Eikö korkealouluihin haeta enää
Valintakokeilla? Onko se nyt niin, että vain yo-papereilla pääsee sisään? Eli nyt kirjoitettavat numerot määrittelevät koko korkeakouluun pääsyn?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Ne kirjoitukset voi uusia 2019 syksystä alkaen niin monta kertaa kuin haluaa. Vähän sama siis kuin pääsykoe, paitsi tämä tehdään kahdesti vuodessa ja kokeita on useampia.
Joo no tuohan se fiksua onkin. Mitenhän paljon lisää kynnystä esim. alanvaihtajienkin keskuudessa kouluun hakeminen kun pitääkin sitten lähteä jotain kirjoituksia uusimaan vuosien takaa? Ihan älytöntä touhua. Ei ainakaan tue millään tavoin ihmisten työllistymistä tuo ratkaisu.
Koska ihmiset heräävät tätäkin vastustamaan?
Ihmiset vielä kehtaakin huutaa että oma vika kun olet pienituloinen. Useammalta ihmiseltä ollaan viemässä mahdollisuus elämiseen. Ei hyvältä näytä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3167651/opiskelijavalinta-vai-luonnonva…
Kovin tuntui kiinnostavan ihmisiä tuolloinkaan...
Ja miten uudistus nopeuttaa opiskelemaan pääsyä, kun taatusti yli puolet uusii ne kirjoitukset niin kauan että on se E/L- rivi, eikä hae opiskelemaan ennen kuin pääsee sinne minne haluaa. Eli sen sijaan että lukee paria pääsykoekirjaa, niin kertaa muutaman vuoden sekä matikkaa, fysiikkaa, kieliä...
Vierailija kirjoitti:
Arvaapa kahdesti, miksi lukiolaiset uupuvat. Ennen riitti 3 kk pääsykoekirjojen pänttäämistä, nyt pitää 3 vuotta tehdä maksimaalinen suoritus, että pääsee yliopistoon. Pääsykokeilla pääsee enää pieni osa.
Liäksi kilpailu kovenee koska yliopistojen sisäänpääsyprosentit on jossain 10-20% välillä ja suunnilleen saman verran ylioppilaskokelaita saa arvosanan L tai E. Tulevaisuudessa pitääkin olla vähintään E:n paperit että pääsee opiskelemaan. M:n papereilla pääsee varmaan johonkin johon ei ole niin paljon hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Kokoomus haluaa Suomesta jonkun mini- Jenkkilän? Siellähän on tämä sama systeemi mutta tuhansia yliopistoja Suomen muutaman sijaan, eli huonommillakin papereilla pääsee silti ihan hyvään yliopistoon jos haluaa. Ei täällä nyt vain ole riittävästi ihmisiä pitämään valtiota pystyssä jos suuri osa stressaa itsensä puolikuoliaaksi jo ennen ylioppilaskirjoituksia.
New world order on tämä jenkkilä-ilmiö, joka näkyy lähes jokaisessa länsimaassa. Tavoitteena on määritellä ihmisarvo taustan, varallisuuden ja suhteiden perusteella. Esim. Jenkeissäkin saat nopeammin ja parempaa hoitoa, jos olet varakas.
Mitä ''paremmasta'' perheestä tulet, niin sitä isompi oikeus ja mahdollisuus on sinulla silloin ''menestyä'' elämässä. Suomi ei ole enää samanlainen kuin ennen. Kansa ei tee mitään näille päättömille uudistuksille. Jos synnyt köyhään alkoholistiperheeseen, niin silloin sinun on myös alistuttava ja oltava koko loppuelämäsi köyhä ja ongelmainen vähemmällä ihmisarvolla.
Tähän asti on ollut ihan veemäistä, että kun olet hakenut opiskelemaan samaa alaa vaikka kolmeen paikkaan, joka paikassa on ollut pahimmillaan omat pääsykokeet omine vaatimuksineen, monesti vielä samana päivänä. Aivan älytöntä.
Melkeinpä mikä tahansa uudistus on parempi. Vaikka arvottaisiin sisällepääsijät. Itse asiassa joskus tutkittiinkin sitä, eroaisiko opettajan opintoihin pyrkijöiden arpominen mitenkään siitä, että he käyvät läpi pääsykokeet. Ei eronnut. Kuvitelkaa mitkä säästöt saataisiin arpomalla.
Silkkaa natsismia!
Tätä sortoa on vastustettava.
Vierailija kirjoitti:
Valintakokeilla? Onko se nyt niin, että vain yo-papereilla pääsee sisään? Eli nyt kirjoitettavat numerot määrittelevät koko korkeakouluun pääsyn?
Eikai kukaan lukiolainen ole niin taukki, että valmistuu edes kolmessa vuodessa? On paljon järkevämpää aloittaa kirjoitukset tokan luokan keväällä ja keskittyä ottamaan enintään kaksi ainetta haltuun kerrallaan. Ja kun joutuu ottamaan pitkiä aineita, niin on loogista valmistua neljässä vuodessa. Silloin maksimoi mahdollisuutensa saada numerot joilla päästä yliopistoon.
Toivottavasti kaikki ällän ylioppilaat nyt ymmärtää hakea suoraan lääkikseen, muualle sitä etua ei kannata käyttää mihinkään muuhun alaan. Tämä on nyt sitä hiljaista tietoa, Opothan ei saa kannustaa pitkittämään opintoja, koska lukio ei saa nelosluokkalaisista enää rahaa kunnalta.
Pitäisi olla joku kiintiö niille, joilla on huonot paperit.
Kuka edes haluaa korkeakouluttautua Suomessa? Joo saa tehdä "parempia hommia" jotka usein tuntuu monilla seuraavan kotiin. Duunari kun lähtee töistä, työt jää sinne.
Palkka ei välttämättä ole paljoa parempi korkeakoulutetuilla (pl. lääkärit juristit yms) joissakin tapauksissa palkka on jopa huonompi kuin duunareilla.
Mikäli palkka on hyvä, tarkoittaa se käytännössä elämistä uraputkessa tehden pitkää päivää, lopulta verojen jälkeen jää käteen ehkä tonni enemmän kuin duunarilla. Kympin tytöt tästä uudistuksesta hyötyy eniten. Onko heistä käytännössä mihinkään, se nähdään sitten tulevaisuudessa.
Uudistuksen jälkeenkin tulee edelleen olemaan pääsykoemahdollisuus, mutta niillä otetaan entistä pienempi osa sisään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta hyvä uudistus. Miksi pitäisi lukea kaksiin kokeisiin? Yo- ja pääsykokeet. Lisäksi yo-koe mittaa 3 vuoden opiskelua, eli osoittaa myös pitkäjänteisyyttä, mitä korkeakoulussa tarvitaan.
Pääsykokeet ovat suosineet rikkaiden lapsia. Työssäkäyvä nuori ei voi panostaa pääsykokeisiin samalla lailla kuin lukulomalla oleva. Ja kalliit pääsykoekurssit vääristävät tilannetta vielä lisää.
Pääsykokeet on enemmänkin kuin toinen yritys opiskella ja näyttää osaamista. Yleensä ne, jotka ovat koko kouluikänsä olleet onnistujia, onnistuvat myös ylioppilaskokeissa. Jos pitäisi veikata, että ketkä kirjoittavat L/E-rivejä niin veikkaisin niitä jotka ovat olleet hyviä koulussa jo ala- ja yläasteella. Pääsykokeet on hyvä tapa antaa toinen mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes haluaa korkeakouluttautua Suomessa?
Ilmeisesti aika moni
Hienoa, kun valtio jatkaa tätä kurjistusliikettä!
Lisätään nuorten mielenterveysongelmia opinnoilla, jotka täytyy suorittaa YTL:n reunaehtojen mukaisesti, jotta sinulla on tulevaisuus...
Ei se kyllä oikein ole, jos joutuu korottamaan jonkun YTL:n mieliksi niitä numeroita vuodesta toiseen, jonkun lukihäiriön vuoksi, jotta voisi päästä korkeakouluihin.
Nykyäänhän noi hitaammin aikuistuvat putoavat jo peruskoulussa, kun skidit eivät vielä kykene kantamaan vastuuta vapauksistaan. Itselle luokaton systeemi tuotti vaikeuksia vielä lukiossakin ja valmistuin pari vuotta muita myöhemmin.