Testamentin tahallinen sabotointi ammattihenkilön toimesta?

Mä en vieläkään saanut täysin kiinni... Eli onko kyse tämmöisestä tapauksesta, jossa kuollut testamenttaa rahat sisarusten lapsille kaikille sama osuus. Eli esim. veljen kolme lasta saa samat viipaleet kuin siskon ainokainen? Sitten tämä edunvalvoja haastaa tilannetta niin, että tuon "ainoan lapsen" pitäisi saada saman verran kuin veljen kolmen lapsen? Perintöhän menee normaalisti sukuhaaran mukaan eli jos minä ja veli kuoltaisiin tässä, niin mun lapset saisi kumpikin 25% ja veljen ainoa 50% meidän vanhempien rahoista.

Jos tämä ongelma, niin senhän voi tosiaan ohittaa testamentilla. Toisaalta jos sanamuoto on epäselvä, niin edunvalvojan kuuluukin vaatia omalle valvottavalleen oikea osuus, jos tuolla teidän jaolla jää tappiolle. Se on edunvalvojan tehtävä ja lakikin sen määrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Nyt ei täsmää. Sisarusten lapsia on 10? Vai nyt 9 kun yksi näistä on kuollut. Nämä 9 perii? Mistä se aloituksen jako sitten tulee. Kuka jää edunvalvojan mielestä perinnöttä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Lähtökohtaisesti perintö jaetaan sukuhaarojen kesken tasan. Eli jos jollain sisaruksella on 3 lasta ja jollain toisella 1, tämä 1 lapsi saa yhtä paljon kuin nämä 3 yhteensä. Tämä on se normaali tapa jalaa perintö.

tuo taitaa koskea lähinnä alenevassa polvessa olevia että kaikki haarat saavat yhtä paljon. tässä tapauksessa kaikki mukana olijat on mukana pelkästään sen takia, kun heität on testamentissa mainittu.

Pallo meni maaliin pelaajan jalan toimesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Lähtökohtaisesti perintö jaetaan sukuhaarojen kesken tasan. Eli jos jollain sisaruksella on 3 lasta ja jollain toisella 1, tämä 1 lapsi saa yhtä paljon kuin nämä 3 yhteensä. Tämä on se normaali tapa jalaa perintö.

tuo taitaa koskea lähinnä alenevassa polvessa olevia että kaikki haarat saavat yhtä paljon. tässä tapauksessa kaikki mukana olijat on mukana pelkästään sen takia, kun heität on testamentissa mainittu.

Kyllä sisaruksen lapset perivät ilman testamenttiakin ja tällä periaatteella (jos lähempiä perillisiä ei ole). Sen sijaan Suomessa serkut eivät peri, paitsi testamentilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Nyt sisaruksen lapsi on kuollut

Aloituksessa: kun testamentin tekijä tarkoitti ettei kuolleet sisarusten lapset saa perintöä, mutta edunvalvoja tulkitsee ettei kuolleen sisaruksen lapset saa perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun et kerro, mitä testamentissa IHAN OIKEASTI SANATARKASTI lukee, ei pysty sanomaan. On ihan mahdollista, että se edunvalvoja on oikeassa ja te muut väärässä. Silloin TEIDÄN tulkinta jaosta on se, joka ei pätisi oikeudessa. Niin kuin ei nyt nöytä pätevänkään.

Takerrut nyt väärään asiaan.

Valtakirjalla asiaa ajava henkilö on itse ollut paikalla ja myös todistajat ovat olleet paikalla ja he kaikki ovat sitä mieltä että testamentin "kuolleet" maininnalla tarkoitettiin kuolleita lapsenlapsia eikä perittävän kuolleita sisaruksia ja heidän lapsiaan.

Testamenin tekijä on tehnyt testamentin sisarustensa lapsille mutta ei kuolleille lapsille. Edunvalvoja vääntää asiaa testamentin tekijän halua vastaan. Tämä on se fakta ja jolle löytyy todistajat.

ap.

Miten tämä sopii aloituksen jakoon

Siten että yritetetään läpi mallia jossa edunvalvojan perillinen saa edunvalvojan tulkinnan läpi (että 1 jää ilman perintöä)  ja muut 9 nouudattavat vainajan tosiasiallista tahtoa ja jakavat lopun perinnön tasan.

Tätä juuri kysyinkin että voiko testamentista mennä läpi 2 mallia?

ap.

Pesänjakajahan päättää kumman tai minkä jaon tekee

Puhe maistraatista tarkoittaako se nyt sitten tätä pesänjakajaa? Katsoin että menee pesänjakajalle (?) jos  jollain on ulosmittauksessa jotain asioita,  tai perilliset ei pääse yhteisymmärrykseen perinnöstä.

Tämä kuulostaa jo järkevältä kuviolta, koska testamentin ylös kirjannut henkilö ja todistaja ovat ilmoittaneet maistraattiin vainajan tahdon , vaikka kirjaus testamentissa on ristiriitainen.

Mitään muuta en haluakkaan, kuin että tähän asiaan tulisi joku tolkku.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Nyt sisaruksen lapsi on kuollut

Aloituksessa: kun testamentin tekijä tarkoitti ettei kuolleet sisarusten lapset saa perintöä, mutta edunvalvoja tulkitsee ettei kuolleen sisaruksen lapset saa perintöä.

Tätä on vaikea ymmärtää. Eihän kuolleet voi saada perintöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Tätä kohtaa en tässä nyt tajua. Jos sekä sisar, että sisaren lapsi on kuolleet, eikä ole enää siinä haarassa perillisiä, niin kelle tää osuus nyt sitten ap:n mielestä kuuluisi mennä? Kuolluthan ei peri. Jos ei perillisiä tällä sisaren lapsella ole, niin eihän siitä mitään voi kukaan periäkään, vaan se koko potti jaetaan muiden sisarusten lasten kesken.

Ehkä ap helpottaisi jos laittaisit sen testamentin tekstin ja selventäisit vähän tuota perijöiden jakaantumista. Esim. sisaruksella 1 on kaksi elossa olevaa lasta, sisaruksella 2 on yksi elossa oleva lapsi, sisaruksella 3 on ollut yksi lapsi, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.

Siis perijöitä on joko 9 tai 10 sen mukaan, kumman tulkinnan mukaan perintö jaetaan? Ap:n mukaan verottajalta on tullut päätös, että veroa ei mene. Tällä perusteella jaettavaa on yhteensä korkeintaan 200 000. Muuten menisi perintöveroa.

Jos 200 000 euron perintö jaetaan ap:n ajaman tulkinnan mukaan, saa kukin perillinen 20 000 euroa. Jos se jaetaan edunvalvojan ajaman tulkinnan mukaan, saa edunvalvonnassa oleva 22 222 euroa, ja loput perilliset jakavat loppuosan. Jos he sopivat, että myös kuolleen sisaruksen lapsi saa saman suuruisen osan kuin muutkin, saa kukin perintöä 19 753 euroa. Kukin lopuista perillisistä saa siis 247 euroa vähemmän kuin silloin, jos perintö jaetaan ap:n ajaman tulkinnan mukaan. Minä kyllä ap:na kovasti harkitsisin, kuinka paljon tällaisen summan vuoksi kannattaa riidellä.

Jos jaettavaa on vähemmän kuin 200 000 euroa, on myös ero eri jakotapojen välillä vastaavasti pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Nyt sisaruksen lapsi on kuollut

Aloituksessa: kun testamentin tekijä tarkoitti ettei kuolleet sisarusten lapset saa perintöä, mutta edunvalvoja tulkitsee ettei kuolleen sisaruksen lapset saa perintöä.

Maalaisit hiukan laveammalla pensselillä, eikä takertua yksityiskohtiin vai ajattelitko että tulen omalla nimelläni esittämään asiaani?

ap.

Pesänjakaja tai riitely oikeudessa tulee tämän kokoisessa perinnössä ihan varmasti kalliimmaksi kuin se ero, joka on näiden kahden jakotavan välillä perintöosuuksissa. Toki, jos muille perijöille on tärkeintä se, että kukaan ei saa toisia enemmän (vaikka lopputulos olisikin se, että kaikki saavat vähemmän kuin mitä he saisivat pesänjakajan tulkinnan mukaan), niin sitten pesänjakaja tai oikeusprosessi voi kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Tätä kohtaa en tässä nyt tajua. Jos sekä sisar, että sisaren lapsi on kuolleet, eikä ole enää siinä haarassa perillisiä, niin kelle tää osuus nyt sitten ap:n mielestä kuuluisi mennä? Kuolluthan ei peri. Jos ei perillisiä tällä sisaren lapsella ole, niin eihän siitä mitään voi kukaan periäkään, vaan se koko potti jaetaan muiden sisarusten lasten kesken.

Ehkä ap helpottaisi jos laittaisit sen testamentin tekstin ja selventäisit vähän tuota perijöiden jakaantumista. Esim. sisaruksella 1 on kaksi elossa olevaa lasta, sisaruksella 2 on yksi elossa oleva lapsi, sisaruksella 3 on ollut yksi lapsi, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.

Vaikka kuolleella sisaruksella on kuollut lapsi, niin mikään ei estä sitä että kuolleella sisaruksella on useampi lapsi jotka on elossa.

Koitaisit keskittyä asiaan, eikä toimia vainukoiran tavoin salaliittoa etsien.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Nyt sisaruksen lapsi on kuollut

Aloituksessa: kun testamentin tekijä tarkoitti ettei kuolleet sisarusten lapset saa perintöä, mutta edunvalvoja tulkitsee ettei kuolleen sisaruksen lapset saa perintöä.

Maalaisit hiukan laveammalla pensselillä, eikä takertua yksityiskohtiin vai ajattelitko että tulen omalla nimelläni esittämään asiaani?

ap.

Kumpi on kuollut?

Vierailija kirjoitti:

Saako edunvalvoja jotain taloudellista etua siitä että mitä enemmän ajaa asiakkaansa etua. Joka kerralta erikseen joku summa?

ap.

Jotkut ammattilaiset laskuttavat osittain perittävän summan mukaan. Ei on täysin kiinteää summaa, on vain joku lähtösi ma ja sitten perittävä summa vaikuttaa ammattilaisen loppusummaan. Mitä isompi perinto niin sitä isompi loppusumma.

Näin ainakin meillä oli toisessa kuolintapauksen laskun kohdalla. Asiantuntija hoiti kuolleen erään asian ja lähtöhinta oli tietty summa X, johon vaikutti myös perittävä summa. Mitä isompi niin sitä isompi laskukin.

Minä en nyt ymmärrä ap:n aloitusta, sen verran kankeaa kieltä hän käyttää. Mitä ihmettä tämäkin tarkoittaa: "Yhdellä näistä 10 on edunvalvoja joka ei hyväksy 1 kymmenestä oikeutta perintöön, koska tulkitsee testamenttia asiakkaansa eduksi, koska testamentissa on maininta kuolleista, joka sai sotkun aikaan, kun testamentin tekijä tarkoitti ettei kuolleet sisarusten lapset saa perintöä, mutta edunvalvoja tulkitsee ettei kuolleen sisaruksen lapset saa perintöä."

Eipä kuollut ketään peri. Kuolleiden lapset saattavat periä, mutta onko sisarusten kuolleilla lapsilla jo lapsia? Nyt meni minulla jo tukka kiharaan.

Joka tapauksessa ammattihenkilö - jolla ap siis tarkoittanee asianajajaa - ei tahallaan "sabotoi" perinnönjakoa. Hän tekee työtään eli puolustaa hänet palkanneen perillisen etua. Se, että hän siten pienentää ap:n saamaa perintöosaa, on voi voi. Ikävää ap:n kannalta, muttei "sabotointia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Tätä kohtaa en tässä nyt tajua. Jos sekä sisar, että sisaren lapsi on kuolleet, eikä ole enää siinä haarassa perillisiä, niin kelle tää osuus nyt sitten ap:n mielestä kuuluisi mennä? Kuolluthan ei peri. Jos ei perillisiä tällä sisaren lapsella ole, niin eihän siitä mitään voi kukaan periäkään, vaan se koko potti jaetaan muiden sisarusten lasten kesken.

Ehkä ap helpottaisi jos laittaisit sen testamentin tekstin ja selventäisit vähän tuota perijöiden jakaantumista. Esim. sisaruksella 1 on kaksi elossa olevaa lasta, sisaruksella 2 on yksi elossa oleva lapsi, sisaruksella 3 on ollut yksi lapsi, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.

Vaikka kuolleella sisaruksella on kuollut lapsi, niin mikään ei estä sitä että kuolleella sisaruksella on useampi lapsi jotka on elossa.

Koitaisit keskittyä asiaan, eikä toimia vainukoiran tavoin salaliittoa etsien.

ap.

Mikä täsmää tähän sinun jakoon? Yksi sisarus ja hänen yksi lapsi on kuollut. Toinen hänen laosistaan on elossa ja hän ei edunvalvojan mukaan saisi mitään? Loput 9 on muiden sisarusten lapsia?

Sinun mielestä myös tämä yksi kuolleen sisaruksen lapsi voisi saada 1/9?

Oletko sinä tämä?

Vierailija kirjoitti:

Saako edunvalvoja jotain taloudellista etua siitä että mitä enemmän ajaa asiakkaansa etua. Joka kerralta erikseen joku summa?

ap.

Totta kai mitä pidempi työpesti niin sitä isompi lasku tulee.

Vai meinaatko että se laskuttaisi 1 TUNNIN työstä saman kuin 1 KUUKAUDEN työstä.

Haloo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Tätä kohtaa en tässä nyt tajua. Jos sekä sisar, että sisaren lapsi on kuolleet, eikä ole enää siinä haarassa perillisiä, niin kelle tää osuus nyt sitten ap:n mielestä kuuluisi mennä? Kuolluthan ei peri. Jos ei perillisiä tällä sisaren lapsella ole, niin eihän siitä mitään voi kukaan periäkään, vaan se koko potti jaetaan muiden sisarusten lasten kesken.

Ehkä ap helpottaisi jos laittaisit sen testamentin tekstin ja selventäisit vähän tuota perijöiden jakaantumista. Esim. sisaruksella 1 on kaksi elossa olevaa lasta, sisaruksella 2 on yksi elossa oleva lapsi, sisaruksella 3 on ollut yksi lapsi, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.

Vaikka kuolleella sisaruksella on kuollut lapsi, niin mikään ei estä sitä että kuolleella sisaruksella on useampi lapsi jotka on elossa.

Koitaisit keskittyä asiaan, eikä toimia vainukoiran tavoin salaliittoa etsien.

ap.

Miksi se kuollut lapsi pitää erikseen mainita, koska hän kuollut ja hänellä ei ole perillisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo tulkinta muuta mitä jos vainajan sisarukset ovat jo kuolleet?

Perittävä teki testamentin sisarustensa lapsille mutta ei sisarusten kuolleille lapsille.

Edunvalvoja-ammattimies on vääntänyt asian niin että testamentti ei koska perittävän kuolleitten sisarusten sa lapsia, ja tämä ei ole todistajienkaan mukaan testamentin tekijän tahto.

ap.

perittävän joku sisaren lapsi on kuollut ja nyt edunvalvoja katsoo että testamentin tekijän sisaruksen lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa tilalle. onko tilanne siis tuollainen?

Sisaruksen lapsi on kuollut mutta hänellä ei ole perillisiä. Koko maininta kuolleista oli testamentin laatijan (laatija= joka kirjasi vainajan tahtoa ylös)oma ajatus  jota nyt sitten katuu sitä. Ammattilakimies on alkanut vääntää asiaa sille uralle joka ei ollut vainajan tahto.

Tässä on siis kyse siitä että sisarusten lapset olisi jakaneet perinnön vainajan tosiasiallisen halun mukaan kaikille tasan, mutta eräällä on edunvalvoja (lakimies) joka ajaa oman valvottavan etua ja haluaa tulkita testamenttia asiakkaansa eduksi.

ap.

Tätä kohtaa en tässä nyt tajua. Jos sekä sisar, että sisaren lapsi on kuolleet, eikä ole enää siinä haarassa perillisiä, niin kelle tää osuus nyt sitten ap:n mielestä kuuluisi mennä? Kuolluthan ei peri. Jos ei perillisiä tällä sisaren lapsella ole, niin eihän siitä mitään voi kukaan periäkään, vaan se koko potti jaetaan muiden sisarusten lasten kesken.

Ehkä ap helpottaisi jos laittaisit sen testamentin tekstin ja selventäisit vähän tuota perijöiden jakaantumista. Esim. sisaruksella 1 on kaksi elossa olevaa lasta, sisaruksella 2 on yksi elossa oleva lapsi, sisaruksella 3 on ollut yksi lapsi, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.

Vaikka kuolleella sisaruksella on kuollut lapsi, niin mikään ei estä sitä että kuolleella sisaruksella on useampi lapsi jotka on elossa.

Koitaisit keskittyä asiaan, eikä toimia vainukoiran tavoin salaliittoa etsien.

ap.

Mikä täsmää tähän sinun jakoon? Yksi sisarus ja hänen yksi lapsi on kuollut. Toinen hänen laosistaan on elossa ja hän ei edunvalvojan mukaan saisi mitään? Loput 9 on muiden sisarusten lapsia?

Sinun mielestä myös tämä yksi kuolleen sisaruksen lapsi voisi saada 1/9?

Oletko sinä tämä?

Vai 1/10 osaa. Se 11. lapsi on kuollut