Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!

Vierailija kirjoitti:

Ei hitto näitä miehiä :D

Miehet ei missään vauva palstalla pyöri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hitto näitä miehiä :D

Miehet ei missään vauva palstalla pyöri.

Nykyisin pyörii kun trooli.fi lopetettiin. 

Odotapa vaan, poikaseni kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellinen. Perhe on naiselle entistä suuremmissa määrin projekti, ja betamies (enemmistö miehistä) projektityöntekijä. Ja töitä riittääkin, että pärjää elintasokisassa.

Sitä naista ei saa nuorena, kun nuorillla mimmeillä riittää vientiä just deal with it. Eikä vanhuudesta ole mitään takeita, koska kun lapset on kasvatettu niin äijä dumpataan nopeasti että voidaan keskittyä harrastuksiin ja naisryhmävoimaantumiseen.

Miksi tällaiseen huvittaisi lähteä? Valalla on sentään optioita. Kun nainen on raskaana, on miehen kohtalo sintetöity.

Niinpä. Kuka täysipäinen tai ei itsetuhoinen mies, vapaaehtoisesti haluaisi astua hirttolavalle pyövelin eteen vain sen tähden että joku akka X ilmoittaa haluavansa kersan ?

Sulle ei sitten koskaan ole kävellyt vastaan hoikka, hyvännäköinen, ahkera, älykäs, jännittävä ja huumorintajuinen beibe, johon sä rakastut ensisilmäyksellä ja joka on yhtä innoissaan susta? Ja jonka kanssa olet 110% valmis viettämään loppuelämäsi?

BUAHHAHAHAAAAAAA ! ! !!

Juu ei ole !, ei todellakaan. Ja miten olisikaan, koska luettelit juuri sellaisen otuksen joita ei ole edes oikeasti olemassakaan. Muualla kuin elokuvissa, televisiossa ja saduissa.

Täällähän sitä on itseriitoisia naaraita, näköjään.

Vierailija kirjoitti:

Mä nauroin tyttöystävälle päin naamaa ja totesin että sitten kun naisille armeija on pakollista niin sitten hankitaan lapsi. Tällä hetkellä tasa-arvo ei toteudu ja sellaiseen yhteiskuntaan en lasta laita kärsimään, etenkin jos lapsi syntyy pojaksi.

Sulla mitään tyttöystävää ole, tuskin on koskaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä voin sanoa, että naisilla on helposti aikas ruusunpunainen kuva siitä mitä se lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa muttei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa ja lisäksi saa mies pelätä vielä suhteen kokoon kuivumista, kakkoseksi jäämistä ja niinkuin joku jo tuossa sanokin, EROA, joka on isille melkein poikkeuksetta todella raskas tie ihan joka tasolla. Edelleen ajatellaan, että se on viime kädessä miehen velvollisuus elättää perhe ja tämä luo myös omat paineensa. Naisetkin tuppaavat ajattelemaan näin, vaikka eivät sitä ääneen myönnäkään. Eron myötä saa sitten maksaa toistakymmentä vuotta elatusmaksuja samalla, kun pääsee näkemään lapsia kerran parissa viikossa. 

Jep ja se on pahinta kun nainen alkaa kiristämään lapsen näkemisellä... 

nimim. eronnut85

Valitettavan useat naiset käyttävät lasta eron jälkeen kiristyskappaleena. Rahaa pitäisi olla tolkuttomasti elareihin ja sitten pyydellään vielä erikseen kaikkiin hankintoihin.

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

M41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!

Tämä oli ainakin minulla syynä. Lopulta sitten hirveän vonkumisen ja vänkäyksen jälkeen heikkona hetkenä tulin antaneeksi periksi.

Ei olisi pitänyt. Nyt olen jumissa jonkun muun elämässä pari vuosikymmentä ja vitutus asian suhteen vuosi vuodelta kasvaa ja kasvaa.

Eli olet JOUTUNUT uhriksi kovan, mutta niin usean normi miehen, normi elämän limboon. Ei ihme jos vitutuskäyrä hipoo taivaita ja elämänhalu hiipii 0-pistettä kohden.

Se on juuri tuo haavoittuvuus, tuo heikko hetki, mitä ne akat kyttäävät, piinaavat, pihtaavat ja ahdistavat ja iskevät kuin hyeenat kun se tilaisuus avautuu. Ja sä olet joutunut tuollaisen hyväksikäytön kohteeksi. Sinällään oikein, olet saanut ansiosi mukaan kun et ole ollut tarpeeksi kestävä vastustamaan tuota ed.mainittua hyväksikäytön pohjustusta vaan olet antanut puolustuksen nukahtaa hetkellisesti, jolloin vahinko on päässyt käymään. Ja nyt sitten maksat siitä kalleimman mukaan. Sen verran säälin, että se on aika hapokas ja jäätävä osa elää ja maksaa tuollaista elinkautista (18 v.). Varsinkaan kun sitä ei ole halunnut tai pyytänyt vaan se on väkisin tukittu nokan eteen. On vähän kuin tilliliha konsanaan, eihän sekään oikein meinannut upota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten on pakko ajatella vähän sitä käytännöllisempää puolta vaikka nainen ei hormonihuuruissaan kykenisi muuta näkemään kuin ne vaaleanpunaiset tai -siniset pikku töppöset kätkyessä, näin kärjistetysti. Mies ymmärtää, että lapsi on elinikäinen investointi ja siihen liittyy isoja riskejä ihan jälkikasvun terveydestä lähtien. Myös koulutus, harrastukset, vaatteet ja kaikki nekin maksaa. Suhde naiseen voi vaaraantua, tai ainakin muuttua kun ei olekaan siinä suhteessa enää ykkönen. Ei kukaan mies halua olla vain siementäjän ja lompakon roolissa ja jäädä kakkoseksi kun lapsia tulee. Naisten kannattaisi panostaa ulkonäköönsä ja itseensä sekä parisuhteeseen myös silloin, kun lapsia on! Tämä on kyllä ymmärretty paljon paremmin muualla Euroopassa ja ihan molemmissa naapureissamme muttei jostain syystä Suomessa. Kun saadaan vauva, rupsahdetaan täysin ja unohdetaan miehen olemassaolo kokonaan.

Esimerkkialueesi ovat kuuuluja joko kotirouvakulttuurista (Keski- ja etelä-Eurooppa), vanhemmuuden tasapuolisemmasta jaosta (ruotsalaiset) tai perinteisistä roolimalleista (venäläiset). Kaikissa näissä malleissa naisella on aikaa ja voimia panostaa itseensä, ulkonäköönsä ja kyllä, jopa siihen mieheen, kun taas tässäkin ketjussa esitetyssä roolimallissa, jossa nainen hoitaa työn ja pennut, kumpaakaan ei juuri jää.

Ehdottomasti olisi päästävä eroon tuosta suomalaisen naisen työhevosroolista. Kukaan ei lakkaa piittaamasta itsestään ilman painavaa syytä, ja uupumus olisi mahdollista välttää jakamalla taakkaa. Olisinn toivonut, että nykyään tässä oltaisiin jo pidemmällä.

Suomessa ei ole perheverotusta, kuten joissain maissa. Siis käytännössä tulot voi jakaa verotuksessa molemille, vaikka toinen olisi vain töissä. Yhdestä 6000€ palkasta menee Suomessa paljon enemmän veroa kuin kahdesta 3000€ palkasta. Miehen pitää olla tosi hyvillä ansiotuloilla, että pystyy uksin elättämään perheen. Mitä sitä valittamaan, näin demokratia toimii.

Vierailija kirjoitti:

M41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!

Tämä oli ainakin minulla syynä. Lopulta sitten hirveän vonkumisen ja vänkäyksen jälkeen heikkona hetkenä tulin antaneeksi periksi.

Ei olisi pitänyt. Nyt olen jumissa jonkun muun elämässä pari vuosikymmentä ja vitutus asian suhteen vuosi vuodelta kasvaa ja kasvaa.

Eli olet JOUTUNUT uhriksi kovan, mutta niin usean normi miehen, normi elämän limboon. Ei ihme jos vitutuskäyrä hipoo taivaita ja elämänhalu hiipii 0-pistettä kohden.

Se on juuri tuo haavoittuvuus, tuo heikko hetki, mitä ne akat kyttäävät, piinaavat, pihtaavat ja ahdistavat ja iskevät kuin hyeenat kun se tilaisuus avautuu. Ja sä olet joutunut tuollaisen hyväksikäytön kohteeksi. Sinällään oikein, olet saanut ansiosi mukaan kun et ole ollut tarpeeksi kestävä vastustamaan tuota ed.mainittua hyväksikäytön pohjustusta vaan olet antanut puolustuksen nukahtaa hetkellisesti, jolloin vahinko on päässyt käymään. Ja nyt sitten maksat siitä kalleimman mukaan. Sen verran säälin, että se on aika hapokas ja jäätävä osa elää ja maksaa tuollaista elinkautista (18 v.). Varsinkaan kun sitä ei ole halunnut tai pyytänyt vaan se on väkisin tukittu nokan eteen. On vähän kuin tilliliha konsanaan, eihän sekään oikein meinannut upota.

No jos ei saa pidettyä päätään niin ei voi kuin vinkua. Aina voi elää elämänsä niin kuin tahtoo, paitsi ne, jotka päättävät elää niin, kuten joku toinen tahtoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diili on muuttunut aina vain paskemmaksi. Naiset ovat lihavampia, vaativat enemmän, kunnioittavat miehiä vähemmän ja venyttävät pariutumista myöhemmäksi.

Joo ja sori:

halu saada nainen on kovimmillaan nuorena, fakta.

hoikkuus on miehille yksi tärkeimmistä asioista, fakta.

Kun pariutumista venytetään, venyy myös lisääntyminen. Siinä vaiheessa miehellä on jo kavereita joilla alun honeymoon on over. Kaikilla on onnea kun hankitaan eka kämppä, pidetään häät ja saadaan lapsi. Sen jälkeen alkaa duuni. Kun joku 30v mies näkee kaverin mustat silmänaluset ja hiffaa kuinka entiset maailmanparannusjutut on vaihtueet 101% perusparannusjuttuihin, se tajuaa että kun lapsi on siitetty alulle, on mies junassa matkalla kohti työleiriä.

Paljo työtä josta ei saa kunnioitusta. Stressiä, kiirettä. Naiset joiden mielestä normaalipainoisuus on palkkio joka kuuluu vain rikkaille miehille. Ei mitään takeita oletko vain työkalupakki joka dumpataan kun lapset on riittävän isoja.

Miksi vitussa kukaan haluaisi sellaista? Miesten vietti olla hyödyksi on käsittämättömän vahva, mutta jossain kulkee raja siinäkin.

Yhden laiskan miehen dumpanneena, tuo hyötyvietti ei vaikuta erityisen vahvalta. Siihen liittyen, riski tulla dumpatuksi laiskuuden takia on erityisen helppo minimoida. Tekee puolet kotona eikä vaan heittäydy sohvalle.

Puolet mistä?

Olen huomannut että jostain käsittämättömästä syystä kun elät naisen kanssa, kotitöiden määrä lisääntyy eikä vähäne. Tämä does not compute. Kaksi tekijää = vähemmän töitä.

Se mikä kelpasi hyvin sinkkuna eläessäsi, ei kelpaakaan enää. Ne puolipaneelit on rumat ja keittiön tasot väärän väriset, onkin se uusi arvostettu alue jolta olisi hienoa saada ihana talo, siivouspäiviä on paljon useammin, ja sitä rataa.

Parisuhteessa nämä vielä pysyy järjen rajoissa, tehdään kompromisseja.

Kun naisen pesänrakennusvietistä keitettyyn soppaan lisätään mausteeksi Minna-Petteri ja Jukka-Tuulia, on elämä yhtä työleiriä.

Ja ihan turha on selitellä että no sellaista se nyt vain on. Ei ole pakko olla, tiedän parikin poikkeustapausta. Pienituloisia mutta vapaita elintasokilpailusta jossa verrataan koko ajan muihin. Ikävä kyllä ne ovat, niin, poikkeustapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diili on muuttunut aina vain paskemmaksi. Naiset ovat lihavampia, vaativat enemmän, kunnioittavat miehiä vähemmän ja venyttävät pariutumista myöhemmäksi.

Joo ja sori:

halu saada nainen on kovimmillaan nuorena, fakta.

hoikkuus on miehille yksi tärkeimmistä asioista, fakta.

Kun pariutumista venytetään, venyy myös lisääntyminen. Siinä vaiheessa miehellä on jo kavereita joilla alun honeymoon on over. Kaikilla on onnea kun hankitaan eka kämppä, pidetään häät ja saadaan lapsi. Sen jälkeen alkaa duuni. Kun joku 30v mies näkee kaverin mustat silmänaluset ja hiffaa kuinka entiset maailmanparannusjutut on vaihtueet 101% perusparannusjuttuihin, se tajuaa että kun lapsi on siitetty alulle, on mies junassa matkalla kohti työleiriä.

Paljo työtä josta ei saa kunnioitusta. Stressiä, kiirettä. Naiset joiden mielestä normaalipainoisuus on palkkio joka kuuluu vain rikkaille miehille. Ei mitään takeita oletko vain työkalupakki joka dumpataan kun lapset on riittävän isoja.

Miksi vitussa kukaan haluaisi sellaista? Miesten vietti olla hyödyksi on käsittämättömän vahva, mutta jossain kulkee raja siinäkin.

Yhden laiskan miehen dumpanneena, tuo hyötyvietti ei vaikuta erityisen vahvalta. Siihen liittyen, riski tulla dumpatuksi laiskuuden takia on erityisen helppo minimoida. Tekee puolet kotona eikä vaan heittäydy sohvalle.

Puolet mistä?

Olen huomannut että jostain käsittämättömästä syystä kun elät naisen kanssa, kotitöiden määrä lisääntyy eikä vähäne. Tämä does not compute. Kaksi tekijää = vähemmän töitä.

Se mikä kelpasi hyvin sinkkuna eläessäsi, ei kelpaakaan enää. Ne puolipaneelit on rumat ja keittiön tasot väärän väriset, onkin se uusi arvostettu alue jolta olisi hienoa saada ihana talo, siivouspäiviä on paljon useammin, ja sitä rataa.

Parisuhteessa nämä vielä pysyy järjen rajoissa, tehdään kompromisseja.

Kun naisen pesänrakennusvietistä keitettyyn soppaan lisätään mausteeksi Minna-Petteri ja Jukka-Tuulia, on elämä yhtä työleiriä.

Ja ihan turha on selitellä että no sellaista se nyt vain on. Ei ole pakko olla, tiedän parikin poikkeustapausta. Pienituloisia mutta vapaita elintasokilpailusta jossa verrataan koko ajan muihin. Ikävä kyllä ne ovat, niin, poikkeustapauksia.

Ei ole mikään pakko mennä yksiin materialistin (tai esteetikon) kanssa. Meillä on edelleen samat tavarat kuin yhteen mennessä, elleivät ole hajonneet vuosien varrella, jolloin on yleensä hankittu jotain tilalle. 

Minna-Petteri ja Jukka-Tuulia tekevät elämästä työleirin joksikin aikaa, ja juuri siksi se pakollinen työtaakka (palkkatyöt, perussiisteys, hoiva, ruoka jne.) pitää jakaa, jottei kumpikaan uuvu. Epäreiluus myrkyttää parhaimmankin suhteen. Kompromissejakin pitää osata tehdä, tosin lasten kanssa tietyt asiat on vaan tehtävä, huvitti tai ei, esim. se ruoka. Ja siksi niitä lapsia on syytä pohtia tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pähkinänkuoressa.

Kun isäni oli nuori tavallinen mies, hänelle oli tarjolla 19v hoikka ja kiva naapurin tyttö joka halusi olla uskollinen ja kunnioittaa miestään, joka rakasti ja kunnioitti vastavuoroisesti häntä. Vanhemmillani oli aikaa seurustella kauan ennen lasten hankkimista.

Kun minä olin 29v nuorehko tavallinen mies, minulle oli tarjolla ylipainoinen ja seksuaaliseen valtaan tottunut nainen, jonka mielestä velvollisuuteni miehenä ei ollut kunnioitettavaa vaan sellaista mistä ei kiitellä koska muuten on luuseri ellei siihen pysty. Ja lapsia olisi tehtävä justnytheti, ei kuherruskuukausi voi kauaa jatkua.

Kiitos feministeille jotka ovat kunniakkaasti opettaneet naisille että ennen oli epäreilua, tarjotkaa vähemmän ja vaatikaa enemmän. Näyttäisi siltä etteivät miehet enää niele ko. marxistista paskaa.

Isäsi ja äitisi ovat siis asuneet koko elämänsä samalla paikkakunnalla, eikä niin? Sinun lapsuuden naapurintyttö on taas lähtenyt muualle opintojen perään. Mikset lähtenyt hänen mukaansa vaan jäit kotipaikkakunnalle?

Oletko koskaan ajatellut, ketkä nämä feministit ovat kasvattaneet? Aivan oikein, tyttöjen äidit. Ne samat naiset, jotka joutuivat luopumaan unelmistaan ja jotka ovat kyllästyneet passamaan vuosi vuodelta laiskistuvaa miestään. He haluavat tyttärilleen parempaa ja rohkaisevat heitä toteuttamaan unelmiaan.

Oma äitisikin, joka pitää sinua kultapoikanaan ja on passannut sinut piloille, on kasvattanut sisaresi ihan eri tavalla. Äidillesi on kauhistus, jos tytär joutuu elämään samanlaista elämää kuin hän, mutta sinulle hän haluaa vaimoksi samanlaisen naisen kuin itsekin on. Tuo on noita elämän pikku kummallisuuksia.

Täyttä tuubaa alusta loppuun.

Tässä on vastaus siihen miksi syntyvyys laskee. Ja ehkä siihenkin miksi tutkimusten mukaan naisten onnellisuus laskee myös, ja mt-lääkkeiden popsiminen yleistyy. Naisilla tuputetaan paskaa jonka mukaan ennen oli huonosti, patriarkaatti alisti, ja onnellisuuden avain on turboahdettu kokemuksien hankkiminen, matkustelu tuhanteen paikkaan ja seksisuhteet.

Ihan tasa-arvoista se oli minunkin vanhempieni aikana. Opiskellessa tapasivat ja yhdessä päättivät minne muuttivat. Olivat onnellisia yhdessä silloin ja ovat sitä yhä.

Ero oli siinä ettei yksikään läski feministi ollut paasaamassa äitille kuinka älä sisko nyt anna nuoruuttasi millekään betamiehelle vaan matkustele ja paneskele ympäriinsä minkä ehdit kun vielä voit.

Vierailija kirjoitti:

Vapaana nuorena on hauskaa, mutta sitten vanhana kun ei ole kukaan selittämässä miten mikäkin tekninen laite toimii, tai hoitamassa pankki- hoito- vuokra asioita onkin sitten toinen tilanne.

Noinko avuttomia nykypojat ovat? Kyllä meillä pojatKIN on opetettu käyttämään teknisiä laitteita sekä hoitamaan omat asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.

Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!

Lapsia ei hankita koska ne on liian kalliita ja koska naisten naurettavat vaatimukset.

Hyvin yksinkertaista!

No niin nythän tämä alkaa selvitä.

Naisten mielestä ennen miehiltä ei vaadittu riittävästi ja naisilta vaadittiin liikaa.

Eli nyt miehiltä vaaditaan enemmän ja naisilta vähemmän = "tasa-arvo" = todellisuudessa paska diili jossa mieheltä vaaditaan enemmän kuin naiselta.

Entisten naisten hommien pitää mennä 50/50. Mutta osaatteko arvata kenelle kuuluvat miesten velvollisuudet? Kumpi hoitaa sen paskamaisen korjauksen? Kumpi ryntää väliin kun känninen naapuri saa raivarin? No mies tietysti.

Miehen pitää olla feministi, mutta toki silti miehekäs. Naisen ei tarvitse olla naisellinen, se on +20kg ja lökärit.

Kuten joku aikaisempi sanoi. Niin kauan kun olet vela, sulla on entään optio lähteä lätkimään siinä vaiheessa kun vaimo alkaa muistuttamaan michelin-miestä ja nalkuttamaan kaikesta. Kun on lapset, olet totaalisesti jumissa ja kiitos naisia suosivan oikeuskäytännön, lasten äidin armoilla.

No thx.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diili on muuttunut aina vain paskemmaksi. Naiset ovat lihavampia, vaativat enemmän, kunnioittavat miehiä vähemmän ja venyttävät pariutumista myöhemmäksi.

Joo ja sori:

halu saada nainen on kovimmillaan nuorena, fakta.

hoikkuus on miehille yksi tärkeimmistä asioista, fakta.

Kun pariutumista venytetään, venyy myös lisääntyminen. Siinä vaiheessa miehellä on jo kavereita joilla alun honeymoon on over. Kaikilla on onnea kun hankitaan eka kämppä, pidetään häät ja saadaan lapsi. Sen jälkeen alkaa duuni. Kun joku 30v mies näkee kaverin mustat silmänaluset ja hiffaa kuinka entiset maailmanparannusjutut on vaihtueet 101% perusparannusjuttuihin, se tajuaa että kun lapsi on siitetty alulle, on mies junassa matkalla kohti työleiriä.

Paljo työtä josta ei saa kunnioitusta. Stressiä, kiirettä. Naiset joiden mielestä normaalipainoisuus on palkkio joka kuuluu vain rikkaille miehille. Ei mitään takeita oletko vain työkalupakki joka dumpataan kun lapset on riittävän isoja.

Miksi vitussa kukaan haluaisi sellaista? Miesten vietti olla hyödyksi on käsittämättömän vahva, mutta jossain kulkee raja siinäkin.

Yhden laiskan miehen dumpanneena, tuo hyötyvietti ei vaikuta erityisen vahvalta. Siihen liittyen, riski tulla dumpatuksi laiskuuden takia on erityisen helppo minimoida. Tekee puolet kotona eikä vaan heittäydy sohvalle.

Olet todellakin noin tyhmä kun annat ymmärtää ? Miksi _hitossa_ pitäisi hankkia kersa että PÄÄSEE tekemään puolet, kun jättää kersan hankkimatta, niin ei tarvitse tehdä kuin puolet PUOLESTA. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee ihan helvetin paljon vähemmällä. Ja ei, ne kersat eivät todellakaan ole mikään tavoiteltava asia tai tavoitetila. Ei ainakaan suomessa, eikä VARSINKAAN suomalaisten naisten kanssa.

Tässähän tämä kristallisoituu koko vauvanpuutekriisi. Mies ei halua kersaa koska ei halua nähdä mitään ylimääräistä vaivaa vaan päinvastoin päästä mahdollisimman helpolla. Jos aiemmat miessukupolvet voivatkin heittäytyä yhdeksi lapseksi muiden joukkoon, nykyään suomalaiset naiset eivät siihen enää suostu. Sittenpä ei laiska suomalainen mies lisäänny suomalaisen naisen kanssa ja that's it. Hyvä.

M41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!

Tämä oli ainakin minulla syynä. Lopulta sitten hirveän vonkumisen ja vänkäyksen jälkeen heikkona hetkenä tulin antaneeksi periksi.

Ei olisi pitänyt. Nyt olen jumissa jonkun muun elämässä pari vuosikymmentä ja vitutus asian suhteen vuosi vuodelta kasvaa ja kasvaa.

Suurin ongelma tässä suomalaisten vähenemisessä näyttävät nyt kerta kaikkiaan olevan suomalaiset miehet, joita omat lapset v*tuttavat vuosi vuodelta enemmän. Eihän tuollaisia pidäkään päästää lisääntymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.

Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!

Nuorena miehenä voisin kommentoida omasta näkökulmastani asiasta seuraavaa, pohjautuen omiin havaintoihin, kokemuksiin, elettyyn elämään ja mediaan.

1. miehet eivät halua lapsia, miehet ovat loppupeleissä mieslapsia joita kiinnostaa enemmän pleikkarin pelaaminen kaljatölkki kädessä kalsarisillaan sohvalla kuin vastuunkantaminen ja aikuistuminen, kuulun itse samaan kastiin. Raha käytetään mielummin itseen kuin jälkikasvuun ja lapsen kanssa tuommonen bokserisillaan kaljanjuonti ei onnistu samalla tavalla.

2. nykyajan sinkkuongelma, valtaosa nuorista on sinkkuja tahtomattaan kun parisuhdemarkkinoilla selvät kohtaanto-ongelmat joissa sekä miehet että naiset kuuluvat häviäjiin kun molemmat elävät tahtomattaan sinkkuina

3. naiset kyllä haluaisivat lapsia, mutta eivät löydä kumppania kohtaanto-ongelman vuoksi ja jäävät tämän takia lapsettomiksi. Standardit voivat olla liian korkealla, mutta toisaalta "kelpo perheenisä" kriteerit täyttäviä miehiäkin on todella vähän verrattuna "kelpo äiteihin", ks. kohdat 1, 5 ja 6.

4. nuoria ikäluokkia kohdellaan nyky-yhteiskunnassa kuin paskaa, kaikki on meidän syytä, ollaan syrjäytyneitä, työttömiä, ei tehdä lapsia, armeijassakin vain pelleillään ja hankitaan vapautus, eläkeläisten hoito on meidän vastuullamme, ollaan koulun penkillä liian kauan eikä valmistuta työelämään, sitten kun ollaan töissä niin sielläkin vain lusmuillaan eikä tehdä töitä ja verorahoja jne jne. Keksittekö mitään positiivista mitä nuorista ikäluokista oisi viime aikoina kirjoitettu? Koskee yhtälailla miehiä ja naisia mutta itse miehenä olen kiinnittänyt huomion negatiiviseen uutisointiin erityisesti nuorista miehistä.

5. nuorista miehistä joku 20% on NEET kategoriaan kuuluvia eli ei ole töissä/koulutuksessa vaan rottailee sosutuilla kotona, suurin osa nuorista naisista ei edes tajua tätä vaan ihmettelee missä ne unelmien prinssit on kun eivät tajua että ikäluokkiensa pojista joka viides ei tee elämällään mitään vaan juo kaljaa kotona. Heijastuu suoraan syntyvyyteenkin

6. miehiä ei painosteta lisääntymään, miehille ei puhuta lisääntymisestä missään vaiheessa elinkaarta laajemmin. Naisille puhutaan koulussa ym. aina lisääntymsiestä ja kouluterveydenhoitajat ym gynekologisissa tutkimuksissa ja seulonnoissa joita naisille järjestetään, painotetaan lisääntymisterveyttä ja toiset naiset keskustelevat lapsista ja perhe-elämästä paljon enemmän kuin miehet keskenään.

Saattaisi tulla mieleen jotain muutakin ajatusta tästä asiasta mutta tässä nyt vauvamammoille jotain pohdittavaa. Henkilökohtaisesti itse pidän monien miesten lapsettomuutta poliittisena kannanottona siitä, miten nuoria ikäluokkia kohdellaan ja sekös päättäjiäkin harmittaa kun heilläkin on ennen pitkää tulosvastuu tekemästään (perhe/sosiaali)politiikasta joissa kerrankin nuorilla ikäluokilla on valtaa vaikuttaa asioihin olemalla lisääntymättä ja tuottamatta veronmaksajia, jotka maksaisivat paskoja päätöksiä tehneiden poliitikkojen eläkkeet.

Ei kyllä voi sanoa ettei halua kantaa vastuuta, jos edes ei ole hankkinut perhettä. Perheettömänä on vastuussa vain itsestään. Eri asia, jos olisi hankkinut lapsia ja silti pelaisi sitä pleikkaria kalsareissa kaljatölkki kädessä. Silloin voisi sanoa ettei kiinnosta ottaa vastuuta.

Mmkdkdk kirjoitti:

Te miehiä vihaavat mammat voitte alapeukuttaa miten haluatte, mutta: minä ainakin haluan jälkipolvea, jolle voin opettaa asioita ja jota voin hoitaa ja kasvattaa tulevaa elämää varten ja jolle voin olla hyvä esikuva niin hyvin kuin pystyn. Semmoisen naisen kanssa olen onnekseni vierelleni löytänyt, joka omaa hyvät arvot ja terveen järjen ja joka haluaa samaa asiaa, joten hänen vuoksi teen kotityöt ja kokkaukset ja kaiken tarvittavan, eikä tarvitse miettiä, käytetäänkö minua hyväksi, kun suhteessa on tasapaino kohdallaan, enkä palvele mitään löhöilevää prinsessaa.

Ei kai "mammat" tuollaisia miehiä vihaa vaan niitä laiskoja mieslapsia, jotka kuvittelevat puolison muuttuvan lapsen myötä myös aikuisen miehen äidiksi, joka passaa, paapoo ja palvelee.

Haluan elämäni olevan vapaata, yksinkertaista, spontaania ja nautinnollista. Lapsen hankkiminen sotisi kaikkia näitä vastaan.

Myös eettiset syyt vaikuttavat taustalla. Antinatalistina en pidä elämään pakottamista oikeutettuna tekona