Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapseton mies ihmettelee: millä tavalla lasten hankkimisen pitäisi muka parantaa elämääni?
22.11.2018 |
Jos on koulutus, mukava työ, runsaasti vapaa-aikaa, helposti rullaava ja antoisa parisuhde, aikaa ystäville ja harrastuksille, vapautta, itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia nautiskeluun... Miksi heittäisin tämän kaiken pois vain stressaavan ja epäkiitollisen lapsiperhearjen vuoksi?
TÄHÄN kysymykseen ei ole yksikään professori tai poliitikko osannut vastata.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä, kuten muillakaan eläimillä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin lisääntyä. Se on ainoa tarkoitus koko eläinkunnalla. Jotkut tietysti joutuvat matkan varrella syödyksi tai muuta ikävää. On oikeastaan hyvä, jos AP jättää lisääntymättä, koska silloin evoluutio toimii ja huono aines poistuu geenipoolista.
Evoluution kannalta paras aines on se, joka lisääntyy ja pystyy saattamaan lapsensa lisääntymisikäiseksi. Evoluutiolla ei siis ole mitään väliä, onko lisääntyvät kaksi maailman tyhmintä ihmistä, jotka tuossa onnistuvat, vai fiksuinta. Keskimäärin tällä hetkellä näyttää siltä, että korkeampi älykkyysosamäärä vähentää syntyvyyttä (globaalilla tasolla kun katsoo kuka lisääntyy) joten voisi melkein olettaa, että mielummin se ap lisääntyisi jos älystä puhutaan.
On sekin jo ihmeellistä että ei Suomessa(?) koulun käynyt tätäkään enempää evoluutiosta ole tajunnut.
Suomessakin on paljon työttömiä jotka tehtailee lapsia, tunnen sellaisen pariskunnan, lusmuillut kotona kymmenisen vuotta ja jo 4. lapsi suunnitelmissa, kun ei edellisiäkään itse elättänyt eikä osallistunut tämän yhteiskunnan pyörittämiseen millään lailla. Tunnen myös paljon kouluttautuneita ja hyvin toimeen tulevia ihmisiä, yli kolmekymppisiä, niin kuin minäkin, jotka vielä harkitsee lisääntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomana naisena mietin miten lapsen hankkiminen parantaisi omaa elämääni.
Ainakin kihomatotartunnan ym. sairastaminen silloin tällöin antaa immuunijärjestelmälle töitä. Tällöin allergiat ja muut autoimmuunisairaudet vähenevät. Jos olisi lapsi, voisin ulottaa hyödyn myös lähipiiriin vaikka viemällä lapsen työpaikalle.
Täällä elämäänsä tyytymättömät lapsen hankintaa katuvat äitylit pauhaa kuinka kaikkien muidenkin pitää pilata elämänsä hankkimalla lapsia. Tosiasia on että lapsiperhe-elämä on päänsä varsinkin miehille. Onneksi entistä harvempi mies haluaa lapsia ja yhä useampi nainen joutuu tyytymään lapsettoman osaan.
Toinen velamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen velamies kirjoitti:
Monella miehelläkin on suvunjatkamis- ja/tai hoivavietti. Jotkut ovat vain uteliaita ja toiset tekevät kun suku ja ystävät niin odottavat tai peräti painostavat.
Ei ole olemassa mitään suvunjatkamisviettiä. Tai seksuaalivietti kyllä on, jos sitä tarkoitat. Mutta ei panetuksen tarvitse lapsiin johtaa.
Vaikkei meillä olisikaan, moni miespuolinen kaverinikin on sanonut, että heille on tärkeää saada lapsia.
Se panetus juuri yhtä kuin syvunjatkamisvietti. ;) Luonnon suuri huijaus saada elämä ja evoluutio jatkumaan tässä maailmankaikkeuden koelaboratoriossa. :D
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen normaaliin kehitykseen kuuluu tietyt asiat ja jälkikasvun saaminen on yksi niistä. Se on biologinen tarve. Ihminen kehittyy lasten saamisen myötä ihmisenä, tai ainakin yleensä on niin. Nykyisin kyllä näkee hämmästyttävän paljon itsekkäitä vanhempia. Yleensä lapsettomat aikuiset ovat itsekkäitä, kun aina ovat miettineet vain itseään.
Lapsettomat ihmiset ovat usein hyvin mustavalkoisia ja ehdottomia ajatusmaailmaltaan. Lapset tekevät meistä parempia ihmisiä. Jos siis astuu vanhemman rooliin, eikä jatka itsekkäänä "minulla on oikeus onneen" ikiteininä...
Ihmisethän on nykyään yleensäkin aiempaa itsekkäämpiä kuin ennen, oli lapsia tai ei. Monet tehnyt lapset vääristä syista, koska niitä on ollut tapana tehdä, vaikkei ole soveltuva vanhemmaksi, sitten ei jaksa niitä hoitaa ja kasvattaa asianmukaisesti. On myös niitä itsekkäitä lapsettomiakin, mutta ihan hyvä etteivät lisäänny. Maailmassa on kohta 10 miljardia ihmisiä, joten ihan hyvä että joku jättää lisääntymättä oikeista syistä, oli sitten itsekäs, sairas tai muuten vaan sopimaton vanhemmaksi, tulee vähemmän onnettomia lapsia.
Vaikka itselläni ei ole lapsia, en ole jäänyt teinin tasolle, mistä niin päättelet että kaikki lapsettomat olisi ikiteinejä? Äläpäs yleistä. Käyn töissä ja maksan veroja, lisäksi autan vähävaraisia perheitä. Tunnen pariskunnan joilla 3 lasta eikä ole tehneet töitä vuosiin, koska tuillakin pärjää. Siinä vasta mallivanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tietenkään välttämättä mitenkään, jos oot nykyiseen täysin tyytyväinen. Jotkut vaan on lapsirakkaita ja eivät vois kuvitella elämää ilman lapsia. Mun mies ilmoitti aika lailla seurustelun alkuvaiheessa, että hän haluaa sitten joskus lapsia ja mieluummin alle kuin yli 30 v esikoinen. Kolmannen jälkeen oli sitä mieltä, että vielä yksi, mutta minä en halunnut enempää.
Mun mies vaan nauttii lasten kanssa olemisesta, kuulemma elämä ilman lapsia olis jotenkin tyhjää, siitä puuttuis iso palanen. Illat hän mielellään touhuaa lasten kans ja koti ja perhe on hälle se tärkein asia elämässä. Kyllä meillä on myös onnellinen ja antoisa parisuhde, mies tykkää työstään ja on edennyt urallaan, on harrastuksiakin, mutta tietysti pääosa vapaa-ajasta kuluu kotona ja perheen parissa. Ihmiset nyt vaan on erilaisia ja nauttii eri asioista. Toinen nauttii kun tulee töistä ja saa mennä vaikka sohvalle pötkölleen ja katsoa telkkaria, toinen taas siitä kun istuu lasten kans lattialla ja kasaa legolinnaa. Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä?
Jeesukselle kiitos ettei oma mieheni ole noin tylsä että haluaisi viettää valtaosan ajastaan lasten kanssa. Oikeasti, miten pitkästyttävä ja vähällä henkisellä elämällä varustettu täytyy olla että lasten seura jotenkin elävöittää elämää? Ne kun ei tiedä mitään eikä ymmärrä mitään yli kymmeneen vuoteen. Kaiken joutuu toistamaan tuhat kertaa.
Sadalla tonnilla voi halutessaan muuttaa eläkepäivillään etelään tai ostaa hoitoa näiltä maahantulleilta hoitsuilta. Ei paha diili! ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on koulutus, mukava työ, runsaasti vapaa-aikaa, helposti rullaava ja antoisa parisuhde, aikaa ystäville ja harrastuksille, vapautta, itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia nautiskeluun... Miksi heittäisin tämän kaiken pois vain stressaavan ja epäkiitollisen lapsiperhearjen vuoksi?
TÄHÄN kysymykseen ei ole yksikään professori tai poliitikko osannut vastata.
Mullakin on koulutus, mukava työ, hyvä parisuhde, vapautta, itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia nautiskeluun. Pikkuhiljaa ystävillä alkoi olla aina vaan vähemmän aikaa; kenet vei vaativa työ, kenet perhe-elämä tai kahlitseva parisuhde. Itse taas nautin suunnattomasti läheisteni kanssa vietetystä ajasta. Siksi niitä läheisiä tuntui järkevältä tehdä lisää.
En keksi mitään järkevämpää tai miellyttävämpää tapaa viettää vapaa-aikaa, kuin lasten ja puolison kera. SE tuottaa minulle nautintoa. Voin siinä sivussa myös harrastaa ja tapailla ystäviä, nou problem. Itseasiassa olen lasten kautta saanut lisää ihania ystäviä. Ja myös uusia harrastuksia. Lapsiperhearki ei ole epäkiitollista, päin vastoin. Se jos mikä on tuonut elämääni sisältöä, rakkautta ja riemua. Voi sanoa, että lasten kera maailman ihmeitä ihmetellessä olen löytänyt uudelleen elämän hienouden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pääsee pätemään, kun vaikka kertoo kavereille tytön saaneen matikankokeesta kympin. Siihen ei kaveri voi millään vastata "kiinnostaa kybällä", vaan pitää vaan kehua ja kuunnella.
Lapsettoman on ehkä vaikea ymmärtää, että omasta lapsestaan on vaan älyttömän ylpeä. Lapsen onnistumiset tuntuvat ihan sydämessä asti.
Ja epäonnistumiset myös.
Kaikillehan ei käy niin että vanhana on siinä kunnossa ettei pysty pitämään huolta itsestään. Tunnen ja olen tuntenut monta vanhusta jotka eli kotona kuolemaansa asti ja pärjäsi, ei tarvinnut vaippoja yms. Tämä on viimeinen syy miksi hankkisin lapsia, että se olisi velvoitettu mun paskavaippoja vaihtamaan vanhana, järkyttävää ajattelua. Jos ei tunnu siltä että haluaa hankkia lapsia niin ei niitä tarvitse väkisin hankkia. Ei tästä maailmasta ihmiset ihan heti lopu kesken. Jos valtio haluaa tehdä jotain sen eteen että syntyvyys nousisi, mulla on ehdotus: verorahoilla voisi kustantaa lastenhoitajapalvelut niitä tarvitseville, joilla on vaativa vauva ja äiti ihan loppu, jotta äiti saisi edes pari tuntia päivässä omaa aikaa. Muuten tällainen lapsen kanssa 24/7 tuntuu aika vankilalta, vielä jos lapsi ei nuku öisin ja on koliikkia tms. Se burn out on nimittäin siinä se mitä pelkään, oon jo kerran kokenut. Toki se mistä ne rahat revitään on sitten toinen kysymys.