Töissä ahdistaa, vapisuttaa ja on ihan fyysisesti paha olo

up.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ap kertoa, mistä alasta ja ammatista on kyse?

Kun täällä on jatkuvasti näitä avauksia, joissa työ ahdistaa paniikkiin asti.

Olen varmaan poikkeuksellisen onnekas, kun olen koko ikäni (melkein 60 vuotta) ollut pelkästään mukavissa töissä kivoissa työpaikoissa. En pysty kuvittelemaan tuota tilannetta, että vapisuttaa ja tulee fyysisesti paha olo, siis työstä.

Ok, alapeukuttajat, ymmärretty. Täällä ei saa siis edes kysyä mitään, jos itse viihtyy työssään.

t. Sama

Kun ei ne ymmärrä, kun eivät ole kokeneet mitään ikävää.

Nuorilla on usein rankkaa duunissa, jos on lyhyt työkokemus.

Ekan vuoden jälkeen helpottaa, täytyy vain sinnitellä.

Kolmas vuosi on tylsin, osaa jo kaiken ja ei jaksais rutiinia.

Sitten tulee haasteita. Kun olet ollut 20v samassa paikassa, kaikki olettavat että suoritat yksin fuusiot, järjestelmänvaihdot, esittelyt uusille omistajille ja yyteet. Ja niin teetkin koska olet koulittu työntekijä.

Palkkahan ei ole mikään issue..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ap kertoa, mistä alasta ja ammatista on kyse?

Kun täällä on jatkuvasti näitä avauksia, joissa työ ahdistaa paniikkiin asti.

Olen varmaan poikkeuksellisen onnekas, kun olen koko ikäni (melkein 60 vuotta) ollut pelkästään mukavissa töissä kivoissa työpaikoissa. En pysty kuvittelemaan tuota tilannetta, että vapisuttaa ja tulee fyysisesti paha olo, siis työstä.

Ok, alapeukuttajat, ymmärretty. Täällä ei saa siis edes kysyä mitään, jos itse viihtyy työssään.

t. Sama

Viestisi koettiin tahdittomaksi. Käytkö sä aviokriisikeskusteluissakin julistamassa, että "Minä olen ollut vain onnellisissa parisuhteissa" ja sairauskeskusteluissa kertomassa, että itse olet ollut terveenä?

AP, tsemppiä! Älä anna työn sairastuttaa itseäsi.

Ok, pyydän anteeksi, jos kuulostin omahyväiseltä. En tarkoittanut olla, ymmärrän että ei ole omaa ansiotani, että olen saanut olla vain mukavissa töissä.

Mutta yritin ihan oikeasti kuvitella tilannetta, jossa työpaikka saa aikaan noin voimakkaan ahdistuksen, enkä onnistunut. Ryhdyin vain kysymään, kun ihan joka päivä saa täältä lukea samantapaisia avauksia, joihin en ennen ole reagoinut.

Tuohon varmasti tarvitaan oma kokemus. Ja törmääminen aivan pirullisiin esimiehiin ja kollegoihin, ilmeisesti. Täytyy koputtaa puuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaslomaa pitäisi hakea, jos voit noin huonosti.

Ei se sairausloma auta kuin hetkeksi. Kaikki tulee takaisin,  kun palaa töihin.

Sairaslomalla voi miettiä mitä seuraavaksi tekee. Irtisanoutuuko esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siellä työssä aiheuttaa sen ahdistuksen, vapisuttamisen ja fyysisesti pahan olon?

Esimies ahdistaa.

Siis... ahdisteleeko se sua? Häiritsee seksuaalisesti?

Voitko ilmoittaa siitä esimiehen esimiehelle?

NO, ei. Ahdistaminen ei tarkoita ahdistelua.

Mielialalääkkeitä voi kokeilla, mutta kaikilla ne ei toimi.

Propralista jotkut saavat apua.

-Paniikki, ahdistus, pelot.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan vaihto. Tai juttelemaan psykologille. Kysy lähete työterveydestä. Rauhoittava voisi hetken auttaa, mutta aniharvoin määrätään Suomessa.

Ei pidä paikkaansa.

Rauhoittavat rauhoittaa juu mutta mitähän siitä työnteosta sen jälkeen tulee... Jos noin selkeästi oireet liittyvät töihin niin on hoidettava kuntoon syyt eikä vain lääkittävä seurausta.

t. Työpaikkaa vaihtanut ja työaikaa lyhentänyt

Vierailija kirjoitti:

Rauhoittavat rauhoittaa juu mutta mitähän siitä työnteosta sen jälkeen tulee... Jos noin selkeästi oireet liittyvät töihin niin on hoidettava kuntoon syyt eikä vain lääkittävä seurausta.

t. Työpaikkaa vaihtanut ja työaikaa lyhentänyt

Ei ole tärpännyt työpaikan haussa :(

Minulla oli samankaltainen tilanne. Olin tosin joutua työkyvyttömäksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja traumataustan vuoksi. Nyt Tenox 20 mg auttaa jaksamaan työelämässä. Vaikka lääke on erityisesti tarkoitettu unettomuuteen, niin itseäni se ei väsytä vaan palauttaa hermoston normaalitilaan, jolloin olen selväjärkisempi ja vireämpi kuin normaalisti ahdistuneena.

Otan tabletin joka aamu ennen töihin lähtöä, ja jos päivä osoittautuu erityisen haastavaksi saatan ottaa vielä 1/2 tbl tarvittaessa. Annoskoot eivät ole koskaan nousseet enkä ole lääkkeestä missään muussa mielessä riippuvainen kuin siten, että haluan jatkaa sen käyttämistä koska se normalisoi oloni ja mahdollistaa työnkuntoisuuteni. Ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiäkään vieroitusoireita. Jos lääke on jostain syystä joskus loppunut kesken, olen vain samalla tavalla ahdistunut kuin ilman annostakin. Terapiassa on käyty, mutta sekään ei palauttanut hermostoani kokonaan terveeksi, sillä traumatisoituminen alkoi jo varhaislapsuudessa ja jatkui läpi koko nuoruusiän yhtä vaikeana.

Bentsodiatsepiinejä on mielestäni demonisoitu liikaa viime vuosina, oikeasti ne ovat loistavia lääkkeitä vakavissa ahdistuneisuushäiriöissä. Sanoisinpa melkein, että ainoita oikeita lääkkeitä kun mikään muu ei auta.

Kannattaa Ap joka tapauksessa puhua asiasta työterveyshuollossa ja pyytää vaikka lähetettä mielenterveyspuolellekin. Olisi hyvä selvitellä mistä uupumuksesi ja ahdistuksesi johtuu, onko kyseessä työyhteisön kollektiivinen ongelma vai esim. traumat. Mielenterveyspuolelta saat sitten sopivan lääkityksen, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Muista kuitenkin pysyä johdonmukaisena ja tehdä psykiatrille selväksi, että oireesi ovat todella vaikeita ja elämää rajoittavia, jos näin on. Yleensä kun mainitsee työkyvyn menettämisen niin katsovat, että bentsoista saattaa saada suuremmat hyödyt kuin haitat. Toivon sinulle voimia ja parempaa jaksamista.

Tenox kyllä vähentää ahdistusta, mutta myös turruttaa tunteet, eli vaikka käytän sitä lääkettä unettomuuteen, en käytä sitä mielelläni. En suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samankaltainen tilanne. Olin tosin joutua työkyvyttömäksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja traumataustan vuoksi. Nyt Tenox 20 mg auttaa jaksamaan työelämässä. Vaikka lääke on erityisesti tarkoitettu unettomuuteen, niin itseäni se ei väsytä vaan palauttaa hermoston normaalitilaan, jolloin olen selväjärkisempi ja vireämpi kuin normaalisti ahdistuneena.

Otan tabletin joka aamu ennen töihin lähtöä, ja jos päivä osoittautuu erityisen haastavaksi saatan ottaa vielä 1/2 tbl tarvittaessa. Annoskoot eivät ole koskaan nousseet enkä ole lääkkeestä missään muussa mielessä riippuvainen kuin siten, että haluan jatkaa sen käyttämistä koska se normalisoi oloni ja mahdollistaa työnkuntoisuuteni. Ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiäkään vieroitusoireita. Jos lääke on jostain syystä joskus loppunut kesken, olen vain samalla tavalla ahdistunut kuin ilman annostakin. Terapiassa on käyty, mutta sekään ei palauttanut hermostoani kokonaan terveeksi, sillä traumatisoituminen alkoi jo varhaislapsuudessa ja jatkui läpi koko nuoruusiän yhtä vaikeana.

Vierailija kirjoitti:

Tenox kyllä vähentää ahdistusta, mutta myös turruttaa tunteet, eli vaikka käytän sitä lääkettä unettomuuteen, en käytä sitä mielelläni. En suosittele.

Tämä Tenox olikin uutta, että sitä päivisinkin käytetään ahdistukseen. Mutta Tenox taisi olla se, mitä ei enää niin herkästi määrätä.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samankaltainen tilanne. Olin tosin joutua työkyvyttömäksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja traumataustan vuoksi. Nyt Tenox 20 mg auttaa jaksamaan työelämässä. Vaikka lääke on erityisesti tarkoitettu unettomuuteen, niin itseäni se ei väsytä vaan palauttaa hermoston normaalitilaan, jolloin olen selväjärkisempi ja vireämpi kuin normaalisti ahdistuneena.

Otan tabletin joka aamu ennen töihin lähtöä, ja jos päivä osoittautuu erityisen haastavaksi saatan ottaa vielä 1/2 tbl tarvittaessa. Annoskoot eivät ole koskaan nousseet enkä ole lääkkeestä missään muussa mielessä riippuvainen kuin siten, että haluan jatkaa sen käyttämistä koska se normalisoi oloni ja mahdollistaa työnkuntoisuuteni. Ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiäkään vieroitusoireita. Jos lääke on jostain syystä joskus loppunut kesken, olen vain samalla tavalla ahdistunut kuin ilman annostakin. Terapiassa on käyty, mutta sekään ei palauttanut hermostoani kokonaan terveeksi, sillä traumatisoituminen alkoi jo varhaislapsuudessa ja jatkui läpi koko nuoruusiän yhtä vaikeana.

Vierailija kirjoitti:

Tenox kyllä vähentää ahdistusta, mutta myös turruttaa tunteet, eli vaikka käytän sitä lääkettä unettomuuteen, en käytä sitä mielelläni. En suosittele.

Tämä Tenox olikin uutta, että sitä päivisinkin käytetään ahdistukseen. Mutta Tenox taisi olla se, mitä ei enää niin herkästi määrätä.   

Minulta Tenox ei ole mielestäni turruttanut tunteita, vaan paremminkin antanut niille tilaa nousta. Tosin ehkä tässä on kuljettu jjo koko elämä niin sumussa ettei mitään huomaisikaan. Kuitenkaan en pitäisi sitä omalta osaltani lainkaan huonona, koska olen pysynyt toimintakykyisenä ko. lääkkeen vuoksi ja ilman sitä hyppisin seinille. Tenox määrättiin minullekin alkujaan väliaikaiseksi nukahtamis/ahdistuslääkkeeksi, mutta kun huomattiin että se ei väsyttänyt ja tarjosi muutenkin parhaan vasteen, niin siitä tuli sitten pitempiaikaisempi lääkitys.

Vierailija kirjoitti:

Mua ainakin ahdistaa hirvittävä kiire ja minuuttiaikataulu, koskaan ei kerkeä joka paikkaan, vaikka kuinka yrittäisi. Koskaan ei ole onnistumisen tunnetta, pelkästään selviytymisen. Hoiva-ala.

Ei minulla ole ollut missään tällaista. Jokaisessa työpaikassa viihtynyt hyvin ja ollut sopiva työtahti.

Sairaanhoitaja

Mä sanoisin ehdottomasti, että EI mielialalääkkeitä. Täytyy hoitaa sitä SYYTÄ. Ei ap ole mikään mielenterveyspotilas jos häntä ahdistaa inhottava työpaikka! Huhhuh.

Sun täytyy ap aktiivisesti hakea töitä ja koittaa saada uusi työpaikka. Entä olisiko uudelleen kouluttautuminen mahdollista? Tai sitten sairaslomalle ja siellä mietit seuraavaa siirtoa, mutta EI lääkkeitä vielä tossa tilanteessa!

Ap kokee normaaleja tunteita ja heti pitäis lääkkeillä tunteet turruttaa? Huhhuh. Ap on ahdistunut siksi koska on p a s k a s s a puljussa töissä. Ahdistuksen tunne on täysin normaali tunne tuossa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan vaihto. Tai juttelemaan psykologille. Kysy lähete työterveydestä. Rauhoittava voisi hetken auttaa, mutta aniharvoin määrätään Suomessa.

 Kyllä rauhoittavia määrätään yleisesti. Ne ovat oikein käytettyinä hyvä ensiapu, rauhoittavat potilasta sen verran, että hän pystyy nukkumaan ja aloittamaan kriisinsä käsittelyn. Niiden ongelma on vain se, että pitkään käytettyinä niihin syntyy riippuvuus, joten tarvitaan lääkärin seuranta, jotta käyttöä pystytään vähentämään ja sitten lopettamaan niiden käytön. Alkoholin kanssa niitä ei missään nimessä pidä käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samankaltainen tilanne. Olin tosin joutua työkyvyttömäksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja traumataustan vuoksi. Nyt Tenox 20 mg auttaa jaksamaan työelämässä. Vaikka lääke on erityisesti tarkoitettu unettomuuteen, niin itseäni se ei väsytä vaan palauttaa hermoston normaalitilaan, jolloin olen selväjärkisempi ja vireämpi kuin normaalisti ahdistuneena.

Otan tabletin joka aamu ennen töihin lähtöä, ja jos päivä osoittautuu erityisen haastavaksi saatan ottaa vielä 1/2 tbl tarvittaessa. Annoskoot eivät ole koskaan nousseet enkä ole lääkkeestä missään muussa mielessä riippuvainen kuin siten, että haluan jatkaa sen käyttämistä koska se normalisoi oloni ja mahdollistaa työnkuntoisuuteni. Ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiäkään vieroitusoireita. Jos lääke on jostain syystä joskus loppunut kesken, olen vain samalla tavalla ahdistunut kuin ilman annostakin. Terapiassa on käyty, mutta sekään ei palauttanut hermostoani kokonaan terveeksi, sillä traumatisoituminen alkoi jo varhaislapsuudessa ja jatkui läpi koko nuoruusiän yhtä vaikeana.

Bentsodiatsepiinejä on mielestäni demonisoitu liikaa viime vuosina, oikeasti ne ovat loistavia lääkkeitä vakavissa ahdistuneisuushäiriöissä. Sanoisinpa melkein, että ainoita oikeita lääkkeitä kun mikään muu ei auta.

Kannattaa Ap joka tapauksessa puhua asiasta työterveyshuollossa ja pyytää vaikka lähetettä mielenterveyspuolellekin. Olisi hyvä selvitellä mistä uupumuksesi ja ahdistuksesi johtuu, onko kyseessä työyhteisön kollektiivinen ongelma vai esim. traumat. Mielenterveyspuolelta saat sitten sopivan lääkityksen, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Muista kuitenkin pysyä johdonmukaisena ja tehdä psykiatrille selväksi, että oireesi ovat todella vaikeita ja elämää rajoittavia, jos näin on. Yleensä kun mainitsee työkyvyn menettämisen niin katsovat, että bentsoista saattaa saada suuremmat hyödyt kuin haitat. Toivon sinulle voimia ja parempaa jaksamista.

Toinen traumatisoitunut tässä hei. Onko tuo lääkitys sinulla vähentänyt traumatakautumien määrää? Käytätkö rinnalla jotain mielialalääkitystä?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samankaltainen tilanne. Olin tosin joutua työkyvyttömäksi sosiaalisten tilanteiden pelon ja traumataustan vuoksi. Nyt Tenox 20 mg auttaa jaksamaan työelämässä. Vaikka lääke on erityisesti tarkoitettu unettomuuteen, niin itseäni se ei väsytä vaan palauttaa hermoston normaalitilaan, jolloin olen selväjärkisempi ja vireämpi kuin normaalisti ahdistuneena.

Otan tabletin joka aamu ennen töihin lähtöä, ja jos päivä osoittautuu erityisen haastavaksi saatan ottaa vielä 1/2 tbl tarvittaessa. Annoskoot eivät ole koskaan nousseet enkä ole lääkkeestä missään muussa mielessä riippuvainen kuin siten, että haluan jatkaa sen käyttämistä koska se normalisoi oloni ja mahdollistaa työnkuntoisuuteni. Ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiäkään vieroitusoireita. Jos lääke on jostain syystä joskus loppunut kesken, olen vain samalla tavalla ahdistunut kuin ilman annostakin. Terapiassa on käyty, mutta sekään ei palauttanut hermostoani kokonaan terveeksi, sillä traumatisoituminen alkoi jo varhaislapsuudessa ja jatkui läpi koko nuoruusiän yhtä vaikeana.

Bentsodiatsepiinejä on mielestäni demonisoitu liikaa viime vuosina, oikeasti ne ovat loistavia lääkkeitä vakavissa ahdistuneisuushäiriöissä. Sanoisinpa melkein, että ainoita oikeita lääkkeitä kun mikään muu ei auta.

Kannattaa Ap joka tapauksessa puhua asiasta työterveyshuollossa ja pyytää vaikka lähetettä mielenterveyspuolellekin. Olisi hyvä selvitellä mistä uupumuksesi ja ahdistuksesi johtuu, onko kyseessä työyhteisön kollektiivinen ongelma vai esim. traumat. Mielenterveyspuolelta saat sitten sopivan lääkityksen, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Muista kuitenkin pysyä johdonmukaisena ja tehdä psykiatrille selväksi, että oireesi ovat todella vaikeita ja elämää rajoittavia, jos näin on. Yleensä kun mainitsee työkyvyn menettämisen niin katsovat, että bentsoista saattaa saada suuremmat hyödyt kuin haitat. Toivon sinulle voimia ja parempaa jaksamista.

Erittäin hyvä ja järkevä kirjoitus.