Lue keskustelun säännöt.
Eikö korkealouluihin haeta enää
12.11.2018 |
Valintakokeilla? Onko se nyt niin, että vain yo-papereilla pääsee sisään? Eli nyt kirjoitettavat numerot määrittelevät koko korkeakouluun pääsyn?
Kommentit (130)
Mites toista tutkintoa havittelevat? Joudunko hakemaan korkeakouluun 25 vuotta vanhoilla lukion papereilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites toista tutkintoa havittelevat? Joudunko hakemaan korkeakouluun 25 vuotta vanhoilla lukion papereilla?
Todistusvalinta on ainoastaan ensikertalaisille.
Nykyään yo-tuloksia painotetaan enemmän kuin ennen, mutta pääsykokeetkin säilyvät, sillä eihän kaikilla korkeakouluihin hakevilla edes ole ylioppilastodistusta, tai todistus on sen verran heikko, ettei sillä pääse mihinkään.
No ei kyllä ainakaan kaikilla aloilla ole. Opiskelen ensimmäistä vuotta yliopistossa, ja kurssitovereinani on opiskelijoita, jotka pääsivät vasta kolmannella kerralla sisään ja nimenomaan todistuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites toista tutkintoa havittelevat? Joudunko hakemaan korkeakouluun 25 vuotta vanhoilla lukion papereilla?
Todistusvalinta on ainoastaan ensikertalaisille.
Eikä ole. Ensikertalaiskiintiö on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutusuudistus on kyllä mennyt todella mönkään. Yritetään saada nuoria nopeammin opiskelemaan hinnalla millä hyvänsä. Opiskelen itse tällä hetkellä yliopistossa ja esim. yhdessä ryhmätyöryhmässä voi olla erilaisista taustoista tulleita. Yksi voi olla päässyt todistusvalinnalla sisään, toinen suoritettuaan 2/3 tutkinnosta avoimessa, kolmas pääsykokeella ja neljäs voi olla vaikka kotiäiti suorittamassa yksittäistä kurssia avoimen puolelta tutkinto-opiskelijoiden joukossa.
Voi kuvitella, kun ryhmätyöt ovat lisääntyneet niin hiukan haastaava esim. opintojen alussa hoitaa niitä, kun ryhmän sisällä on niin eri lähtötiedot. Puhumattakaan yleisestä tasosta. Luulatavasti keskeyttämisprosentti tulee nousemaan, kun opintosisältöön ei ole edes pääsykokeisiin valmistautumisen verran päässyt tutustumaan.
Riippuu alasta ja paikkakunnasta mutta kaupallisella puolella tänä vuonna suurinosa oli tämän vuoden ylioppilaita. Hienoa että nuoret pääsevät nopeammin opiskelemaan mutta kyllä mielestäni myös on etu, että tiedeyhteisössä (yliopistossa) on eri-ikäistä porukkaa, eikä suurinosa aloittaneista ole niitä kuuden ällän 19- vuotiaita opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä ainakaan kaikilla aloilla ole. Opiskelen ensimmäistä vuotta yliopistossa, ja kurssitovereinani on opiskelijoita, jotka pääsivät vasta kolmannella kerralla sisään ja nimenomaan todistuksella.
Täh? Eihän yo-tuloksia edes saa korottaa kuin kerran vai onko tähän tullut jo uudistusta? Ovat siis kolme vuotta korotelleet lukion arvosanoja vai? Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Hienoa, että lopulta pääsivät sisään mutta tämäkin ajan olisi voinut vaikka avoimessa opiskella jo tulevaa tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites toista tutkintoa havittelevat? Joudunko hakemaan korkeakouluun 25 vuotta vanhoilla lukion papereilla?
Todistusvalinta on ainoastaan ensikertalaisille.
Eikä ole. Ensikertalaiskiintiö on eri asia.
Todistusvalinta on vain ensi kertaa hakeville eli suurin osa tulee olemaan saman kevään ylioppilaita.
Siis onko amislaisten kohtalo jäädä ilman korkeakoulupaikkaa jatkossa?
Kyllä ne suosituskirjeet vielä tännekin tulevat, ja samalla korkeakouluopinnot muuttuvat maksullisiksi. Näinhän se oli ennenkin. Piti saada suosittelijoita taakseen saadakseen paikan yliopistosta, ei sinne mitään köyhälistön lapsia otettu ainakaan tuomarien, lääkärien ja professoreiden omien lasten ohi. Kokoomus on jatkuvasti ja järjestelmällisesti tähdännyt siihen, että koulutuksesta tulee vähitellen maksullista. Ehkäpä Suomi silloin tarvitsee jo Saksan kaltaisen järjestelmän, jossa duunarit opetetaan viisivuotisessa peruskoulutuksessa lukemaan ja laskemaan, eikä sitten paljon muuta. Duunariammattien palkat sen jälkeen tuntuvasti alas, jotta herrat erottuvat jo kaukaa rahvaasta. Säätykierto ja luokkaretket pysähtyvät, ja valtio tarjoaa kaiken palvelijoita myötä niille, joilla ei ole pulaa rahasta. Tyhmä kansa saa olla, kun valikoi itse teurastajansa, vai mites se Bertol Brecht aikanaan sanoi (nur die allerdümmsten Kälber wählen ihren Schlächter selber).