Lue keskustelun säännöt.
Mitä lähihoitajat tekevät esimerkiksi sairaalassa?
19.11.2018 |
Tarkoitus ei ole vähätellä, mutta minua kiinnostaa että mitä lähihoitajat tekevät esimerkiksi leikkaussalissa, ensiavussa jne. vaativissa paikoissa? Onko se lähinnä paineiden mittailua, lääkkeen ja instrumenttien ojentelua vai saavatko tehdä jotain "järkevää"?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaNo siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.
Niin ja tietysti jokaisen pitää myös esimerkiksi tunnistaa hätätilanteet, laskea NEWS-pisteet ja häyttää MET-ryhmä, tarvittaessa aloittaa elvytys, huomata massiivivuoto myös jos (ja meillä oikeastaan kun) se on sisäinen, huomata peritoniitti, ymmärtää aina tarkkailla pitkin vuoroa pankreatiittipotilaan diureesia ja tietää, mitä tehdä, jos laparatomiahaava repeää pohjia myöten ja suolia tulee ulos (okei, suolet pihalle tason repeämiä olen itsekin nähnyt vain ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän, mutta faskiaan asti olevakin, varsinkin, jos sekään ei ole ehjä, on tarpeeksi ikävä ja tietyt asiat pitää osata tehdä heti ennen kuin lääkäri saadaan paikalle saati åpotilas takaisinh leikkuriin.)
Vastaavana hoitajana potilasta ei kovin monta kertaa vuorossa näe, on ihan pakko voida luottaa siihen, että kenttä tietää, mitä tekee. Jos joutuu kulkemaan perässä vahtimassa, ei omia töitään saa millään tehtyä.
40 ja 61
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoa
Sinäkään et tiedä lähihoitajan koulutuksesta juuri mitään .
Meillä päivystyksessä lähoitajilla on kipsaajan koulutus. Lähihoitajat tekee paljon samoja asioita kuin sairaanhoitajatkin. He kanyloivat ja saavat nesteyttää i.v ja antaa joitain lääkkeitä i.v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaSinäkään et tiedä lähihoitajan koulutuksesta juuri mitään .
En niin ja tutkin asiaa. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-…
Tuolla vahvistetaan käsitykseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaSinäkään et tiedä lähihoitajan koulutuksesta juuri mitään .
En niin ja tutkin asiaa. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-…
Tuolla vahvistetaan käsitykseni.
Ai että lähäri vain antaa lääkettä ja vaihtaa vaippoja? Työpaikasta riippuen kyllä hyvin paljon muutakin tai ei ehkä ollenkaan juuri noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaSinäkään et tiedä lähihoitajan koulutuksesta juuri mitään .
En niin ja tutkin asiaa. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-…
Tuolla vahvistetaan käsitykseni.Ai että lähäri vain antaa lääkettä ja vaihtaa vaippoja? Työpaikasta riippuen kyllä hyvin paljon muutakin tai ei ehkä ollenkaan juuri noita.
Toki riippuu työpaikasta, mutta realismia on, että valtaosa lähihoitajista työllistyy sosiaalipuolelle ja perushoitoon, jossa lääkkeitä annetaan annosjakelupusseista suuhun ja vaipat ja vessassa avustamiset vievät leijonanosan työajasta. Päiväkodit ja kotihoito ovat toiset isot työllistäjät, muut työpaikat työllistävät lähihoitajia paljon vähemmän.
Ja hoiva ja perushoito ovat tärkeitä. Niiden tuottaminen on tärkeää työtä, ei mitään alentumista johonkin. Ja se on työtä, jota tarvitaan paljon sairaanhoitoa enemmän ja siksi lähihoitajia koulutetaankin paljon enemmän kuin sairaanhoitajia, joiden ydinosaamista taas on sairaan ihmisen hoito kaikkine siihen kuuluvine lääkkeineen, koneineen ja käytänteineen.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajt eivät esim. saa/ osaa ottaa ompeleita tai hakasia pois leikkaushaavoista, sen tekee sairaanhoitajakoulutuksen saanut.
Väärää tietoa, kyllä lh koulussakin opetellaan tikkien ja hakasten poisto. Samoin työelämässä ihan perusjuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaSinäkään et tiedä lähihoitajan koulutuksesta juuri mitään .
En niin ja tutkin asiaa. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-…
Tuolla vahvistetaan käsitykseni.Ai että lähäri vain antaa lääkettä ja vaihtaa vaippoja? Työpaikasta riippuen kyllä hyvin paljon muutakin tai ei ehkä ollenkaan juuri noita.
Toki riippuu työpaikasta, mutta realismia on, että valtaosa lähihoitajista työllistyy sosiaalipuolelle ja perushoitoon, jossa lääkkeitä annetaan annosjakelupusseista suuhun ja vaipat ja vessassa avustamiset vievät leijonanosan työajasta. Päiväkodit ja kotihoito ovat toiset isot työllistäjät, muut työpaikat työllistävät lähihoitajia paljon vähemmän.
Ja hoiva ja perushoito ovat tärkeitä. Niiden tuottaminen on tärkeää työtä, ei mitään alentumista johonkin. Ja se on työtä, jota tarvitaan paljon sairaanhoitoa enemmän ja siksi lähihoitajia koulutetaankin paljon enemmän kuin sairaanhoitajia, joiden ydinosaamista taas on sairaan ihmisen hoito kaikkine siihen kuuluvine lääkkeineen, koneineen ja käytänteineen.
Hyvin harvoin on annosjakelua käytössä. Se olisi kyllä hyvä, koska lääkkeiden jakamiseen menee paljon lähihoitajan aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaNo siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.
Niin ja tietysti jokaisen pitää myös esimerkiksi tunnistaa hätätilanteet, laskea NEWS-pisteet ja häyttää MET-ryhmä, tarvittaessa aloittaa elvytys, huomata massiivivuoto myös jos (ja meillä oikeastaan kun) se on sisäinen, huomata peritoniitti, ymmärtää aina tarkkailla pitkin vuoroa pankreatiittipotilaan diureesia ja tietää, mitä tehdä, jos laparatomiahaava repeää pohjia myöten ja suolia tulee ulos (okei, suolet pihalle tason repeämiä olen itsekin nähnyt vain ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän, mutta faskiaan asti olevakin, varsinkin, jos sekään ei ole ehjä, on tarpeeksi ikävä ja tietyt asiat pitää osata tehdä heti ennen kuin lääkäri saadaan paikalle saati åpotilas takaisinh leikkuriin.)
Vastaavana hoitajana potilasta ei kovin monta kertaa vuorossa näe, on ihan pakko voida luottaa siihen, että kenttä tietää, mitä tekee. Jos joutuu kulkemaan perässä vahtimassa, ei omia töitään saa millään tehtyä.
40 ja 61
Ja kaikki nämä jutut osaa sh opiskelija, joka tulee ensimmäiseen harkkapaikkaan sairaalassa tai vastavalmistunut? Epäilen tai oikeastaan tiedän että ei osaa läheskään kaikkea valmiiksi. Ainoa ero, voi olla se että sh on enemmän valmis sairaalatyöhön opiskelijana koska on saanut todennäköisesti kokemusta sairaalatyöstä harkkapaikkojen kautta. Ja onhan heidän koulutuksessaankin enemmän sairaanhoitoa ja asioita käydään enemmän yksityiskohtaisesti läpi, mutta jos haluat antaa kuvan että sh opiskelija tietää lähes kaiken niin tirsk, kyllä se vähän niin on että yli puolet niistä teoriaopinnoista unohtuu kurssien jälkeen. Käytäntö on se joka parhaiten opettaa. Siinä olet oikeassa että ei lähihoitajaopinnot tarkoita sitä että on täysin valmis työskentelemään sairaalassa ilman neuvontaa ja opastusta. Lähihoitajalla voi olla ihan laajakin tieto sairaanhoidosta ja sairauksista mutta silti sairaala voi olla se ensimmäinen paikka missä haavanhoitoa tulee vastaan tai voi olla ensimmäinen kerta kun laitetaan happiviikset jollekin.
On aika ihmeellistä verrata näin yleisesti esim. lähihoitajaa tai sairaanhoitajaa, joka on työskennellyt ehkä jo vuosia johonkin vastavalmistuneeseen. Kyllä se kokemusta omaava pesee taidoissa usein ihan sen vastavalmistuneen sairaanhoitajankin.
Vähän ihmettelen tuota perusteellista juttuasi mitä kaikkea pitää osata ja ”toki nämä opetamme” mutta en voi valitettavasti jakaa näkemystäsi siinä, että opetus ei menisi päähän ollenkaan lähihoitajalle mutta sairaanhoitaja tajuaa heti. Vähän näin olet asian ilmaissut. Tai huvittavaa kun oli että pitää ymmärtää miksi tehdään sitä tai tätä. Eiköhän se opetettava ymmärrä viimeistään sen jälkeen kun kerrot ja mistä tiedät loppujenlopuksi mitä tietää ja mitä ei ellet erityisemmin tenttaa tai ellei tule ilmi ihan käytännön kautta että on tehnyt jonkin virheen, jolloin voi olettaa, että ei ole tiennyt.
Moni tietää paljonkin, vaikka ei ehkä juuri tiedä jotain pientä nippelitietoa. Mistä tiedät osaako elvyttää ellei ole ollut tilannetta jossa olisi tullut ilmi että ei osaa elvyttää. Valmiita työntekijöitähäm kaikki paikat haluaisi kun ei ole aina aikaa tai malttia opettaa mutta harva on valmis suoraan koulun penkiltä. Sanoisin että enemmän valmiita ovat aina ne jotka ovat opintojen ohella tehneet töitä hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se nyt on selvää, että sh opinnot valmentaa paljon enemmän sairaalatyöhön kun lh opinnot. Tietyissä sairaalahommissa lh ja sh voivat olla ihan yhtä hyviä, lh tarvitsee ehkä aluksi enemmän käytännön opastusta ja tietopohja ei ole (ehkä) niin laaja kun sairaanhoitajalla. Sanoin ehkä, koska rimaa hipoen sairaanhoitajaksi valmistuva ei ole välttämättä lähäriä parempi, jos lähäri on panostanut opetettaviin asioihin kunnolla ja jotain on jäänyt päähänkin niistä asioista.
Riippuu ihan niistä hommista siellä sairaalassa soveltuuko ne myös lähärille. Niinkuin täältä on käynyt ilmi, monissa paikoissa sh ja lh tekevät ihan samoja hommia, pieni ero voi olla esim. iv-laitot yms.
Kuka mistäkin hommasta tykkää. Ei kaikki sairaanhoitajatkaan varmaan halua sitä vaativaa ja haastavaa paikkaa Meilahdesta, jos on helpompiakin paikkoja.
Sairaanhoitajalle on vain enemmän mahdollisuuksia, sillä on monia sairaala hommia, joihin ei lähärin papereilla pääse. Sairaalat ottavat enimmäkseen sairaanhoitajia pesteihin, koska ovat enemmän ”käyttökelpoisia” koska voivat koulutuspohjan ansiosta tehdä monenlaista hoitotyötä. Sairaaloissa on melko vähän paikkoja lähihoitajille ja yleensä ne ovat esim. kaupungin sairaaloissa, joissa työ ei välttämättä hirveästi edes eroa jostain ympärivuorokautisesti hoivakodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaNo siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.
Niin ja tietysti jokaisen pitää myös esimerkiksi tunnistaa hätätilanteet, laskea NEWS-pisteet ja häyttää MET-ryhmä, tarvittaessa aloittaa elvytys, huomata massiivivuoto myös jos (ja meillä oikeastaan kun) se on sisäinen, huomata peritoniitti, ymmärtää aina tarkkailla pitkin vuoroa pankreatiittipotilaan diureesia ja tietää, mitä tehdä, jos laparatomiahaava repeää pohjia myöten ja suolia tulee ulos (okei, suolet pihalle tason repeämiä olen itsekin nähnyt vain ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän, mutta faskiaan asti olevakin, varsinkin, jos sekään ei ole ehjä, on tarpeeksi ikävä ja tietyt asiat pitää osata tehdä heti ennen kuin lääkäri saadaan paikalle saati åpotilas takaisinh leikkuriin.)
Vastaavana hoitajana potilasta ei kovin monta kertaa vuorossa näe, on ihan pakko voida luottaa siihen, että kenttä tietää, mitä tekee. Jos joutuu kulkemaan perässä vahtimassa, ei omia töitään saa millään tehtyä.
40 ja 61
Ja kaikki nämä jutut osaa sh opiskelija, joka tulee ensimmäiseen harkkapaikkaan sairaalassa tai vastavalmistunut? Epäilen tai oikeastaan tiedän että ei osaa läheskään kaikkea valmiiksi. Ainoa ero, voi olla se että sh on enemmän valmis sairaalatyöhön opiskelijana koska on saanut todennäköisesti kokemusta sairaalatyöstä harkkapaikkojen kautta. Ja onhan heidän koulutuksessaankin enemmän sairaanhoitoa ja asioita käydään enemmän yksityiskohtaisesti läpi, mutta jos haluat antaa kuvan että sh opiskelija tietää lähes kaiken niin tirsk, kyllä se vähän niin on että yli puolet niistä teoriaopinnoista unohtuu kurssien jälkeen. Käytäntö on se joka parhaiten opettaa. Siinä olet oikeassa että ei lähihoitajaopinnot tarkoita sitä että on täysin valmis työskentelemään sairaalassa ilman neuvontaa ja opastusta. Lähihoitajalla voi olla ihan laajakin tieto sairaanhoidosta ja sairauksista mutta silti sairaala voi olla se ensimmäinen paikka missä haavanhoitoa tulee vastaan tai voi olla ensimmäinen kerta kun laitetaan happiviikset jollekin.
On aika ihmeellistä verrata näin yleisesti esim. lähihoitajaa tai sairaanhoitajaa, joka on työskennellyt ehkä jo vuosia johonkin vastavalmistuneeseen. Kyllä se kokemusta omaava pesee taidoissa usein ihan sen vastavalmistuneen sairaanhoitajankin.
Vähän ihmettelen tuota perusteellista juttuasi mitä kaikkea pitää osata ja ”toki nämä opetamme” mutta en voi valitettavasti jakaa näkemystäsi siinä, että opetus ei menisi päähän ollenkaan lähihoitajalle mutta sairaanhoitaja tajuaa heti. Vähän näin olet asian ilmaissut. Tai huvittavaa kun oli että pitää ymmärtää miksi tehdään sitä tai tätä. Eiköhän se opetettava ymmärrä viimeistään sen jälkeen kun kerrot ja mistä tiedät loppujenlopuksi mitä tietää ja mitä ei ellet erityisemmin tenttaa tai ellei tule ilmi ihan käytännön kautta että on tehnyt jonkin virheen, jolloin voi olettaa, että ei ole tiennyt.
Moni tietää paljonkin, vaikka ei ehkä juuri tiedä jotain pientä nippelitietoa. Mistä tiedät osaako elvyttää ellei ole ollut tilannetta jossa olisi tullut ilmi että ei osaa elvyttää. Valmiita työntekijöitähäm kaikki paikat haluaisi kun ei ole aina aikaa tai malttia opettaa mutta harva on valmis suoraan koulun penkiltä. Sanoisin että enemmän valmiita ovat aina ne jotka ovat opintojen ohella tehneet töitä hoitoalalla.
Sairaanhoitajaopiskelijat ovat jo aika alkuvaiheessa opintojaan kirurgisessa ja sisätautiharkoissa, joissa noita asioita opitaan. Ja sitä ennen käyvät niistä teoriakurssit. Eivät he tietenkään kaikkea osaa, mutta takuulla eivät töihin tullessaan ensimmäistä kertaa laita happiviiksiä tai hoida haavaa.
Ja nimenomaan se kokonaisuuksien hallinta ja syyt ja seuraukset ovat niitä asioita, joihin sh-opinnoissa keskitytään. Jotkut lähihoitajat ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erityisen hyviä näissäkin, mutta nimenomaan se koulutus tekee valtavan eron keskimääräisen lähihoitajan ja loppuvaiheen sh-opiskelijan välillä.
40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmiset kuvittelevat, että sairaanhoitajat opiskelevat 3,5 vuotta? Ja miksi luulette, että lähihoitaja ei saa siitä lähes kaikkea hyväksiluettua? Ja miksi se kolmasosa sairaanhoitajaopiskelijoista, jotka ovat lähihoitaja, ei mitenkään mainittavasti erotu muista opiskelijoista ensimmäisten viikkojen tai ensimmäisen puolen vuoden jälkeen?
Jos tuntee yhtään molempia koulutuksia, ymmärtää noihin helposti vastaukset. Ja kyllä se siellä kentälläkin näkyy. Ne ovat aivan eri koulutukset ja opeteltavat asiat ja tehtävät ovat eri asioita. Sairaalassa tai yleisemminkin terveydenhuollossa on paljon yksittäisiä asioita ja tehtäviä, jotka voi aivan yhtä hyvin tehdä, ja tilanteesta riippuen tekeekin, lähihoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri ja he tekevät ne teknisesti samoin. Se ei tarkoita, että heidän osaamisensa tai tehtävänkuvansa olisi muutoin sama. Lähihoitaja ei osaa eikä tee sairaanhoitajan tai lääkärin työtä, vaikka mittaaminen verenpaineen tai laittaa nenämahaletkun. Eikä sairaanhoitaja osaa tai tee lääkärin työtä, vaikka laittaa kanyylin tai kuuntelee suoliäänet tai aloittaa happihoidon. Jokaisella on terveydenhuollon kentässä oma, tärkeä tehtävänsä, mutta ne ovat eri tehtäviä ja se, että joku asia on lh opinnoissa kerran mainittu, ei tee sitä lähihoitajan osaamisalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaNo siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.
Niin ja tietysti jokaisen pitää myös esimerkiksi tunnistaa hätätilanteet, laskea NEWS-pisteet ja häyttää MET-ryhmä, tarvittaessa aloittaa elvytys, huomata massiivivuoto myös jos (ja meillä oikeastaan kun) se on sisäinen, huomata peritoniitti, ymmärtää aina tarkkailla pitkin vuoroa pankreatiittipotilaan diureesia ja tietää, mitä tehdä, jos laparatomiahaava repeää pohjia myöten ja suolia tulee ulos (okei, suolet pihalle tason repeämiä olen itsekin nähnyt vain ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän, mutta faskiaan asti olevakin, varsinkin, jos sekään ei ole ehjä, on tarpeeksi ikävä ja tietyt asiat pitää osata tehdä heti ennen kuin lääkäri saadaan paikalle saati åpotilas takaisinh leikkuriin.)
Vastaavana hoitajana potilasta ei kovin monta kertaa vuorossa näe, on ihan pakko voida luottaa siihen, että kenttä tietää, mitä tekee. Jos joutuu kulkemaan perässä vahtimassa, ei omia töitään saa millään tehtyä.
40 ja 61
Ja kaikki nämä jutut osaa sh opiskelija, joka tulee ensimmäiseen harkkapaikkaan sairaalassa tai vastavalmistunut?
Ensimmäiseen harkkapaikkaan tuleva ei tietenkään osaa, silloinhan he ovat vasta opintojen alussa, monilla ei edes ns. lähäripisteitä vielä kasassa, eivät he silloin sairaaloihin työhön tule. Vastavalmistuneina taas osaavat varmasti ja jo ennen sitä, kun harkkoja on jo muutama takana.
Sairaanhoitajaopiskelijat harkkaavat paljon, erityisesti sairaaloissa ja lisäksi heille opetetaan mm. juuri noita juttuja koulussa. Se perushoito-osuus on todella lyhyt, lukiotaustaisen sh-opiskelijan oletetaan osaavan ensimmäisen harkan jälkeen eli n. puolen vuoden opiskelun jälkeen lähihoitajan sairaanhoidon ja huolenpidon erikoistumisalan taidot. Lisäksi esim. anatomiaa osaavat siinä vaiheessa jo enemmän kuin lähihoitajat. Osa opiskelijoista on lähihoitajia ja heillä lähihoitajan tiedot ja taidot on jo aloittaessa ja lukiosta tulleiden oletetaan oppivan nopeammin ja tehokkaammin kuin peruskoulunsa juuri päättäneen. Siinä ihan oikeasti on aika iso ero, miten aikuinen motivoitunut ihminen oppii ja opiskelee ja miten juuri ja juuri murrosiästä selvinnyt 16-vuotias, joten opiskelun trahti on aika eri.
Miettikääpä itse itseänne peruskoulun jälkeisenä syksynä ja jos nyt aikuisena oikeasti haluaisitte jotain oppia. Pienehkö ero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se nyt on selvää, että sh opinnot valmentaa paljon enemmän sairaalatyöhön kun lh opinnot. Tietyissä sairaalahommissa lh ja sh voivat olla ihan yhtä hyviä, lh tarvitsee ehkä aluksi enemmän käytännön opastusta ja tietopohja ei ole (ehkä) niin laaja kun sairaanhoitajalla. Sanoin ehkä, koska rimaa hipoen sairaanhoitajaksi valmistuva ei ole välttämättä lähäriä parempi, jos lähäri on panostanut opetettaviin asioihin kunnolla ja jotain on jäänyt päähänkin niistä asioista.
Riippuu ihan niistä hommista siellä sairaalassa soveltuuko ne myös lähärille. Niinkuin täältä on käynyt ilmi, monissa paikoissa sh ja lh tekevät ihan samoja hommia, pieni ero voi olla esim. iv-laitot yms.
Kuka mistäkin hommasta tykkää. Ei kaikki sairaanhoitajatkaan varmaan halua sitä vaativaa ja haastavaa paikkaa Meilahdesta, jos on helpompiakin paikkoja.
Sairaanhoitajalle on vain enemmän mahdollisuuksia, sillä on monia sairaala hommia, joihin ei lähärin papereilla pääse. Sairaalat ottavat enimmäkseen sairaanhoitajia pesteihin, koska ovat enemmän ”käyttökelpoisia” koska voivat koulutuspohjan ansiosta tehdä monenlaista hoitotyötä. Sairaaloissa on melko vähän paikkoja lähihoitajille ja yleensä ne ovat esim. kaupungin sairaaloissa, joissa työ ei välttämättä hirveästi edes eroa jostain ympärivuorokautisesti hoivakodista.
Noin yleisesti ottaen lähihoitajille on kyllä mahdollisuuksia ainakin yhtä paljon kuin sairaanhoitajille. Lähihoitajalla kun voi olla ammatti hyvin monella eri alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole vähätellä, mutta minua kiinnostaa että mitä lähihoitajat tekevät esimerkiksi leikkaussalissa, ensiavussa jne. vaativissa paikoissa? Onko se lähinnä paineiden mittailua, lääkkeen ja instrumenttien ojentelua vai saavatko tehdä jotain "järkevää"?
Oot hieman hukassa. Eivät työskentele leikkaussalissa, eikä ensiavussa, mutta lähihoitajat alkaa olee aika vähissä nykysairaaloissa. Perushoito kuuluu, muuta en osaa sanoa.
Yliopistosairaalat eivät enää palkkaa ollenkaan lähäreitä.
Oys ainakin palkkaa.
Tays ei palkkaa.
Näyttää palkkaavan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat uudet ovat ihan perusfiksuja ihmisiä ja kiinnostuneita kehittymään työssään, eli varmasti oppivat, mutta on se ollut aika järkytys huomata, kuinka vähän he osaavat mitään perushoidon ulkopuolelle menevää. Ja kummallakin kuitenkin koulutus alle 10 vuoden takaa, mutta myös useamman vuoden työkokemus lähihoitajan työstä ja selvä kiinnostus sairaalatyöhön.
Mitä eivät sitten osaa? Eikö ole aika selvää, että uusi ei voi mitään kovin o0sastokohtaista asiaa osata?
No tältä päivältä aika hyvä esimerkki, ja tämä uusi lähihoitaja on nyt ollut perhedytyksessä kaksi viikkoa, mikä on aika paljon, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiksi tulleet sh-opiskelijat saivat perehdytystä 2-3 päivää. Hän oli minun kenttäni mukana ja oli ottanut kontrollit potilaalta, tuli kertomaan, että ovat tosi alhaiset (systolinen 90 tienoissa), kysyin, oliko nopeuttanut tippaa. Ei ollut (ja ei siinä nyt vielä mitään), mutta ei tiennyt, oliko potilaalla tippa, mitä nestettä oli menossa, jos tippa oli tai miksi sitä pitäisi nopeuttaa. Noh, taas osaa varmasti enemmän, kun kerroin miksi. Mutta siis kokonaisuuksien hallinta on aika heikkoa, olennaisiin asioihin ei osata kiinnittää huomiota ja toisaalta sekä kädentaidot että teoriapohjainen ymmärrys esim. haavanhoidosta on vähäistä. Ja ihan tavallisten tarkkailulaitteiden ja taitojen käytössä on jouduttu aloittamaan ihan alusta. EKG on ehkä kerran koulussa harjoiteltu, mutta virtsaresiduaaliultrat ja monitorointi hepreaa, rannesykkeen ehkä löytävät, mutta eivät tunnista flimmeriä, vatsaa eivät osaa tunnustella eivätkä perusneurologisia juttuja tai ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri epiduraalipumpussa kiinni olevan jalkojen voimaa ja koordinaatiota tarkkaillaan ja miten.
Jos jäävät pidemmäksi ajaksi, niin oppivat varmasti kyllä, tosin saattavat tehdä saman, minkä moni muukin meidän entinen lähihoitaja ja karata sh-kouluun, mutta ei se tappio ole sekään.
40
Siis missä lähärin pitää osata tuollaista? Kuulostavat aika vaikeilta hommilta ihmiselle, joka opetetaan jakamaan lääkkeitä ja mittaamaan verenpaine tai hoitamaan lapsia tarhassa. Tai vaihtamaan mummolle vaippaa.
Tarkoitan enemmän hoivapuolta kuin itse hoitoaNo siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.
Niin ja tietysti jokaisen pitää myös esimerkiksi tunnistaa hätätilanteet, laskea NEWS-pisteet ja häyttää MET-ryhmä, tarvittaessa aloittaa elvytys, huomata massiivivuoto myös jos (ja meillä oikeastaan kun) se on sisäinen, huomata peritoniitti, ymmärtää aina tarkkailla pitkin vuoroa pankreatiittipotilaan diureesia ja tietää, mitä tehdä, jos laparatomiahaava repeää pohjia myöten ja suolia tulee ulos (okei, suolet pihalle tason repeämiä olen itsekin nähnyt vain ihan yhden käden sormilla laskettavan määrän, mutta faskiaan asti olevakin, varsinkin, jos sekään ei ole ehjä, on tarpeeksi ikävä ja tietyt asiat pitää osata tehdä heti ennen kuin lääkäri saadaan paikalle saati åpotilas takaisinh leikkuriin.)
Vastaavana hoitajana potilasta ei kovin monta kertaa vuorossa näe, on ihan pakko voida luottaa siihen, että kenttä tietää, mitä tekee. Jos joutuu kulkemaan perässä vahtimassa, ei omia töitään saa millään tehtyä.
40 ja 61
Vähän ihmettelen tuota perusteellista juttuasi mitä kaikkea pitää osata ja ”toki nämä opetamme” mutta en voi valitettavasti jakaa näkemystäsi siinä, että opetus ei menisi päähän ollenkaan lähihoitajalle mutta sairaanhoitaja tajuaa heti. Vähän näin olet asian ilmaissut. Tai huvittavaa kun oli että pitää ymmärtää miksi tehdään sitä tai tätä. Eiköhän se opetettava ymmärrä viimeistään sen jälkeen kun kerrot ja mistä tiedät loppujenlopuksi mitä tietää ja mitä ei ellet erityisemmin tenttaa tai ellei tule ilmi ihan käytännön kautta että on tehnyt jonkin virheen, jolloin voi olettaa, että ei ole tiennyt.
Moni tietää paljonkin, vaikka ei ehkä juuri tiedä jotain pientä nippelitietoa.
Sinä et tainnut ihan ymmärtää noita asioita, joista lainaamasi kirjoittaja kirjoitti ja jota kutsut "nippelitiedoksi." Nuo ovat siis pääasiassa sellaisia asioita, jotka kertovat, että nyt on iso hätä. Siis jos noita ei huomaa tai ymmärrä huomaamaansa, niin potilaalla on iso riski kuolla esim. muutaman tunnin tai seuraavan vuorokauden sisällä tai päätyä tehohoitoon ja vammautua iäksi. Jos nuo jäävät sairaalassa huomaamatta, kyse on hoitovirheestä. Monissa voi löytää itsensä oikeussalista vastaamassa syytteisiin. Ne eivät ole nippelitietoja!
Jakavat ruuat, pukkaavat sängyt ja pyyhkivät perseet.
https://hus.taleo.net/careersection/hus1_external/jobdetail.ftl;jsessio…
https://hus.taleo.net/careersection/hus1_external/jobdetail.ftl;jsessio…
https://hus.taleo.net/careersection/hus1_external/jobdetail.ftl;jsessio…
https://hus.taleo.net/careersection/hus1_external/jobdetail.ftl;jsessio…
Husin työpaikkailmoituksista keräsin joitan vaihtoehtoja lähihoitajalle.
Leikkaussaleissa ei ole lähihoitajia, pääosin vuodeosastot ovat niitä paikkoja missä on myös lähihoitajia. Työnkuva vaihtelee paikasta riippuen aika paljon, mutta voi olla aika pitkälle sama kuin sairaanhoitajalla, yleensä poislukien lääkkeenjako ja tietysti iv-lääkitys. Lääkkeet saa kyllä antaa omille potilailleen, mutta yleisimmin lääkkeenjaon suorittaa sh. Nykyään lh tekee useimmiten myös lääkärinkierrot jne, harvassa paikassa enää on jaettu töiden mukaan, vaan useimmiten mennään omahoitajamallin mukaan. Itse olen työskennellyt sairaaloiden vuodeosastoilla lähihoitajana useammassa eri sairaalassa Uudellamaalla, mutta lopulta opiskelin myös sairaanhoitajan tutkinnon.
No siellä sairaalassa ja nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Nuo ovat tavallisia kenttätyöntekijän töitä esimerkiksi meillä keskussairaalatason kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi pitää ihan oikeasti osata ja ymmärtää sekä teoriassa että käytännössä todella paljon haavoista ja erilaisten leikkausten jälkeisestä ohjauksesta, liikkumisen, syömisen, tarvittavien labrojen yms. suhteen. Tietysti täällä opetetaan. On ihan ymmärrettävää, että uusi työntekijä ei ole ikinä esimerkiksi putsannut isoa haavaa veitsellä, kauhalla ja kyretillä ja aloittanut sen jälkeen siihen alipaineihmuhoitoa ja se kyllä näytetään. Mutta vaikeuksia tulee, jos ei ymmärrä, miksi alipainehoidossa tarvitaan erilaista pohjimmaista materiaalia sen mukaan, onko haavan pohja ihonalaiskudosta tai lihasta vai esim. jännettä tai luuta.
Meillä tosiaan muutama lähihoitaja on ihan vakitoimessa, mutta valtaosa on sairaanhoitajia. Työvoimapulan takia kenttää kuitenkin paljon tekevät sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, mutta nyt kun hävyttömät ovat koulussa tai harkoissa, oli palkattu pari uutta, pidempää sijaisuutta tekevää lähihoitajaa. Meidän omista lähihoitajista pari opiskelee nyt itse sairaanhoitajiksi, joten voi hyvin olla, että nämä uudet saavat jossain vaiheessa heidän toimensa, koska ei niitä varmaankaan viitsitä vaihtaa sh:n toimiksi, koska nytkin sh:n toimiin on vaikea löytää hakijoita.