joukkoon :( Eikä kukaan edes ymmärrä ahdistustani. Tietty rikkaat kaverini ymmärtää. Mutta ei ne köyhemmät. Itken itseni uneen.
Mee trolli v*ttuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin myös miksi pitää vähätellä toisen yksinäisyyttä sanomalla, että no kaikilla ei ole sitäkään, olisit sa*tana tyytyväinen. Miten yksinäiseksi itsensä tunteva voi tukeutua kehenkään tai avautua jos vastaan tulee syytösmyrky siitä, ettei ole tarpeeksi yksinäinen?
Koska se on törkeää niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat yksinäisiä. Eikö sinua ketuttaisi, jos joku Keskisen Vesa marisisi lehdessä, miten kamalaa on, kun rahat eivät riitä?
Todella ontuva vertaus. Tuolla sun Keskisen Vesa -logiikalla sillä yksinäisyydestä valittavalla ihmisellä pitäisi olla ympärillään laaja kaveripiiri ja silti valittaisi yksinäisyyttään.
No okei. Ajatellaan sitten, että sinulle jää kuussa laskujen jälkeen käteen 300 euroa, ja jollekin jää 800 euroa ja marisee, miten köyhä hän on.
Mulle jää kuussa reilu satanen laskujen jälkeen, mutta kyllä mä ymmärrän niitä jotka valittavat kun laskujen jälkeen jää vaikka muutama satanen, koska köyhiähän nekin on vaikka ovatkin vähän varakkaampia kuin minä.
Mutta ymmärrätkö sellaista, jolla jää käteen vaikka se 800? Jos hänestä nyt vain sattuu tuntumaan siltä, että se ei riitä, vaikka enemmistölle se riittää tosi hyvin?
Ymmärrän, koska sillä on sitten varmaan erilaiset kulut kuin mulla, eikä se 800 euroakaan mikään älytön summa ole. Samoin kuin ymmärrän että sekä täysin yksin oleva että yhden/muutaman ihmissuhteen omaava voivat olla molemmat yksinäisiä, vaikka se yksinäisyys ehkä on niillä vähän erilaista.
Mitkä kulut? Minähän sanoin laskujen jälkeen, jolla tarkoitin pakollisia menoja miinus ruokaostokset.
No hyvinhän sillä sitten riittää. Jollakin ei jää yhtään. Ja silläkin vielä riittää. Joku ei saa niitä laskuja edes maksettua. Mutta ei sekään saa marista, jos on sentään katto pään päällä, koska joku toinen asuu sillan alla. Ai mutta eihän sekään saa marista, jollakin ei ole edes makuupussia siellä sillan alla. Jos tälle linjalle lähdetään, niin kukaan ei ole köyhä eikä kipeä eikä yksinäinen. Ja toisessa ääripäässä jokainen on. Kun aina voisi olla vielä vähän enemmän rahaa ja ystäviä ja...
Monille suomalaisille riittää oma puoliso. Ei edes haluta ystäviä eikä kavereita. Jo sukulaisten tapaaminen koetaan vastenmieliseksi. Erityisesti puolison sukulaisten. Työkaverit ovat inhotuksia, joita on olosuhteiden pakosta vain pakko sietää. Mieluiten vielä asutaan paikassa, jossa ei ole naapureitakaan. Eivät sellaiset ihmiset ymmärrä, että joku voi haluta enemmänkin sosiaalista elämää kuin vain puolison.
Seurestelu on must. Tyypillä nii välii. Kunhan on.
Voihan siinä yksinäiseksi ittensä tuntea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No omasta mielestäni yksinäisyyden ongelma kokee inflaation, jos kuka tahansa voi sitä käyttää. Toki ajoittain voi tuntea mitä tahansa, mutta jos puhutaan yhteiskunnallisella tasolla, niin kyllä siitä pitäisi rajata nämä mutuyksinäiset pois.
Okei, eli myös vanhainkodissa asuva vanhus ei saa kokea itseään yksinäiseksi, jos hänellä kuitenkin on lapsi, joka käy kerran vuodesa katsomassa? Toisella vanhuksella kun ei ole edes sitä lasta.
Tottakai saa, jos on suurimmam osan ajasta yksin. Ei ollut nyt kyse siitä, että ainoastaan maailman yksinäisin ihminen saisi näin sanoa. Enkä nyt tarkoittanut, ettei kukin saa kokea ja sanoa, mitä haluaa, mutta kun puhutaan yhteiskunnan tasolla, siinä ei haastatella ihmisiä tunteen perusteella, vaan se katsotaan ihan muilla perusteilla. Minä puhun nyt siitä tasosta, jossa puhutaan myös syrjäytyneistä.
Ottakaa huomioon että se parisuhde ei välttämättä ole 10v asuttu yhdessä tyylinen, vaan on olemassa myös etäsuhteita, uusia suhteita ja seksisuhteita. Itse olin hyväksikäytetty ja yksinäinen mutta teidän mukaan en olisi saanut olla. Ei se ämpärinä toimiminen kerran viikossa yksinäisyyttä paranna.