Eikö korkealouluihin haeta enää

Tämä uudistus on täysin naurettava. Itse valmistuin 8,1 keskiarvolla ja EMMMMC-kirjoituksilla lukiosta viisi vuotta sitten. Noilla papereilla en uudistuksen takia tekisi tulevaisuudessa yhtään mitään. Kärsin koko lukion toisen ja kolmannen vuoden masennuksesta ja anoreksiasta eli siis olosuhteisiin ja todella vähäiseen lukemiseen nähden pärjäsin aika hyvinkin. Onneksi vielä viisi vuotta sitten pääsykokeilla oli enemmän merkitystä, sillä niiden ansiosta pääsin sisään yliopistoon ja olen parhaillaan gradua vaille valmis. Kandista sain parhaan mahdollisen arvosanan ja keskiarvo kaikista yliopisto-opinnoista on tällä hetkellä yli 4 (asteikolla 1-5 siis, jos joku ei tiedä yliopiston arvosteluasteikkoa). Pärjään yliopisto-opinnoissa kiitettävästi, vaikka olin lukiossa "vain" keskinkertainen/hyvä enkä olisi pelkällä lukiotodistuksella päässyt yliopistoon. Minunlaiset jää tulevaisuudessa rannalle ruikuttamaan.

Ismo Alanko oli kyllä oikeassa Sanni whatever opetusministerin suhteen: ei sellainen suurisilmäinen pikkutyttö todellakaan tiedä mistään mitään. Tyhmä, naiivi setämiesten vietävissä oleva tyllerö.

Tässä usein kysyttyjä kysymyksiä Opetusministeriön sivuilta (https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat ):

"Onko pääsykokeista tarkoitus luopua kokonaan?

Ei ole.

Pääsykokeilla valitaan opiskelijoita myös vuoden 2020 jälkeen. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan.  Pääsykokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen."

Eli edelleen voi päästä ilman hyvää yo-todistusta, jopa kokonaan ilman yo-todistusta ja sellaisen kokeen kautta, johon ei tarvitse edes etukäteen lukea erillistä koekirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleekohan tämäkin laskemaan syntyvyyttä, jos tekee nuorten pääsystä kiinni elämänsyrjään hankalampaa? kuka haluaa katsella vierestä oman nuorensa epätoivoa? Jos lapsia syntyy vuodessa 45 000 ja niistä pääsee johonkin tiettyyn kouluun 300 vuodessa kun kaikki suomen yliopistot lasketaan, niin on siinä aika heikot mahikset mihinkään haluttuun.

Unohda jo tuo syntyvyydestä paasaaminen. Mikä pakkomielle tuo teille jankkaajille oikein on? Jokainen ketju pilataan aina tuolla eliittien syntyvyys pro_pagandalla. Lisää lapsia vaan maailmaan tottelemaan ja alistumaan eliitin tahtoon. Käsitelkää syntyvyyttänne toisessa ketjussa.

Olen kyllä jokaisen lapsen syntymää vastaan, mutta ok.

Olen sitä mieltä, että korkeakouluihin pääsyä ei pitäisi vaikeuttaa enää yhtään. T. Burn outin kokenut abi

Tässä myös suositaan pelkkää matemaattista lahjakkuutta. Hyvä menestys fysiikassa, kemiassa ja matikassa tuovat enemmän pisteitä, vaikka haettu ala ei suoranaisesti liittyisi näihin. Itse olin täysi palikka matikan osalta lukiossa, pelkkää vitosta todistuksessa niiltä osin. Hyvä luoja, jos koko tulevaisuus olisi ollut niistä kiinni. Olisin saanut sanoa hyvästit jatko-opinnoille, masentunut ja ties vaikka syrjäytynyt. Korkeakoulussa sitten tsemppasin että pääsin kunnialla lävitse tilastomatikat ym. mitkä liittyivät alan opintoihin. Koko lukion oppimäärän matikka-kemia-fysiikkaa en olisi koskaan pystynyt takomaan päähäni, vaikka kuinka olisi uusintoja.

Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.

Jotta uudistus olisi toimiva ja tasapuolinen, tulisi huolehtia siitä, että niin peruskoulut kuin lukiotkin olisivat tasalaatuisia opetuksen, opettajien, työvälineiden jne suhteen.

Peruskoulun päättötodistuksen numerot jaetaan lähinnä pärstäkertoimen ja opettajan omatunnon mukaan. Päättötodistuksen numeroilla on kuitenkin suuri merkitys siinä, mihin lukioon nuori hakeutuu tai ylipäätään pääsee sisään.

Lukioiden erot ovat suuria. Parhaimmissa lukioissa on parhaimmat edellytykset menestyä opinnoissa ja kirjoituksissa.

Tää kaikki epätasa-arvoistaa nuoret ja edistää asuinalueiden eriytymistä. Hyvät perheet haluavat lähelle hyviä kouluja. Köyhillä ei ole valinnanvaraa. Tähän päälle vielä hyvin toimeentulevien perheiden mahdollisuudet kustantaa lapsilleen yksityisopetusta ja valmenniskursseja.. On selvää, että menestys ei ole enää ihmisen omissa käsissä. Kaikki määräytyy sen mukaan, mihin yhteiskuntaluokkaan synnyt.

Vierailija kirjoitti:

Tässä usein kysyttyjä kysymyksiä Opetusministeriön sivuilta (https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat ):

"Onko pääsykokeista tarkoitus luopua kokonaan?

Ei ole.

Pääsykokeilla valitaan opiskelijoita myös vuoden 2020 jälkeen. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan.  Pääsykokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen."

Eli edelleen voi päästä ilman hyvää yo-todistusta, jopa kokonaan ilman yo-todistusta ja sellaisen kokeen kautta, johon ei tarvitse edes etukäteen lukea erillistä koekirjaa.

Mielenkiintoista. Millainen voi olla oikiksen, lääkiksen tai psykan pääsykoe, johon ei tarvitse valmistautua? Millä tavalla sellainen koe testaa hakijan kykyjä hallita juuri näillä aloilla tarvittavaa osaamista, ajattelua ja yleistä soveltuvuutta?? Eihän lukiossa opiskella läheskään kaikkia aloja, joten monella ei tulevaisuudessa ole mitään käsitystä edes siitä, mitä oikein ovat hakeneet opiskelemaan.. pääsykoikeisiin alan kirjallisuutta päntätessä tämä asia viimeistään yleensä valkenee..

Pahoin pelkään, että Tulevaisuudessa vain L:n rivillä pääsee sisään. Keskitason oppilailla, saati huonommin menestyneillä ei ole toivoakaan..

Vierailija kirjoitti:

Tässä myös suositaan pelkkää matemaattista lahjakkuutta. Hyvä menestys fysiikassa, kemiassa ja matikassa tuovat enemmän pisteitä, vaikka haettu ala ei suoranaisesti liittyisi näihin. Itse olin täysi palikka matikan osalta lukiossa, pelkkää vitosta todistuksessa niiltä osin. Hyvä luoja, jos koko tulevaisuus olisi ollut niistä kiinni. Olisin saanut sanoa hyvästit jatko-opinnoille, masentunut ja ties vaikka syrjäytynyt. Korkeakoulussa sitten tsemppasin että pääsin kunnialla lävitse tilastomatikat ym. mitkä liittyivät alan opintoihin. Koko lukion oppimäärän matikka-kemia-fysiikkaa en olisi koskaan pystynyt takomaan päähäni, vaikka kuinka olisi uusintoja.

Mulla on tuo sama ongelma, etten osaa matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. En vaikka kuinka haluaisin. Jouduin jättämään nuo aineet pois ja keskityn vain niihin, joissa olen hyvä. En siis käy itse koko lukiota, vaan pelkän yo-tutkinnon. Mun vahvuuksia on kielet, yhteiskuntaoppi, filosofia, historia yms ja lisäksi musiikillinen lahjakkuus virtaa verissäni. En ymmärrä miksi näitä luonnontieteitä nostetaan niin isosti jalustalle. Älykkyyttä ja taitoa on erilaista. Miksi nuo mitataan arvokkaammiksi kuin esim. kielet? Mut joo, mulla kans kirjoitukset edessä vuoden päästä. Saas nähä miten käy.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ihan yliopiston professorilta kuullut miten tämän vuoden opiskelijat kauppiksessa ovat huonompia kuin koskaan ennen, koska heiltä puuttuu ymmärräys, miten opiskellaan, kaikki perustiedot ovat myös hukassa, kun ei ole koskaan luettu aiheesta yhtikäs mitään.

Meinaat, että niihin yksiin pääsykokeisiin lukemalla on aiemmin kompensoitu se, että koko muuna kouluaikana ei ole opittu opiskelemaan? Vai mitä ajat takaa?

En sano, että uudistus olisi paras mahdollinen tai edes hyvä, mutta kyllä vähän ihmettelen, miten ne pääsykokeet nyt yhtäkkiä on joku kaiken ratkaisevat juttu. Köyhissä ja levottomissa alkoholistiperheissä kasvaneet mielenterveysongelmaiset nuoret saavat lukurauhan pääsykokeisiin, muttei yo-kokeisiin. Lukihäiriöistä ja muista oppimisvaikeuksista kärsivät pärjäävät pääsykokeissa (ja yliopistossa), vaikka lukiokurssit ovat ihan tuskaa ja yo-kokeet täysi mahdottomuus. Yksi pääsykokeeseen valmistautuminen korvaa sen, että koko aiempana kouluaikana ei ole tehnyt hommia opintojensa eteen. Ei nyt oikein kuulosta uskottavalta.

Siitä olen samaa mieltä, että alanvaihtamisen vaikeuttaminen on syvältä. Päinvastoin, vaihtamista pitäisi helpottaa, koska lukiolaisena on vaikea oikeasti tietää, mitä yliopistolta haluaa. Mutta tässä pääsykoe vs. yo-koe on sivuseikka, koska ei sitä tietoa sieltä pääsykokeistakaan saa. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus on täysin naurettava. Itse valmistuin 8,1 keskiarvolla ja EMMMMC-kirjoituksilla lukiosta viisi vuotta sitten. Noilla papereilla en uudistuksen takia tekisi tulevaisuudessa yhtään mitään. Kärsin koko lukion toisen ja kolmannen vuoden masennuksesta ja anoreksiasta eli siis olosuhteisiin ja todella vähäiseen lukemiseen nähden pärjäsin aika hyvinkin. Onneksi vielä viisi vuotta sitten pääsykokeilla oli enemmän merkitystä, sillä niiden ansiosta pääsin sisään yliopistoon ja olen parhaillaan gradua vaille valmis. Kandista sain parhaan mahdollisen arvosanan ja keskiarvo kaikista yliopisto-opinnoista on tällä hetkellä yli 4 (asteikolla 1-5 siis, jos joku ei tiedä yliopiston arvosteluasteikkoa). Pärjään yliopisto-opinnoissa kiitettävästi, vaikka olin lukiossa "vain" keskinkertainen/hyvä enkä olisi pelkällä lukiotodistuksella päässyt yliopistoon. Minunlaiset jää tulevaisuudessa rannalle ruikuttamaan.

Ei se ihan noin mene. Tälläkin hetkellä on aloja, joille otetaan sisään käytännössä pelkällä todistusvalinnalla (tyypillisesti luonnontieteelliset alat) ja rajat asettuvat johonkin "enemmän M:ää kuin C:tä oikeista aineista" tasolle. E:llä ja M:llä on monissa paikoissa kirkkaasti sisällä. Lääkikseen ei varmaan sillä mennä, mutta lääkikseen on tälläkin hetkellä vaikea päästä ja useimmat hakevat monta kertaa.

En pidä tätä uudistusta tarpeellisena, mutta ei tarvitse maalailla piruja seinille. Totta kai jatkossakin pääsee yliopistoihin alle L:n papereilla, ja niillä aloilla joilla ei pääse, on nytkin ongelmia (esim. valmennuskurssirumba, monta kertaa hakeminen, ensikertalaisten vähäinen osuus jne). Aiemmin ne, jotka kirjoittivat huonosti, tsemppasivat pääsykokeisiin. Nyt ne tsemppaavat uusintakirjoituksiin. Onhan se turhaa, mutta samalla lailla pääsykoerallissa menee aikaa hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuleekohan tämäkin laskemaan syntyvyyttä, jos tekee nuorten pääsystä kiinni elämänsyrjään hankalampaa? kuka haluaa katsella vierestä oman nuorensa epätoivoa? Jos lapsia syntyy vuodessa 45 000 ja niistä pääsee johonkin tiettyyn kouluun 300 vuodessa kun kaikki suomen yliopistot lasketaan, niin on siinä aika heikot mahikset mihinkään haluttuun.

Ei se pääsyvaatimusjärjestelmä yhtään millään tavalla vaikuta siihen, kuinka monta aloituspaikkaa on. 300/45000 pääsykokeilla jaettuna on saman verran kuin 300/45000 yo-todistuksilla jaettuna, ja nykyään jokainen saa ottaa vastaan vain yhden koulutuspaikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä usein kysyttyjä kysymyksiä Opetusministeriön sivuilta (https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat ):

"Onko pääsykokeista tarkoitus luopua kokonaan?

Ei ole.

Pääsykokeilla valitaan opiskelijoita myös vuoden 2020 jälkeen. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan.  Pääsykokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen."

Eli edelleen voi päästä ilman hyvää yo-todistusta, jopa kokonaan ilman yo-todistusta ja sellaisen kokeen kautta, johon ei tarvitse edes etukäteen lukea erillistä koekirjaa.

Mielenkiintoista. Millainen voi olla oikiksen, lääkiksen tai psykan pääsykoe, johon ei tarvitse valmistautua? Millä tavalla sellainen koe testaa hakijan kykyjä hallita juuri näillä aloilla tarvittavaa osaamista, ajattelua ja yleistä soveltuvuutta?? Eihän lukiossa opiskella läheskään kaikkia aloja, joten monella ei tulevaisuudessa ole mitään käsitystä edes siitä, mitä oikein ovat hakeneet opiskelemaan.. pääsykoikeisiin alan kirjallisuutta päntätessä tämä asia viimeistään yleensä valkenee..

Pahoin pelkään, että Tulevaisuudessa vain L:n rivillä pääsee sisään. Keskitason oppilailla, saati huonommin menestyneillä ei ole toivoakaan..

Ei nykyiselläänkään esim. lääkiksen pääsykokeisiin lueta "alan kirjallisuutta", vaan lukion bilsaa, kemiaa ja fysiikkaa. Esim. https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu/hae-op…;

Meillä taas aikanaan luettiin pääsykokeisiin kirja, jonka aihepiiriin ei erikoistunut juuri kukaan ainakaan omalla vuosikurssillani.

Mutta kieltämättä itseänikin kiinnostaa, millaisia pääsykokeista tehdään, jos tarkoituksena on, että ei tarvitse valmistua etukäteen. Tuolla ei kerrottu muuta kuin että teetetään tehtäviä kokeessa jaettavasta aineistosta tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä myös suositaan pelkkää matemaattista lahjakkuutta. Hyvä menestys fysiikassa, kemiassa ja matikassa tuovat enemmän pisteitä, vaikka haettu ala ei suoranaisesti liittyisi näihin. Itse olin täysi palikka matikan osalta lukiossa, pelkkää vitosta todistuksessa niiltä osin. Hyvä luoja, jos koko tulevaisuus olisi ollut niistä kiinni. Olisin saanut sanoa hyvästit jatko-opinnoille, masentunut ja ties vaikka syrjäytynyt. Korkeakoulussa sitten tsemppasin että pääsin kunnialla lävitse tilastomatikat ym. mitkä liittyivät alan opintoihin. Koko lukion oppimäärän matikka-kemia-fysiikkaa en olisi koskaan pystynyt takomaan päähäni, vaikka kuinka olisi uusintoja.

Mulla on tuo sama ongelma, etten osaa matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. En vaikka kuinka haluaisin. Jouduin jättämään nuo aineet pois ja keskityn vain niihin, joissa olen hyvä. En siis käy itse koko lukiota, vaan pelkän yo-tutkinnon. Mun vahvuuksia on kielet, yhteiskuntaoppi, filosofia, historia yms ja lisäksi musiikillinen lahjakkuus virtaa verissäni. En ymmärrä miksi näitä luonnontieteitä nostetaan niin isosti jalustalle. Älykkyyttä ja taitoa on erilaista. Miksi nuo mitataan arvokkaammiksi kuin esim. kielet? Mut joo, mulla kans kirjoitukset edessä vuoden päästä. Saas nähä miten käy.

Jos lukion oppimäärän suorittaminen oikeasti kaatuu siihen, ettet pysty suorittamaan hyväksytysti 4/6 lyhyen matikan kurssia (pari saa olla hylätty, ja fysiikan ja kemian kursseja on niin vähän, ettei etenemisestettä pitäisi tulla) niin sinulla saattaa olla isoja ongelmia yliopisto-opinnoissa joka tapauksessa. Lyhyen matikan kirjoittaminen hyvin on asia sinänsä, fysiikan vielä isompi juttu, mutta jos et pysty läpäisemään 2/3 lukion matikan oppimäärästä, kyse on muustakin kuin vain muuten suuntautuneesta lahjakkuudesta. Se on todella poikkeuksellista, ja hyvin poikkeuksellisia tapauksia varten on sitten poikkeusmenettelyt, kuten vaikka pääsykokeet.

Noin yleisesti äidinkieli ja matematiikka selittävät ison osan yliopistomenestyksestä alalla kuin alalla. Tästä syystä luonnontieteellisillä aloillakin katsotaan äidinkieltä, ja humanististen kannattaisi katsoa matematiikkaa. Yliopistossa tarvitaan sitäkin, että jaksaa keskittyä asiaan, joka ei ole helppoa ja kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus on täysin naurettava. Itse valmistuin 8,1 keskiarvolla ja EMMMMC-kirjoituksilla lukiosta viisi vuotta sitten. Noilla papereilla en uudistuksen takia tekisi tulevaisuudessa yhtään mitään. Kärsin koko lukion toisen ja kolmannen vuoden masennuksesta ja anoreksiasta eli siis olosuhteisiin ja todella vähäiseen lukemiseen nähden pärjäsin aika hyvinkin. Onneksi vielä viisi vuotta sitten pääsykokeilla oli enemmän merkitystä, sillä niiden ansiosta pääsin sisään yliopistoon ja olen parhaillaan gradua vaille valmis. Kandista sain parhaan mahdollisen arvosanan ja keskiarvo kaikista yliopisto-opinnoista on tällä hetkellä yli 4 (asteikolla 1-5 siis, jos joku ei tiedä yliopiston arvosteluasteikkoa). Pärjään yliopisto-opinnoissa kiitettävästi, vaikka olin lukiossa "vain" keskinkertainen/hyvä enkä olisi pelkällä lukiotodistuksella päässyt yliopistoon. Minunlaiset jää tulevaisuudessa rannalle ruikuttamaan.

Eli kirjoitit M:n paperit. Se on parempi kuin keskiverto, koska keskiverto on C. Todennäköisesti sait yo-todistuksestasi pisteitä pääsykokeen päälle (useimmat saavat). Millä perusteella väität, että noilla papereilla ei tulevaisuudessa pääse mihinkään?

Aiemmin suurin osa on päässyt sisään yo-papereilla + pääsykokeilla. Se on tarkoittanut sitä, että suurin osa ilman välivuotta yliopistoon menneistä on onnistunut sekä kirjoituksissa että erillisessä pääsykokeessa samana lukuvuonna. Itselleni tuo oli liian stressaavaa. Yo-kokeet meni hyvin (LLEEEMC), mutta en siihen päälle jaksanut kaivaa niin paljon tietoa eri vaihtoehdoista, että olisin saanut valittua hakukohteen ja motivoitua itseni pääsykoeluku-urakkaan. Vuoden päästä sitten hain ja pääsin.

Toki on ollut näitä, jotka eri syistä eivät pärjää lukiossa ollenkaan ja sitten täysin pääsykoepohjalta ponnistavat yliopistoon, mutta tämä väylähän säilyy. Ainoastaan toi yo-todistus + pääsykoe poistuu.

Syrjäytetään lisää ihmisiä tällä uudistuksella.

Nyk. OKM:lle on turha laittaa viestiä näistä asioista, kun sulkevat korvansa tältä.

Toivottavasti seuraville OKM:n jäsenille uppoaa järjen ääni, ja loppuu tämä elitistinen oppilaiden kyykytys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä on karmea asia. Ei kaikki ole luonnostaan mitään hikkejä, vaikka koulu suoriutuisikin ihan hyvin. Nyt annetaan mahdollisuus vain erittäin lahjakkaille tai niille, jotka uhraavat kaikkensa kirjoituksiin, eli stressaavat ja polttavat itsensä loppuun.

Olen itse ensi vuonna kirjoittamassa. Suoritan kaksoistutkintoa, eli amis+yo-tutkinto. Panikoin jo nyt, että on PAKKO kirjoittaa vähintään E:n paperit, että on todistuksesta hyötyä. Totta kai haluan tehdä parhaani, mutta stressaa ihan kauheasti tuo koko tilanne. Mitä jos masennun tai tapahtuu jotain odottamatonta ja en saakaan hyvää todistusta. Kiva sitten siinä jäädä ulkopuolelle, kun ei niitä pääsykokeitakaan ole.

Tuskin ne korkeakoulupaikat jää täyttämättä mitenkään, parhaat menevät sisään. Ei kaikkia ole tarkoitus kouluttaa miksikään tohtoriksi tai diplomi-insinööriksi, ei yhteiskunnalla ole sellaiseen varaa ja suorittavan työn tekijöitäkin tarvitaan. Syntyvyyskin laskee koko ajan joten on entistä vähemmän mistä valita.

Eivät kaikki sinne korkeakouluun edes halaja. Sinne hakevat ne, joita opiskelu ja ns. ”paremmat työt” kiinnostaa.

Mua kiinnosti yliopistossa opiskelu, mutta opiskelualan töitä en ole saanut. "Ei-hyvä" työkin kelpaa minulle. On tärkeää elättää itsensä.

Minulle tämä olisi onni, koska lukiosta sai helpolla hyvät paperit, mutta pääsykoeahdistus lopetti lääkärihaaveet.

Olen kirjoittanut vuonna 2007. Äikkä, bilsa, kemia ja pitkä matikka L. Ruotsi ja enkku E. Saanko siis hakea noin vanhoilla papereilla? En kai! Jos saan, jätän paskatyöt heti ja haen lääkikseen :D

Entäs äitini, joka kirjoitti aikuisena 6 ällää joskus 80 -luvulla. Saako hänkin hakea vaikka oikikseen? Aika meininki, jos näin on. Oikeasti ihan pimeetä :D