Taas töihin univelkaisena ja mustelmille potkittuna. En tiedä kauan pää ja kroppa kestää tätä menoa. Ja lapsi siis syyllinen, ei mies!
Eskarilainen, 6v mutta ei nuku omassa sängyssään vaikka kokeilimme tarroilla palkitsemista ja jopa sängyn siirtämistä huoneeseemme. Haluaa väliimme, kääntyy aina niin että jalat ovat päitämme kohti ja potkii sitten unissaan . Taas puoli yötä meni jalkoja trorjuessa, mies on ruvennut ihan nipistämään tyttöä jalasta lujaa jos potkaisee häntä mutta siitä seuraa itkuhuutoa mun shown lisäksi. Olen koettanut siirtyä sohvalle, mutta lapsi havahtuu ja tulee perästä. Olen ihan uupunut, jokaöinen showpaini on helve""ä kropalle ja psyykkeelle.
Meillä on siis kaikilla kolmella yhteinen huone ja 11v sekä 8v isosiskot eivät saa unta, jos istumme tuntikaupalla estämässä pikkusiskoa poistumasta sängystä/huoneestaan! Sadut, silittely, yövalo, siskojen läheisyys ei auta mitään. Jokainen lapsista on nukkunut välissämme 1-2 vuotiaaksi ja siirtynyt sitten omaan sänkyyn, , kahden kohdalla se toimi mutta sitten tuli stoppi.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Nipistelee, luunapit ja tukistaminen on laissa kielletty.
Lain on kirjoittanut todellisuudesta vieraantuneet, joten en anna lain häiritä.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap linjoilla täällä taas. Lapsi siis omassakin sängyssä tykkää nukkua jalat tyynyllä ja tekee sängyssämme saman automaattisesti , nukahtaa pää tyynyllä mutta jossain vaiheessa kääntyy. Ja suurin ongelma on tosiaan se joka öinen potkiminen joka kestää jopa puolet yöstä ! Mies ei ole väkivaltainen lapsia kohtaan, mutta on tilanteseen niin uupunut että nipistää nykyään aina kun kantapää paukahtaa poskeen, minä tyydyn työntämään jalkoja kauemmas ja kääntelemään päätäni pois tulilinjalta.
Kun koetimme vielä saada nukahtamaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen luin sadun ja/tai juttelimme hetken päivän asioista, yövalo tosiaan on ja siskot samassa huoneessa ! Sitten siirsimme sängyn huoneeseemme ja lupasimme tarran jos nukkuu omassa sängyssä yön, se toimi pari yötä ja sitten "en mä haluu tarraa mä haluun teidän sänkyyn !" Emme keksi enää, mitä tehdä. Nukkuuko lapsi välissämme vielä 10-vuotiaanakin?
Tosi monet lapset ovat hirveitä pyöriskelijöitä ja potkiskelijoita. Tuon takia lasta ei pitäisi koskaan, ikinä eikä missään olosuhteissa nukuttaa vanhempien sängyssä. Vaikka kuinka pelottaisi, lapsi nukkuu omassa sängyssään alusta saakka. Hätätilassa sitten vanhempi vieressä patjalla lattialla, mutta vanhempien sängyn pitäisi olla lapselle no go -zone.
Vanhempien uni on koko perheen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeä asia, eikä lasten pidä antaa sitä häiritä.
Tässä ap:n tapauksessa vaikuttaa siltä että lapsi on mustasukkainen vanhempien läheisyydestä ja siksi änkeää väliin. Sitä ei pidä sallia, lapsen tulee ymmärtää että äiti ja isä ovat pariskunta, joten tottakai heillä on aivan erilaista hellyyttä kuin mitä lapset saavat. Lapsenkin tulee saada riittävästi hellyyttä, mutta lapsen EI pidä tulla sitä väkisin vanhemmilta hakemaan, ainakaan keskellä yötä.
Vähän sama juttu kuin koirien kanssa. Niitä hellitään jos ovat rauhallisia, ignoroidaan jos hakevat väkisin huomiota.
Paras ehdotus oli tuo että kummallakin vanhemmalla on jonkin aikaa kapea sänky. Lapselle selitetään, että tähän järjestelyyn on päädytty koska änkeät joka yö vanhempien sänkyyn etkä anna vanhempien nukkua, joten vanhemmat eivät pysty tekemään työtään kunnolla ja huolehtimaan perheestä. Kyllä, syyllistämistä, mutta jossain vaiheessa sen lapsen on pakko oppia syy-seuraussuhde. Tuossa iässä täytyy jo oppia ottamaan muitakin huomioon.
Asiaa osittain, mutta kyllä niin lapsille kuin koirillekin sitä huomiota voi ja pitää antaa silloin kun ne sitä nätisti/aiheellisesti hakevat. Kun se vanhempi/omistaja on kummallekin, niin lapselle kuin koiralle se turvallinen auktoriteetti johon turvata. Jos vaan kylmänviileästi sivuuttaa sen kun lapsi/koira aiheesta hakee huomiota, ei sillä ratkaise sitä ongelmaa miksi sitä huomiota haetaan. Ihan turhaa oman ylemmyyden korostamista tuo että enpä anna huomiotani lapselle tai koiralle kun se sitä hakee, vain silloin huomioin kun se minun arvolleni sopii... Tekee pahasti hallaa vuorovaikutussuhteelle tuolla tavoin.
Se äitiäitiäiti/läähläähboingboingvuhvuh-sekoilu toki kannattaa jättää huomiotta. Tosin senkin olisi voinut välttää tilanteita ennakoimalla sillä usein jos siihen huomiontarpeeseen ei sitten vastaa, sen huomion saa sitten kuitenkin pahojaan tekemällä, niin lapsi kuin koirakin. Ja vähän samaa veikkaan tässä AP.nkin ongelmaksi, huomion ja läheisyyden haultahan tuo lapselta vaikuttaa. Ongelma ratkeaisi varmasti hetkeksi myös erillisillä sängyllä mutta on hyvin todennäköistä että lapsi keksii sitten tilalle jotain muuta kun ei sänkyyn enää pääse. Eli pelkiltään tuo erilliset sängyt-idea tuskin ratkaisee ongelmaa.
Juu mutta tämän keskustelun aiheenahan on nimenomaan se, että lapsi ei hae huomiota nätisti/aiheellisesti. Jos tuo päähän potkiminen on joka öinen ongelma niin pakkohan siihen joku ratkaisu on keksiä, vaikka lapsi sitten hetkellisesti pahoittaakin mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Tytär nukkui eron jälkeen monta vuotta n. 10 vuotiaaksi äidin vieressä vaikka isän luona nukkuikin omassa sängyssä, ihan käytännön syistä kun tilaa ei ollut asunnossa paljon.
Siirtyi heti mielellään omaan sänkyyn kun oman huoneenkin sai.
Mutta nyt koira, joka on aina myös nukkunut sängyssäni, herättää monta kertaa yössä kun ei alas hypättyään uskalla hypätä takaisin vaan ulisee lattialla. Mamin pitää nostaa sänkyyn !
Taittopatja tai joku muu koroke koiralle portaiksi.
Laitat lapselle tyynyn jalkoihin ja pois pään alta (lapsi siis ”oikeinpäin” vuoteessa)? Vuoraat pääpuolen niin, ettei varmasti osu (jos lapsi siitä huolimatta kääntyy)?
Mitä lapsi sanoo, kun kerroit hänelle potkimisesta? Tai kun kysyit, miltä susta tuntuisi jos joku potkisi sua päähän joka yö? Tarpeen vaatiessa nukkeleikki aiheesta voi selventää, miksi isä ja äiti ovat väsyneitä ja kiukkuisia.
Kakarat omiin sänkyihinsä nukkumaan. Vanhempien sänky on vanhempien oma paikka, johon lapsilla ei ole asiaa. Johan tuollaisessa naurettavassa sirkuksessa kuolee seksielämäkin täysin jos sänky on pentuja täynnä. Vanhempien makuuhuoneeseen ei pitäisi olla jälkikasvulla mitään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tuollaiseksi kasvattanut. 🙄
Tuo vino hymy on sinun tunnusmerkkisi. Olet surkea trolli.
Se on rolling eyes -emoji.
Vierailija kirjoitti:
Tee lapselle makuupussimainen yöasu, jota ON KÄYTETTÄVÄ kun nukkuu teidän kanssa.
Omassa sängyssä saa saa nukkua vaikka alasti
Tai T-paita, jossa niskassa napit (= pakkopaita).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap linjoilla täällä taas. Lapsi siis omassakin sängyssä tykkää nukkua jalat tyynyllä ja tekee sängyssämme saman automaattisesti , nukahtaa pää tyynyllä mutta jossain vaiheessa kääntyy. Ja suurin ongelma on tosiaan se joka öinen potkiminen joka kestää jopa puolet yöstä ! Mies ei ole väkivaltainen lapsia kohtaan, mutta on tilanteseen niin uupunut että nipistää nykyään aina kun kantapää paukahtaa poskeen, minä tyydyn työntämään jalkoja kauemmas ja kääntelemään päätäni pois tulilinjalta.
Kun koetimme vielä saada nukahtamaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen luin sadun ja/tai juttelimme hetken päivän asioista, yövalo tosiaan on ja siskot samassa huoneessa ! Sitten siirsimme sängyn huoneeseemme ja lupasimme tarran jos nukkuu omassa sängyssä yön, se toimi pari yötä ja sitten "en mä haluu tarraa mä haluun teidän sänkyyn !" Emme keksi enää, mitä tehdä. Nukkuuko lapsi välissämme vielä 10-vuotiaanakin?
Luopukaa parisängystä. Kaksi 80cm sänkyä ja yöpöytä väliin. Lapsella on teknisesti mahdotonta harrastaa tuota yönujakointia.
Tiedetään jo prkl sun mielipiteesi! Liekö viides samanlainen kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Provot uppoaa kuin Titanic konsanaan.
Kyllä näitä vässykkä-vanhempia on paljonkin, joita pennut vie kuin litran mittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette käänny nukkumaan samaan suuntaan kuin lapsi? Silloin ei potkinta niin häiritse kun lapsen jalat ei sohi teitä ylävartaloon.
Tai voidelkaa iltaisin jalkanne muurahaislinjamentilla. Kakara ei kauaa sitä haistele. Mummoni käytti sitä suonenvetoon 70-luvulla ja kukaan ei nukkunut samassa huoneessa hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nipistelee, luunapit ja tukistaminen on laissa kielletty.
No kotiin kutsuttu poliisi voi sitten tarvittaessa aina antaa vaikka Taserista. Oppiipahan rauhoittumaan.
Isäkö? Varmaan oikeuden sakotkin lapsen pahoinpitelystä rauhoittavat miehen käytöstä.
Lasu vois taas rauhoittaa lasta. Varsinkin, kun kuulis huostaanotosta. Silloin ainakin joutuisi nukkumaan yksin - vieraassa paikassa🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makkarin ovi lukkoon.
Älä kehoita laittomuuksiin.
Mikäs laittomuus se on, että vanhemmat lukitsevat oman ovensa?
Ymmärrän kyllä miestäkin. En tiedä mitä tekisin jos en saisi koskaan nukkua.
Laittomuus tai ei, niin tämä 6v pitäisi ilmeisesti tuolloin isosiskojaan hereillä koko yön.
Tuskin. Lopettaisi sisarusten painostuksesta.
6-vuotias on perheen pomo?
Hieno homma ja onneksi olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette käänny nukkumaan samaan suuntaan kuin lapsi? Silloin ei potkinta niin häiritse kun lapsen jalat ei sohi teitä ylävartaloon.
Tai voidelkaa iltaisin jalkanne muurahaislinjamentilla. Kakara ei kauaa sitä haistele. Mummoni käytti sitä suonenvetoon 70-luvulla ja kukaan ei nukkunut samassa huoneessa hänen kanssaan.
Tää oli hyvä!
Typerää syylistämistä.Älkää sanoko mitään kun ette osaa kunnon neuvoja antaa munapäät.
Siis nukkuuko se lapsi pää siellä peiton alla pierunhajussa.
Hapenpuutteesta se sätkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nipistelee, luunapit ja tukistaminen on laissa kielletty.
Lain on kirjoittanut todellisuudesta vieraantuneet, joten en anna lain häiritä.
-ohis
Tällä palstalla on valitettavan paljon aivan kajahtaneita vanhempia. Kaikkien ei pitäisi lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nipistelee, luunapit ja tukistaminen on laissa kielletty.
Lain on kirjoittanut todellisuudesta vieraantuneet, joten en anna lain häiritä.
-ohis
Tällä palstalla on valitettavan paljon aivan kajahtaneita vanhempia. Kaikkien ei pitäisi lisääntyä.
Samaa mieltä. Anna sinä kuitenkin ratkaisu esimerkiksi tähän aapeen ongelmaan - että miten sitä oikeen pitäs menetellä. Omilla lapsilla ei ole ollut nukkumisongelmaa, mutta ymmärrä kyllä, että joillakin vanhemmilla on. Eikä ne ongelmat tuota menoa jää vain nukkumiseen.
Meillä oli pitkään samaa ja lopulta hommasin makuuhuoneeseen patjan itseäni varten. Kun lapsi tunki sänkyyn yöllä, niin nakkasin patjan lattialle ja nukuin lopun yötä siinä. Monen vuoden univelat oli siinä vaiheessa jo kertynyt ja tuo pelasti. Lapsi on edelleen varhaisteininä huono nukkumaan ja heräilee välillä, mut enää ei tule viereen. Vaikeat tilanteet vaativat luovia ratkaisuja, uni on niin tärkeää, että kaikki keinot käyttöön, vaikka joku asiantuntija tai besserwisser olisi mitä mieltä hyvänsä.
Miksi ette käänny nukkumaan samaan suuntaan kuin lapsi? Silloin ei potkinta niin häiritse kun lapsen jalat ei sohi teitä ylävartaloon.