Raivostuttava 16-vuotias tyttö
Luulisi jo tuon ikäisellä pahimman murkkuiän olevan ohi, mutta tyttö on edelleen hyvin vitutta*a. Aina ollut hankala, mutta 12-vuotiaana puhkesi jokin kapina kaikkea ja kaikkia kohtaan. Alkoholia menee viikonloppuisin ja joskus viikolakin, ei noudata kotiintuloaikoja ja kun ei saa tahtoaan läpi, niin haukkuu minut v*tun hu*oraksi ja tavarat lentelevät pitkin seiniä. Olen niin kyllästynyt tähän p*skaan, ikinä mikään ei kelpaa eikä voida tehdä mitään toisten hyväksi, oma napa tärkein. Huoh. En todellakaan tiedä mikä tuota lasta riivaa, mutta en jaksa pian enää. Kun meille tuli viikko sitten riitaa, niin tyttö kävi minuun käsiksi ja minä sitten suutuspäissäni laitoin tytön kädet hänen selän taakse ja taivutin molempia keskisormia. Se taisi tehota, kun lapsi irvisti siihen malliin. Tietenkin tuo oli väärin, enkä ennen ole kajonnut tyttöön millään tavalla, mutta teini lopetti ja meni huoneeseensa. Paiskaisematta oveaan perässään kiinni. Emme ole puhuneet siitä sen illan jälkeen, mutta teinistä on tullut vielä entistäkin kurittomampi. Eilen näin vilaukselta jotain pintanaarmuja tytön ranteessa. Ihan pieniä, mutta pitäisikö silti ottaa se puheeksi? Mitä muuta voisin tehdä, että lapsi saataisiin ruotuun. Tekisi joskus, niin kamalta kuin se kuulostaakin, soittaa sossut hakemaan hänet pois. Isä ei ikinä ole kuvioissa ollut.
Kommentit (321)
Täällä haukutaan äitipuolta, jolla ei ole mitään tekemistä poikapuolensa huostaanoton kanssa eikä poikapuolensa tekemisien kanssa. Totta helvetissä se pitää teinille sanoa että turha se on muita syyttää kun itse on ääliö eikä pidä sukuelintään housuissaan.
Itse olisin antanut sellaisen oppitunnin että pysyy se sukuelin housuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Äitipuoli huolissaan tekeekö latvasta laho teini jollekin vielä jotain. Ja äitipuoli syyllistetään aivan turhaan. Vika on teinin äidissä, mitäs ei ole hoitanut velvoitteitaan kasvattajana, laatinut normaaleja rutiineja pershedelmälleen ja nyt kaikki on sitä mieltä että äitipuolen vika kun lapsi on huostaanoton kautta päässyt tarvitsemansa avun piiriin laitokseen eli hylätty ja kotoa pois potkittu. Ei ne laitokset ole suljettuja osastoja, ne ovat asia erikseen.
Mistäköhän hel vetistä sä nyt revit noita väitteitäs, käytkö nyt ihan täysillä?
Mistä hel vetistä itse vääristät kirjoittajan esille tuomia asioita?
Taitaa sinun lapsesi tehdä samaa ja se on sinusta normaalia adhdlle, vaan kun ei ole.
Laitosnuoret pääsevät kotilomille, suljetulta osastolta et pääse mihinkään.
H e l v e t t i.
Suljetulta osastolta päästään useammin kotilomille kuin tietämissäni laitoksissa. Voinnin mukaan tietenkin...
Vierailija kirjoitti:
Lapselle ei saa sanoa että tämä mokasi aivan itse eikä kukaan muu?
Kuka tämä kaheli oikein joka omia tulkintojaan tekee ja luulee tietävänsä kaikesta kaiken?
Onko hän koskaan käynyt laitoksissa tai tavannut ainuttakaan laitosnuorta?
Voi tsiisus, kyllä pitää sanoa, jos mokaa. Eri asia sanoa sen lisäksi myös, että sinä olet kaiken pahan alku ja juuri, kun asia ei oikeasti ole niin, kun kasvatusta on ilmeisimmin laiminlyöty 13v ja diagnoosia sun toista taustalla (huostaanoton ajankohta siis selvisi minulle vasta myöhemmissä viesteissä, hirvee haloo tuostakin. Ei mun pointtini ollut kumminkaan siinä mahdollisessa hylkäyksen kokemuksessa, vaan siinä, että vaikka hankalalta tuntuukin, niin lasta pitää tukea, rakastaa ja huolehtia avunsaannista, sekä annettava selkeät tiukat rajat.)
Mä en nyt käsitä miksi joku huutaa joka toisessa viestissä, kuinka syytän äitipuolta kaikesta. Pahin "vika" edelleenkin siinä äidissä, jos jotakin syyllistä pitää hakea, olen vain sanonut, että se syyllistäminen ei auta mitään ja siitä on ihan turha vetää junanraiteita sieraimeen.
Ja mun lapseni ei todellakaan käyttäydy tuolla tavalla ja siksi olisin muka puolustamassa. Haluan puolustaa heikompaa ja se on mielestäni tässä se lapsi. Kun ikää tulee ja joku lääkäri rustaa mustaa valkoisella, että lapsi omaa pahuuttaan käyttäytyy tuolla tavalla ilman neurologisen häiriön edesauttamana, voin ymmärtää syyllistämisen, mutta en 15v kohdalla jolla viivästymää jos jonkinlaista + äiti sössinyt kasvatuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle ei saa sanoa että tämä mokasi aivan itse eikä kukaan muu?
Kuka tämä kaheli oikein joka omia tulkintojaan tekee ja luulee tietävänsä kaikesta kaiken?
Onko hän koskaan käynyt laitoksissa tai tavannut ainuttakaan laitosnuorta?
Voi tsiisus, kyllä pitää sanoa, jos mokaa. Eri asia sanoa sen lisäksi myös, että sinä olet kaiken pahan alku ja juuri, kun asia ei oikeasti ole niin, kun kasvatusta on ilmeisimmin laiminlyöty 13v ja diagnoosia sun toista taustalla (huostaanoton ajankohta siis selvisi minulle vasta myöhemmissä viesteissä, hirvee haloo tuostakin. Ei mun pointtini ollut kumminkaan siinä mahdollisessa hylkäyksen kokemuksessa, vaan siinä, että vaikka hankalalta tuntuukin, niin lasta pitää tukea, rakastaa ja huolehtia avunsaannista, sekä annettava selkeät tiukat rajat.)
Mä en nyt käsitä miksi joku huutaa joka toisessa viestissä, kuinka syytän äitipuolta kaikesta. Pahin "vika" edelleenkin siinä äidissä, jos jotakin syyllistä pitää hakea, olen vain sanonut, että se syyllistäminen ei auta mitään ja siitä on ihan turha vetää junanraiteita sieraimeen.
Ja mun lapseni ei todellakaan käyttäydy tuolla tavalla ja siksi olisin muka puolustamassa. Haluan puolustaa heikompaa ja se on mielestäni tässä se lapsi. Kun ikää tulee ja joku lääkäri rustaa mustaa valkoisella, että lapsi omaa pahuuttaan käyttäytyy tuolla tavalla ilman neurologisen häiriön edesauttamana, voin ymmärtää syyllistämisen, mutta en 15v kohdalla jolla viivästymää jos jonkinlaista + äiti sössinyt kasvatuksen.
Mulle ainakin selvisi että on rakastettu, huomioitu, kaikki tehty ja sitten tapahtui mitä tapahtui. Eikä se laitos ole mikään vankila. Monelle se on iso apu. Niinkuin tukiperhe joillekin.
Sitä se teettää. Itsehän olet lapsesi kasvattanut, mutta olet tyrinyt hommasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle ei saa sanoa että tämä mokasi aivan itse eikä kukaan muu?
Kuka tämä kaheli oikein joka omia tulkintojaan tekee ja luulee tietävänsä kaikesta kaiken?
Onko hän koskaan käynyt laitoksissa tai tavannut ainuttakaan laitosnuorta?
Voi tsiisus, kyllä pitää sanoa, jos mokaa. Eri asia sanoa sen lisäksi myös, että sinä olet kaiken pahan alku ja juuri, kun asia ei oikeasti ole niin, kun kasvatusta on ilmeisimmin laiminlyöty 13v ja diagnoosia sun toista taustalla (huostaanoton ajankohta siis selvisi minulle vasta myöhemmissä viesteissä, hirvee haloo tuostakin. Ei mun pointtini ollut kumminkaan siinä mahdollisessa hylkäyksen kokemuksessa, vaan siinä, että vaikka hankalalta tuntuukin, niin lasta pitää tukea, rakastaa ja huolehtia avunsaannista, sekä annettava selkeät tiukat rajat.)
Mä en nyt käsitä miksi joku huutaa joka toisessa viestissä, kuinka syytän äitipuolta kaikesta. Pahin "vika" edelleenkin siinä äidissä, jos jotakin syyllistä pitää hakea, olen vain sanonut, että se syyllistäminen ei auta mitään ja siitä on ihan turha vetää junanraiteita sieraimeen.
Ja mun lapseni ei todellakaan käyttäydy tuolla tavalla ja siksi olisin muka puolustamassa. Haluan puolustaa heikompaa ja se on mielestäni tässä se lapsi. Kun ikää tulee ja joku lääkäri rustaa mustaa valkoisella, että lapsi omaa pahuuttaan käyttäytyy tuolla tavalla ilman neurologisen häiriön edesauttamana, voin ymmärtää syyllistämisen, mutta en 15v kohdalla jolla viivästymää jos jonkinlaista + äiti sössinyt kasvatuksen.
Mulle ainakin selvisi että on rakastettu, huomioitu, kaikki tehty ja sitten tapahtui mitä tapahtui. Eikä se laitos ole mikään vankila. Monelle se on iso apu. Niinkuin tukiperhe joillekin.
Laiminlyönnillä tarkoitan sitä, että rajoja ei ole annettu. Adhd:t tarvitsevat erittäin tiukat rajat ja jos siitä luistaa niin hel vetti on irti ja siitä on turha narista kun lapsi on teini ja saanut uudet mittakaavat asioille miten kaikilla tavoilla voi perseillä saamatta rangaistusta. Ja lapsihan ei ymmärrä muutakun, että täällä saa tehdä mitä haluaa, ei seurauksia mistään, okei se on normaalia käytöstä siis. Ja laitoshan tuollaiselle teini-ikäiselle on juuri oikea paikka, kaikki muu paitsi oman äidin luona. Puhuin aikaisemmin edelleen tapauksesta jossa lapsi olisi ollut alle 10v, jossa lapsi ei ymmärrä miksi on laitoksessa ja saisi siten sen hylkäämisen kokemuksen.
Jos äiti olisi luonut rajat tälle pojalle niin olisiko tilanne tuossa pisteessä, epäilen. Ongelmia varmasti olisi, mutta ei tuolla kaavalla.
Jotkut nuoret haluavat enemmänkin näyttää kavereilleen että he uskaltaa tehdä mitä vaan eikä sillä ole tekemistä millään tavalla että hakisi huomiota aikuisilta.
Rakasta sitä lasta enemmän. Kehu hyviä asioita äläkä huomioi huonoja.
Hänellä nyt jokin kriisi ja tarvitsee hyväksyntää. Ei ihme että paha olo jos äitikin kiukuttelee.
Ymmärrän kyllä ettei tuota jaksa mutta minä ainakin tekisin toisin jos pääsisin ajassa takaisin.
Minun lapset näyttivät pahan olonsa enkä osannut heitä lohduttaa. Nyt ovat laitoksessa neljän seinän sisällä.
Ikävä on kova.
Olen lukenut tätä ketjua ja kauhistellut näiden kahden teini-ikäisten käytöstä. Ensinnäkin sukuelimen esiinotto on alistamista näitä kahta kanssamatkustajaa kohtaan, jaa ketä tahansa. Myös opettajan huorittelu ja tyttöjen kouriminen koulussa on alistamista ja huomionhakemista ja mistä tämä malli tulee? Kotoa, hän on elänyt kodissa missä on ollut tällainen käyttäytymismalli, ei varmaan suoraan , mutta sinnepäin. Hänellä taas on ollut äiti ja isä ja mitä teki isä, lähti kotoa tilannetta karkuun jätti pojan äidille ja mummolle ja löysi uuden naisen. Kohta muutaman vuoden päästä samanlainen rumba tämän uuden vauvan kanssa.
En ihmettele lapsesi käytöstä, kielenkäyttösi ja oma suhtautumisesi on kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano tytölle ettet pysty pitämään häntä kotona jos hän ei noudata kodin pelisääntöjä ja on vieläpä aggressiivinen. Kerro tämä rauhallisesti ja syyllistämättä. Jos meno jatkuu samana niin toteuta uhkaus.
Olen uhannut tyttöä tällä asialla jo puoli vuotta, mutten millään haluaisi laittaa häntä laitokseen.
Ap
r
Tyttösi kaipaa silti rakkauttasi. Sano hänelle, että rakastat häntä mutta olet nyt avuton ja neuvoton ja tarvitsette molemmat ulkopuolista apua ja rajoja. Tuo lapseen kiinni käymiseen oli jo merkki siitä. Kerro siitäkin. Ole rauhallinen kun sanot tämän. Kysy myös mitä hän pelkää. Pelko on usein aggressiivisuuden takana. Ulkopuoliselle voi tyttösi kertoa enemmän kuin sinulle.
Haluan tunnustaa, että tämä aloitus on provo. Jotkin asiat ovat totta, esimerkiksi se että äiti taittoi sormeni, mutta hän itse tuli ensin koskemaan minuun ja siitä sitten suutuin ja aloin tönimään. Käsittelen asioita provoilemalla, vaikka läheskään kaikki asiat eivät ole totta. Olen itse tämän aloituksen 16-vuotias, mutten ole enää väkivaltainen, enkä huuda ja hauku ihmisiä. Olen huostaanotettu. En arvannut että tämä aloitus saisi näin paljon vastauksia. Kiitos kun yrititte auttaa, vaikka tilanne onkin satua. Tämä on vain minun tapani käsitellä asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut tätä ketjua ja kauhistellut näiden kahden teini-ikäisten käytöstä. Ensinnäkin sukuelimen esiinotto on alistamista näitä kahta kanssamatkustajaa kohtaan, jaa ketä tahansa. Myös opettajan huorittelu ja tyttöjen kouriminen koulussa on alistamista ja huomionhakemista ja mistä tämä malli tulee? Kotoa, hän on elänyt kodissa missä on ollut tällainen käyttäytymismalli, ei varmaan suoraan , mutta sinnepäin. Hänellä taas on ollut äiti ja isä ja mitä teki isä, lähti kotoa tilannetta karkuun jätti pojan äidille ja mummolle ja löysi uuden naisen. Kohta muutaman vuoden päästä samanlainen rumba tämän uuden vauvan kanssa.
Jälleen yksi joka ei ymmärrä lukemansa.
Vanhempia eroaa harva se päivä eikä kukaan juokse mitään karkuun. Ja lapset/lapsi jäävät usein nimenomaan äidille, kun äidit eivät halua isän olevan elämässä mukana mitenkään päin, paitsi elareiden maksajaksi vain kelpaa.
Aina vika on isässsä, mutta Suomessahan vaikka työtön luuseri päihdeäitikin on parempi ihminen kuin yksikään työssä käyvä isä.
Tässä tapauksessa äiti ei ole isän antanut olla isä alun alkaenkaan.
Millainen äiti jyrää isän kasvattajana jatkuvasti?
Millainen äiti ei halua lapsella olevan rajoja, sääntöjä ja minkäänlaista kuria?
Millainen äiti huutaa isälle heti, kun isä puuttuu lapsen käytökseen, kun lapsi uhkaa rikkoa tavaroita ja riehuu silmittömästi kotona?
Kun vanhemmat erosivat aivan siitä syystä ettei heidän yhteiselosta mitään tullut ja poika jäi luonnollisesti äidilleen, kuten eroissa usein niin käy.
Vanhemmat hakivat sitten yhdessä eronsa jälkeen lapselleen laitospaikan huostaanoton kautta, kun ei äiti jaksanutkaan omaa lastaan itse hoitaa ja äidille isoin pettymys oli se, ettei saanut kumminkaan lapsilisiä ja elareita enää itselleen, vaan ne siirtyivät laitokseen ja itsekin joutuu jotain maksamaan sinne laitokselle. Se oli isoin pettymys äidille, kuin se että on epäonnistunut vanhempi.
Meillä ei kukaan lääpi ketään eikä muniaan heiluttele. En tiedä, olisiko sitten äitinsä uusi mies tämmöinen tai edellinen, joka kuulemma oli väkivaltainen tätä äitiä kohtaan ollut.
Tämä pariskunta oli eronnut jo kaksi vuotta aikaisemmin, ennen kun edes tutustuin koko mieheen.
En jatka tätä enää lukutaidottomien kanssa tai niiden, joilla on luetun ymmärtämisessä vikaa.
Tainnut jäädä koulun käynti vain peruskouluun tai sekin on jäänyt kesken.
Elämäm_kolulainen elämäntapatyötön on parempi vanhempi, kuin työssä käyvä ja normaalia elävä vanhempi.
Taitaa moni kommentoija olla juurikin elämäm_kolulainen. Somessa lukee koulun kohdalla "Elämän kova koulu".
Juoppoja ja narkkeja joka paikka täynnä, siinä ja hilkulla saatu peruskoulusta todistus käteen.
1. Älä satuta lastasi
2. Viiltelyjäljet eivät ole mitään "pintanaarmuja". Ja otat puheeksi. Itselläni vanhempi ei ottanut ja myös kieli minua hakemasta apua ongelmiini ettei vaan tehdä lasua ja en antanut anteeksi, enkä anna.
Isän vika, kun ei äiti halunnut pitää kuria, sääntöjä ja rajoja käytöshäiriöiselle ADHD- lapselle ollenkaan.
Isän vika, kun yritti olla kasvattaja ja sai äidiltä huudot kuinka kehtaakin puuttua lapsen riehumiseen ja tavaroiden rikkomiseen.
Isän vika, kun vanhemmat päättivät erota ja lapsi jäi äidille äidin tahdosta, kun on paska isä. Kehtaa vielä tämä isä töissa käydä ja itse maksaa asumisen, kun äiti ei ole ikinä töissä ollutkaan ja sossu maksaa kaiken.
Isän vika, kun ei äiti sitten jaksnutkaan lapsen kasvaessa ja ongelmien lisääntyessä hoitaa lastaan itse, ja halusi huostaanoton kautta lapsensa laitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita se laitokseen, oppiipahan olemaan.
Ei opi. Olen laitoslapsen äitipuoli ja voi luoja mitä juttuja onkaan tehnyt parin viikon aikana. No. Joutuu suljetulle kun ei laitoksen resurssit riitä hoitamaan s a d i s t i s e n ADHD- nuorta enää ollenkaan. Poika kyseessä ja 15 v.
Vai onko normaalia, että käskee i m e m ä ä n k u l l i a a n koulutaksissa tai käskee kahta poikaa p a n e m a a n toisiaan p e r s e e s e e n.
Uhkaa tappaa siskonsa joka on vielä vauva.
Vaatii öisin laitoksen hoitajilta vaippoja kun ei halua mennä vessaan. Ja a h d i s t e l e e tyttöjä koulussa.Mä olen todella järkyttynyt kun kuulin nämä asiat mieheltä.
Että semmoista meillä. En enää haluaisi poikaa meille.
Voimia sulle. Älä päästä poikaa vauvan lähelle.
Kiitos. Tämä on aivan hirveää kuulla tuollaisia asioita laitoksen väeltä, mies oli vihainen, häpeissään. Minä olen aivan järkyttynyt. Poika oli sitten suuttunut laitoksessa kun oli näiden juttujen jälkeen laitettu 2 viikon puhelinkieltoon, ylpeällä äänellä sanoi hajottaneensa tavaroita ja riehunut, täällä puhuu koko ajan miten aikoo sieltä karata. Luulen hakevan piilopaikkaa äitinsä luota, mutta jos sieltä laitoksesta karkaa, laitan poliisit etsimään ensimmäisenä äidiltään ja sitten mummoltaan.
Oli myös uhkaillut koulutaksin kuljettajaakin monin tavoin, myös t a p p a m i s e l l a.
Mua on alkanu itse asiassa jo hieman pelottamaankin tuo käytös. Pojasta on hienoa jos joku kuolee kolarissa tai oman käden kautta.
Sairasta. Eikä noita juttuja enää millään adhdlla selittetä. Syy on aivan muu, mutta ei adhd.
Minkä ikäinen poika oli kun vanhemmat erosivat? Minkä verran miehesi on hoitanut poikaansa?
Mitä hemmetin merkitystä noilla on kun pojalla on käytöshäiriö ollut pienestä pitäen? Isä on ollut pojan kanssa ja äiti kieltänyt säännöt, niin mitäpä lottoat mikä on tulos?
Eli heti kun armaan miehesi toimintaa kyseenalaistetaan, niin "mitä hemmetin merkitystä"... =D Oon kuule myös se äiti, jota lapsen isä haukkuu ympäri pitäjiä heikosta kurista ja kun annan lapsen tehdä mitä vaan (kyse kuitenkin normaalista teinistä, ei mitään suurempia käytöshäiriöitä, riehumisia, kotiintuloaikojen rikkomista tai muuta) ja varmaan sielläkin on hienot keskustelut äitipuolen kanssa kun kotona on pilattu kaikki. Tosiasia on kuitenkin, että lapsi kapinoi isäänsä vastaan, kun on hänet lapsena hylännyt (kyllä, jätti meidät ja nyt on alkanut lapsi kiinnostaa, kun on saanut uusia), vihaa äitipuoltaan ja tekee näitä juttuja koska ei yksinkertaisesti halua olla siellä. Meillä on hyvä keskusteluyhteys ja puhutaan asioista enkä tuota huonoa käytöstä hyväksy, mutta en ole automaattisesti leimannut koko lasta yksinkertaisesti pahaksi ja huonoksi, kun isänsä ja äitipuolensa, suoraan päin lapsen naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita se laitokseen, oppiipahan olemaan.
Ei opi. Olen laitoslapsen äitipuoli ja voi luoja mitä juttuja onkaan tehnyt parin viikon aikana. No. Joutuu suljetulle kun ei laitoksen resurssit riitä hoitamaan s a d i s t i s e n ADHD- nuorta enää ollenkaan. Poika kyseessä ja 15 v.
Vai onko normaalia, että käskee i m e m ä ä n k u l l i a a n koulutaksissa tai käskee kahta poikaa p a n e m a a n toisiaan p e r s e e s e e n.
Uhkaa tappaa siskonsa joka on vielä vauva.
Vaatii öisin laitoksen hoitajilta vaippoja kun ei halua mennä vessaan. Ja a h d i s t e l e e tyttöjä koulussa.Mä olen todella järkyttynyt kun kuulin nämä asiat mieheltä.
Että semmoista meillä. En enää haluaisi poikaa meille.
Voimia sulle. Älä päästä poikaa vauvan lähelle.
Kiitos. Tämä on aivan hirveää kuulla tuollaisia asioita laitoksen väeltä, mies oli vihainen, häpeissään. Minä olen aivan järkyttynyt. Poika oli sitten suuttunut laitoksessa kun oli näiden juttujen jälkeen laitettu 2 viikon puhelinkieltoon, ylpeällä äänellä sanoi hajottaneensa tavaroita ja riehunut, täällä puhuu koko ajan miten aikoo sieltä karata. Luulen hakevan piilopaikkaa äitinsä luota, mutta jos sieltä laitoksesta karkaa, laitan poliisit etsimään ensimmäisenä äidiltään ja sitten mummoltaan.
Oli myös uhkaillut koulutaksin kuljettajaakin monin tavoin, myös t a p p a m i s e l l a.
Mua on alkanu itse asiassa jo hieman pelottamaankin tuo käytös. Pojasta on hienoa jos joku kuolee kolarissa tai oman käden kautta.
Sairasta. Eikä noita juttuja enää millään adhdlla selittetä. Syy on aivan muu, mutta ei adhd.
Ainoa oikea paikka tuollaiselle on psykiatrian laitoksen suljettu osasto loppuelämäksi. Ei ole yhteiskuntakelpoinen jantteri ollenkaan.
Ja nuorten kohdalla puhutaan vain käytöshäiriöstä ettei vaikuta kehitykseen, kun se kehitys on menossa siihen suuntaan, että on kehittymässä psykopaatiksi hyvää vauhtia, yleensähän ne piirteet alkavat näkyä jo lapsena ja nuorena varhain monin tavoin.Itsekin olisin huolissani, peloissani ja järkyttynyt, jos omalle kohdalle osuisi. Ja pidä se poika kaukana itsestäsi ja vauvasta.
Monikohan lapsi hakee huomiota räävittömyydellä ja väkivallalla? Taitavat olla vanhemmilleen ilmaa silloin kun kaikki on "hyvin". Opetelkaa ajoissa näkemään ja kuulemaan lasta, muutenkin kuin pahan kautta.
Luulen ettei tuossa ole enää kyse mistään huomion hausta. Ei ole normaalia missään kehityksen vaiheessa käskeä ketään tekemään ällöttäviä asioita seksuaalisesti kuten tämä laitoslapsen äitipuoli kuvaili. Ei ole normaalia.
Eikä normaali lapsi/nuori hajota tavaroita ja ala riehumaan silmittömästi, jos puhelin takavarikoidaan. Ei kuulu adhdn oireisiin mitenkään, ongelma on suurempi ja vakavampi. Varsinkin jos haluaa tappaa siskonsa, puolustuskyvyttömän vauvan tai taksin kuljettajan, ei kyllä ole mitään huomion hakemista.
Se huostaanotettu laitoslapsi on kauhuissaan olevan äitipuolen miehen oma lapsi, joka on ollut samanlainen vauva kuin äitipuolella ja isällä nyt on. Mitä tälle vauvalle on tapahtunut, että hän päätynyt tuollaiseen käytösmalliin. Kuulostaa lähinnä painajaislapsuudelta, ilman isää ja äitiä.
Miten isää ja äitiä on hoidettu ja ohjattu, että he osaavat olla poikansa tukena?
Tuo missään kauhuissaan ole. Haluaa aseen. Taidan ostaa sellaisen. Lapsi pääsee sieltä laitoksesta niin isälleen kuin äidilleen kotilomille. Ei se mikää suljettu osasto ole.
Ottakaa selvää nuorisolaitoksista ennen kuin teette puuta heinää olevia johtopäätöksiänne. Olen jo monta kertaa valaissut asiaa ja lapsella tässä itsellään on pahoja, henkisiä pääpuolen ongelmia joita ei kotona ratkaista.
Psykologisia asioita. Ei sellaisia joihin vaikka Maria Nordinilla olis ratkaisu menkkaverellä.
Huh huh, mitä enemmän tänne kirjoitat, sitä vastenmielisemmältä äitipuolelta vaikutat. Mieti vaikka omaa osuuttasi lapsen käytöksessä sen sijaan että kohotat itsesi sen yläpuolelle.
Nykyään riittää kun ottaa älyluurin pois.
Vain ja ainoastaan ne vanhemmat, kaikkensa tehneinä ja antaneina tietävät millaista on, kun ei rakkaan lapsen murrosikä ole helppo, ja tulee vaikka ja mitä ongelmia, joskus jopa teiniä haetaan putkasta, teini karkaa kotoaan jne. Ja aivan normaaleissakin perheissä, ei aina ole kyse päihdeperheistä.