Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi tutkimus:digitaalisuus ja ilmiöoppiminen heikentävät oppimistuloksia
18.11.2018 |
Päivän Hesarissa on juttu uudesta tutkimuksesta, jonka mukaa digitaalisuus ja ilmiöoppiminen kumpikin heikentää oppimistuloksia. Erot lasten kotitaustoissa myös vaikuttavat aiempaa enemmän. Tutkimuksen mukaan vähän koulutettujen ja muiden riskiryhmien lasten tulokset heikkenivät eniten.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.
Jos lujuuslaskija ei osaa oikeasti laskea ja mitoittaa, vaan on täysin ohjelmien varassa, niin ongelmissa ollaan.
Työkaveri aikoinaan löysi asiakkaan firman mitoitusohjelmassa olleen virheen, kun ihmetteli asiakkaalta tulleita speksejä.
Lujuuslaskenta insinööritoimistoissa on lähinnä kertolaskua. Ei juuri kukaan osaa mennä lujarin kautta niihin kaavoihin sisälle ja kertoa mitä siellä tapahtuu... Tahtoo siis sanoa, että se sun työkaveri huomasi sen virheen koska tuloksissa ei ollut mitään järkeä. Ei sen takia, että osaisi laskea sen paremmin kuin sen laskennan tehnyt tyyppikään. Se (luultavasti junnu) ei vaan ollut huomannut että nyt tulee vähän outoja tuloksia.
Mutta siis olen siinä samaa mieltä, että paperilla ja kynällä noita laskuja pitää (ja näin myös tehdään) jauhaa sen verran että syntyy käsitys järkevistä arvoista. Ja jonkunlainen vainu mikä voisi olla pielessä jos tulokset heittävät johonki nsuuntaan.
Nythän on niin, että lukiossa ollaan todella moderneja. Kaikki laskennat tehdään tietokoneilla. Eräs vaikutusvaltainen visionääri hehkuttaa, että esim. integraalikaavoja ynnä muita kaavoja ei tule opetella ulkoa, vaan mietitään mihin matematiikkaa voisi soveltaa. Yliopistossa ollaan taas todella vanhanaikaisia. Meillä lasketaan paperilla kynää käyttäen ja usein peruslaskinkin on kielletty.
Nythän on käynyt niin, että yläasteelle tultaessa joudutaan kertaamaan ja paikkaamaan alakoululaisten heikkoa matematiikan osaamista. Lukiossa joudutaan paikkaamaan yläasteelaisten huonoa matematiikan osaamista. Yliopistossa joudutaan paikkaamaan opiskelijoiden huonoa matematiikan osaamista. Miksi näin? Appsit, joilla alakoululaiset pelaavat matematiikkapelejä, piti tehdä oppimisesta hauskaa ja tehokasta. Miksi tämä näkyy vain huonontuneina tuloksina?
Laskin on kielletty vain tenteissä eikä sillä yleensä edes tekisi mitään. Kotitehtävissä ja vastaavissa tarvitaan matlabia, maplea, mathematicaa tai vastaavaa. Ei kaikissa tehtävissä mutta monissa hieman kurssista riippuen
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matikan laskuja kun voi monia laskea monella tapaa.. Nyt vaikuttaa siltä, että itse asia jää sekamelskaksi lapselle, kun opetetaan viisi erilaista tapaa laskea sama asia. Siinä ajetaan kai sitä takaa, että jokaisella on omanlainen oppimistyyli ja asia voi loksahtaa perille kokeilemalla laskea tehtävä eri tavalla. Mutta kun matikassa olisi tärkeää TOISTOT niin, että kehittyy laskuRUTIINI. Nyt hypitään sinne tänne tonne ja lasketaan kerran, pari kullakin tavalla ja kun aikaa kuluu hieman, on unohtunut, että millä ihmeen tavalla tällainen tehtävä ratkaistaan! Ei kehity vankkaa perustaa ja rutiinia perustehtäviin.
Kaipa vanhempien tehtävä sitten olisi monistaa laskutehtäviä kotona isot pinot, jotta tulee toistoa riittävästi sille juuri omalle lapselle parhaiten soveltuvalla laskutavalla?
Yksi konkreettinen asia, mikä heikentää oppimistuloksia on varmasti se, että kirjoja kierrätetään! Niihin ei siis saa enää tehdä muistiinpanoja eikä alleviivauksia. Ainakin itsellä on vahva visuaalinen muisti ja tapa oppia asioita. Muistan, miten tärkeää oli se, että saa alleviivata tekstiä ja tehdä omia merkintöjä sivuille!
Ei kirjoja välttämättä tarvita oppimiseen. Meidän lapsilla kun he kävivät USAssa koulua oli yksi koulukirja - American Nation-niminen tiiliskivi, jota käytettiin historiassa, sosiologiassa, yhteiskuntaopissa ja maantiedossa. Sitä säilytettiin koulussa eikä sitä tuotu kotiin kuin aivan poikkeustapauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin surullista. Uudistuksia tehtiin osin siksi, että pojat pärjää heikommin "tytöille rakennetussa" peruskoulussa. Pitää olla kiinnostavaa myös pojille, tekemistä ja toimintaa, pitää saada toteuttaa omia kiinnostuksia.
No, ketkä kärsii uudistuksista? Pojat.
Näinpä. Niin ilkeä olen, että koen huvittavana kun tämä läsähtää nyt niiden urpojen naamalle, jotka muutama vuosi sitten lässytti kuinka "monotoninen ulkoaoppiminen ja kirjasta teorian pänttääminen sopii mielikuvituksettomille tyttölapsille, jotka ei kuitenkaan opi ja ymmärrä asioita käytännössä. Poikalapset taas vaativat virikkeitä ja haluavat oivaltaa asiat (kuten fysiikan ja matematiikan lait, sekä evoluutioteorian ja vuoristojen syntytavan...) itse, sillä jokaisen pojan sisällä on oman elämänsä Jaques Costeau.."
Poikien puolesta harmittaa kyllä.
Oli siellä meitä muitakin poikien puolustajia. Jotka olivat sitä mieltä, että pojat tarvivat kovaa kuria eivätkä mitään oivalluksen aiheuttamia elämyksiä.
Pojat tarvitsevat sen oivallauksen, että läksyt on tehtävä, tunnilla kuunneltava ja kokeisiin luettava.
Eikä tuota saa aikaan millään koulu huvikummuksi mentaliteetilla, eihän vain ole liian tylsää eihän.
Tylsyyden kestäminen, sinnikkyys ja töiden tekeminen...
Vierailija kirjoitti:
Yksi konkreettinen asia, mikä heikentää oppimistuloksia on varmasti se, että kirjoja kierrätetään! Niihin ei siis saa enää tehdä muistiinpanoja eikä alleviivauksia. Ainakin itsellä on vahva visuaalinen muisti ja tapa oppia asioita. Muistan, miten tärkeää oli se, että saa alleviivata tekstiä ja tehdä omia merkintöjä sivuille!
Vihkoihin tehdään muistiinpanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi konkreettinen asia, mikä heikentää oppimistuloksia on varmasti se, että kirjoja kierrätetään! Niihin ei siis saa enää tehdä muistiinpanoja eikä alleviivauksia. Ainakin itsellä on vahva visuaalinen muisti ja tapa oppia asioita. Muistan, miten tärkeää oli se, että saa alleviivata tekstiä ja tehdä omia merkintöjä sivuille!
No jaa. Enpä kyllä muista, että oisin ala- tai yläasteella ikinä tehnyt mitään muistiinpanoja tai alleviivauksia. Tekikö muka joku? Lukiossahan saa omille kirjoille tehdä sitten jo mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.
Jos lujuuslaskija ei osaa oikeasti laskea ja mitoittaa, vaan on täysin ohjelmien varassa, niin ongelmissa ollaan.
Työkaveri aikoinaan löysi asiakkaan firman mitoitusohjelmassa olleen virheen, kun ihmetteli asiakkaalta tulleita speksejä.
Lujuuslaskenta insinööritoimistoissa on lähinnä kertolaskua. Ei juuri kukaan osaa mennä lujarin kautta niihin kaavoihin sisälle ja kertoa mitä siellä tapahtuu... Tahtoo siis sanoa, että se sun työkaveri huomasi sen virheen koska tuloksissa ei ollut mitään järkeä. Ei sen takia, että osaisi laskea sen paremmin kuin sen laskennan tehnyt tyyppikään. Se (luultavasti junnu) ei vaan ollut huomannut että nyt tulee vähän outoja tuloksia.
Mutta siis olen siinä samaa mieltä, että paperilla ja kynällä noita laskuja pitää (ja näin myös tehdään) jauhaa sen verran että syntyy käsitys järkevistä arvoista. Ja jonkunlainen vainu mikä voisi olla pielessä jos tulokset heittävät johonki nsuuntaan.
Nythän on niin, että lukiossa ollaan todella moderneja. Kaikki laskennat tehdään tietokoneilla. Eräs vaikutusvaltainen visionääri hehkuttaa, että esim. integraalikaavoja ynnä muita kaavoja ei tule opetella ulkoa, vaan mietitään mihin matematiikkaa voisi soveltaa. Yliopistossa ollaan taas todella vanhanaikaisia. Meillä lasketaan paperilla kynää käyttäen ja usein peruslaskinkin on kielletty.
Nythän on käynyt niin, että yläasteelle tultaessa joudutaan kertaamaan ja paikkaamaan alakoululaisten heikkoa matematiikan osaamista. Lukiossa joudutaan paikkaamaan yläasteelaisten huonoa matematiikan osaamista. Yliopistossa joudutaan paikkaamaan opiskelijoiden huonoa matematiikan osaamista. Miksi näin? Appsit, joilla alakoululaiset pelaavat matematiikkapelejä, piti tehdä oppimisesta hauskaa ja tehokasta. Miksi tämä näkyy vain huonontuneina tuloksina?
Laskin on kielletty vain tenteissä eikä sillä yleensä edes tekisi mitään. Kotitehtävissä ja vastaavissa tarvitaan matlabia, maplea, mathematicaa tai vastaavaa. Ei kaikissa tehtävissä mutta monissa hieman kurssista riippuen
eri
Missä laskin on kielletty? Peruskoulun yläasteella on edelleen käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Suomi ei muuten osallistunut 2015 lainkaan 8-luokan timms-tutkimukseen?
Nyt lukiota uudistetaan taas. Uudet opsit tulossa 2020. Kursseista luovutaan. Tilalle tulee opintokokonisuudet ja opintopisteet. Opintokokonaisuuksien avulla päästään oppiaineideen välisestä pirstaleisuudesta ja saadaan holistinen näkemys maailmaan ilmiökokonaisuudesta.
Tietokoneistetulla matematiikalla saadaan integroitua laskuja käytännöllisesti muihin aineisiin. Matematiikan teorian merkitys pienenee, käytännön sovellusten kasvaa. Prosenttilaskut onnistuvat helposti tietokoneella ja asioden oppimistaso mitataan modernisti digitaalisissa matematiikan ylioppilaskirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Kuuluin itse riskiryhmään peruskoulussa ja lukiossa ja kuulun tavallaan edelleen. Peruskoulussa ja lukiossa pysyin vielä mukana, koska opetus oli perinteistä. Ei omasta oppimisesta ja itsensä opetuksesta yksinkertaisesti pysty eikä jaksa ottaa vastuuta, jos elämässä on liikaa muita murheita eikä kukaan kotona tue eikä auta. Ainoastaan haukutaan. Meillä oli kotona väkivaltaa monessa muodossa, sadistista kiusaamista, alkoholismia, rakkaudettomuutta ja äärimmäistä ankaruutta. Jos olisin joutunut ottamaan vielä täysin vastuun omasta oppimisestani ja itseni opettamisesta, kun teininä olin muutenkin itsetuhoinen, vakavasti masentunut ja ahdistunut ja traumatisoitunut, olisin pudonnut täysin. Perinteisessä koulussa pärjäsin ihan kohtuullisesti, koska jaksoin keskittyä ja kuunnella tunneilla. Kotona en jaksanut tehdä enää mitään ja välttelin kotona olemista.
Aikuisena opiskelu korkeakoulussa on yhtä tuskaa uudistusten kanssa. Pärjään työelämässä ja teen töitä paljon elättääkseni itse itseni. Kelan reilu 200 euroa kuussa ei riitä mihinkään ja tulorajat on liian tiukat, joten ennemmin jätän tuet nostamatta ja elän palkkarahoilla. En vaan saa saatettua opintoja loppuun, koska kontaktiopetusta ei ole, selkeitä tehtäviä ja järjestystä ei ole, kukaan ei ohjaa ja auta isommissa töissä, osa opettajista ei vastaa viesteihin, sähköiset järjestelmät ovat sokkeloisia, vaikeita käyttää ja niitä on liikaa. Ja motivaatio on nollissa, koska en halua opettaa itse itseäni, vaan haluaisin oppia ns. viisaammilta, haluaisin nähdä muita opiskelijoita, haluaisin käydä luennoilla ja haluaisin, että päivissäni olisi oppimisen mukainen selkeä järjestys. Itse en vain osaa sellaista luoda.
Onko teillä koulussa saatavissa opinto-ohjausta, jonka avulla saisit opinnot loppuun?
Opinto-ohjaaja tekee sitä samaa mitä koko muukin opetustoimi: tee itse, ota selvää itse, jospa sinä itse selvittäisit, opeta itseäsi. Tekee samaa ystävälleni, jolla todettiin keskittymishäiriö. Että nyt vaan itse teet itsenäisesti ja teet itsellesi aikataulusuunnitelman, milloin otat selvää itse ja opetat itse itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.
Jos lujuuslaskija ei osaa oikeasti laskea ja mitoittaa, vaan on täysin ohjelmien varassa, niin ongelmissa ollaan.
Työkaveri aikoinaan löysi asiakkaan firman mitoitusohjelmassa olleen virheen, kun ihmetteli asiakkaalta tulleita speksejä.
Lujuuslaskenta insinööritoimistoissa on lähinnä kertolaskua. Ei juuri kukaan osaa mennä lujarin kautta niihin kaavoihin sisälle ja kertoa mitä siellä tapahtuu... Tahtoo siis sanoa, että se sun työkaveri huomasi sen virheen koska tuloksissa ei ollut mitään järkeä. Ei sen takia, että osaisi laskea sen paremmin kuin sen laskennan tehnyt tyyppikään. Se (luultavasti junnu) ei vaan ollut huomannut että nyt tulee vähän outoja tuloksia.
Mutta siis olen siinä samaa mieltä, että paperilla ja kynällä noita laskuja pitää (ja näin myös tehdään) jauhaa sen verran että syntyy käsitys järkevistä arvoista. Ja jonkunlainen vainu mikä voisi olla pielessä jos tulokset heittävät johonki nsuuntaan.
Nythän on niin, että lukiossa ollaan todella moderneja. Kaikki laskennat tehdään tietokoneilla. Eräs vaikutusvaltainen visionääri hehkuttaa, että esim. integraalikaavoja ynnä muita kaavoja ei tule opetella ulkoa, vaan mietitään mihin matematiikkaa voisi soveltaa. Yliopistossa ollaan taas todella vanhanaikaisia. Meillä lasketaan paperilla kynää käyttäen ja usein peruslaskinkin on kielletty.
Nythän on käynyt niin, että yläasteelle tultaessa joudutaan kertaamaan ja paikkaamaan alakoululaisten heikkoa matematiikan osaamista. Lukiossa joudutaan paikkaamaan yläasteelaisten huonoa matematiikan osaamista. Yliopistossa joudutaan paikkaamaan opiskelijoiden huonoa matematiikan osaamista. Miksi näin? Appsit, joilla alakoululaiset pelaavat matematiikkapelejä, piti tehdä oppimisesta hauskaa ja tehokasta. Miksi tämä näkyy vain huonontuneina tuloksina?
Ihmisillä ei ole enää suuruusluokkien tajua. Edes ilmeisiä laskuvirheitä ei havaita, kun sokeasti uskotaan, että kaava laskee oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.
Jos lujuuslaskija ei osaa oikeasti laskea ja mitoittaa, vaan on täysin ohjelmien varassa, niin ongelmissa ollaan.
Työkaveri aikoinaan löysi asiakkaan firman mitoitusohjelmassa olleen virheen, kun ihmetteli asiakkaalta tulleita speksejä.
Lujuuslaskenta insinööritoimistoissa on lähinnä kertolaskua. Ei juuri kukaan osaa mennä lujarin kautta niihin kaavoihin sisälle ja kertoa mitä siellä tapahtuu... Tahtoo siis sanoa, että se sun työkaveri huomasi sen virheen koska tuloksissa ei ollut mitään järkeä. Ei sen takia, että osaisi laskea sen paremmin kuin sen laskennan tehnyt tyyppikään. Se (luultavasti junnu) ei vaan ollut huomannut että nyt tulee vähän outoja tuloksia.
Mutta siis olen siinä samaa mieltä, että paperilla ja kynällä noita laskuja pitää (ja näin myös tehdään) jauhaa sen verran että syntyy käsitys järkevistä arvoista. Ja jonkunlainen vainu mikä voisi olla pielessä jos tulokset heittävät johonki nsuuntaan.
Nythän on niin, että lukiossa ollaan todella moderneja. Kaikki laskennat tehdään tietokoneilla. Eräs vaikutusvaltainen visionääri hehkuttaa, että esim. integraalikaavoja ynnä muita kaavoja ei tule opetella ulkoa, vaan mietitään mihin matematiikkaa voisi soveltaa. Yliopistossa ollaan taas todella vanhanaikaisia. Meillä lasketaan paperilla kynää käyttäen ja usein peruslaskinkin on kielletty.
Nythän on käynyt niin, että yläasteelle tultaessa joudutaan kertaamaan ja paikkaamaan alakoululaisten heikkoa matematiikan osaamista. Lukiossa joudutaan paikkaamaan yläasteelaisten huonoa matematiikan osaamista. Yliopistossa joudutaan paikkaamaan opiskelijoiden huonoa matematiikan osaamista. Miksi näin? Appsit, joilla alakoululaiset pelaavat matematiikkapelejä, piti tehdä oppimisesta hauskaa ja tehokasta. Miksi tämä näkyy vain huonontuneina tuloksina?
Laskin on kielletty vain tenteissä eikä sillä yleensä edes tekisi mitään. Kotitehtävissä ja vastaavissa tarvitaan matlabia, maplea, mathematicaa tai vastaavaa. Ei kaikissa tehtävissä mutta monissa hieman kurssista riippuen
eri
Missä laskin on kielletty? Peruskoulun yläasteella on edelleen käytössä.
Taisi puhua lukiosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.
Jos lujuuslaskija ei osaa oikeasti laskea ja mitoittaa, vaan on täysin ohjelmien varassa, niin ongelmissa ollaan.
Työkaveri aikoinaan löysi asiakkaan firman mitoitusohjelmassa olleen virheen, kun ihmetteli asiakkaalta tulleita speksejä.
Lujuuslaskenta insinööritoimistoissa on lähinnä kertolaskua. Ei juuri kukaan osaa mennä lujarin kautta niihin kaavoihin sisälle ja kertoa mitä siellä tapahtuu... Tahtoo siis sanoa, että se sun työkaveri huomasi sen virheen koska tuloksissa ei ollut mitään järkeä. Ei sen takia, että osaisi laskea sen paremmin kuin sen laskennan tehnyt tyyppikään. Se (luultavasti junnu) ei vaan ollut huomannut että nyt tulee vähän outoja tuloksia.
Mutta siis olen siinä samaa mieltä, että paperilla ja kynällä noita laskuja pitää (ja näin myös tehdään) jauhaa sen verran että syntyy käsitys järkevistä arvoista. Ja jonkunlainen vainu mikä voisi olla pielessä jos tulokset heittävät johonki nsuuntaan.
Nythän on niin, että lukiossa ollaan todella moderneja. Kaikki laskennat tehdään tietokoneilla. Eräs vaikutusvaltainen visionääri hehkuttaa, että esim. integraalikaavoja ynnä muita kaavoja ei tule opetella ulkoa, vaan mietitään mihin matematiikkaa voisi soveltaa. Yliopistossa ollaan taas todella vanhanaikaisia. Meillä lasketaan paperilla kynää käyttäen ja usein peruslaskinkin on kielletty.
Nythän on käynyt niin, että yläasteelle tultaessa joudutaan kertaamaan ja paikkaamaan alakoululaisten heikkoa matematiikan osaamista. Lukiossa joudutaan paikkaamaan yläasteelaisten huonoa matematiikan osaamista. Yliopistossa joudutaan paikkaamaan opiskelijoiden huonoa matematiikan osaamista. Miksi näin? Appsit, joilla alakoululaiset pelaavat matematiikkapelejä, piti tehdä oppimisesta hauskaa ja tehokasta. Miksi tämä näkyy vain huonontuneina tuloksina?
Laskin on kielletty vain tenteissä eikä sillä yleensä edes tekisi mitään. Kotitehtävissä ja vastaavissa tarvitaan matlabia, maplea, mathematicaa tai vastaavaa. Ei kaikissa tehtävissä mutta monissa hieman kurssista riippuen
eri
Missä laskin on kielletty? Peruskoulun yläasteella on edelleen käytössä.
Taisi puhua lukiosta
Lukiossa ei kauheasti tarvitse matlabia osata
Myös varhaiskasvatuksen puolella pari askelta taaksepäin.
T.Lto
Suomessa ei siis osata käyttää digilaitteita oppimisen välineenä vaan kuvitellaan että kun laitetaan oppilas ja laite yhteen niin homma toimii😂 Jotenkin ei yllätä ollenkaan. Digilaitteet on ookoo oppimisen välineinä jos niitä osataan käyttää hyväksi. Ne eivät ole mitään opettajien korvaajia suinkaan. Vain apuvälineitä. Mistä johtuu että Suomi on ainoa takavuosien ns. teknologiamaista jossa opetus on mennyt takapakkia? Onko Suomi oikeastaan koskaan ollutkaan mikään teknologian edelläkävijä, taisi olla vain onnekas vahinko🤔
Alue: Aihe vapaa
TIMMS-tutkimuksessa, jossa tutkitaan koululaisten matematiikan taitoja, Suomen sijoitus 4-luokkalaisten tutkimuksessa on reippaasti laskenut. 8-luokan tutkimukseen Suomi ei enää edes uskalla osallistua.
https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/timss/aiemmat-tulokset