Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä päättänyt ettei lisää lapsia tehdä ennen kun emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja toipuu fyysisesti tuosta ensimmäisestäkin. Lapsi on 2,5-vuotias ja nainen edelleen +10 kg siitä mitä oli ennen raskautta. Valittaa, miten vaikeaa on päästä kuntoon muttei tee mitään asian eteen vaan somettaa sohvalla. Ja syö. Suklaata pitäisi olla joka päivä. Itse yritän kuntoilla mitä töiltä ehdin ja kasvattaa lastakin ruokarytmeihin ja siihen että ruoka syödään pöydän ääressä eikä sohvalla. Paitsi äiti tousteineen ja ranskiksineen kun ei kuulemma jaksa laittaa ruokaa.
Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen. Ei ollut missään vaiheessa ongelma siipalleni, mutta hän onkin oikea mies eikä mikään kiloja kyttäävä kyylä.
Nyt kuopus on viisivuotias ja painoni on palautunut pikku hiljaa alkuperäisiin lukemiin (himppa alle 50 kg). Edelleen olemme onnellisesti yhdessä miehen kanssa. Mutta voin taata että emme olisi, jos mies olisi alkanut vahtia kilojani ja nalkuttaa syömisistäni.
Eli olit ennen raskautta alle 50kg, raskauden jälkeen himppa alle 57kg, eikä miehesi nalkuttanut asiasta.
Jos tuo extrapaino oli kaiken lisäksi vararavintopaikoissa eli reisissä/takamuksessa/jne, tuo ei varmaankaan ole ihan sitä mitä täällä tarkoitetaan puhuttaessa lihavista tai ylipainoisista naisista?
Se on ihan just sitä mistä täällä puhutaan, raskauskiloja. Niitä, joista pitäisi hankkiutua eroon parin kuukauden kuluessa mikäli haluaa välttyä kilopoliisien mulkoilulta ja kuittailulta.
No hei me voidaan vaikka sopia että jos olet alle 50kg ja alipainon rajoilla, niin on ihan ok jos saat kahden raskauden aikana 7kg lisää.
Mutta se ei todellakaan tarkoita että sinä, jo valmiiksi vähän pyöristymässä oleva nainen, voisit kerätä tuon varjolla sen 10-30kg ja pitää sen koska olet ansainnut ne suklaalevyt, pullat ja ihanat kermakastikkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo painojuttu on muuten merkittävä asia.
Miehillä ei ole samaa kuin naisilla että naisen pituutta, kokoa tai painoa verrattaisiin mieheen. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava.
Naisilla on tietysti täysi oikeus vaatia miehiltä normaalipainoisuutta myös, mutta vaikuttaisi siltä että he vaativat mieluummin pituutta, statusta, tms. No se ei ole toteutetttavissa, pituutta ei sa lisää eivätkä kaikki miehet voi saada lisää statusta verrattuna muihin.
Miehet eivät, hyvästä syystä, hyväksy ajatusta että siinä missä ennen tavismiestä vastasi normaalipainoinen nainen, nyt tavismiestä vastaisikin hieman pullea nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen feministi, enkä halua lapsia. Olenko ymmärtänyt jotain väärin, vai oletko se vain sinä?
Eihän toki. Olet ymmärtänyt feminismin idean täysin oikein.
Mikään ei tässä maailmassa ole steriloinut länsimaalaisia naisia (kuten esimerkiksi sinut) niin tehokkaasti kuin feminismi.
Sitä vartenhan feminismi on luotu ja sitä varten sitä markkinoidaan massiivisella rahalla joka ikinen päivä vuodesta toiseen. Ja se tosiaan tepsii. Mikään muu ei pysäytä syntyvyyttä niin tehokkaasti kuin feminismi.
Mutta katsos, silloin kun feminismi ei sattumalta pure niin hyvin kuin oli tarkoitus ja nainen kaikesta feminismistä huolimatta antautuukin hetkellisesti äidin vaistojen vietäväksi ja hankkiutuu raskaaksi ja tekeekin sen lapsen niin seurauksena on sitten muutaman vuoden kuluttua perheen tuhoutuminen avioerossa, lasten tuhoutuminen yksinhuoltajaäidin käsissä ja miehen koko elämän tuhoutuminen.
Ne lapset, jotka näistä tyhjällä tuhotuista perheista sitten jäävät jäljelle _eivät_ sitten enää teekään itse lapsia koska ovat nähneet millaisen helvetin avioliitto ja siihen saumattomasti liittyvä ero aiheuttaa.
Eli, jos ei feminismi steriloi heti ekalla kierroksella niin sitten toisella.
Kuka suomalaista naista enää haluaa, valittavia itkupillejä kaikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö millainen helvetti on menettää omat lapsensa, kuten eroissa edelleen käy? Onneksi vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Lisäksi suurin osa naisista omii lapset ja kaikki perhevapaat, eikä mies saa edes pidettyä isyysvapaita (3vko saa olla äidin kanssa yhdessä vapaalla), kun ”minne minä menisin?” tai ”imetys häiriintyy” tai ”ei se meidän Make pärjää vauvan kanssa” (ei ole saanut koskaan opetella ja vauvan arjen pitää pyöriä juuri kuten äiti sanelee).
Nimenomaan näin. Naiset omivat lapset.
Minä todellakin haluaisin nähdä jotain dataa siitä, kuinka moni isä on erotilanteessa ilmoittanut halukkuutensa lähihuoltajuuteen. Aina vain huudetaan miten mies ei saa lapsia, mutta missän ei näe tilastoja siitä, kuinka moni mies niitä oikeasti edes haluaisi.
Epäilen, että ei kovinkaan moni, sillä edelleen on valtavan paljon isiä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä perheen ja lastensa elämästä jo parisuhteessa ollessaan. Siinhän se useimmiten on se syy, miksi ero tulee. Kun mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta.
En ole kokenut huoltajuusriitaa, niin en tiedä millaista se on.
Onko täällä ketään joka on riidellyt huoltajuudesta tai lähivanhemmuudesta? Miten se prosessi käytännössä menee? Ilmeneekö sukupuolisyrjintää?
Minua nyt nimeinomaan kiinnostaisi se, miten yleensä ottaen erotessa lasten huoltajuus määräytyy. Miten usein on itsestään selvää, että lapset jäävät äidille? Siis sekä isä että äiti ovat tätä mieltä ilman, että asiasta sen kummemmin keskustellaan saati riidellään? Miten on yh:t, viitsisittekö kertoa, miten teillä meni?
Kun niin paljon kuulee, että isä ei saa lapsia ja tosi paljon on naisia lähihuoltajina. Niin miten iso osa miehistä on sitä lähihuoltajuutta halunnut ja hakenut? Vai ovatko ne kiistan hävinneet miehet vain tavattoman äänekkäitä?
Lähes poikkeuksetta lapset annetaan äidille. Isä maksaa maksut. Joka kuukausi. Vuodesta toiseen. Ehkä isä näkee sitten lapsiaan joskus joka toinen viikonloppu. Jos näkee.
.Etkö ymmärtänyt kysymystä? Toistan sen oikein hitaasti:
Kuinka moni mies hakee erotilanteessa lasten lähihuoltajuutta? Onko tästä jotain tietoa olemassa? Kuinka monta prosenttia eroavista miehistä haluaa lähihuoltajuuden?
Totta kai lapset "annetaan" äidille, ellei mies heitä halua. Mitä oikein kuvittelet? Että ne työnnetään väkisin vastentahtoiselle isälle? Annetaan sijoitukseen? Mitä?
Lähihuoltajuutta hakevista miehistä 2% saa lähihuoltajuuden. Tieto löytyy oikiksen oppikirjoista. Miehellä ei ole mitään palaa tässä asiassa. Ainoastaan jos pystyy lääketieteellisesti todistamaan naisen olevan päästään sekaisin, mies voi saada lähihuoltajuuden. Näissäkin tapauksissa oikeudessa päätökset menee silti noin fifty fifty. Että tälläistä tasa-arvoa tässä maassa.
Eikö vieläkään kysymys auennut?
Kuin-ka mo-ni e-ro-a-va mies ha-kee lä-hi-huol-ta-juut-ta? Jotain prosenttilukuja olisko saatavilla vaikka?Yh:t, josko te kertoisitte miten teillä meni, tuo jankkaaja ei nyt näköjään millään kykene ymmärtämään, mitä kysyttiin.
En ole tämä jankkaaja, mutta ihmettelen kysymyksen logiikkaa? Eikös nimen-omaan erotilanteissa, silloin kun lusikat menee jakoon, haeta tuota huoltajuutta? Minullakaan ei ole tarkkaa lukua antaa kuinka moni mies sitä hakee. Sitä hakeneista ja heille lähihuoltajuuden myönnetyistä on löytynyt tuo luku 2%. Kaikki lakimiehet ei edes ota vastaan tälläisiä juttuja, kun tietävät häviävänsä ne lähes varmasti.
Logiikka on se, että aina puhuttaessa huoltajuusasioista verrataan naispuolisten lähivanhempien määrää suhteessa miespuolisiin. Ok, miehen halutessa lähihuoltajuutta hän ei sitä usein saa, mutta nuo riitatilanteet eivät taida olla kovin yleisiä kuitenkaan? Kuinka moni mies ihan ilman mitään kyselyjä jättää lapset äidille? Miten usein naisen lähihuoltajuus johtuu siitä, että mies ei edes tarjoutunut sitä ottamaan?
Tämä on vallan relevanttia dataa silloin, kun väitetään että valtaosassa erotapauksista lapset jäävät äidille. Tietysti jäävät, ellei isä heitä halua. Ei siis voida nostaa koko lähihuoltajatilannetta tikun nokkaan, jos pääosin huoltajuus on mennyt molempien yhteisymmärryksessä äidille. Minkä verran noita riitatilanteita on suhteessa sopuratkaisuihin? Onko ongelma niin iso kuin annetaan ymmärtää?
Tuo 2% ei kerro yhtään mitään KOKO eroperhekentästä. Se kertoo vain, miten huoltajuus on ratkaistu, jos siitä on tullut riitaa.
No juuri sitähän tässä haetaan. Eli kuinka todennäköistä on se että mies saa lähivanhemmuuden jos hän sitä hakee ja äitikin hakee. Sille ei voi sitten mitään jos mies ei halua olla lähivanhempi.
Eipä voi ei, mutta ei sitten pitäisi miesten uhriutakaan, että lähes aina lapset jää äidille, elleivät he niitä lapsia ole edes halunneet.
Ne miehet jotka eivät hakeneet lähivanhemmuutta ei tarvitsekkaan uhriutua. Mutta ne jotka hakivat mutta hävisivät saavat asiasta valittaa. Ne jotka hakivat 50-50 asumista mutta saivat joka toinen vkl saavat asiasta valittaa.
Luki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä päättänyt ettei lisää lapsia tehdä ennen kun emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja toipuu fyysisesti tuosta ensimmäisestäkin. Lapsi on 2,5-vuotias ja nainen edelleen +10 kg siitä mitä oli ennen raskautta. Valittaa, miten vaikeaa on päästä kuntoon muttei tee mitään asian eteen vaan somettaa sohvalla. Ja syö. Suklaata pitäisi olla joka päivä. Itse yritän kuntoilla mitä töiltä ehdin ja kasvattaa lastakin ruokarytmeihin ja siihen että ruoka syödään pöydän ääressä eikä sohvalla. Paitsi äiti tousteineen ja ranskiksineen kun ei kuulemma jaksa laittaa ruokaa.
Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen. Ei ollut missään vaiheessa ongelma siipalleni, mutta hän onkin oikea mies eikä mikään kiloja kyttäävä kyylä.
Nyt kuopus on viisivuotias ja painoni on palautunut pikku hiljaa alkuperäisiin lukemiin (himppa alle 50 kg). Edelleen olemme onnellisesti yhdessä miehen kanssa. Mutta voin taata että emme olisi, jos mies olisi alkanut vahtia kilojani ja nalkuttaa syömisistäni.
Eli olit ennen raskautta alle 50kg, raskauden jälkeen himppa alle 57kg, eikä miehesi nalkuttanut asiasta.
Jos tuo extrapaino oli kaiken lisäksi vararavintopaikoissa eli reisissä/takamuksessa/jne, tuo ei varmaankaan ole ihan sitä mitä täällä tarkoitetaan puhuttaessa lihavista tai ylipainoisista naisista?
Lukemisen ynnärtäminen hei,
Hän kertoi ekan lapsen jälkeen ollut +7kg joka EI lähtenyt seuraavan lapsen synnyttåmistä ennen pois ja sai uuden raskauden myötä +7kg lisää.
Eli oli n. 64kg lasten syntymien jälkeen.
"Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen."
Lihoi ensimmäisen raskauden aikana 7 kiloa, jotka roikkuivat mukana pari vuotta ja vielä toisenkin lapsen syntymän jälkeen. Yritä itse ymmärtää lukemaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Ihan missa vaan, missä naisista on alitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö millainen helvetti on menettää omat lapsensa, kuten eroissa edelleen käy? Onneksi vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Lisäksi suurin osa naisista omii lapset ja kaikki perhevapaat, eikä mies saa edes pidettyä isyysvapaita (3vko saa olla äidin kanssa yhdessä vapaalla), kun ”minne minä menisin?” tai ”imetys häiriintyy” tai ”ei se meidän Make pärjää vauvan kanssa” (ei ole saanut koskaan opetella ja vauvan arjen pitää pyöriä juuri kuten äiti sanelee).
Nimenomaan näin. Naiset omivat lapset.
Minä todellakin haluaisin nähdä jotain dataa siitä, kuinka moni isä on erotilanteessa ilmoittanut halukkuutensa lähihuoltajuuteen. Aina vain huudetaan miten mies ei saa lapsia, mutta missän ei näe tilastoja siitä, kuinka moni mies niitä oikeasti edes haluaisi.
Epäilen, että ei kovinkaan moni, sillä edelleen on valtavan paljon isiä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä perheen ja lastensa elämästä jo parisuhteessa ollessaan. Siinhän se useimmiten on se syy, miksi ero tulee. Kun mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta.
En ole kokenut huoltajuusriitaa, niin en tiedä millaista se on.
Onko täällä ketään joka on riidellyt huoltajuudesta tai lähivanhemmuudesta? Miten se prosessi käytännössä menee? Ilmeneekö sukupuolisyrjintää?
Minua nyt nimeinomaan kiinnostaisi se, miten yleensä ottaen erotessa lasten huoltajuus määräytyy. Miten usein on itsestään selvää, että lapset jäävät äidille? Siis sekä isä että äiti ovat tätä mieltä ilman, että asiasta sen kummemmin keskustellaan saati riidellään? Miten on yh:t, viitsisittekö kertoa, miten teillä meni?
Kun niin paljon kuulee, että isä ei saa lapsia ja tosi paljon on naisia lähihuoltajina. Niin miten iso osa miehistä on sitä lähihuoltajuutta halunnut ja hakenut? Vai ovatko ne kiistan hävinneet miehet vain tavattoman äänekkäitä?
Lähes poikkeuksetta lapset annetaan äidille. Isä maksaa maksut. Joka kuukausi. Vuodesta toiseen. Ehkä isä näkee sitten lapsiaan joskus joka toinen viikonloppu. Jos näkee.
.Etkö ymmärtänyt kysymystä? Toistan sen oikein hitaasti:
Kuinka moni mies hakee erotilanteessa lasten lähihuoltajuutta? Onko tästä jotain tietoa olemassa? Kuinka monta prosenttia eroavista miehistä haluaa lähihuoltajuuden?
Totta kai lapset "annetaan" äidille, ellei mies heitä halua. Mitä oikein kuvittelet? Että ne työnnetään väkisin vastentahtoiselle isälle? Annetaan sijoitukseen? Mitä?
Lähihuoltajuutta hakevista miehistä 2% saa lähihuoltajuuden. Tieto löytyy oikiksen oppikirjoista. Miehellä ei ole mitään palaa tässä asiassa. Ainoastaan jos pystyy lääketieteellisesti todistamaan naisen olevan päästään sekaisin, mies voi saada lähihuoltajuuden. Näissäkin tapauksissa oikeudessa päätökset menee silti noin fifty fifty. Että tälläistä tasa-arvoa tässä maassa.
Eikö vieläkään kysymys auennut?
Kuin-ka mo-ni e-ro-a-va mies ha-kee lä-hi-huol-ta-juut-ta? Jotain prosenttilukuja olisko saatavilla vaikka?Yh:t, josko te kertoisitte miten teillä meni, tuo jankkaaja ei nyt näköjään millään kykene ymmärtämään, mitä kysyttiin.
En ole tämä jankkaaja, mutta ihmettelen kysymyksen logiikkaa? Eikös nimen-omaan erotilanteissa, silloin kun lusikat menee jakoon, haeta tuota huoltajuutta? Minullakaan ei ole tarkkaa lukua antaa kuinka moni mies sitä hakee. Sitä hakeneista ja heille lähihuoltajuuden myönnetyistä on löytynyt tuo luku 2%. Kaikki lakimiehet ei edes ota vastaan tälläisiä juttuja, kun tietävät häviävänsä ne lähes varmasti.
Logiikka on se, että aina puhuttaessa huoltajuusasioista verrataan naispuolisten lähivanhempien määrää suhteessa miespuolisiin. Ok, miehen halutessa lähihuoltajuutta hän ei sitä usein saa, mutta nuo riitatilanteet eivät taida olla kovin yleisiä kuitenkaan? Kuinka moni mies ihan ilman mitään kyselyjä jättää lapset äidille? Miten usein naisen lähihuoltajuus johtuu siitä, että mies ei edes tarjoutunut sitä ottamaan?
Tämä on vallan relevanttia dataa silloin, kun väitetään että valtaosassa erotapauksista lapset jäävät äidille. Tietysti jäävät, ellei isä heitä halua. Ei siis voida nostaa koko lähihuoltajatilannetta tikun nokkaan, jos pääosin huoltajuus on mennyt molempien yhteisymmärryksessä äidille. Minkä verran noita riitatilanteita on suhteessa sopuratkaisuihin? Onko ongelma niin iso kuin annetaan ymmärtää?
Tuo 2% ei kerro yhtään mitään KOKO eroperhekentästä. Se kertoo vain, miten huoltajuus on ratkaistu, jos siitä on tullut riitaa.
No juuri sitähän tässä haetaan. Eli kuinka todennäköistä on se että mies saa lähivanhemmuuden jos hän sitä hakee ja äitikin hakee. Sille ei voi sitten mitään jos mies ei halua olla lähivanhempi.
Kuka on repäissyt ja mistä tuon ketjussa toistuvasti levitellyn 2%? THL:n sivulla on tällaista tilastoa:
"Vuonna 2006 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan valtaosassa (65 %) huoltoriitatapauksia tuomioistuin oli päättänyt, että lapsen tulee asua äidin luona. Alle kolmanneksessa (27 %) tapauksista oli tehty päätös lapsen asumisesta isän luona. Loppuosassa tapauksia oli päätetty lapsen asumisesta vuoroviikoin kummankin vanhemman luona tai lasten asuminen oli jaettu siten, että osa lapsista asui äidin luona ja osa isän luona. Huoltomuodosta päätettäessä yleisin muoto oli yhteishuoltajuus."Tuo on vuodelta 2006, ja tuskinpa tilanne on ainakaan huonompaan suuntaan mennyt, sillä yhteishuoltajuus on nykyään paljon yleisempää kuin vuosikymmen sitten.
Ja tässä vielä faktaa noista määristä:
"Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin 48 419 sopimusta vuonna 2017. Ristiriitatilanteessa käräjäoikeus pyytää tarvittaessa sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta. Tällaisia selvityksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 1 128."https://thl.fi/sv/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/erotilanteet-ja…
Taitaa tuo 2% siis olla riitaan johtaneiden huoltosopimustilanteiden määrä, ja noista riitatapauksista (n = 1128) noin kolmannes (340) päätyi isän voitoksi.
Kuinka usein sosiaaliviranomaiset myöntävät isälle lähivanhemmuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät, hyvästä syystä, hyväksy ajatusta että siinä missä ennen tavismiestä vastasi normaalipainoinen nainen, nyt tavismiestä vastaisikin hieman pullea nainen.
Tavismiehet ovat itse yhä useammin vähän pulleita. Kyllä se useimmiten niin on, että pulleat on pulleiden kanssa ja hoikat hoikkien. Sitä voi itse valita kumpaan ryhmään haluaa kuulua. Ei pidä luulla, että pulleat miehet saisivat hoikkia naisia varsinkaan jos näiden määrä vähenee kun ylipaino lisääntyy. Ylipainoisena on tosin myös vähemmän hedelmällinen, johtuisiko alhainen syntyvyys siitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Ihan missa vaan, missä naisista on alitarjontaa.
No mitä akateemisesti koulutettu nainen siellä maalla tekisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö millainen helvetti on menettää omat lapsensa, kuten eroissa edelleen käy? Onneksi vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Lisäksi suurin osa naisista omii lapset ja kaikki perhevapaat, eikä mies saa edes pidettyä isyysvapaita (3vko saa olla äidin kanssa yhdessä vapaalla), kun ”minne minä menisin?” tai ”imetys häiriintyy” tai ”ei se meidän Make pärjää vauvan kanssa” (ei ole saanut koskaan opetella ja vauvan arjen pitää pyöriä juuri kuten äiti sanelee).
Nimenomaan näin. Naiset omivat lapset.
Minä todellakin haluaisin nähdä jotain dataa siitä, kuinka moni isä on erotilanteessa ilmoittanut halukkuutensa lähihuoltajuuteen. Aina vain huudetaan miten mies ei saa lapsia, mutta missän ei näe tilastoja siitä, kuinka moni mies niitä oikeasti edes haluaisi.
Epäilen, että ei kovinkaan moni, sillä edelleen on valtavan paljon isiä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä perheen ja lastensa elämästä jo parisuhteessa ollessaan. Siinhän se useimmiten on se syy, miksi ero tulee. Kun mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta.
En ole kokenut huoltajuusriitaa, niin en tiedä millaista se on.
Onko täällä ketään joka on riidellyt huoltajuudesta tai lähivanhemmuudesta? Miten se prosessi käytännössä menee? Ilmeneekö sukupuolisyrjintää?
Minua nyt nimeinomaan kiinnostaisi se, miten yleensä ottaen erotessa lasten huoltajuus määräytyy. Miten usein on itsestään selvää, että lapset jäävät äidille? Siis sekä isä että äiti ovat tätä mieltä ilman, että asiasta sen kummemmin keskustellaan saati riidellään? Miten on yh:t, viitsisittekö kertoa, miten teillä meni?
Kun niin paljon kuulee, että isä ei saa lapsia ja tosi paljon on naisia lähihuoltajina. Niin miten iso osa miehistä on sitä lähihuoltajuutta halunnut ja hakenut? Vai ovatko ne kiistan hävinneet miehet vain tavattoman äänekkäitä?
Lähes poikkeuksetta lapset annetaan äidille. Isä maksaa maksut. Joka kuukausi. Vuodesta toiseen. Ehkä isä näkee sitten lapsiaan joskus joka toinen viikonloppu. Jos näkee.
.Etkö ymmärtänyt kysymystä? Toistan sen oikein hitaasti:
Kuinka moni mies hakee erotilanteessa lasten lähihuoltajuutta? Onko tästä jotain tietoa olemassa? Kuinka monta prosenttia eroavista miehistä haluaa lähihuoltajuuden?
Totta kai lapset "annetaan" äidille, ellei mies heitä halua. Mitä oikein kuvittelet? Että ne työnnetään väkisin vastentahtoiselle isälle? Annetaan sijoitukseen? Mitä?
Lähihuoltajuutta hakevista miehistä 2% saa lähihuoltajuuden. Tieto löytyy oikiksen oppikirjoista. Miehellä ei ole mitään palaa tässä asiassa. Ainoastaan jos pystyy lääketieteellisesti todistamaan naisen olevan päästään sekaisin, mies voi saada lähihuoltajuuden. Näissäkin tapauksissa oikeudessa päätökset menee silti noin fifty fifty. Että tälläistä tasa-arvoa tässä maassa.
Eikö vieläkään kysymys auennut?
Kuin-ka mo-ni e-ro-a-va mies ha-kee lä-hi-huol-ta-juut-ta? Jotain prosenttilukuja olisko saatavilla vaikka?Yh:t, josko te kertoisitte miten teillä meni, tuo jankkaaja ei nyt näköjään millään kykene ymmärtämään, mitä kysyttiin.
En ole tämä jankkaaja, mutta ihmettelen kysymyksen logiikkaa? Eikös nimen-omaan erotilanteissa, silloin kun lusikat menee jakoon, haeta tuota huoltajuutta? Minullakaan ei ole tarkkaa lukua antaa kuinka moni mies sitä hakee. Sitä hakeneista ja heille lähihuoltajuuden myönnetyistä on löytynyt tuo luku 2%. Kaikki lakimiehet ei edes ota vastaan tälläisiä juttuja, kun tietävät häviävänsä ne lähes varmasti.
Logiikka on se, että aina puhuttaessa huoltajuusasioista verrataan naispuolisten lähivanhempien määrää suhteessa miespuolisiin. Ok, miehen halutessa lähihuoltajuutta hän ei sitä usein saa, mutta nuo riitatilanteet eivät taida olla kovin yleisiä kuitenkaan? Kuinka moni mies ihan ilman mitään kyselyjä jättää lapset äidille? Miten usein naisen lähihuoltajuus johtuu siitä, että mies ei edes tarjoutunut sitä ottamaan?
Tämä on vallan relevanttia dataa silloin, kun väitetään että valtaosassa erotapauksista lapset jäävät äidille. Tietysti jäävät, ellei isä heitä halua. Ei siis voida nostaa koko lähihuoltajatilannetta tikun nokkaan, jos pääosin huoltajuus on mennyt molempien yhteisymmärryksessä äidille. Minkä verran noita riitatilanteita on suhteessa sopuratkaisuihin? Onko ongelma niin iso kuin annetaan ymmärtää?
Tuo 2% ei kerro yhtään mitään KOKO eroperhekentästä. Se kertoo vain, miten huoltajuus on ratkaistu, jos siitä on tullut riitaa.
No juuri sitähän tässä haetaan. Eli kuinka todennäköistä on se että mies saa lähivanhemmuuden jos hän sitä hakee ja äitikin hakee. Sille ei voi sitten mitään jos mies ei halua olla lähivanhempi.
Eipä voi ei, mutta ei sitten pitäisi miesten uhriutakaan, että lähes aina lapset jää äidille, elleivät he niitä lapsia ole edes halunneet.
Ne miehet jotka eivät hakeneet lähivanhemmuutta ei tarvitsekkaan uhriutua. Mutta ne jotka hakivat mutta hävisivät saavat asiasta valittaa. Ne jotka hakivat 50-50 asumista mutta saivat joka toinen vkl saavat asiasta valittaa.
Tässäkin ketjussa suurinta ulinaa näyttävät pitävän miehet, joilla ei ole naista saati lapsia. Mutta kun on niin kiva olla väärin kohdeltu ja uhri, koska miehet eivät saa lapsia erossa!!! Mitä väliä sillä, etteivät he niitä ede halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Ihan missa vaan, missä naisista on alitarjontaa.
No mitä akateemisesti koulutettu nainen siellä maalla tekisi?
No niitä lapsia? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat messuamisesi kanssa joltain tuomiopäivän saarnaajalta.
Kun syntyvyys vain laskee vuosikymmenestä toiseen ja FTR pysyy reippaasti alle 2.1 eli alle ns replacement levelin niin tuomiopäivän saarnaajilla alkaa työpäivä ja he nousevat poteroistaan ja alkavat paasata kansalle totuuden sanaa=: jos te uskotte niihin valheisiin mitä teille on myyty viimeiset 50 vuotta niin te suoritatte onnistuneesti itseaiheutetun kansanmurhan alhaisella syntyvyydellä.
Tai kysytäänpä, miten sinä itse toimisit kun yhteiskuntasi syntyvyys laskee vuosikymmenestä toiseen? Etkö näe aihetta tuomiopäivän kuuluttamiselle?
Kenties käynnistäisit massiivisen #feminismirules+#lutkakulttuurionhyväasia+#my-body-my-choise+#metoo+#evilpartriarchy+#hatemen jne jne kampanjan, jotta syntyvyys saadaan romautettua entistä nopeammin ja tehokkaammin, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö millainen helvetti on menettää omat lapsensa, kuten eroissa edelleen käy? Onneksi vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Lisäksi suurin osa naisista omii lapset ja kaikki perhevapaat, eikä mies saa edes pidettyä isyysvapaita (3vko saa olla äidin kanssa yhdessä vapaalla), kun ”minne minä menisin?” tai ”imetys häiriintyy” tai ”ei se meidän Make pärjää vauvan kanssa” (ei ole saanut koskaan opetella ja vauvan arjen pitää pyöriä juuri kuten äiti sanelee).
Nimenomaan näin. Naiset omivat lapset.
Minä todellakin haluaisin nähdä jotain dataa siitä, kuinka moni isä on erotilanteessa ilmoittanut halukkuutensa lähihuoltajuuteen. Aina vain huudetaan miten mies ei saa lapsia, mutta missän ei näe tilastoja siitä, kuinka moni mies niitä oikeasti edes haluaisi.
Epäilen, että ei kovinkaan moni, sillä edelleen on valtavan paljon isiä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä perheen ja lastensa elämästä jo parisuhteessa ollessaan. Siinhän se useimmiten on se syy, miksi ero tulee. Kun mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta.
En ole kokenut huoltajuusriitaa, niin en tiedä millaista se on.
Onko täällä ketään joka on riidellyt huoltajuudesta tai lähivanhemmuudesta? Miten se prosessi käytännössä menee? Ilmeneekö sukupuolisyrjintää?
Minua nyt nimeinomaan kiinnostaisi se, miten yleensä ottaen erotessa lasten huoltajuus määräytyy. Miten usein on itsestään selvää, että lapset jäävät äidille? Siis sekä isä että äiti ovat tätä mieltä ilman, että asiasta sen kummemmin keskustellaan saati riidellään? Miten on yh:t, viitsisittekö kertoa, miten teillä meni?
Kun niin paljon kuulee, että isä ei saa lapsia ja tosi paljon on naisia lähihuoltajina. Niin miten iso osa miehistä on sitä lähihuoltajuutta halunnut ja hakenut? Vai ovatko ne kiistan hävinneet miehet vain tavattoman äänekkäitä?
Lähes poikkeuksetta lapset annetaan äidille. Isä maksaa maksut. Joka kuukausi. Vuodesta toiseen. Ehkä isä näkee sitten lapsiaan joskus joka toinen viikonloppu. Jos näkee.
.Etkö ymmärtänyt kysymystä? Toistan sen oikein hitaasti:
Kuinka moni mies hakee erotilanteessa lasten lähihuoltajuutta? Onko tästä jotain tietoa olemassa? Kuinka monta prosenttia eroavista miehistä haluaa lähihuoltajuuden?
Totta kai lapset "annetaan" äidille, ellei mies heitä halua. Mitä oikein kuvittelet? Että ne työnnetään väkisin vastentahtoiselle isälle? Annetaan sijoitukseen? Mitä?
Lähihuoltajuutta hakevista miehistä 2% saa lähihuoltajuuden. Tieto löytyy oikiksen oppikirjoista. Miehellä ei ole mitään palaa tässä asiassa. Ainoastaan jos pystyy lääketieteellisesti todistamaan naisen olevan päästään sekaisin, mies voi saada lähihuoltajuuden. Näissäkin tapauksissa oikeudessa päätökset menee silti noin fifty fifty. Että tälläistä tasa-arvoa tässä maassa.
Eikö vieläkään kysymys auennut?
Kuin-ka mo-ni e-ro-a-va mies ha-kee lä-hi-huol-ta-juut-ta? Jotain prosenttilukuja olisko saatavilla vaikka?Yh:t, josko te kertoisitte miten teillä meni, tuo jankkaaja ei nyt näköjään millään kykene ymmärtämään, mitä kysyttiin.
En ole tämä jankkaaja, mutta ihmettelen kysymyksen logiikkaa? Eikös nimen-omaan erotilanteissa, silloin kun lusikat menee jakoon, haeta tuota huoltajuutta? Minullakaan ei ole tarkkaa lukua antaa kuinka moni mies sitä hakee. Sitä hakeneista ja heille lähihuoltajuuden myönnetyistä on löytynyt tuo luku 2%. Kaikki lakimiehet ei edes ota vastaan tälläisiä juttuja, kun tietävät häviävänsä ne lähes varmasti.
Logiikka on se, että aina puhuttaessa huoltajuusasioista verrataan naispuolisten lähivanhempien määrää suhteessa miespuolisiin. Ok, miehen halutessa lähihuoltajuutta hän ei sitä usein saa, mutta nuo riitatilanteet eivät taida olla kovin yleisiä kuitenkaan? Kuinka moni mies ihan ilman mitään kyselyjä jättää lapset äidille? Miten usein naisen lähihuoltajuus johtuu siitä, että mies ei edes tarjoutunut sitä ottamaan?
Tämä on vallan relevanttia dataa silloin, kun väitetään että valtaosassa erotapauksista lapset jäävät äidille. Tietysti jäävät, ellei isä heitä halua. Ei siis voida nostaa koko lähihuoltajatilannetta tikun nokkaan, jos pääosin huoltajuus on mennyt molempien yhteisymmärryksessä äidille. Minkä verran noita riitatilanteita on suhteessa sopuratkaisuihin? Onko ongelma niin iso kuin annetaan ymmärtää?
Tuo 2% ei kerro yhtään mitään KOKO eroperhekentästä. Se kertoo vain, miten huoltajuus on ratkaistu, jos siitä on tullut riitaa.
No juuri sitähän tässä haetaan. Eli kuinka todennäköistä on se että mies saa lähivanhemmuuden jos hän sitä hakee ja äitikin hakee. Sille ei voi sitten mitään jos mies ei halua olla lähivanhempi.
Kuka on repäissyt ja mistä tuon ketjussa toistuvasti levitellyn 2%? THL:n sivulla on tällaista tilastoa:
"Vuonna 2006 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan valtaosassa (65 %) huoltoriitatapauksia tuomioistuin oli päättänyt, että lapsen tulee asua äidin luona. Alle kolmanneksessa (27 %) tapauksista oli tehty päätös lapsen asumisesta isän luona. Loppuosassa tapauksia oli päätetty lapsen asumisesta vuoroviikoin kummankin vanhemman luona tai lasten asuminen oli jaettu siten, että osa lapsista asui äidin luona ja osa isän luona. Huoltomuodosta päätettäessä yleisin muoto oli yhteishuoltajuus."Tuo on vuodelta 2006, ja tuskinpa tilanne on ainakaan huonompaan suuntaan mennyt, sillä yhteishuoltajuus on nykyään paljon yleisempää kuin vuosikymmen sitten.
Ja tässä vielä faktaa noista määristä:
"Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin 48 419 sopimusta vuonna 2017. Ristiriitatilanteessa käräjäoikeus pyytää tarvittaessa sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta. Tällaisia selvityksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 1 128."https://thl.fi/sv/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/erotilanteet-ja…
Taitaa tuo 2% siis olla riitaan johtaneiden huoltosopimustilanteiden määrä, ja noista riitatapauksista (n = 1128) noin kolmannes (340) päätyi isän voitoksi.
Kuinka usein sosiaaliviranomaiset myöntävät isälle lähivanhemmuuden?
Tuollahan tuo lukee, ota silmä näppiin ja katso.
No okei, kopioin sen sinulle tähän, kun näytät olevan varsin uusavuton.
"Alle kolmanneksessa (27 %) tapauksista oli tehty päätös lapsen asumisesta isän luona."
Vuonna 2017 tuo tarkoittaisi noin 340 tapausta noin 1130:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö millainen helvetti on menettää omat lapsensa, kuten eroissa edelleen käy? Onneksi vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Lisäksi suurin osa naisista omii lapset ja kaikki perhevapaat, eikä mies saa edes pidettyä isyysvapaita (3vko saa olla äidin kanssa yhdessä vapaalla), kun ”minne minä menisin?” tai ”imetys häiriintyy” tai ”ei se meidän Make pärjää vauvan kanssa” (ei ole saanut koskaan opetella ja vauvan arjen pitää pyöriä juuri kuten äiti sanelee).
Nimenomaan näin. Naiset omivat lapset.
Minä todellakin haluaisin nähdä jotain dataa siitä, kuinka moni isä on erotilanteessa ilmoittanut halukkuutensa lähihuoltajuuteen. Aina vain huudetaan miten mies ei saa lapsia, mutta missän ei näe tilastoja siitä, kuinka moni mies niitä oikeasti edes haluaisi.
Epäilen, että ei kovinkaan moni, sillä edelleen on valtavan paljon isiä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä perheen ja lastensa elämästä jo parisuhteessa ollessaan. Siinhän se useimmiten on se syy, miksi ero tulee. Kun mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta.
En ole kokenut huoltajuusriitaa, niin en tiedä millaista se on.
Onko täällä ketään joka on riidellyt huoltajuudesta tai lähivanhemmuudesta? Miten se prosessi käytännössä menee? Ilmeneekö sukupuolisyrjintää?
Minua nyt nimeinomaan kiinnostaisi se, miten yleensä ottaen erotessa lasten huoltajuus määräytyy. Miten usein on itsestään selvää, että lapset jäävät äidille? Siis sekä isä että äiti ovat tätä mieltä ilman, että asiasta sen kummemmin keskustellaan saati riidellään? Miten on yh:t, viitsisittekö kertoa, miten teillä meni?
Kun niin paljon kuulee, että isä ei saa lapsia ja tosi paljon on naisia lähihuoltajina. Niin miten iso osa miehistä on sitä lähihuoltajuutta halunnut ja hakenut? Vai ovatko ne kiistan hävinneet miehet vain tavattoman äänekkäitä?
Lähes poikkeuksetta lapset annetaan äidille. Isä maksaa maksut. Joka kuukausi. Vuodesta toiseen. Ehkä isä näkee sitten lapsiaan joskus joka toinen viikonloppu. Jos näkee.
.Etkö ymmärtänyt kysymystä? Toistan sen oikein hitaasti:
Kuinka moni mies hakee erotilanteessa lasten lähihuoltajuutta? Onko tästä jotain tietoa olemassa? Kuinka monta prosenttia eroavista miehistä haluaa lähihuoltajuuden?
Totta kai lapset "annetaan" äidille, ellei mies heitä halua. Mitä oikein kuvittelet? Että ne työnnetään väkisin vastentahtoiselle isälle? Annetaan sijoitukseen? Mitä?
Lähihuoltajuutta hakevista miehistä 2% saa lähihuoltajuuden. Tieto löytyy oikiksen oppikirjoista. Miehellä ei ole mitään palaa tässä asiassa. Ainoastaan jos pystyy lääketieteellisesti todistamaan naisen olevan päästään sekaisin, mies voi saada lähihuoltajuuden. Näissäkin tapauksissa oikeudessa päätökset menee silti noin fifty fifty. Että tälläistä tasa-arvoa tässä maassa.
Eikö vieläkään kysymys auennut?
Kuin-ka mo-ni e-ro-a-va mies ha-kee lä-hi-huol-ta-juut-ta? Jotain prosenttilukuja olisko saatavilla vaikka?Yh:t, josko te kertoisitte miten teillä meni, tuo jankkaaja ei nyt näköjään millään kykene ymmärtämään, mitä kysyttiin.
En ole tämä jankkaaja, mutta ihmettelen kysymyksen logiikkaa? Eikös nimen-omaan erotilanteissa, silloin kun lusikat menee jakoon, haeta tuota huoltajuutta? Minullakaan ei ole tarkkaa lukua antaa kuinka moni mies sitä hakee. Sitä hakeneista ja heille lähihuoltajuuden myönnetyistä on löytynyt tuo luku 2%. Kaikki lakimiehet ei edes ota vastaan tälläisiä juttuja, kun tietävät häviävänsä ne lähes varmasti.
Logiikka on se, että aina puhuttaessa huoltajuusasioista verrataan naispuolisten lähivanhempien määrää suhteessa miespuolisiin. Ok, miehen halutessa lähihuoltajuutta hän ei sitä usein saa, mutta nuo riitatilanteet eivät taida olla kovin yleisiä kuitenkaan? Kuinka moni mies ihan ilman mitään kyselyjä jättää lapset äidille? Miten usein naisen lähihuoltajuus johtuu siitä, että mies ei edes tarjoutunut sitä ottamaan?
Tämä on vallan relevanttia dataa silloin, kun väitetään että valtaosassa erotapauksista lapset jäävät äidille. Tietysti jäävät, ellei isä heitä halua. Ei siis voida nostaa koko lähihuoltajatilannetta tikun nokkaan, jos pääosin huoltajuus on mennyt molempien yhteisymmärryksessä äidille. Minkä verran noita riitatilanteita on suhteessa sopuratkaisuihin? Onko ongelma niin iso kuin annetaan ymmärtää?
Tuo 2% ei kerro yhtään mitään KOKO eroperhekentästä. Se kertoo vain, miten huoltajuus on ratkaistu, jos siitä on tullut riitaa.
No juuri sitähän tässä haetaan. Eli kuinka todennäköistä on se että mies saa lähivanhemmuuden jos hän sitä hakee ja äitikin hakee. Sille ei voi sitten mitään jos mies ei halua olla lähivanhempi.
Eipä voi ei, mutta ei sitten pitäisi miesten uhriutakaan, että lähes aina lapset jää äidille, elleivät he niitä lapsia ole edes halunneet.
Ne miehet jotka eivät hakeneet lähivanhemmuutta ei tarvitsekkaan uhriutua. Mutta ne jotka hakivat mutta hävisivät saavat asiasta valittaa. Ne jotka hakivat 50-50 asumista mutta saivat joka toinen vkl saavat asiasta valittaa.
Tässäkin ketjussa suurinta ulinaa näyttävät pitävän miehet, joilla ei ole naista saati lapsia. Mutta kun on niin kiva olla väärin kohdeltu ja uhri, koska miehet eivät saa lapsia erossa!!! Mitä väliä sillä, etteivät he niitä ede halua.
Miesasiamiehet vauhdissa...huoh. Hyvä tilaisuus haukkua taas suomalaiset naiset ilkeiksi ja lihaviksi niin eihän sitä voi väliin jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Ihan missa vaan, missä naisista on alitarjontaa.
No mitä akateemisesti koulutettu nainen siellä maalla tekisi?
No niitä lapsia? :D
Ei onnistu, jos työpaikka puuttuu. Elämää ei kannata rakentaa liikaa yhden kortin varaan. Yhden ihmisen palkalla on vaikea elättää montaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Aina se on mies, jonka tulee juosta naisten perässä. Jos nainen haluaa lapsia, niin eikö hänen itse tulisi harkita muuttoa sinne, missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavalla?
Missä lapsentekohaluisia miehiä on saatavilla? Pohjanmaalla?
Ihan missa vaan, missä naisista on alitarjontaa.
No mitä akateemisesti koulutettu nainen siellä maalla tekisi?
No niitä lapsia?
Aloittajan kysymykseen taisi löytyä vajaat kymmenen vastausta miehiltä, joista yksi oli minulta.
Loput ovatkin joidenkin naistrollien agendanlevitystä. Kumma kun eivät malta pitää näppistään erosta selkeästi miehille tarkoitetusta ketjusta.
He usein ujuttavat sanomaansa jokaiseen vähänkin hahloon sopivaan aiheeseen. Hyvin säälittävää!
Alue: Aihe vapaa
Se on ihan just sitä mistä täällä puhutaan, raskauskiloja. Niitä, joista pitäisi hankkiutua eroon parin kuukauden kuluessa mikäli haluaa välttyä kilopoliisien mulkoilulta ja kuittailulta.