Shokkiuutinen: MTV uutisoi tänään, että toimeentulotuki nykymuodossaan passivoi ihmistä

Vaalit tulossa, kokoomus tekee vaalityötä. Työttömät ovat loisia, jotka täytyy eliminoida pois ja tuoda ulkomailta tyytyväistä halpatyövoimaa, meidän sohvalla makaavien, jättitukien varassa elävien, laiskureiden tilalle. T. 55 v. työtön nainen, loinen, työuraa takana 36 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli haluat vaihtaa hyvin passivoivan tuen vieläkin passivoivampaan tukeen? Siinä sitä järjenjuoksua kerrakseen. Ei tämä korttitalo pysy pystyssä kovin kauaa millään perustulolla.

Mt-toipilaana koen että perustulo vapauttaisi voimavaroja muuhunkin kuin jatkuvaan stressaamiseen siitä myönnetäänkö tukea kunakin kuukautena vai lähteekö kämppä alta. Mitään pätkätyötä ei kannata ottaa vastaan koska tukiselvittely voi kestää kuukausia.

Ja stressi ei todellakaan auta vaan se teettää syöksykierteen! Olosuhteet ahdistavat ja tekevät epätoivoiseksi. Työpaikkahaastatteluissa sen epätoivon kyllä huomaa, tuntuu että se suorastaan haisee, ja miksi ei haisisikin, vaikka emme tiedosta sitä. Niinkuin feromonit, mutta epämiellyttävinä. 

Tätä monen työssäkäyvän on kovin vaikea ymmärtää. Työttömyys ei ole lomailua vaan todella stressaavaa elämää. 

Voi kuule. Töitä kyllä saa Suomesta vaikka heti, jos haluaa. Senkun marssii vuokrafirman juttusille tai vaikka puhelinmyyjäksi. Aina olisi myös mahdollisuus perustaa toiminimi ja alkaa heti hankimaan sille asiakkaita, ja täten työllistää itsensä. Niin yksinkertaista se on.

Todistin oheisella esimerkillä väitteesi juuri vääräksi. Työttömyyden stressaavuus johtuu vain siitä, ettet ole itse tehnyt tarpeeksi saadaksesi uutta työtä. Olen itse ollut kerran työttömänä reilun kuukauden ajan olosuhteiden pakosta, ja työttömyys alkoi tuntua aika pian juuri siltä lomailulta. Pakkohan silloin oli keksiä jotain tekemistä ja aloittaa työnhaku, vaikka olinkin aika puolikuntoinen. Puolikuntoisuus, sairaus tms. ei nimittäin ole ollenkaan mikään este työnteolle, aina voi tehdä jotain työtä vaikka olisi molemmat jalat paketissa tai mitä mt-häiriöitä tms. 

Kai tiedät että puhelinmyyjä ei käytännössä saa palkkaa?

Ei se tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ei toimeentulotuen ole tarkoitus aktivoida tai passivoida. Se pitää hengissä kun riittäviä muita tuloja ei ole. Toimeentulotuki on aina viimesijainen etuus, kenenkään ei ole sillä tarkoitus pidempiaikaisesti elää kuin aivan poikkeustapauksissa, esimerkiksi odottaessa jonkin toisen tuen päätöstä, jossa kestää.

Höpö höpö. Kyllä sillä moni joutuu pitkiäkin aikoja elämään. Systeemi on rakennettu niin. Se on todellinen ongelma että se passivoi, koska tienattu euro vähentää euron tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ratkeaa kun annetaan töitä kaikille ja maksetaan työstä palkkaa mikä riittää elämiseen, ei tartte tukia.

Annetaan töitä? Miten se töiden antaminen tapahtuu? Oletko niin hyvinvointiyhteiskunnan laitostama, että kuvittelet, että valtio tai kunnat tai joku muu yhteiskunnan elin jossakin jotenkin jakelee työpaikkoja? Työpaikathan syntyvät siitä, että ihmiset itse pyrkivät hankkimaan elantonsa itselleen. Ja joidenkin hankkeet osoittautuvat niin menestyksellisiksi, että niihin tarvitaan toisia ihmisiä avuksi. 

Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta selvästikin laitostaa ihmiset niin, että he kuvittelevat, että itse ei tarvitse ponnistella mitenkään, vaan riittää että kuljetaan vaan ohjatusti laitoksesta toiseen ja otetaan vastaan automaattisesti jostain tuntemattomasta lähteestä tuleva elatusraha. Aloitetaan lapsilisällä, päiväkodilla, sitten peruskoululla. Sen jälkeen lukioon/ammattikouluun, korkeakouluihin jne. Sitten tämän passausputken jälkeen kuvitellaankin että, yhteiskunta osoittaa valmistellun työpaikankin, ja yllätys onkin suuri kun sitä sitä ei automaattisesti tulekaan. Sitten ajatellaan, että ellei "anneta" työpaikkaa, pitää jokun alkaa maksamaan elatusrahaa kotiin. Oma vastuu oman elantonsa hankkimisessa unohtuu täydellisesti.

Tosiasiahan on, että loppujen lopuksi sitä ollaan tällä kivipallolla avaruudessa ihan oman onnemme nojassa, eikä kukaan eikä mikään takaa mitään työpaikkoja eikä tukiaisia, vaan itse se on keksittävä keinot saada ruoka suuhunsa. Toki tähän yhteiskunnat ovat rakentaneet kaikenlaisia yhteisiä turvaverkkoja, mutta lähtökohtaisesti vastuu on kuitenkin jokaisella itsellään.

Mielenkiintoinen vuodatus. Kerrotko vielä, miten se oman vastuun ottaminen ja elannon hankkiminen ilman työpaikkaa TAI yhteiskunnan tukea käytännössä tapahtuu?

No eihän kenelläkään syntymäoikeutena ole valmiina mitään työpaikkaa odottamassa. Jokaisen on tehtävä sellaisen saamiseksi erilaisia asioita pitkäjänteisesti. On joko luotava se työpaikka itse itselleen tai muu vastaava keino jolla saa elannon itselleen tai sitten on hakeuduttava jonkun toisen tarjoamaan työpaikkaan. On määrätietoisesti jo nuoruudesta lähtien alettava hankkimaan ja kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla kykenee jatkossa elättämään itsensä. On tarvittaessa mentävä sinne, missä töitä on tarjolla. Pitää lähteä siitä, että on omalla vastuulla elättää itsensä tavalla tai toisella, eikä olettaa, että olisi muiden vastuulla elättää sinut.

Jos sinä nyt satutkin olemaan tuollainen äärimmäisen määrätietoinen, aktiivinen ja yrittäjähenkinen tyyppi, niin ota huomioon että kaikki eivät ole. Näkemyksesi ovat muutenkin hyvin epärealistisia ja yksinkertaistavia. Epäilen, ettet itsekään tiedä, miten "helppoa" on pistää yritys pystyyn ja tienata elantonsa yrittäjänä.

"Kaikki eivät ole"

No kannattaisiko sitten olla, jos töitä ei muuten heru? T. eri

Mistä se mtv nyt yht'äkkiä tuon ajatuksensa repi? 

Vierailija kirjoitti:

Mistä se mtv nyt yht'äkkiä tuon ajatuksensa repi? 

Kannattaa katsoa ne uutiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli haluat vaihtaa hyvin passivoivan tuen vieläkin passivoivampaan tukeen? Siinä sitä järjenjuoksua kerrakseen. Ei tämä korttitalo pysy pystyssä kovin kauaa millään perustulolla.

Mt-toipilaana koen että perustulo vapauttaisi voimavaroja muuhunkin kuin jatkuvaan stressaamiseen siitä myönnetäänkö tukea kunakin kuukautena vai lähteekö kämppä alta. Mitään pätkätyötä ei kannata ottaa vastaan koska tukiselvittely voi kestää kuukausia.

Ja stressi ei todellakaan auta vaan se teettää syöksykierteen! Olosuhteet ahdistavat ja tekevät epätoivoiseksi. Työpaikkahaastatteluissa sen epätoivon kyllä huomaa, tuntuu että se suorastaan haisee, ja miksi ei haisisikin, vaikka emme tiedosta sitä. Niinkuin feromonit, mutta epämiellyttävinä. 

Tätä monen työssäkäyvän on kovin vaikea ymmärtää. Työttömyys ei ole lomailua vaan todella stressaavaa elämää. 

Voi kuule. Töitä kyllä saa Suomesta vaikka heti, jos haluaa. Senkun marssii vuokrafirman juttusille tai vaikka puhelinmyyjäksi. Aina olisi myös mahdollisuus perustaa toiminimi ja alkaa heti hankimaan sille asiakkaita, ja täten työllistää itsensä. Niin yksinkertaista se on.

Todistin oheisella esimerkillä väitteesi juuri vääräksi. Työttömyyden stressaavuus johtuu vain siitä, ettet ole itse tehnyt tarpeeksi saadaksesi uutta työtä. Olen itse ollut kerran työttömänä reilun kuukauden ajan olosuhteiden pakosta, ja työttömyys alkoi tuntua aika pian juuri siltä lomailulta. Pakkohan silloin oli keksiä jotain tekemistä ja aloittaa työnhaku, vaikka olinkin aika puolikuntoinen. Puolikuntoisuus, sairaus tms. ei nimittäin ole ollenkaan mikään este työnteolle, aina voi tehdä jotain työtä vaikka olisi molemmat jalat paketissa tai mitä mt-häiriöitä tms. 

Sinä et esimerkilläsi todistanut mitään muuta, kuin yksioikoiset, henkilökohtaiset mielipiteesi. Ja ihan kuukauden olet "lomaillut" työttömänä, kyllähän sä sitten tiedätkin, mistä puhut... Tajuatko, että se ei ole kenenkään etu, ei niin työntekijän, -antajan kuin yhteiskunnankaan, että ihminen kuin ihminen hakeutuu työhön, johon ei sovi ja jossa ei hiukkaakaan viihdy (eikä edes vuokratyöfirmoihin vain kävellä sisään, niinkuin tunnut kuvittelevan). Kaikista nyt ei ole kaikkeen, te erityisen aktiiviset poikkeusyksilöt nyt tietysti pärjäätte missä vain. Ja "aina" nyt ei todellakaan voi tehdä mitään työtä, uskomattoman vähättelevä ja epärealistinen väite.

Älä väitä vastaan. Et ymmärrä, ettei elämä ole aina mitään helppoa ja yksilön todellakin täytyy tehdä jotain vaikka vastahakoisesti, kunhan vain tekee jotain! Se ei ehkä ole lyhyellä aikavälillä eduksi työntekijälle tai -antajalle, mutta sitähän varten on koeaika, jolloin sinä voit lähteä kälppimään vapaasti jos työ ei oikeasti maistu. Sitäpaitsi se epämieluisa työ voikin muuttua ihan hyvin mieluisaksi, kun vähän aikaa sitä on tehnyt? Et tainnut ottaa sitä aspektia huomioon? 

Tuo "kaikista ei ole kaikkeen" on täysi emävale. Ihminen oikeasti pystyy ihan mihin vain, jos vain haluaa ja viitsii nähdä vaivaa asian eteen. Nykyäänkin moni tekee silti täyttä häkää töitä, joita eivät haluaisi tehdä. Mutta he silti pystyvät siihen, ja heidän pitää tehdä sitä koska ei ole muuta keinoa elättää itseään. Aina voi lisäksi vaihtaa työtä, jos oikein alkaa nyppimään. 

Ota järki käteen ja mieti hetken, ennen kuin alat kumoamaan minun totuuksiani.

Olisi tärkeää, että Suomeen saataisiin riittävästi työpaikkoja. Nyt töihin pääseminen on aivan mahdotonta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli haluat vaihtaa hyvin passivoivan tuen vieläkin passivoivampaan tukeen? Siinä sitä järjenjuoksua kerrakseen. Ei tämä korttitalo pysy pystyssä kovin kauaa millään perustulolla.

Mt-toipilaana koen että perustulo vapauttaisi voimavaroja muuhunkin kuin jatkuvaan stressaamiseen siitä myönnetäänkö tukea kunakin kuukautena vai lähteekö kämppä alta. Mitään pätkätyötä ei kannata ottaa vastaan koska tukiselvittely voi kestää kuukausia.

Ja stressi ei todellakaan auta vaan se teettää syöksykierteen! Olosuhteet ahdistavat ja tekevät epätoivoiseksi. Työpaikkahaastatteluissa sen epätoivon kyllä huomaa, tuntuu että se suorastaan haisee, ja miksi ei haisisikin, vaikka emme tiedosta sitä. Niinkuin feromonit, mutta epämiellyttävinä. 

Tätä monen työssäkäyvän on kovin vaikea ymmärtää. Työttömyys ei ole lomailua vaan todella stressaavaa elämää. 

Voi kuule. Töitä kyllä saa Suomesta vaikka heti, jos haluaa. Senkun marssii vuokrafirman juttusille tai vaikka puhelinmyyjäksi. Aina olisi myös mahdollisuus perustaa toiminimi ja alkaa heti hankimaan sille asiakkaita, ja täten työllistää itsensä. Niin yksinkertaista se on.

Todistin oheisella esimerkillä väitteesi juuri vääräksi. Työttömyyden stressaavuus johtuu vain siitä, ettet ole itse tehnyt tarpeeksi saadaksesi uutta työtä. Olen itse ollut kerran työttömänä reilun kuukauden ajan olosuhteiden pakosta, ja työttömyys alkoi tuntua aika pian juuri siltä lomailulta. Pakkohan silloin oli keksiä jotain tekemistä ja aloittaa työnhaku, vaikka olinkin aika puolikuntoinen. Puolikuntoisuus, sairaus tms. ei nimittäin ole ollenkaan mikään este työnteolle, aina voi tehdä jotain työtä vaikka olisi molemmat jalat paketissa tai mitä mt-häiriöitä tms. 

Kai tiedät että puhelinmyyjä ei käytännössä saa palkkaa?

Ei huono puhelinmyyjä tietenkään saa palkkaa. Mutta hyvä myyjä saa. Hyvälle työntekijälle maksetaan aina, kaikissa tapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi tärkeää, että Suomeen saataisiin riittävästi työpaikkoja. Nyt töihin pääseminen on aivan mahdotonta. 

Oma firma pystyyn, jos et muuten töitä saa. Se, ettei Suomessa muka ole riittävästi työpaikkoja on täysi emävale. Et sinä sen nojalla voi vaipua epätoivoon ja työttömyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ratkeaa kun annetaan töitä kaikille ja maksetaan työstä palkkaa mikä riittää elämiseen, ei tartte tukia.

Annetaan töitä? Miten se töiden antaminen tapahtuu? Oletko niin hyvinvointiyhteiskunnan laitostama, että kuvittelet, että valtio tai kunnat tai joku muu yhteiskunnan elin jossakin jotenkin jakelee työpaikkoja? Työpaikathan syntyvät siitä, että ihmiset itse pyrkivät hankkimaan elantonsa itselleen. Ja joidenkin hankkeet osoittautuvat niin menestyksellisiksi, että niihin tarvitaan toisia ihmisiä avuksi. 

Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta selvästikin laitostaa ihmiset niin, että he kuvittelevat, että itse ei tarvitse ponnistella mitenkään, vaan riittää että kuljetaan vaan ohjatusti laitoksesta toiseen ja otetaan vastaan automaattisesti jostain tuntemattomasta lähteestä tuleva elatusraha. Aloitetaan lapsilisällä, päiväkodilla, sitten peruskoululla. Sen jälkeen lukioon/ammattikouluun, korkeakouluihin jne. Sitten tämän passausputken jälkeen kuvitellaankin että, yhteiskunta osoittaa valmistellun työpaikankin, ja yllätys onkin suuri kun sitä sitä ei automaattisesti tulekaan. Sitten ajatellaan, että ellei "anneta" työpaikkaa, pitää jokun alkaa maksamaan elatusrahaa kotiin. Oma vastuu oman elantonsa hankkimisessa unohtuu täydellisesti.

Tosiasiahan on, että loppujen lopuksi sitä ollaan tällä kivipallolla avaruudessa ihan oman onnemme nojassa, eikä kukaan eikä mikään takaa mitään työpaikkoja eikä tukiaisia, vaan itse se on keksittävä keinot saada ruoka suuhunsa. Toki tähän yhteiskunnat ovat rakentaneet kaikenlaisia yhteisiä turvaverkkoja, mutta lähtökohtaisesti vastuu on kuitenkin jokaisella itsellään.

Mielenkiintoinen vuodatus. Kerrotko vielä, miten se oman vastuun ottaminen ja elannon hankkiminen ilman työpaikkaa TAI yhteiskunnan tukea käytännössä tapahtuu?

No eihän kenelläkään syntymäoikeutena ole valmiina mitään työpaikkaa odottamassa. Jokaisen on tehtävä sellaisen saamiseksi erilaisia asioita pitkäjänteisesti. On joko luotava se työpaikka itse itselleen tai muu vastaava keino jolla saa elannon itselleen tai sitten on hakeuduttava jonkun toisen tarjoamaan työpaikkaan. On määrätietoisesti jo nuoruudesta lähtien alettava hankkimaan ja kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla kykenee jatkossa elättämään itsensä. On tarvittaessa mentävä sinne, missä töitä on tarjolla. Pitää lähteä siitä, että on omalla vastuulla elättää itsensä tavalla tai toisella, eikä olettaa, että olisi muiden vastuulla elättää sinut.

Jos sinä nyt satutkin olemaan tuollainen äärimmäisen määrätietoinen, aktiivinen ja yrittäjähenkinen tyyppi, niin ota huomioon että kaikki eivät ole. Näkemyksesi ovat muutenkin hyvin epärealistisia ja yksinkertaistavia. Epäilen, ettet itsekään tiedä, miten "helppoa" on pistää yritys pystyyn ja tienata elantonsa yrittäjänä.

"Kaikki eivät ole"

No kannattaisiko sitten olla, jos töitä ei muuten heru? T. eri

Suksi nyt v*ttuun. Ei temperamenttiaan voi muuttaa ja kaikista ei yksinkertaisesti ole yrittäjiksi, kuten kaikista ei ole mihin tahansa muuhunkaan työhön.

Näitä tekaistuja uutisia aina ilmaantuu silloin, kun tulee poliittinen tarve päästä leikkaamaan tukia. Seuraavaksi varmaan taas joku sossu-Tatu keikkuu uutisissa ja syötti niellään välittömästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi tärkeää, että Suomeen saataisiin riittävästi työpaikkoja. Nyt töihin pääseminen on aivan mahdotonta. 

Oma firma pystyyn, jos et muuten töitä saa. Se, ettei Suomessa muka ole riittävästi työpaikkoja on täysi emävale. Et sinä sen nojalla voi vaipua epätoivoon ja työttömyyteen.

Pistä sinä ylimielinen yksinkertaistaja pystyyn vaikka viisi firmaa, mutta ymmärrä, että kaikille se ei ole millään tavalla realistinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ratkeaa kun annetaan töitä kaikille ja maksetaan työstä palkkaa mikä riittää elämiseen, ei tartte tukia.

Valtiolle ja kunnille kaikki töihin vain siis?

Kyllähän se totta on, et mikäli ei mitään tehdä niin Suomen rahat loppuu kohta ja sosiaaliturvaa ei enää ole. Sen varaan ei kannata elää. Rahan eteen pitää töitä tehdä ja jos töitä ei vapailla markkinoilla löydy niin kannatan pakko töitä ihan mihin vaan hanttihommiin. Ilmaista rahaa ei ole. Nyt varsinkin TIETYT nuorukaiset tuudittautuvat sen varaan, et kyllä yhteiskunta maksaa. Mut miten käy sitten, kun ketään ei enää kiinnosta työnteko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli haluat vaihtaa hyvin passivoivan tuen vieläkin passivoivampaan tukeen? Siinä sitä järjenjuoksua kerrakseen. Ei tämä korttitalo pysy pystyssä kovin kauaa millään perustulolla.

Mt-toipilaana koen että perustulo vapauttaisi voimavaroja muuhunkin kuin jatkuvaan stressaamiseen siitä myönnetäänkö tukea kunakin kuukautena vai lähteekö kämppä alta. Mitään pätkätyötä ei kannata ottaa vastaan koska tukiselvittely voi kestää kuukausia.

Ja stressi ei todellakaan auta vaan se teettää syöksykierteen! Olosuhteet ahdistavat ja tekevät epätoivoiseksi. Työpaikkahaastatteluissa sen epätoivon kyllä huomaa, tuntuu että se suorastaan haisee, ja miksi ei haisisikin, vaikka emme tiedosta sitä. Niinkuin feromonit, mutta epämiellyttävinä. 

Tätä monen työssäkäyvän on kovin vaikea ymmärtää. Työttömyys ei ole lomailua vaan todella stressaavaa elämää. 

Voi kuule. Töitä kyllä saa Suomesta vaikka heti, jos haluaa. Senkun marssii vuokrafirman juttusille tai vaikka puhelinmyyjäksi. Aina olisi myös mahdollisuus perustaa toiminimi ja alkaa heti hankimaan sille asiakkaita, ja täten työllistää itsensä. Niin yksinkertaista se on.

Todistin oheisella esimerkillä väitteesi juuri vääräksi. Työttömyyden stressaavuus johtuu vain siitä, ettet ole itse tehnyt tarpeeksi saadaksesi uutta työtä. Olen itse ollut kerran työttömänä reilun kuukauden ajan olosuhteiden pakosta, ja työttömyys alkoi tuntua aika pian juuri siltä lomailulta. Pakkohan silloin oli keksiä jotain tekemistä ja aloittaa työnhaku, vaikka olinkin aika puolikuntoinen. Puolikuntoisuus, sairaus tms. ei nimittäin ole ollenkaan mikään este työnteolle, aina voi tehdä jotain työtä vaikka olisi molemmat jalat paketissa tai mitä mt-häiriöitä tms. 

Provikkapalkkainen puhelinmyyntihän se vasta onkin ratkaisu esim. velkaiselle introvertille. Siinäpä sitä ollaankin äkkiä mielenterveyskuntoutuja kun velat menee ulosottoon.

Miksei muka olisi? Se velkainen introvertti voisi puhelinmyyntityön myötä kehittää sosiaalisia taitojaan, (joita ilman elämässä ei pärjää yhtään!) ja sen ohelle kun hankkii vielä toisen työn vaikka vuokrafirman kautta, niin hups: eipä ole enää kauaa velkoja rästissä, eikä mielenterveyskään romahda! 

Ja jos puhelinmyynti ei nappaa, niin mm. siivouksessa ja varastohommissa (joihin niinikään pääsee melkeinpä kuka vain) ei tarvitse niin paljoa sosiaalisia taitoja. Mutta tärkeintä on se, että tekee edes jotain elantonsa eteen! Valitettavasti elämässä pitää vain tehdä joskus jotain sellaista, mitä ei haluaisi. Omat luottotiedot (ja mielenterveytensä) saa kyllä takaisin ajan mittaan, mutta yhteiskunnan taso ei romahdettuaan niin nopeasti palaudukaan ennalleen.

Olen ollut itsekin nuorena ujo ja epäsosiaalinen, mutta silti minun piti vain painaa töitä tienatakseni elantoni. Koin pahaakin työpaikkakiusaamista, mutta se oli vain pakko kestää. Minulla ei ollut vaihtoehtojakaan.

En hyväksy kiusaamista, mutta jotenkin en ole yllättynyt, että olet sellaista kokenut... Tai ehkä susta ja mielipiteistäsi ei vaan pidetty?

Passivoihan se kuten työttömyysturvakin. Itse olin noin 8kk työttömänä ja lopulta työllistyttyäni suorastaan harmitti, että se naatiskelu loppui. Mies ehti olla 5kk työttömänä ennen kuin perusti firman ja sanoi, että oikeastaan ekan 3kk:n jälkeen oli mukavaa olla, katsella Netflixia, hoidella kotia ja käydä rauhassa kiertelemässä kaupoissa. Oli se miehen työttömyys mullekin ihanaa aikaa. Kertaakaan en siivonnut sinä aikana, en käynyt ruokakaupassa, enkä tehnyt ruokaa kuin joskus viikonloppuna. Tultuani kotiin töistä täällä oli siisti koti, kahvit tuoreena pannussa ja jääkaapissa ruokaa. Aamuisin sain hoitaa vain itseni töihin, mies hoiti lasten aamutoimet, lähetti/vei kouluun jne. Silti siitä päivästä jäi miehelle monta tuntia omaa aikaa, vaikka teki jossain välissä nuo kotityötkin.

Asiantuntijat puhui miten surkea nykysysteemi on, joten maikkarin logiikalla ei pidä jakaa mitään tukia kenellekään? On taas tuutissa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ratkeaa kun annetaan töitä kaikille ja maksetaan työstä palkkaa mikä riittää elämiseen, ei tartte tukia.

Juu tosi toimiva kikka, kun puolet työttömistä ellei jopa 70% on oikeasti työkyvyttömiä.

Sairaseläkkeelle vain ei enää pääse kuin harva, me loput ollaan siellä työkkärin kirjoilla, vaikkei olla työtä vailla.

Tarkoitinkin työkykyisiä.

OK, käsitin väärin. Se on totta että moni tässä maassa saa niin pientä palkkaa, ettei sillä elä, vaan on pakko hakea lisäksi tt-tukea. Eihän siinä mitään järkeä tosiaan ole. Niska limassa moni raataa, ja palkka on hyttysen kakka. Minullakin on kaksi tällasta tuttua, sääliksi on käynyt monta kertaa. Mutta silti ovat ylpeitä työstään, vaikka palkassa ei arvostus näy.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi tekee omistusasunnon ostamisesta pienituloiselle lähes mahdotonta. Eriarvoistavaa.

Nykyinen systeemi tekee omistusasunnon ostamisesta hyvin vaikeaa keskituloisillekin, jotka joutuvat kilpailemaan samoja asuntoja haalivien rikkaiden sijoittajien kanssa, joilla on tiedossa varmat vuokratulot sossun asiakkaiden kautta "hinnalla millä hyvänsä". Kilpailu pitää hinnat kovina ja varakas sijoittaja on siinä vahvemmilla kuin muut. Asumistuki pois ja äkkiä, niin kaikki hyötyy (paitsi sijoittajat).