Eikö korkealouluihin haeta enää
Valintakokeilla? Onko se nyt niin, että vain yo-papereilla pääsee sisään? Eli nyt kirjoitettavat numerot määrittelevät koko korkeakouluun pääsyn?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Minulle tämä olisi onni, koska lukiosta sai helpolla hyvät paperit, mutta pääsykoeahdistus lopetti lääkärihaaveet.
Olen kirjoittanut vuonna 2007. Äikkä, bilsa, kemia ja pitkä matikka L. Ruotsi ja enkku E. Saanko siis hakea noin vanhoilla papereilla? En kai! Jos saan, jätän paskatyöt heti ja haen lääkikseen :D
Entäs äitini, joka kirjoitti aikuisena 6 ällää joskus 80 -luvulla. Saako hänkin hakea vaikka oikikseen? Aika meininki, jos näin on. Oikeasti ihan pimeetä :D
Jos sä et ole ottanu mitään korkeakoulupaikkaa vastaan niin ehdottomasti vaan lääkikseen! Voi olla, että sun pitää nostaa toi enkku tosin, mutta siis on sen arvoista :) Äidilläsi on varmaan liian vanhat paperit :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä uudistus on täysin naurettava. Itse valmistuin 8,1 keskiarvolla ja EMMMMC-kirjoituksilla lukiosta viisi vuotta sitten. Noilla papereilla en uudistuksen takia tekisi tulevaisuudessa yhtään mitään. Kärsin koko lukion toisen ja kolmannen vuoden masennuksesta ja anoreksiasta eli siis olosuhteisiin ja todella vähäiseen lukemiseen nähden pärjäsin aika hyvinkin. Onneksi vielä viisi vuotta sitten pääsykokeilla oli enemmän merkitystä, sillä niiden ansiosta pääsin sisään yliopistoon ja olen parhaillaan gradua vaille valmis. Kandista sain parhaan mahdollisen arvosanan ja keskiarvo kaikista yliopisto-opinnoista on tällä hetkellä yli 4 (asteikolla 1-5 siis, jos joku ei tiedä yliopiston arvosteluasteikkoa). Pärjään yliopisto-opinnoissa kiitettävästi, vaikka olin lukiossa "vain" keskinkertainen/hyvä enkä olisi pelkällä lukiotodistuksella päässyt yliopistoon. Minunlaiset jää tulevaisuudessa rannalle ruikuttamaan.
Ei se ihan noin mene. Tälläkin hetkellä on aloja, joille otetaan sisään käytännössä pelkällä todistusvalinnalla (tyypillisesti luonnontieteelliset alat) ja rajat asettuvat johonkin "enemmän M:ää kuin C:tä oikeista aineista" tasolle. E:llä ja M:llä on monissa paikoissa kirkkaasti sisällä. Lääkikseen ei varmaan sillä mennä, mutta lääkikseen on tälläkin hetkellä vaikea päästä ja useimmat hakevat monta kertaa.
En pidä tätä uudistusta tarpeellisena, mutta ei tarvitse maalailla piruja seinille. Totta kai jatkossakin pääsee yliopistoihin alle L:n papereilla, ja niillä aloilla joilla ei pääse, on nytkin ongelmia (esim. valmennuskurssirumba, monta kertaa hakeminen, ensikertalaisten vähäinen osuus jne). Aiemmin ne, jotka kirjoittivat huonosti, tsemppasivat pääsykokeisiin. Nyt ne tsemppaavat uusintakirjoituksiin. Onhan se turhaa, mutta samalla lailla pääsykoerallissa menee aikaa hukkaan.
Itselleni se vain parin kuukauden pänttääminen pariin pääsykoekirjaan (2 kirjaa yhteensä) oli tuhatkertaisesti kevyempää mitä kirjoittamieni kuuden aineen uusiminen olisi ollut.
Muutama ikävä kommentti tässä ketjussa. Kyllä kaikilla pitäisi olla oikeus opiskella haluamansa ammatti kykyjensä ja mielenkiintonsa puitteissa. Mahdollisuudet pitäisi olla siis kaikilla samat, vaikka lähtökohdat voivatkin olla erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.
Meinaat, että niihin yksiin pääsykokeisiin lukemalla on aiemmin kompensoitu se, että koko muuna kouluaikana ei ole opittu opiskelemaan? Vai mitä ajat takaa?
En sano, että uudistus olisi paras mahdollinen tai edes hyvä, mutta kyllä vähän ihmettelen, miten ne pääsykokeet nyt yhtäkkiä on joku kaiken ratkaisevat juttu. Köyhissä ja levottomissa alkoholistiperheissä kasvaneet mielenterveysongelmaiset nuoret saavat lukurauhan pääsykokeisiin, muttei yo-kokeisiin. Lukihäiriöistä ja muista oppimisvaikeuksista kärsivät pärjäävät pääsykokeissa (ja yliopistossa), vaikka lukiokurssit ovat ihan tuskaa ja yo-kokeet täysi mahdottomuus. Yksi pääsykokeeseen valmistautuminen korvaa sen, että koko aiempana kouluaikana ei ole tehnyt hommia opintojensa eteen. Ei nyt oikein kuulosta uskottavalta.
Siitä olen samaa mieltä, että alanvaihtamisen vaikeuttaminen on syvältä. Päinvastoin, vaihtamista pitäisi helpottaa, koska lukiolaisena on vaikea oikeasti tietää, mitä yliopistolta haluaa. Mutta tässä pääsykoe vs. yo-koe on sivuseikka, koska ei sitä tietoa sieltä pääsykokeistakaan saa.
On täysin eri asia lukea pääsykokeisiin keskittyen siihen yhteen aiheeseen, josta on todella kiinnostunut, kuin päntätä yo-kokeita varten useaa eri ainetta, joista osaa kohtaan ei riitä mielenkiinto eikä kyvyt. yo- kokeissa jokainen aine on lisäksi hallittava laajasti, ja saatava vielä kiitettävä arvosana. Lisäksi pääsykokeisiin valmistauduttaessa ollaan vanhempia. elämäntilanne on täysin erilainen, kun ollaan "astuttu aikuisuuteen" ja koulumaailmaan liittyvä kupla on jäänyt taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.
Meinaat, että niihin yksiin pääsykokeisiin lukemalla on aiemmin kompensoitu se, että koko muuna kouluaikana ei ole opittu opiskelemaan? Vai mitä ajat takaa?
En sano, että uudistus olisi paras mahdollinen tai edes hyvä, mutta kyllä vähän ihmettelen, miten ne pääsykokeet nyt yhtäkkiä on joku kaiken ratkaisevat juttu. Köyhissä ja levottomissa alkoholistiperheissä kasvaneet mielenterveysongelmaiset nuoret saavat lukurauhan pääsykokeisiin, muttei yo-kokeisiin. Lukihäiriöistä ja muista oppimisvaikeuksista kärsivät pärjäävät pääsykokeissa (ja yliopistossa), vaikka lukiokurssit ovat ihan tuskaa ja yo-kokeet täysi mahdottomuus. Yksi pääsykokeeseen valmistautuminen korvaa sen, että koko aiempana kouluaikana ei ole tehnyt hommia opintojensa eteen. Ei nyt oikein kuulosta uskottavalta.
Siitä olen samaa mieltä, että alanvaihtamisen vaikeuttaminen on syvältä. Päinvastoin, vaihtamista pitäisi helpottaa, koska lukiolaisena on vaikea oikeasti tietää, mitä yliopistolta haluaa. Mutta tässä pääsykoe vs. yo-koe on sivuseikka, koska ei sitä tietoa sieltä pääsykokeistakaan saa.
On täysin eri asia lukea pääsykokeisiin keskittyen siihen yhteen aiheeseen, josta on todella kiinnostunut, kuin päntätä yo-kokeita varten useaa eri ainetta, joista osaa kohtaan ei riitä mielenkiinto eikä kyvyt. yo- kokeissa jokainen aine on lisäksi hallittava laajasti, ja saatava vielä kiitettävä arvosana. Lisäksi pääsykokeisiin valmistauduttaessa ollaan vanhempia. elämäntilanne on täysin erilainen, kun ollaan "astuttu aikuisuuteen" ja koulumaailmaan liittyvä kupla on jäänyt taakse.
Yleensä pääsykokeeseen valmistaudutaan ihan sinä samana abikeväänä kuin kirjoitetaankin, että ei siinä kovin paljon vanhempia olla. Jos taas varsinaisesti halutaan, että ihmiset menevät yliopistoon myöhemmin kuin suoraan lukion jälkeen, niin se on vähän eri keskustelu. Eikä todellakaan lähennä Suomea johonkin Keski-Eurooppaan, jossa jo nyt yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin nuorempia.
Yo-koevalinnassa ei katsota kaikkia mahdollisia aineita, vaan vain osaa. Ja jokainen ala saa ihan itse määritellä, mitkä lukion aineet ovat heidän mielestään heidän alallaan tärkeitä. Jos ala oikeasti kiinnostaa, niin kai se motivoi lukemaan ko. aineita? Ei ne pääsykoemateriaalitkaan välttämättä aina edusta sitä alan kiinnostavinta osaa jokaiselle hakijalle tai ne saattavat olla samoja kuin lukiossa (kuten yllä jo mainittiin).
Ja edelleen, myös sisäänpääsy pelkän pääsykokeen avulla säilyy mahdollisena.
Joku tuolla puhui kaikkien yo-kokeiden uusimisesta. Kuinka monella tilanne on oikeasti se, että kaikki kokeet pitää uusia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä myös suositaan pelkkää matemaattista lahjakkuutta. Hyvä menestys fysiikassa, kemiassa ja matikassa tuovat enemmän pisteitä, vaikka haettu ala ei suoranaisesti liittyisi näihin. Itse olin täysi palikka matikan osalta lukiossa, pelkkää vitosta todistuksessa niiltä osin. Hyvä luoja, jos koko tulevaisuus olisi ollut niistä kiinni. Olisin saanut sanoa hyvästit jatko-opinnoille, masentunut ja ties vaikka syrjäytynyt. Korkeakoulussa sitten tsemppasin että pääsin kunnialla lävitse tilastomatikat ym. mitkä liittyivät alan opintoihin. Koko lukion oppimäärän matikka-kemia-fysiikkaa en olisi koskaan pystynyt takomaan päähäni, vaikka kuinka olisi uusintoja.
Mulla on tuo sama ongelma, etten osaa matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. En vaikka kuinka haluaisin. Jouduin jättämään nuo aineet pois ja keskityn vain niihin, joissa olen hyvä. En siis käy itse koko lukiota, vaan pelkän yo-tutkinnon. Mun vahvuuksia on kielet, yhteiskuntaoppi, filosofia, historia yms ja lisäksi musiikillinen lahjakkuus virtaa verissäni. En ymmärrä miksi näitä luonnontieteitä nostetaan niin isosti jalustalle. Älykkyyttä ja taitoa on erilaista. Miksi nuo mitataan arvokkaammiksi kuin esim. kielet? Mut joo, mulla kans kirjoitukset edessä vuoden päästä. Saas nähä miten käy.
Jos lukion oppimäärän suorittaminen oikeasti kaatuu siihen, ettet pysty suorittamaan hyväksytysti 4/6 lyhyen matikan kurssia (pari saa olla hylätty, ja fysiikan ja kemian kursseja on niin vähän, ettei etenemisestettä pitäisi tulla) niin sinulla saattaa olla isoja ongelmia yliopisto-opinnoissa joka tapauksessa. Lyhyen matikan kirjoittaminen hyvin on asia sinänsä, fysiikan vielä isompi juttu, mutta jos et pysty läpäisemään 2/3 lukion matikan oppimäärästä, kyse on muustakin kuin vain muuten suuntautuneesta lahjakkuudesta. Se on todella poikkeuksellista, ja hyvin poikkeuksellisia tapauksia varten on sitten poikkeusmenettelyt, kuten vaikka pääsykokeet.
Noin yleisesti äidinkieli ja matematiikka selittävät ison osan yliopistomenestyksestä alalla kuin alalla. Tästä syystä luonnontieteellisillä aloillakin katsotaan äidinkieltä, ja humanististen kannattaisi katsoa matematiikkaa. Yliopistossa tarvitaan sitäkin, että jaksaa keskittyä asiaan, joka ei ole helppoa ja kivaa.
No eipä kovin kivasti ollut sinulta sanottu. Tunnistan kyllä itsessäni sen, että olen kehittänyt jonkinlaisen lukon matematiikkaa kohtaa. Kokeilin lukion alkeiskurssia ja menin aivan paniikkiin, koska en tajunnut mitään. En sitä vain osaa, enkä toisaalta edes halua kuluttaa siihen enää aikaani, koska en tule osaamaan ja pärjäämään kuitenkaan. Jotkut oppivat ja ymmärtävät matematiikkaa paremmin kuin toiset. En ehkä ymmärrä mitään sieventämisistä ja pythagoraanlauseista, mutta mitä sitten, jos loistan muissa aineissa paremmin? Minulta testattiin ylä-asteella, että olisiko jokin oppimishäiriö tuon matematiikan taustalla, mutta ei ollut.
Minut laitettiin viikoksi näin ikävästi sanottuna ''heikkolahjaisten'' matikkaryhmään, ja ymmärsin siellä aivan täydellisesti asiat. Se opettajakin ihmetteli, että miksi edes olen siellä, ja että ymmärrän todella hyvin matematiikkaa- ja niin minä ymmärsinkin. Täytyi vaan niin hemmetisti pusertaa, että pysyi kärryillä. Sain siirron edistyneiden ryhmään, mutta sain silti AINA kokeista 4-6....Äikkäni on aina ollut 9, Enkku 9, Ruotsi 8, Historia 8, Filosofia 9, Yh 8, Musiikki 10 jne. Mulla on vaan parempi kieli- ja lukupää ja osaan käsitellä hyvin eettisiä, taiteellisia sekä yhteiskunnallisia asioita ja pyöritellä abstraktisti asioita erilaisesta näkökulmasta. Elätän myös itseni koulun ohella musiikilla. Mielestäni matematiikan osaamattomuuteni ei ole millään lailla este yliopistossa opiskeluun, eikä varsinkaan silloin, jos ja kun haen opiskelemaan alaa, josta minulla on tietämystä ja lähellä sydäntä.
Olen pahoillani, että tämä tuntuu sinusta kurjalta, mutta on ihan oikeasti todella poikkeuksellista ettei pysty suorittamaan lukion matematiikan kursseja minimitasolla, joka on siis, että 4/6 kurssia menee läpi välttävällä arvosanalla. Tosin ilmeisesti tästä ei oikeasti ole kohdallasi kysymys, jos kuitenkin pystyt pääsemään kokeista läpi ja lukko on enemmän henkisellä puolella.
Kuitenkin, kun tarkastellaan joukkoja (ja koulutuksessa katsotaan koko ikäluokkaa) niin yliopisto-opinnoissa pärjäämistä oikeasti ennakoi se, että pärjää tasaisesti monissa aineissa, ja matematiikka on tässä tärkeä osa-alue. Totta kai voi pärjätä yliopistossa, vaikkei olisi vahva matematiikassa, mutta se on epätodennäköisempää. Samalla tavalla luonnontieteisiin hakeutuu ihmisiä, jotka eivät meinaa pärjätä äidinkielessä ja ihmettelevät, miksi laskemiseen muka sitä tarvittaisiin. Osa heistä pärjääkin opinnoissa, mutta keskimäärin he valmistuvat selvästi harvemmin kuin sellaiset, jotka pystyvät hoitamaan sekä matemaattisen että yleissivistyksellisen puolen.
No mutta täähän on fantastista! Kerrassaan loistavaa.
T. Burn outin partaalla oleva ekaluokkalainen
Muistakaa äänestää jatkossakin kokoomusta, niin saatte suosituskirjeet tuohon vielä päälle. Jatkossa sitten yliopistopaikat on varattu rikkaiden lapsille, köyhät menevät jo suoraan peruskoulusta sinne lähihoitajakouluun.
Siis ylppäreiden tarkoitushan oli alunperin toimia pääsykokeina, mutta sitten se unohdettiin ja niistä tuli merkityksetön turhakepaperi. Nyt niiden asemaa on taas palauttamassa järkevämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes haluaa korkeakouluttautua Suomessa? Joo saa tehdä "parempia hommia" jotka usein tuntuu monilla seuraavan kotiin. Duunari kun lähtee töistä, työt jää sinne.
Palkka ei välttämättä ole paljoa parempi korkeakoulutetuilla (pl. lääkärit juristit yms) joissakin tapauksissa palkka on jopa huonompi kuin duunareilla.
Mikäli palkka on hyvä, tarkoittaa se käytännössä elämistä uraputkessa tehden pitkää päivää, lopulta verojen jälkeen jää käteen ehkä tonni enemmän kuin duunarilla. Kympin tytöt tästä uudistuksesta hyötyy eniten. Onko heistä käytännössä mihinkään, se nähdään sitten tulevaisuudessa.
Suomessa on koulutusinflaatio akateemisilla aloilla. Töitä ei ole kaikille.
Ei ole mikään meriitti hautua yliopistossa, ilman tulevaisuutta. Huiput pärjää aina, mutta lopuille on monia muitakin suuntautumisvaihtoehtoja kuin akateemiset alat.
Nykyisessä lukio- ja yliopistopakossa ei ole voittajia kuin ne, jotka joka tapauksessa ovat vahvoilla. Hulluin idea olisi jonkin kiintiön järjestäminen heikoimmin akateemisesti pärjääville. Selvästikin suuntautuminen on väärin valittu, jos siinä ei menesty.
Tsemppiä kaikille tuleviin kirjoituksiin. Aivan päätön on tämä uusi uudistus, mutta tehkää parhaanne ja muistakaa että sisäänkin pääsee vielä pääsykoekiintiössä. Sitä en tiedä millaisiksi ne muuttuu ja miten pieni osa pääsee sillä sisään.
Taas on eduskunnassa apinoitu...
Kyllä näistä uudistuksista pitää käydä valtakunnallinen keskustelu!
Tämä ja aktiivimalli pitää purkaa!
Kauppatieteet ja Oikeustiede , pisteitä fysiikasta, kemiasta ja biologiasta enemmän kuin muista. Esim. Filosofia ja yhteiskuntaoppi, joista on oikeasti hyötyä kyseisillä aloilla. Ei mitään järkeä, että hyöty tulee siitä kuinka monta kurssia lukiossa on kyseistä ainetta.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kaikille tuleviin kirjoituksiin. Aivan päätön on tämä uusi uudistus, mutta tehkää parhaanne ja muistakaa että sisäänkin pääsee vielä pääsykoekiintiössä. Sitä en tiedä millaisiksi ne muuttuu ja miten pieni osa pääsee sillä sisään.
Mitä järkeä ottaa hillitön pääsykoeriski jos olisi kyvyt saada ällän paperit? Eihän kukaan fiksu abi ole niin tyhmä, että laskee koko tulevaisuutensa sen yhden kokeen varaan, jossa kilpailee samassa sarjassa tuplamaistereita, avoimessa oikeustiedettä lukeneita ja oikeusalan työtä tekeviä. Tähän asti lukiolaisten suhteellinen etu on perustunut nimeomaan ylioppilastodistukseen ja yhteispistevalintaan.
Kyllä se niin on, että on paljon varmempi vaan kirjoittaa vaikka uusimisten kautta aine kerrallaan ja saada niistä ällän paperit, kun lähteä pääsykoerulettiin leikkimään. Ällän papereilla ei tarvitse nimittäin "hakea" mihinkään, sen kun kävelee sisälle sinne minne haluaa ja aloittaa opiskelun. Sitten jos on jo käyttänyt aikaa pääsykokeeseen, niin alkaa ne lukion opit unothua ja uusimisen kautta saatavat ällät vaikeampi saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.
Meinaat, että niihin yksiin pääsykokeisiin lukemalla on aiemmin kompensoitu se, että koko muuna kouluaikana ei ole opittu opiskelemaan? Vai mitä ajat takaa?
En sano, että uudistus olisi paras mahdollinen tai edes hyvä, mutta kyllä vähän ihmettelen, miten ne pääsykokeet nyt yhtäkkiä on joku kaiken ratkaisevat juttu. Köyhissä ja levottomissa alkoholistiperheissä kasvaneet mielenterveysongelmaiset nuoret saavat lukurauhan pääsykokeisiin, muttei yo-kokeisiin. Lukihäiriöistä ja muista oppimisvaikeuksista kärsivät pärjäävät pääsykokeissa (ja yliopistossa), vaikka lukiokurssit ovat ihan tuskaa ja yo-kokeet täysi mahdottomuus. Yksi pääsykokeeseen valmistautuminen korvaa sen, että koko aiempana kouluaikana ei ole tehnyt hommia opintojensa eteen. Ei nyt oikein kuulosta uskottavalta.
Siitä olen samaa mieltä, että alanvaihtamisen vaikeuttaminen on syvältä. Päinvastoin, vaihtamista pitäisi helpottaa, koska lukiolaisena on vaikea oikeasti tietää, mitä yliopistolta haluaa. Mutta tässä pääsykoe vs. yo-koe on sivuseikka, koska ei sitä tietoa sieltä pääsykokeistakaan saa.
On täysin eri asia lukea pääsykokeisiin keskittyen siihen yhteen aiheeseen, josta on todella kiinnostunut, kuin päntätä yo-kokeita varten useaa eri ainetta, joista osaa kohtaan ei riitä mielenkiinto eikä kyvyt. yo- kokeissa jokainen aine on lisäksi hallittava laajasti, ja saatava vielä kiitettävä arvosana. Lisäksi pääsykokeisiin valmistauduttaessa ollaan vanhempia. elämäntilanne on täysin erilainen, kun ollaan "astuttu aikuisuuteen" ja koulumaailmaan liittyvä kupla on jäänyt taakse.
Yleensä pääsykokeeseen valmistaudutaan ihan sinä samana abikeväänä kuin kirjoitetaankin, että ei siinä kovin paljon vanhempia olla. Jos taas varsinaisesti halutaan, että ihmiset menevät yliopistoon myöhemmin kuin suoraan lukion jälkeen, niin se on vähän eri keskustelu. Eikä todellakaan lähennä Suomea johonkin Keski-Eurooppaan, jossa jo nyt yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin nuorempia.
Yo-koevalinnassa ei katsota kaikkia mahdollisia aineita, vaan vain osaa. Ja jokainen ala saa ihan itse määritellä, mitkä lukion aineet ovat heidän mielestään heidän alallaan tärkeitä. Jos ala oikeasti kiinnostaa, niin kai se motivoi lukemaan ko. aineita? Ei ne pääsykoemateriaalitkaan välttämättä aina edusta sitä alan kiinnostavinta osaa jokaiselle hakijalle tai ne saattavat olla samoja kuin lukiossa (kuten yllä jo mainittiin).
Ja edelleen, myös sisäänpääsy pelkän pääsykokeen avulla säilyy mahdollisena.
Joku tuolla puhui kaikkien yo-kokeiden uusimisesta. Kuinka monella tilanne on oikeasti se, että kaikki kokeet pitää uusia?
Yleensä kai uusitaan vaan se huonoin, mutta jos lukeminen on jäänyt vähälle ja tietää pystyvänsä parempaan, niin eikö silloin kannata mennä uusimaan kaikki ja ottaa semmoiset paperit millä voi mennä mihin vaan? Voihan sen ensimmäisen yrityskerran ottaa ihan kokeilun kannalta, sitten on helppo uusia myöhemmin kun muistaa kuitenkin osan niistä asioista eikä joudu aloittamaan lukemista ns. alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.
Meinaat, että niihin yksiin pääsykokeisiin lukemalla on aiemmin kompensoitu se, että koko muuna kouluaikana ei ole opittu opiskelemaan? Vai mitä ajat takaa?
Olen eri vastaaja, mutta haluaisin huomauttaa, että ”opiskelemaan oppiminen” lukiossa ei välttämättä todellakaan ole mikään tae siitä, että valmiudet menestyä tietyllä alalla tai ylipäätään yliopistossa olisivat automaattisesti hyvät. Lukiossa on oikeasti todella helppoa pärjätä, jos on yhtään kiinnostusta ja älliä, sillä siellä opettajat ohjaavat opiskelua vielä hyvinkin tiiviisti, asiasisällöt ovat varsin yksinkertaisia ja ne tarjoillaan selkeästi. Lukiolaisen ei tarvitse kuin lukea ja opetella tietyt asiat. On täysin eri asia ottaa omatoimisesti opiskeluun kasa jonkin yliopistoalan pääsykoekirjoja ja opettaa niiden sisältö itse itselleen. Olen itse päässyt kahdesti sisään yliopistoon, ja pääsykokeisiin valmistautuminen (ja myöhemmin opinnot) kysyi täysin eri taitoja kuin lukiossa menestyminen. Lisäksi monien alojen kokeet mittaavat varsinaisen asiasisällön tuntemuksen lisäksi muita ominaisuuksia, esimerkiksi paineensietokykyä (esim. lääkiksen kokeet, joissa tyypillisesti tulee kiire) tai kykyä ymmärtää alan käsitteitä ja soveltaa niitä yms.
Eli joo, en itsekään sano, että pääsykokeet ovat mikään tie onneen, mutta hyvien arvosanojen saaminen lukiosta ei kyllä todellakaan tarkoita, että ihminen automaattisesti pärjäisi hyvin millä tahansa alalla yliopistossa. Toki näitä taitoja voi aina opetella.
Vierailija kirjoitti:
Ne kirjoitukset voi uusia 2019 syksystä alkaen niin monta kertaa kuin haluaa. Vähän sama siis kuin pääsykoe, paitsi tämä tehdään kahdesti vuodessa ja kokeita on useampia.
Paitsi tässä ei ole huomioitu esim. OPSin muuttumista jonka jatkeena myös yo-kokeiden muuttumista. -98 ja -99 valmistuivat vanhalla opsilla, varmaan onnistuu joku matikan uusiminen kun kolme vuotta teit vanhanaikaisesti paperille ja sitten ilman kurssien opetusta pitäisi koneella tehdä ilman harjoitusta? Juuh.
On myös eri asia kirjoittaa pitkä matikka saman tien kun asiat on opiskeltu kuin puoli vuotta myöhemmin.
Hei, ei kai polkuopiskelut häviä mihinkään? Aina on mahdollisuus maksaa itse koulutuksesta, vaikkapa työn ohessa opiskelee ja sitten hakee erillishaulla tutkintoon? Jos motia ja halua on tietylle alalle opiskella, voi sitä tehdä jo nyt ilman pääsykokeita.
No eipä kovin kivasti ollut sinulta sanottu. Tunnistan kyllä itsessäni sen, että olen kehittänyt jonkinlaisen lukon matematiikkaa kohtaa. Kokeilin lukion alkeiskurssia ja menin aivan paniikkiin, koska en tajunnut mitään. En sitä vain osaa, enkä toisaalta edes halua kuluttaa siihen enää aikaani, koska en tule osaamaan ja pärjäämään kuitenkaan. Jotkut oppivat ja ymmärtävät matematiikkaa paremmin kuin toiset. En ehkä ymmärrä mitään sieventämisistä ja pythagoraanlauseista, mutta mitä sitten, jos loistan muissa aineissa paremmin? Minulta testattiin ylä-asteella, että olisiko jokin oppimishäiriö tuon matematiikan taustalla, mutta ei ollut.
Minut laitettiin viikoksi näin ikävästi sanottuna ''heikkolahjaisten'' matikkaryhmään, ja ymmärsin siellä aivan täydellisesti asiat. Se opettajakin ihmetteli, että miksi edes olen siellä, ja että ymmärrän todella hyvin matematiikkaa- ja niin minä ymmärsinkin. Täytyi vaan niin hemmetisti pusertaa, että pysyi kärryillä. Sain siirron edistyneiden ryhmään, mutta sain silti AINA kokeista 4-6....
Äikkäni on aina ollut 9, Enkku 9, Ruotsi 8, Historia 8, Filosofia 9, Yh 8, Musiikki 10 jne. Mulla on vaan parempi kieli- ja lukupää ja osaan käsitellä hyvin eettisiä, taiteellisia sekä yhteiskunnallisia asioita ja pyöritellä abstraktisti asioita erilaisesta näkökulmasta. Elätän myös itseni koulun ohella musiikilla. Mielestäni matematiikan osaamattomuuteni ei ole millään lailla este yliopistossa opiskeluun, eikä varsinkaan silloin, jos ja kun haen opiskelemaan alaa, josta minulla on tietämystä ja lähellä sydäntä.