Miten kestätte tätä pimeyttä?
Siis tää on ihan kamalaa! Vuosi vuodelta tuntuu että oon yhä syvemmässä horroksessa pimeään vuodenaikaan. Marraskuu kaikista pahinta aikaa, tekis mieli vaan nukkua vuorokauden ympäri. Vaikuttaako muihin samalla tavalla?
Kommentit (85)
Ihmetyttää alapeukut kommentteihin, joissa sanotaan, että ei haittaa. Keneltä se on pois? Ymmärrän ihmisiä, joita pimeys väsyttää. Minä taas olen jotenkin pimeä luonne, sillä tykkään eniten syksystä ja talvesta. Toki tähän aikaan vuotta kaipaisin jo vähän lunta. Tykkäisin myös hiihtää, joten sen verran saisi olla lunta, että voisi hiihtää.
En kestä!!! Kärsin tästä todella paljon! Tulispa edes vähän lunta niin helpottaisi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää alapeukut kommentteihin, joissa sanotaan, että ei haittaa. Keneltä se on pois? Ymmärrän ihmisiä, joita pimeys väsyttää. Minä taas olen jotenkin pimeä luonne, sillä tykkään eniten syksystä ja talvesta. Toki tähän aikaan vuotta kaipaisin jo vähän lunta. Tykkäisin myös hiihtää, joten sen verran saisi olla lunta, että voisi hiihtää.
No tuota.. eikös ne alapeukut tarkoita että on asiasta erimieltä..? Mikä logiikka olis yläpeukuttaa jos itse ei pidä pimeästä?
Meillä on hyvä valaistus ja Carunan sähköverkosta saamme "edullista" sähköä 😢🔫
Aivan hyvin olen kestänyt, kiitos kysymästä.
Nautin itse asiassa pimeydestä. Saa polttaa kynttilöitä, eikä ole yhtään väliä mitä laittaa päälle tuonne ulos, kun kukaan ei tunnista vastaan tulijoita. Kesä ja aurinko ahdistaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sähkövalot.
Niin meilläkin. Vaan ei korvaa luonnonvaloa edes auttavasti.
Vierailija kirjoitti:
Aivan hyvin olen kestänyt, kiitos kysymästä.
Nautin itse asiassa pimeydestä. Saa polttaa kynttilöitä, eikä ole yhtään väliä mitä laittaa päälle tuonne ulos, kun kukaan ei tunnista vastaan tulijoita. Kesä ja aurinko ahdistaa enemmän.
Kynttilöiden polttaminen tosiaan tuo hitusen verran lohtua ja tunnelmaa tähän harmaaseen ankeuteen. Muuta hyvää en tästä loppusyksystä keksi.
Ei muuta kun Etelän lomalle, velkarahalla, ja kunnon viikon pitunen känniränni heti päälle. Kun tulet takaisin on kaamosmasennus tipotiessään.
Enhanced inflammatory and T-helper-1 type responses but suppressed lymphocyte proliferation in patients with seasonal affective disorder and treated by light therapy.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/26148465/
RESULTS: SAD patients showed significantly higher macrophage activity and lower lymphocyte proliferation in winter compared to healthy subjects. The concentrations of macrophage-produced proinflammatory cytokines interleukin-1β and tumour necrosis factor-α, and T-helper (Th)-1 produced cytokine, interferon-γ were all significantly increased. In contrast, no significant changes in Th2-produced cytokines were observed. Light therapy significantly improved depressive scores, which was associated with attenuation of decreased lymphocyte functions, increased macrophage activity and level of proinflammatory cytokines.
Elikäs, selvästi olen oikeassa siinä että SAD on tulehduksellinen sekä infektioperäinen ongelma, makrofagit ovat huomattavan aktiivisia, ja valoterapia vähentää immuunipuolustuksen aktiviteettia, mutta samalla se on immunosuppressiivista.
Menishän tää jokusen viikon, mutta monta kuukautta putkeen kuin eläisi pimeässä luolassa kelmeän keinovalon turvin! Horror!
Mun mielestä tämä pimeys on ihan parasta! Kesässä tykkään lämmöstä, mutta aamusta yöhön valoisuutta pidän ahdistavana. Syksyllä alkaa olla aina kotoisa olo, kun pimeää aikaa on päivissä enemmän kuin valoisaa. Pimeällä on ihanaa lähteä ulos, ja katsella asuntojen valoja, katulamppuja ja jouluvaloja.
Tämä marraskuu on kyllä väsyttävää aikaa siten, kun ulkona valoisa aika on hirveän harmaata. Mutta eiköhän me jossain vaiheessa saada lunta, ja sitten virkistyy taas.
En meinaa kestää millään. Onneksi taas lähden etelän aurinkoon 24.12.
Ihanaa tämä viileys tuskaisen kuuman kesän jälkeen. Kesällä oli asunnossa pahimmillaa + 29 astetta, nyt onneksi vain +21 astetta.
Ei siinä ole mitään kestämistä. Olen asunut täällä yli 40 vuotta enkä ole koskaan ymmärtänyt, mitä pahaa pimeydessä on. Ihan normaalia mulle, ei vaikuta muhun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Enhanced inflammatory and T-helper-1 type responses but suppressed lymphocyte proliferation in patients with seasonal affective disorder and treated by light therapy.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/26148465/
RESULTS: SAD patients showed significantly higher macrophage activity and lower lymphocyte proliferation in winter compared to healthy subjects. The concentrations of macrophage-produced proinflammatory cytokines interleukin-1β and tumour necrosis factor-α, and T-helper (Th)-1 produced cytokine, interferon-γ were all significantly increased. In contrast, no significant changes in Th2-produced cytokines were observed. Light therapy significantly improved depressive scores, which was associated with attenuation of decreased lymphocyte functions, increased macrophage activity and level of proinflammatory cytokines.
Elikäs, selvästi olen oikeassa siinä että SAD on tulehduksellinen sekä infektioperäinen ongelma, makrofagit ovat huomattavan aktiivisia, ja valoterapia vähentää immuunipuolustuksen aktiviteettia, mutta samalla se on immunosuppressiivista.
Mielenkiintoinen tutkimusartikkeli, voitko vielä selventää tähän vuodenaikamasennukseen (SAD) liittyvään artikkeliin että miksi Th1-tyyppinen vaste voimistuu, ja Th2:een liittyvät tulehdusarvot eivät muutu merkittävästi?
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa tämä viileys tuskaisen kuuman kesän jälkeen. Kesällä oli asunnossa pahimmillaa + 29 astetta, nyt onneksi vain +21 astetta.
Viileys on eri asia kuin pimeys. Älä sekoita näitä asioita keskenään.
Vaihtelevasti kestän. Onneksi tulee työmatkat Kreikkaan ja Mosambikiin vielä tämän vuoden puolella. Silloin voin vähän imeä päivänvaloa varastoon.
Pimeys masentaa. Siis nimenomaan tällainen marraspimeys, kun pitäisi olla valot päällä keskellä päivääkin, kun päivä ei valkene oikein ollenkaan. Sateinen ja harmaa sää luonnollisesti pahentaa asiaa. Luonnonvaloa ei korvaa tavalliset eikä kirkasvalolamput. Tekisi vain mieli vaipua talvihorrokseen.
Lumi piristäisi mieltä ja toisi edes hitusen valoa synkkyyteen. Kevättalvi on ihan eri. Silloin yleensä on sitä lunta ja päivissäkin alkaa olla jo valoa eri lailla, aurinkokin saattaa joskus paistaa.
Vastauksista päätellen ihmiset reagoi valon määrään tosi erilailla. Itse siedin nuorena pimeyttä ihan hyvin, en oikeastaan edes huomioinut asiaa. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän on alkanut vaikuttaa.
Auringonvalo on immunosuppressiivista, tämä vähävaloisuus aktivoi immuunipuolustusta, ja se käy vähemmän toivottujen mikrobien kimppuun, yrittäen harventaa haitallista mikrobistoa, mikä on kerääntynyt vuosien varrella. Se tuntuu elimistössä joillakin ihan tuntuvasti, tulehdussytokiinit nousevat, ja verensokerit saattavat myös heilahdella. Suosittelen antibiooteja tehostamaan harvennusta, ja glykaation suojaksi tiamiinia.