Uusi tutkimus:digitaalisuus ja ilmiöoppiminen heikentävät oppimistuloksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.

-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Kyllä meilläkin seurataan ja tarvittaessa ohjataan. Mielestäni kuitenkin yksi tärkeä asia on, että lapsi oppii itsenäisesti huolehtimaan omasta oppimisestaan. Jos vanhempu häärää koko ajan mukana koulutyössä, niin vastuu oppimisesta luisuu liiaksi vanhemman harteille. Hyvä tasapaino kannattaa löytää ja tarkkailla, ohjata vain tarvittaessa. Ja myös työntekoa ja ponnistelua lapsen on opittava. Oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa, ei se voi olla vain kivaa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tämä ei yllätä minua ollenkaan. Digitaalisuus ja ryhmätyöt ovat vain opettajan laiskuutta. On kai se rennompaa vain katsella vierestä oppilaiden työskentelyä kuin itse opettaa asiat.

Digitaalisuus ei todellakaan ole laiskuutta, vaan teettää paljon töitä opettajalle. Digipaletin pyörittäminen ei ole helppoa eikä halpaa.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöistä olen aina oppinut heikoiten. Oman ryhmän aihe tulee suht hyvin opittua, tai ainakin se osa mistä itse haki tietoa. Mutta sitten kun pitäisi kuunnella muiden ryhmien alustukset... Noviisi ei osaa hahmottaa, mikä on olennaista ja esitykset ovat liian täynä kaikkea tai epäolennaista. Esittäjiä jännittää ja esitykset pölötetään nopeasti läpi. Tärkeitä kohtia esi osata painottaa ja ne hukkuvat kaiken muun sekaan. 10 minuutissa käydään läpi valtava asiamäärä ja sitten lyhyt keskustelu ja heti perään toinen alustus. Näistä oppitunneista ei jää yleensä mitään miekeen. Ovat raskaita, sekavia, puuduttavia ja asiat kaadetaan oppijoiden niskaan. Kukaan ei jaksa parin ekan alustuksen jälkeen enää kuunnella eikä osallistua keskusteluun. Sitten kurssi on käyty.

Juuri näin. Miksi oppilaat laitetaan opettamaan, kun opettaja tekee sen kuitenkin paljon paremmin, ja hänen työtänsä se onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.

-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Mikä siinä digitaalisuudessa nyt on niin ylivertaista? Tää meininki alkaa olla jo niinkun Fahrenheit 451:ssä

Meidän koulun rehtori oikein kehuskeli, että kirjoja ei enää käytetä. Haukuin tämän ns. rehtorin lyttyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.

-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Tämä on julma asenne. Vaikka juuri sinulla olisi osaamista, aikaa ja tahtoa omien lastesi opettamiseen niin monissa perheissä näin ei ole. Siitä tutkimuskin kertoo - riskiryhmässä olevien lasten oppimistulokset ovat heikentyneet eniten. Onko Suomella varaa hukata poikien, yh-perheiden, ei-syntyperäisten ja vähemmän varakkaiden lasten potentiaali?

Pitikö uudistaa, siksi etteivät pojat pärjää edellisessä versiossa? No eivät pärjää tässäkään.

Läksyt pitää tehdä, kokeisiin pitää lukea, tunneilla on kuunneltava. kaikki nämä näkyvät hyvinä arvosanoina.

Jos vanhemmat eivät kotona painota koulun tärkeyttä vaan lähinnä kertovat ettei siitä ole mitään hyötyä tyyliin herrojen metkuja... niin voi ihme ja kumma, kun se lapsi ei tee hommiaan.

Koulu on kouluikäisen lapsen työ.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulun rehtori oikein kehuskeli, että kirjoja ei enää käytetä. Haukuin tämän ns. rehtorin lyttyyn. 

Kynä ja paperi ovat täysin ylivoimainen käyttöliittymä opiskelussa. Digihuumassa tätä ei haluta myöntää. Digitaalisuus on muodikasta ja kaikki muu vanhoillista taantumuksellisuutta. Lisäksi maa on pullollaan digilobbareita, jotka myyvät kouluille kaikenlaisia hilavitkuttimia jotka lähinnä häiritsevät ja haittaavat opiskelua.

Lainaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.

-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Kyllä meilläkin seurataan ja tarvittaessa ohjataan. Mielestäni kuitenkin yksi tärkeä asia on, että lapsi oppii itsenäisesti huolehtimaan omasta oppimisestaan. Jos vanhempu häärää koko ajan mukana koulutyössä, niin vastuu oppimisesta luisuu liiaksi vanhemman harteille. Hyvä tasapaino kannattaa löytää ja tarkkailla, ohjata vain tarvittaessa. Ja myös työntekoa ja ponnistelua lapsen on opittava. Oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa, ei se voi olla vain kivaa koko ajan.

Mielestäni ennen vanhaan oppilaan oli helpompi kantaa vastuu koulusta. Tehtävät olivat selkeitä ja, jos teki töitä, niin sai parempia tuloksia. Työnteko palkittiin. Nykyään sanakokeitakin vältellään, koska se on vanhanaikaista ulkoa opettelemista.

Luokka on vanhanaikainen sana. Nyt puhutaan oppimisympäristöistä.

Oppimisympäristö ei näytä luokalta. Se on ”avointa tilaa, älyteknologiaa ja pulpettien vaihtumista säkkituoleihin”.

Peter Vesterbacka on jättänyt peliyhtiö Rovion ja siirtynyt brändijohtajaksi yritykseen, joka tekee ”kaikesta oppimisesta hauskaa”.

Kaikessa on parantamisen varaa.

Arviointikäytännöissä: ”Arvioinnissa pitäisi voida kuulla muitakin kuin opettajia, esimerkiksi harrastusten valmentajia.” (Sitran Uusi koulutus –loppuraportti)

Opetuksessa: ”Jos puhutaan tulevaisuuden taidoista niin perinteinen malli, jossa opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat ja tekevät muistiinpanoja, se ei opeta työelämässä tarvittavia taitoja.” (Helsingin opetusviraston johtaja Liisa Pohjolainen.)

Työvälineissä: ”Insinöörikansa Suomi on toistaiseksi aika heikosti hyödyntänyt digitalisaatiota oppimisessa. Koulu on melkein ainoita paikkoja, missä lapset ja nuoret eivät käytä älypuhelimia.” (Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen)

Tietokäsityksissä: ”Opiskellessaan virtuaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisen median avulla, oppijat rakentavat ja tuottavat tietoa, joka on moniulotteisempaa kuin itse opiskeltava sisältö.” (Peruskoulu 3.0 –hanke)

Oppimisessa: ”Oppimisesta tulee entistä enemmän sulautuvaa (blended learning) ja hybridistä, kun opettajan ja oppilaiden välinen kontaktiopetus sekä oppilaiden keskinäinen oppiminen yhdistyvät digitaalisten oppimisympäristöjen kanssa.” (Helsingin kaupungin koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Opettajissa: Opettajat ovat ”entistä enemmän valmentajia” (Sitran Uusi koulutus -raportti), ”oppimisen aktivoijia ja ohjaajia” (Helsingin kaupungin koulutuksen ja oppimisen digistrategia), jotka ”väistävät luokan edestä oppilaiden keskelle, tutkimusryhmän asiantuntijajäseneksi”. (Helsingin Sanomat)

Hallituksella on kärkihanke, joka ”päivittää Suomen koulut 2020-luvulle”, työkaluina digitalisaatio, uudet oppimisympäristöt ja uusi pedagogiikka.

Opetussuunnitelma uudistettiin vuosi sitten. Tietotekniikkaa käytetään jatkossa kaikissa oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla.

On oppikirjattomia kouluja.”Ne ovat lähteneet kehittämään sitä, miten opetusta ja oppimista voisi hoitaa ilman oppikirjoja”, opetusviraston johtaja Liisa Pohjolainen sanoo.”Ettei olisi enää paperisia kirjoja eikä kirjoitettaisi niin paljon paperille.”Pulpetittomissa kokeilukouluissa ei ole pulpettirivejä ja ”oppimisympäristö laajenee koulurakennuksesta ympäröivään yhteiskuntaan”. Kouluttomassa koulussa ei ole oppitunteja, lukujärjestyksiä tai luokkia. Oppiminen on ”työpajamaista, projektioppimista” ja se keskittyy ”todellisen elämän ilmiöihin”.

Uusien koulujen avainsanat ovat joustavuus ja muunneltavuus. Moderneille kouluille tunnusomaista on avoin tila, älyteknologia ja pulpettien vaihtuminen esimerkiksi säkkituoleihin.

https://yle.fi/uutiset/3-9757539

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suuri-digiloikka-lapsille-koul…

Vierailija kirjoitti:

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Täydellisessä maailmassa kaikilla olisi vanhemmat, jotka tähän kykenevät. Mutta jos koulussa ei opeteta asioita kunnolla, eikä kotoakaan saa tukea, lapsi on aika tyhjän päällä.

Ja sitten ihmetellään miksi pisa-tulokset lähtevät laskuun, vaikka kaikkea on parannettu ja modernisoitu"

Mistä johtuu, että nykyään uudistukset menevät pieleen. Sitten ihmetellään, että miksi epäonnistuttiin. Johtopäätös uudistajilla ja päättäjillä: Uudistettiin liian vähän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Täydellisessä maailmassa kaikilla olisi vanhemmat, jotka tähän kykenevät. Mutta jos koulussa ei opeteta asioita kunnolla, eikä kotoakaan saa tukea, lapsi on aika tyhjän päällä.

Ai täydellisessä maailmassa aikuiset opettavat ja tekevät läksytkin lapsen vieressä istuen? Sitten aikuiset hankkivat lapsilleen myös kesätyöt ja kirjoittavat CV:t? Vanhemmat järjestävät työpaikat ja auttavat ja tukevat työtehtävissä sekä hoitavat ruuhkavuosina lapsetkin? Onko se nyt sitten täydellistä? Itse hoksasin jo ala-asteella parhaat oppimistekniikat ja opin oppimaan. Jos vanhemmat olisivat koko ajan olleet siinä vietessä, niin tuskin oma ajattelu olisi kehittynyt. Otin vastuun omasta pärjäämisestäni ja vanhemmat tukivat vain tarvittaessa.

En ihmettele. Kuuluin itse riskiryhmään peruskoulussa ja lukiossa ja kuulun tavallaan edelleen. Peruskoulussa ja lukiossa pysyin vielä mukana, koska opetus oli perinteistä. Ei omasta oppimisesta ja itsensä opetuksesta yksinkertaisesti pysty eikä jaksa ottaa vastuuta, jos elämässä on liikaa muita murheita eikä kukaan kotona tue eikä auta. Ainoastaan haukutaan. Meillä oli kotona väkivaltaa monessa muodossa, sadistista kiusaamista, alkoholismia, rakkaudettomuutta ja äärimmäistä ankaruutta. Jos olisin joutunut ottamaan vielä täysin vastuun omasta oppimisestani ja itseni opettamisesta, kun teininä olin muutenkin itsetuhoinen, vakavasti masentunut ja ahdistunut ja traumatisoitunut, olisin pudonnut täysin. Perinteisessä koulussa pärjäsin ihan kohtuullisesti, koska jaksoin keskittyä ja kuunnella tunneilla. Kotona en jaksanut tehdä enää mitään ja välttelin kotona olemista.

Aikuisena opiskelu korkeakoulussa on yhtä tuskaa uudistusten kanssa. Pärjään työelämässä ja teen töitä paljon elättääkseni itse itseni. Kelan reilu 200 euroa kuussa ei riitä mihinkään ja tulorajat on liian tiukat, joten ennemmin jätän tuet nostamatta ja elän palkkarahoilla. En vaan saa saatettua opintoja loppuun, koska kontaktiopetusta ei ole, selkeitä tehtäviä ja järjestystä ei ole, kukaan ei ohjaa ja auta isommissa töissä, osa opettajista ei vastaa viesteihin, sähköiset järjestelmät ovat sokkeloisia, vaikeita käyttää ja niitä on liikaa. Ja motivaatio on nollissa, koska en halua opettaa itse itseäni, vaan haluaisin oppia ns. viisaammilta, haluaisin nähdä muita opiskelijoita, haluaisin käydä luennoilla ja haluaisin, että päivissäni olisi oppimisen mukainen selkeä järjestys. Itse en vain osaa sellaista luoda.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9757539

Siis mikä toi ihmeen halli on tossa ekassa kuvassa? On kyllä oikein mahdollisimman epäviihtyisän näköinen

Muistan kuinka jossain koulussa ylistettiin digitaalisuutta ja heitettiin kaikki kirjat pois. Pari vuotta kesti ennen kuin hankkivat kirjat takaisin.

Ammattikoulutusta on uudistettu vieläkin tehokkaammin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.

-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt

Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.

Höpö, höpö. Jos koulussa ei pärjää on lähes aina kyse siitä, ettei kuuntele tunnilla, ei tee läksyjä tai ei lue kokeisiin.

Poikkeuksen tuohon tekee erilaiset oppimishäiriöt kuten esim. lukihäiriö.

Lapsen pitäis oppia itse huolehtimaan läksyistään ja kokeistaan. Aikuinen voi tarvittaessa auttaa, jos joku asia on jäänyt epäselväksi. Se pitääkö lapsi itse riittävän huolen koulunkäynnistään näkyy yleensä arvosanoissa, jolloin aikuinen voi tarvittaessa puuttua läksyjen teon seuraamiseen.

Tuollainen kotikoulu prässääminen kuulosta kovin oudolle.

Juttu nyt vaan on niin, ettei esimerkiksi matematiikkaa opi mitenkään muuten kuin laskemalla. Ja jatkossa kun robotit hoitavat kaikki muut työt, jäljelle jää vain robottien tekeminen ja ohjelmoiminen, johon tarvitaan juuri matemaattisia ja logiikan taitoja eli juuri niitä, joita palstan superkielitaitoiset historia-uskontotieteilevät leonardodavincit hyihkyvät.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9757539

Siis mikä toi ihmeen halli on tossa ekassa kuvassa? On kyllä oikein mahdollisimman epäviihtyisän näköinen

Niinpä?? Säälittää nykyajan koululaiset, kun joutuu tuollaisissa kolkoissa teollisuushalleissa oppimaan. Eikä ne mitään tunnu oppivankaan, kun kaikki aika menee koneiden näpräämiseen. Kyllä tässä olisi se perinteinen luokkahuone, kynät, kirjat ja opettaja opettajana eikä sivusta seuraajana, kaikista toimivin. Se tullaan näkemään tuloksien muodossa seuraavien vuosien aikana, kun yhä useampi maa pyyhältää pisa-tuloksissa ohi.