Minkälaisen kumppanin naiset haluaisitte?
Olen 36v mies, seurustellut ja ollut pitkissä suhteissa. Eronnut 3 vuotta sitten. Ei lapsia.
Tinderin kautta olen jutellut/tavannut itseä kiinnostavia naisia muutaman. Aina kuitenkin naisten kiinnostus hiipuu jostain syystä jota en tiedä enkä kehtaa kysyäkkään. Eivät sano suoraan ettei kiinnosta enää, mutta eivät itse lähetä koskaan viestejä yms eli eivät vain kehtaa kai sanoa. Toivovat kai, että tajuan itse. Mihinkään fyysiseen ei ole mikään treffailu edennyt.
Oikeassa elämässä on työ ja harrastukset muttei niissäkään vapaita naisia tapaa joten tuo Tinder on ainut. Olenkohan vain liian tylsä kaveri naisten mielestä?
Mitenhän voisin olla kiinnostavampi kumppani kun en sitä vaikuta olevan selkeästi? Minkälaisen kumppanin naiset nykyään haluaa?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Käyn töissä, enkä ikinä olisi alkanut seurustelemaan tulottoman miehen kanssa. Hintalappuni on liian suuri, minusta jokaisen on kyettävä maksamaan naisesta. En vaadi rahaa puhtaana käteen, mutta maksua välillisesti.
Suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstaileva mies on nounou. Tässäkin ketjussa on miehinä esiintyvillä niin paljon kyynistä naisvihaa, katkeruutta ja ihmeellisiä jääräpäisiä kuvitelmia naisten vaatimuksista yleistäen ne kaikkiin naisiin, ettei kiinnosta lähteä edes yrittämään muuttaa noita käsityksiä ja mielipiteitä, vaan on helpompaa pysyä kaukana.
Naiset tekevät täällä niin yksimielisesti selväksi, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää tienata, etten nyt alkaisi suna tästä sen enempää.
Tämä on jotenkin niin suloista, kun vaatimus töissä käymisestä luetaan väkisin niin, että nainen etsii itselleen rikasta elättäjää.
Käyn töissä, enkä ikinä olisi alkanut seurustelemaan työttömän miehen kanssa. Arvomaailmat eivät kohtaa, minusta jokaisen on kyettävä elättämään itsensä. En vaadi hyviä tuloja, mutta vastuunkantoa itsestään.
Minä en etsi elättäjää. Rahan tienaaminen parisuhteessa ei ole niin mustavalkoista. Hyvin voisin kuvitella eläväni vaikka pienipalkkaista osa-aikatyötä tekevän miehen kanssa, joka tukisi minua ansaitsemaan perheellemme rahaa. Jos olisin onnellinen ja voimissani ja mies saisi luovuuteni kukkimaan: voisin olla se, joka tienaa huomattavasti enemmän. Sitten toisaalta taas näen, että helposti jäisin jonkun menestyneen uraohjuksen varjoon ja kutistuisin pikkuhiljaa kasaan. Lopulta juttu sitten päättyisi omaan mahdottomuuteensa, koska alkaisin voida huonosti ja varmaan sairastuisin. Näin voi käydä, jos energiat ei toimi ja parisuhteen motiivina on vaikkapa raha tai narsismi.
Mukava, kiltti, huumorintajuinen ja luotettava. Ulkonäöllä ei ole suurta merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstaileva mies on nounou. Tässäkin ketjussa on miehinä esiintyvillä niin paljon kyynistä naisvihaa, katkeruutta ja ihmeellisiä jääräpäisiä kuvitelmia naisten vaatimuksista yleistäen ne kaikkiin naisiin, ettei kiinnosta lähteä edes yrittämään muuttaa noita käsityksiä ja mielipiteitä, vaan on helpompaa pysyä kaukana.
Naiset tekevät täällä niin yksimielisesti selväksi, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää tienata, etten nyt alkaisi suna tästä sen enempää.
Tämä on jotenkin niin suloista, kun vaatimus töissä käymisestä luetaan väkisin niin, että nainen etsii itselleen rikasta elättäjää.
Käyn töissä, enkä ikinä olisi alkanut seurustelemaan työttömän miehen kanssa. Arvomaailmat eivät kohtaa, minusta jokaisen on kyettävä elättämään itsensä. En vaadi hyviä tuloja, mutta vastuunkantoa itsestään.
Minä en etsi elättäjää. Rahan tienaaminen parisuhteessa ei ole niin mustavalkoista. Hyvin voisin kuvitella eläväni vaikka pienipalkkaista osa-aikatyötä tekevän miehen kanssa, joka tukisi minua ansaitsemaan perheellemme rahaa. Jos olisin onnellinen ja voimissani ja mies saisi luovuuteni kukkimaan: voisin olla se, joka tienaa huomattavasti enemmän. Sitten toisaalta taas näen, että helposti jäisin jonkun menestyneen uraohjuksen varjoon ja kutistuisin pikkuhiljaa kasaan. Lopulta juttu sitten päättyisi omaan mahdottomuuteensa, koska alkaisin voida huonosti ja varmaan sairastuisin. Näin voi käydä, jos energiat ei toimi ja parisuhteen motiivina on vaikkapa raha tai narsismi.
Näinhän se on luonnossakin. Tarkastelemalla puita oppii paljon. Iso ja vahva puu yleensä imee ympäristöstä ravinteet ja sen ympärillä ei oikein kasva muita puita. Tai jos kasvaa, niin heikommat puut alkaa yleensä kitumaan ja kuivuu pois. Taasen yksi ei niin hallitse puu antaa muidenkin kasvaa, koska valoa ja ravinteita riittää.
Tietysti metsässä on oma ekosysteeminsä ja sen tarkemmin asiaan perehtymättä en osaa sanoa. Kokoajan tulee uutta tietoakin, mutta näin ihan havainnoimalla puita ja niiden ihmisenkaltaisuutta teen vertauksen parisuhteeseen.
En olisi ikinä uskonut, että näin käy, mutta olen itse onnistunut ratkaisemaan aloittajan mainitsemia ongelmia. Vielä kakskytjotain-vuotiaana koin kohtaloni olevan sellainen että joudun jakamaan elämäni sen kanssa kenet satun saamaan. Melko surullista. En ole koskaan ollut mikään luuseri, mutta jostain syystä muut miehet ovat katsoneet minua enemmän alas- kuin ylöspäin.
Nyt kun vuosia on kulunut, on ulkonäkö miehistynyt ja muiden suhtautuminen muuttunut arvostavammaksi mikä näkyy jokapäiväisessä elämässä. En ole mikään vihainen ja aggressiivinen ihminen, mutta sellainen olen jonka ylitse ei noin vain kävellä. Uskon naisten pitävän siitä.
En tarvitse mitään kodinhoitajaa tai hoivaajaa, pystyn hoitamaan asiani itse.
Tykkään keskustella ja olla läsnä, kuunnella toista.
Syön terveellisesti, enkä juo humalahakuisesti. Pidän huolta hygieniasta ja arvostan käytöstapoja sekä muiden huomioonottamista.
Raha-asiani olen hoitanut moitteettomasti ja pyrin hoitamaan asiani niin, että lapsillani olisi mahdollisimman turvatut olot.
Minulla on sekä fyysisiä että luovia harrastuksia. Olen kiinnostunut muustakin kuin oman kotikylän tapahtumista. Ystäviäkin on.
Ihan pienellä vaivannäöllä satuin laittamaan kroppani sellaiseen kuntoon, että kerää katseita. Niin kyllä, olen nykyään mielestäni mies jonka moni nainen haluaisi.
Väittäisin, että kaikki johtuu siitä kuinka olen onnistunut muokkaamaan itsestäni nykyisenkaltaisen ensisijaisesti itseäni varten. Ei sitä kuulu sen takia tehdä, että tytöt tykkäisivät. On näyttänyt toimivan.
Vierailija kirjoitti:
Mukava, kiltti, huumorintajuinen ja luotettava. Ulkonäöllä ei ole suurta merkitystä.
Niin ulkonäöllä ei ole minunkaan mielestä siinä mielessä merkitystä, että hiusten pituus tai väri ei merkitse. Eikä kallon tai kasvojen muoto. Vaan se että pitää itsestään huolta. On siisti, puhdas. Parta ja tukka ei rehota. Näyttää siltä, että ei syö pelkkää kolmosolutta ja lenkkimakkaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luotettava ja keskustelutaitoinen. Kohtelias. Näiden uskon olevan lähes kaikille naisille tärkeitä.
Ulkonäöllisesti omaa silmää miellyttävä. Makuja on monia, joten en voi tässä luetella mitään tiettyjä piirteitä!
Yhteiset kiinnostuksenkohteet on pop. Urheilullinen nainen tykkää urheilullisesta miehestä, kulturelli nainen kulturellista miehestä. Useimmiten näin.
Positiivisuus ja hymyily vetoaa ihmisissä ylipäätään.
Omasta mielestä olen luotettava, keskustelutaitoinen ja kohtelias. Ulkonäöstä en osaa sanoa, mutta olihan nuo ainakin sydäntä painaneet. Mätsejä ei tosin montaa ole. Noiden kyseisten naisten kanssa harrastukset/kiinnostuksetkin osui hyvin yhteen, mutta ilmeisesti jokin kuitenkin on turn off.
Sun pitää olla ennen kaikkea tarpeeksi maksukykyinen. Sitä naiset eivät halua myöntää, mutta niin se käytännössä menee.
Havittelet lähinnä kauniita naisia siis.
Huumori sama kuin minulla, hausska ja luova, tykkää eläimistä, uskollinen, luotettava kuin kallio, välittävä, empaattinen, ei p er vo.
Ei tarvitse olla kehonrakentajan vartalo, mutta ei kovin lihava saisi olla. Se on vain mukavaa, jos muuten on vähän massaa, mutta ei vatsassa. Harmaantuneet hapsottavat hiukset/ parta on hirveitä! Epäsiistit/ vanhanaikaiset vaatteet, sellaiset joista näkee, että ovat olleet käytössä jo viisi vuotta. Keskustelutaidottomuus, epäsiistit hampaat, telkkarin töllöttäminen, pelaaminen, ruma auto tai ei autoa, työttömyys ja tukien varassa eläminen, maksuvaikeudet, kulkeminen kesällä ilman paitaa jollei ole oikeasti hyväkroppainen (hyväkroppaista miestä on mukava katsoa esim nurmikkoa ajamassa). Rasistiset tms mielipiteet. Homomaisuus/naismaisuus. Nämä kaikki ovat kamalia...ei kiitos. Nämä tuli ekana mieleen.
Mä *rakastuin* Phil Dunphyyn kun katsoin modernia perhettä. Sellaisen miehen mä haluaisin. Eikö oma mies kovin kaukana tuosta hahmosta edes ole :)
Keskustelutaitoinen. Siis sellainen joka aidosti nauttii keskustelemisesta ja kykene tuntemaan jonkinlaista mielenkiintoa jopa omien lepiaiheidensa ulkopuolisiin asioihin.
Itsevarma mutta kukenevä itsekriittisyyteen (eli ei sellainen jolle itsevarmuus on synonyymi ku*ipäisyydelle)
Huumorintajuinen. Ei tarvi olla mikään oman elämänsä stand-up -stara, vaan huumori saa olla kuivakkaakin, tai sarkastista. Etenkin siinä vaiheessa kun olemme jo tutustuneet ja ymmärrämme toisiamme. Mutta pieni pilke silmäkulmassa on pakko olla, kun en kestä liian vakavia ihmisiä.
Normaalipainoinen ja vähintään komeahko. Liikun itsekin, joten olisi mukavaa jos mieskin harrastaisi jonkinlaista liikuntaa.
Empaattinen. Eli siis kykenevä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja miettimään asioita laajemmassa perspektiivissä. Mielestäni olennainen osa kypsyyttä.
Kypsä. Eli ymmärtää, että naisetkin on ihmisiä ja että elämässä sattuu ja tapahtuu. Osaa suhtautua asioihin rakentavasti.
Seksuaalinen. Aistillinen ja kokeilunhaluinen rakastaja on mieleeni.
Tietysti näiden ominaisuuksien lisäksi olennainen asia on se kemia ja kipinöinti. Taidan jäädä yksin:D
Empaattinen mies, joka osoittaisi positiivisia tunteita vaikka pienin teoin. Ihminen joka ilahtuisi häneen kohdistuvasta hyvästä.
Oltaisiin yhdessä me, avoimesti ja luottamuksella.
Ihanan ison nallekarhun jonka syliin näin syksyn harmaina iltoina vois käpertyä!
Henkinen ja keskustelutaitoinen. Viehättynyt mystiikasta, ei hurahtaneella tavalla vaan tutkivalla. Avarakatseinen, empaattinen, hauska, nopeatajuinen. Luova, mutta mieluummin musikaalinen kuin kuvataiteellinen. Kiltti. Viihtyy itsekseen ja viihtyy "kaksin yksin". Ei-akateeminen. Kädentaitoinen. Kiinnostunut kulttuurista monella tavalla. Luonnonläheinen. Feministi. 70-luvulla syntynyt.
Jännä ettei irl tapaa näitä kommenttien kaltaisia naisia missään. Minusta nuo mitä suurinosa on luetellut on ihan normaaleja juttuja.
Ap
Haluan miehen, joka ei puhu sanaakaan Suomea ja on kiltti sekä lempeä.
Markkina-arvoteoria näkyy hyvin vastauksissa.
Kun nainen kuvaa olevansa nätti ja hyväkroppainen, nousetvat vaatimukset miehelle kaikilla sektoreilla riippumatta naisen luonteesta ja tyylistä. Haettu mies on aina se ei-lyhyt, ei liian hoikka, itsevarma ja määrätietoinen, sosiaalisesti taitava ja "elämässä" (lue : urallaan) menestyvä.
On ihan sama onko nainen pehmoinen lähihoitaja-kodin hengetär, vai piinkova yritysjuristi. Miesmaku on aina se sama.
Ilman kirjoitti:
Ihanan ison nallekarhun jonka syliin näin syksyn harmaina iltoina vois käpertyä!
Haluan ihanan, nuoren ja siron tyttösen sylkkyyni! :)
Vierailija kirjoitti:
Ap ole oma itsesi. Tee selväksi mitä haet ja toimi sen mukaan. Minulla meni tinderissä mappi ööhön aika nopeasti miehet joiden viestiä takaisinpäin piti treffien jälkeen odotella ja ihmetellä mitä he ovat mieltä.
Mielestäni kiinnostunut mies ilmoittaa itsestään nopeasti treffien jälkeen. Treffailun edetessä +3 kertaa kiinnostunut mies myös kyselee kuinka nopeasti haluaa sitoutua tapaamaan pelkästään yhtä. Jos ei ilmoita, sekin sopii muttei minulle. Oma mies toimi niin kuten toivoin, vaikka ei tiennytkään sitä ja nyt olemme kohta 10 kuukautta olleet yhdessä. Löydettiin mätsi, joka toivottavasti kantaa loppuun asti.
Kerroin miehelleni tinder jutustelun aikana rehellisesti, että kävin samaan aikaan kevyillä kävelytreffeillä ympäri Helsinkiä ilman pidempiä tinder jutusteluita. Siksi mieskin halusi tavata jo viikon sisällä mätsistä. Ehdin viikolla tavata 2 muuta, jotka osoittautuivat livetapaamisen perusteella vain kaverimiehiksi. Kipinää ei syntynyt kummankaan puolelta.
Mikä omasta miehestäni teki sen, että meistä tuli pari: Hän on kiltti, mutta ei kynnysmatto ja tarvittaessa jämäkkä, miehekäs, herrasmies, oman tiensä kulkija, joka huolehtii läheisistään, ei polta, ei ryyppää, omalla tavallaan jännä ja erilainen kuin kukaan ennen tapaamani mies, meillä on hyvää keskinäistä huumoria, minulla on täysin luonteva olo hänen kanssaan. Toki hän on myös silmissäni komea, vaikka pötsiä löytyy pikkasen jne. Mulle maailman paras mies. Parempi kuin kukaan muutamasta exästä.
En ollut laittanut miehelle kuin 2 kriteeriä, jotka ei liity mitenkään olemukseen, mutta tämä mies ei kumpaakaan täytä ja silti en vaihtaisi häntä pois. Henkilökemioiden toimivuus on se tärkein.
No mitenkäs tämä nyt sitten toimii, kun olen huomannut että homma toimii ihan samoin toisinpäin. Siis että jos nainen on kiinnostunut niin hän kyllä viestittelee ahkerasti. Hiljainen nainen on menetetty nainen. Mutta entäs jos kumpikin jää vain odottelemaan sitä toisen viestiä? Vai onko edelleen joku kirjoittamaton sääntö, että miehen pitää ilmoittaa kiinnostuksensa ensin, jotta naisen ketsuppipurkki aukeaa?
Kyllä mä vastailen ja olen mukana keskusteluissa, mutta en ehkä itse aktiivisesti availe keskusteluja tai ehdottele. En ole kenestäkään niin kiinnostunut pelkän kirjoittelun perusteella. Jos mut saa tapailemaan enemmän kun sen kerran, ääni kellossa muuttuu ihan täysin.