Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Jos klapien teko ei kiinnosta tai ei halua niitä edes ostaa, voi muuttaa asuntoon, jossa niitä klapeja ei tarvita. Itse kyllä jouduin lapsuudenkotona osallistumaan myös metsätöihin esim abivuonna jeesaamaan hankitahakkuussa iskää. Moottorisaha kyllä pysyy kourassa edelleen. Kyllä säkin muijaa valitessasi tiesit mitä sait, joten ihan oma vika.

Miehen vika! Nainenhan voi muuttaa kerrostaloon tai omakotitaloon, tai vaikka miehen lapsuuden kotiin riippumatta siitä kiinnostaako klapit tai edes talouden kustantaminen. Saa valita ja päättää sekä uhriutua. Koska pillu!

Ettekö te sitten yhdessä päätä noista asioista? Samoin jokainen voi miettiä haluaako ryhtyä suhteeseen naisen kanssa, joka ei tee osaansa ja osallistu kustannuksiin. Mutta niinhän miehet tekee mitä tahansa, koska pillu. Ja sitten uhriudutaan av-palstalla.

et sitten osannut lukea tämän lisäkommentteja? Nainen oli tehnyt puita yhdessä aiemmin, nyt lasten kanssa ei enää jaksa. Eikä jaksa mennä rahaa tienaamaan. Eli nainen on muuttunut, mutta toki sekin on miehen vika tällä palstalla.

Sivusta, melko turhaa on täällä keskustella kenenkään parisuhdeongelmista kun on yhden ihmisen versio tapahtumista, ja lisäksi asenne on niin kummallinen että pistää mietityttämään onko sitä vaimoa edes oikeasti olemassa. Suosittelen teille pariterapiaa.

Toki asenne on päin vittu kun kehtaa vaimoltaan vaatia apua puuhommiin tai talouden kustannuksiin. "Mikä selkärangaton iilimato, ei edes perhettään osaa valittamatta elättää!! On sentään saanut Oikeaa Naista! Olis vaan onnellinen kun sai pillua"

Miksi ihmeessä olet vaimosi kanssa jos hän ei tee yhtään mitään perheenne eteen?

En ole hän, mutta tekeehän vaimonsa. On lasten kanssa. Mutta ei tee muuta, ei voi vaihtaa osia eikä alkaa tienata rahaa.

Jaa a, miehet tuntuvat haaveilevan siitä että jäävät ”pätköttämään” lasten kanssa kotiin ja vaimo kantaa rahaa miehelle. Sitten kun totuus iskee, eli se ettei vaimon 2000e bruttopalkasta jää kummallekkaan yhtään ylimääräistä rahaa ja jos jää niin miehen tulee vaimolta pyytää taskurahaa + miehen oikeasti tulee hoitaa ne lapset Ja tehdä kotityöt päivän aikana, ei enää halutakkaan jäädä kotiin. Vaimo silti muistetaan haukkua miten ”hoitaa vaan lapset” niin hoitaa. Oman uransa ja itsensä kustannuksella.

Palstamiehen haaveet vaimon rahoilla pötköttämisestä ei nyt vissiin ihan osu tähän ketjun aiheeseen. Pysytäänkö asiassa.

Jos lukisit ketjun, huomaisit miten puhe oli alunperin lasten huoltajuudesta ja miten se syö tasa-arvoa kun nainen, joka ei ole mitään tehnyt paitsi ollut lasten kanssa kotona, saa huoltajuuden ja rahat vielä päälle.

Olen lukenut ketjun, ja on ihan turhaa keskustella jostakin mielikuvitustarinasta, joka muuttuu jatkuvasti ja on selvästi silkkaa palstapeikon soopaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Jos klapien teko ei kiinnosta tai ei halua niitä edes ostaa, voi muuttaa asuntoon, jossa niitä klapeja ei tarvita. Itse kyllä jouduin lapsuudenkotona osallistumaan myös metsätöihin esim abivuonna jeesaamaan hankitahakkuussa iskää. Moottorisaha kyllä pysyy kourassa edelleen. Kyllä säkin muijaa valitessasi tiesit mitä sait, joten ihan oma vika.

Miehen vika! Nainenhan voi muuttaa kerrostaloon tai omakotitaloon, tai vaikka miehen lapsuuden kotiin riippumatta siitä kiinnostaako klapit tai edes talouden kustantaminen. Saa valita ja päättää sekä uhriutua. Koska pillu!

Ettekö te sitten yhdessä päätä noista asioista? Samoin jokainen voi miettiä haluaako ryhtyä suhteeseen naisen kanssa, joka ei tee osaansa ja osallistu kustannuksiin. Mutta niinhän miehet tekee mitä tahansa, koska pillu. Ja sitten uhriudutaan av-palstalla.

et sitten osannut lukea tämän lisäkommentteja? Nainen oli tehnyt puita yhdessä aiemmin, nyt lasten kanssa ei enää jaksa. Eikä jaksa mennä rahaa tienaamaan. Eli nainen on muuttunut, mutta toki sekin on miehen vika tällä palstalla.

Sivusta, melko turhaa on täällä keskustella kenenkään parisuhdeongelmista kun on yhden ihmisen versio tapahtumista, ja lisäksi asenne on niin kummallinen että pistää mietityttämään onko sitä vaimoa edes oikeasti olemassa. Suosittelen teille pariterapiaa.

Toki asenne on päin vittu kun kehtaa vaimoltaan vaatia apua puuhommiin tai talouden kustannuksiin. "Mikä selkärangaton iilimato, ei edes perhettään osaa valittamatta elättää!! On sentään saanut Oikeaa Naista! Olis vaan onnellinen kun sai pillua"

Miksi ihmeessä olet vaimosi kanssa jos hän ei tee yhtään mitään perheenne eteen?

En ole hän, mutta tekeehän vaimonsa. On lasten kanssa. Mutta ei tee muuta, ei voi vaihtaa osia eikä alkaa tienata rahaa.

Jaa a, miehet tuntuvat haaveilevan siitä että jäävät ”pätköttämään” lasten kanssa kotiin ja vaimo kantaa rahaa miehelle. Sitten kun totuus iskee, eli se ettei vaimon 2000e bruttopalkasta jää kummallekkaan yhtään ylimääräistä rahaa ja jos jää niin miehen tulee vaimolta pyytää taskurahaa + miehen oikeasti tulee hoitaa ne lapset Ja tehdä kotityöt päivän aikana, ei enää halutakkaan jäädä kotiin. Vaimo silti muistetaan haukkua miten ”hoitaa vaan lapset” niin hoitaa. Oman uransa ja itsensä kustannuksella.

Palstamiehen haaveet vaimon rahoilla pötköttämisestä ei nyt vissiin ihan osu tähän ketjun aiheeseen. Pysytäänkö asiassa.

Jos lukisit ketjun, huomaisit miten puhe oli alunperin lasten huoltajuudesta ja miten se syö tasa-arvoa kun nainen, joka ei ole mitään tehnyt paitsi ollut lasten kanssa kotona, saa huoltajuuden ja rahat vielä päälle.

Ai niinkö se oli? :D Minä kun ihan luulin, että täällä puhuttiin pääasiassa syrjäytymisvaarassa olevista pojista.

Mutta toki tuotakin mainitsemaasi aihetta on sivuttu. Ja kerrottu, että se "vain lasten kanssa kotona oleminen" on paljolti sitä lasten kasvattamista, jonka perusteella se huoltajuus sitten ratkaistaan. Sekin on sanottu monta kertaa, että vanhemmalla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada huoltajuus, jos on ollut aktiivisesti läsnä lasten elämässä kaikilla sen osa-alueilla alusta saakka. Raha-asiat taas ratkeaa avioehdolla tai sillä ettei mene naimisiin ollenkaan, jos avioliittolaki ei erotilanteessa miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.

Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.

Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja,  mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä  muita hoitoja kuin Buranaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei harkitse hetkeäkään vaativansa että isän tulee perehtyä tyttärensä meikkeihin ja vaatteisiin ja heppaharrastukseen tai yhtään mihinkään. Silti kehdataan äitejä syyllistää siitä ettei "koodata" poikien kanssa. Paitsi että koodaako joku poika? Ei ainakaan kukaan tuntemani. Kyllä ne pelit on kuulkaa valmiiksi koodattuja.

Aika monetkin pojat koodaa. Ei pelaaminen ja AV:llä notkuminen ole ainoita asioita, joita tietokoneella voi tehdä. Monet nörttipojista jopa lähtevät opiskelemaan it-alaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat saa koulussa tyttöjä huonompia arvosanoja samasta suorituksesta. Tätä on ihan tutkittu ja opettajat alitajuntaisesti suosii "kilttejä tyttöjä".

höpöhöpö, näytäppä se tutkimus. Suoritus eli kokeessa yhteen lasketut pisteet, eivät kyllä sukupuolta katso. Mitä tulee käytöksen arvioimiseen, niin kyllä se niin on, että poikien vilkkautta pidetään normaalina, mutta tytöiltä odotetaan rauhallisuutta ja kuuliaisuutta.

Tutkimusraportti Hyödyllinen pakkolasku - Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2012 on julkaistu.

Hesarin tutkimusuutisoinnin joukosta löytyy tarkalla lukemisella seuraava lause:

"Tytöt saavat poikia parempia arvosanoja [matematiikassa], vaikka arviointikokeessa heidän osaamisensa on heikompaa."

YLEn uutisoinista löytyy vastaava sivulause.

"Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokeessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."

Öh, kyseisessä tutkimuksessa myös todettiin että pojat häiriköivät tunnilla tyttöjä enemmän eivätkä antaneet työrauhaa opettajalle tai muille oppilaille. Eiköhän silläkin ole vaikutusta numeroon. Samassa tutkimuksessa todettiin myös että pojat arvottivat matematiikkaa alemmas oppiaineena tyttöjä enemmän. Tytöt käyttivät myös huomattavasti enemmän aikaa kokeeseen valmistautumiseen kuin pojat. Mistähän johtuisi että tytöt saavat parempia numeroita todistukseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.

Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.

Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja,  mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä  muita hoitoja kuin Buranaa. 

Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on puolet kommenteista koulusta jankkaamista.

Kuitenkin miehet perustavat yritykset ja toimivat yhteiskunnan selkärankana.

Naisten ja tyttöjen koulumenestys tai korkeampi koulutus ei koskaan konkretisoidu yhteiskunnan tai veronmaksajien hyväksi. 

Oletko siis sitä mieltä, että poikien huono koulumenestys ei ole ongelma? Hienoa. Sittenhän meillä on tässä yksi ongelma vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Eli he kulkevat ihan mielellään liian pienissä tai rikkinäisissä vaatteissa? Mun poikaakaan ei oikeasti haittaa, vaikka vaatteessa olisi joku sauma ratkennut tms. Mutta kyllä hän kotoa lähtiessään katsoo, että on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. 14-vuotiaasta lähtien on pessyt pyykkinsä itse (liinavaatteita myöten) ja myös ostanut itse tarpeen mukaan uusia vaatteita. Tilaa niitä netin kautta. Ja miksi on niin tehnyt? Koska mulla yrittäjänä ja yksinhuoltajana ei ollut aikaa vahtia, onko pojalla tarpeeksi vaatteita ja onko ne puhtaita. Yhden kerran vaan aamulla töihin lähtiessäni läiskäsin pesukoneen käyttöohjeen kouraan ja sanoin, että kun kerran osaa tietokonetta käyttää, osaa myös käyttää huomattavasti yksinkertaisempaa laitetta eli pesukonetta. Taisi se alussa pari kertaa lähteä ilman sukkia kouluun, mutta kun nilkkoja paleli, oppi huolehtimaan, että pesee pyykkiä tarpeeksi ajoissa. 

Olen kyllä yrittänyt tätä siperia opettaa linjaa, mutta meillä se ei ole kantanut hedelmää. Ei näillä ole mitään ongelmaa kulkea likaisissa ja risoissa vaatteissa ilman sukkia, pipoja ja hanskoja. Kyllä mun hermo pettää ennemmin kuin niiden. Vanhempaan on nyt tullut enemmän ryhtiä kun sillä suht vaativa tyttöystävä.

Mutta miten uskot, että olet nyt sitten opettanut pojille että heidän tulee itse ottaa se vastuu omasta habituksesta? Näköjään isompi poikasi jo tukee seuraavaan elämänsä naishahmoon.

En oikein ymmärrä , mitä tässä enempää voi tehdä. Kerroppa sinä? Itse olen vaatinut, että suihkussa käydään päivittäin ja että sen jälkeen puetaan puhtaat vaatteet. Hampaat ja hiukset harjataan. Käydään hammaslääkärissä ja parturilla. Olen opettanut miten vaatteita ostetaan. Miten koot menee ja mitä kannattaa huomioida laadusta ja materiaalista. Miten ostetaan sopivat kengät. Miten kysytään myyjältä neuvoa ja miten toimitaan jos tuotteessa olikin vikaa. Miten huomioidaan pukeutumisessa sää ja tilaisuus. Pitäisikö tämä jättää tekemättä ja antaa kulkea vapaasti hampparin näköisenä? Vai miten se opetus tapahtuu? Ette ole tainneet joutua fiksujen passiivis-agressiivisten teinipoikien kanssa elämään? Komentaminen, vaatiminen ja uhkailu ei tehoa.

Kyllä, sitten kulkekoon hampparin näköisenä. Oma valinta, jos kaikki eväät on annettu ja kaikki opetettu. Meinaatko kuinka pitkälle aikuisuuteen hoitaa vaatepuolen, jos eivät siitä ala siistiytymään?

Meinaan opettaa ihan niin kauan kuin tarvitsee. En anna lasteni syrjäytyä. Toivottavasti oppivat siihen mennessä kun muuttavat opiskelemaan ja omilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa. 

Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.

Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.

Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.

Väärin, on ihan konkreettinen kokemus 14 vuotiaasta, jonka koulunkäynti alkoi mennä huonommin eikä omaa huonettakaan viitsinyt siivota. Lähti kuukaudeksi nettipiuha ja älyluuri ja viikkoraha, ja kappas vaan, seuraavan arvostelun numerot olivat palanneet hyviksi, ja huone oli mystisesti siivoutunut päivää ennen viikkorahapäivää, kun halusi ostaa uuden pelin.

Toki on sitten sellaisia pudokkaita, jotka vaikka kuolevat nälkään ennen kuin hoitavat hommansa, mutta ne ovat apukoulupoikia, joista ei ole elämään, eikä mikään tukitoimi muuta asiaa. Näitä on tytöissäkin, ollaan hyvästä kodista mutta päädytty huumeidenkäyttäjäksi 12 vuotiaana, aborttiin 13 vuotiaana ja vankilaan 18 vuotiaana.

Mutta pääasiassa siinä kohtaa pitää katsoa peiliin, että miten oma lapsi on päässyt kasvamaan näin kieroon. Yleensä kyse on siitä, että lapselta ei ole vaadittu jo pienenä niitä asioita joita olisi pitänyt vaatia, vaan on tehty puolesta, ja tehdään yhä kun lapsi kasvaa.

No esim meillä ei tämä netitön elo onnistu, koska lähes kaikki koulutehtävät palautetaan sähköisesti. Olet vasta alkutaipaleella teinin kanssa selviytymisessä. Odotahan kun murrosikä kunnolla alkaa parin vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Eli he kulkevat ihan mielellään liian pienissä tai rikkinäisissä vaatteissa? Mun poikaakaan ei oikeasti haittaa, vaikka vaatteessa olisi joku sauma ratkennut tms. Mutta kyllä hän kotoa lähtiessään katsoo, että on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. 14-vuotiaasta lähtien on pessyt pyykkinsä itse (liinavaatteita myöten) ja myös ostanut itse tarpeen mukaan uusia vaatteita. Tilaa niitä netin kautta. Ja miksi on niin tehnyt? Koska mulla yrittäjänä ja yksinhuoltajana ei ollut aikaa vahtia, onko pojalla tarpeeksi vaatteita ja onko ne puhtaita. Yhden kerran vaan aamulla töihin lähtiessäni läiskäsin pesukoneen käyttöohjeen kouraan ja sanoin, että kun kerran osaa tietokonetta käyttää, osaa myös käyttää huomattavasti yksinkertaisempaa laitetta eli pesukonetta. Taisi se alussa pari kertaa lähteä ilman sukkia kouluun, mutta kun nilkkoja paleli, oppi huolehtimaan, että pesee pyykkiä tarpeeksi ajoissa. 

Olen kyllä yrittänyt tätä siperia opettaa linjaa, mutta meillä se ei ole kantanut hedelmää. Ei näillä ole mitään ongelmaa kulkea likaisissa ja risoissa vaatteissa ilman sukkia, pipoja ja hanskoja. Kyllä mun hermo pettää ennemmin kuin niiden. Vanhempaan on nyt tullut enemmän ryhtiä kun sillä suht vaativa tyttöystävä.

Mutta miten uskot, että olet nyt sitten opettanut pojille että heidän tulee itse ottaa se vastuu omasta habituksesta? Näköjään isompi poikasi jo tukee seuraavaan elämänsä naishahmoon.

En oikein ymmärrä , mitä tässä enempää voi tehdä. Kerroppa sinä? Itse olen vaatinut, että suihkussa käydään päivittäin ja että sen jälkeen puetaan puhtaat vaatteet. Hampaat ja hiukset harjataan. Käydään hammaslääkärissä ja parturilla. Olen opettanut miten vaatteita ostetaan. Miten koot menee ja mitä kannattaa huomioida laadusta ja materiaalista. Miten ostetaan sopivat kengät. Miten kysytään myyjältä neuvoa ja miten toimitaan jos tuotteessa olikin vikaa. Miten huomioidaan pukeutumisessa sää ja tilaisuus. Pitäisikö tämä jättää tekemättä ja antaa kulkea vapaasti hampparin näköisenä? Vai miten se opetus tapahtuu? Ette ole tainneet joutua fiksujen passiivis-agressiivisten teinipoikien kanssa elämään? Komentaminen, vaatiminen ja uhkailu ei tehoa.

Kyllä, sitten kulkekoon hampparin näköisenä. Oma valinta, jos kaikki eväät on annettu ja kaikki opetettu. Meinaatko kuinka pitkälle aikuisuuteen hoitaa vaatepuolen, jos eivät siitä ala siistiytymään?

Meinaan opettaa ihan niin kauan kuin tarvitsee. En anna lasteni syrjäytyä. Toivottavasti oppivat siihen mennessä kun muuttavat opiskelemaan ja omilleen.

Mutta kuitenkin ymmärrät, että on valtava riski sille, että tuolla lailla he tulevat ikuisesti nojaamaan johonkin naiseen vaateasioissaan?

Onko tuosta muuten jotain faktaa, että vaikuttaako homssuisuus syrjäytymiseen? Itse haluaisin ajatella, että ne on vain vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa. 

Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.

Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.

Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.

En ole tuo edellinen, mutta mulla on kokemusta. Olen se äiti, joka aiemmin kirjoitti poikansa huolehtineen vaatteistaan 14-vuotiaasta lähtien. Ja kyllä, esiteinin kohdalla joskus yksinkertaisesti vain otin modeemista kaapelit mukaani töihin. Olen myös tehnyt niin, että kun tulin töistä, menin rauhassa olohuoneen sohvalle lukemaan kirjaa. Jonkun ajan päästä esiteini tuli kyselemään ruokaa. Nostin hämmästyneenä katseeni kirjasta ja sanoin "Mitä ihmettä, eikö ruoka olekaan ilmaantunut pöytään? Ai niin, eihän tosiaan roskapussitkaan ole kadonneet eteisestä. Odotellaan siis vielä." ja jatkoin lukemista. Jostain kumman syystä roskapussi lähtikin vikkelästi teinin mukana ovesta ulos ja minä nousin laittamaan ruokaa. 

Tämä on myös oma kasvatusmetodini :D en suuri, enkä nalkuta, mutta jos tiettyjä sovittuja asioita ei hoideta määräaikaan mennessä, jää myös etuja saamatta. Sitten vain totean rauhassa että kuukausirahaa ei maksettu koska et ollut siivonnut yläkertaa lauantaihin mennessä, uusi yritys ensi viikolla.

Nalkuttaminen on inhottavinta mitä tiedän. Tehotonta saman asian toistamista ja mitä useamman kerran toistat, sitä useammin sun pitää seuraavalla kerralla toistaa. En nalkuta alaisillenikaan vaan sanon kerran ja oletan, että homma myös hoituu. Olen varmaan oppinut tavan isältäni. Ollessani teini isäni käski mun siivota huoneeni. En siivonnut varmaan pariin viikkoon eikä isäkään toista kertaa sanonut. Kun yhtenä päivänä tulin koulusta kotiin, huoneessani ei ollut huonekaluja lukuunottamatta mitään muuta kuin petivaatteet ja koulutarvikkeet. Kaiken muun isä oli pakannut jätesäkkeihin ja vienyt roskikseen. 

Isäsi on typerä. Ihmettelen kyllä mikä into joillain on alistaa ja murtaa lapsensa ja näyttää valtansa. Minun tavoitteeni on kasvattaa ajattelevia ihmisiä, ei sellaisia , jotka nöyrästi tekee mitä itsensä valtaan pistäneet käskee. Asioista pitää oppia keskustelemaan ja neuvottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on puolet kommenteista koulusta jankkaamista.

Kuitenkin miehet perustavat yritykset ja toimivat yhteiskunnan selkärankana.

Naisten ja tyttöjen koulumenestys tai korkeampi koulutus ei koskaan konkretisoidu yhteiskunnan tai veronmaksajien hyväksi. 

Koulusta jankkaamista varmaan siksi, että se oli nimenomaan aloituksessa yksi käsiteltävä asia. Ja kouluhan kuitenkin vaikuttaa aika pitkälti siihen, syrjäytyykö poika vai ei. Tässä ketjussahan ei olla huolissaan niistä miehistä, joilla menee ihan hyvin, vaan niistä, joilla ei mene. 

Eli naiset ovat huolissaan enemmän siitä, että naisten oma vapaamatkustaminen yhteiskunnassa on uhattuna?

Nyt alan ymmärtämään ketjun kommentteja paremmin. 

Siin mitä? Kykenetkö yhtään avaamaan, mikä ajatuskulku tämän aivotupsahduksen taustalla lymyää? Pitäisikö meidän olla huolissamma niistä miehistä joilla menee hyvin? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.

Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.

Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja,  mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä  muita hoitoja kuin Buranaa. 

Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.

Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Millä lailla suosivat tyttöjä? Minä ainakin tee ruuan pojalle samalla kuin tytöillekin. Jopa mies saa tulla valmiiseen pöytään. Mies ei koskaan tee ruokaa minulle. Eli ei meillä ainakaan suosita tyttöjä/naisia.. ja kun katson peiliin, nään siellä siivoja/kodinhoitaja/pyykkäri/40h/viikossa ansiotyötätekevän naisen. Ei meillä mies pyykkää eikä pahemmin siivoakaan jne joten ei voi syrjimisestä puhua.  

Ei miehillä ole heikommat lähtökohdat, niitä vain vaivaa yleinen laiskuus, kun ovat aina oppineet pääsemään helpommalla kuin tytöt/naiset. Tytöiltä ja naisilta vaaditaan pärjäämiseen tuplasti enemmän, kuin pojilta7miehiltä. Mies kun hoitaa päivän lastaan ihan itse, hän on sankari, jota ylistetään . Naisille tuo on jokapäiväistä normi kauraa. Tytöt oppii jo pieninä, että täytyy olla parempi kuin pojat, että pärjää ja sen takia panostavat itseensä/elämäänsä toisin kuin pojat, jotka odottaa, että kaikki tipahtaa valmiina eteen. Sama miehillä, odotetaan, että äiti passaa koko elämän ja ruokkii terveellisellä ruualla. Ja jos näin ei tapahdu, ollaan kalja ja makkara linjalla ja ihmetellään, kun terveys ei kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Eli he kulkevat ihan mielellään liian pienissä tai rikkinäisissä vaatteissa? Mun poikaakaan ei oikeasti haittaa, vaikka vaatteessa olisi joku sauma ratkennut tms. Mutta kyllä hän kotoa lähtiessään katsoo, että on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. 14-vuotiaasta lähtien on pessyt pyykkinsä itse (liinavaatteita myöten) ja myös ostanut itse tarpeen mukaan uusia vaatteita. Tilaa niitä netin kautta. Ja miksi on niin tehnyt? Koska mulla yrittäjänä ja yksinhuoltajana ei ollut aikaa vahtia, onko pojalla tarpeeksi vaatteita ja onko ne puhtaita. Yhden kerran vaan aamulla töihin lähtiessäni läiskäsin pesukoneen käyttöohjeen kouraan ja sanoin, että kun kerran osaa tietokonetta käyttää, osaa myös käyttää huomattavasti yksinkertaisempaa laitetta eli pesukonetta. Taisi se alussa pari kertaa lähteä ilman sukkia kouluun, mutta kun nilkkoja paleli, oppi huolehtimaan, että pesee pyykkiä tarpeeksi ajoissa. 

Olen kyllä yrittänyt tätä siperia opettaa linjaa, mutta meillä se ei ole kantanut hedelmää. Ei näillä ole mitään ongelmaa kulkea likaisissa ja risoissa vaatteissa ilman sukkia, pipoja ja hanskoja. Kyllä mun hermo pettää ennemmin kuin niiden. Vanhempaan on nyt tullut enemmän ryhtiä kun sillä suht vaativa tyttöystävä.

Mutta miten uskot, että olet nyt sitten opettanut pojille että heidän tulee itse ottaa se vastuu omasta habituksesta? Näköjään isompi poikasi jo tukee seuraavaan elämänsä naishahmoon.

En oikein ymmärrä , mitä tässä enempää voi tehdä. Kerroppa sinä? Itse olen vaatinut, että suihkussa käydään päivittäin ja että sen jälkeen puetaan puhtaat vaatteet. Hampaat ja hiukset harjataan. Käydään hammaslääkärissä ja parturilla. Olen opettanut miten vaatteita ostetaan. Miten koot menee ja mitä kannattaa huomioida laadusta ja materiaalista. Miten ostetaan sopivat kengät. Miten kysytään myyjältä neuvoa ja miten toimitaan jos tuotteessa olikin vikaa. Miten huomioidaan pukeutumisessa sää ja tilaisuus. Pitäisikö tämä jättää tekemättä ja antaa kulkea vapaasti hampparin näköisenä? Vai miten se opetus tapahtuu? Ette ole tainneet joutua fiksujen passiivis-agressiivisten teinipoikien kanssa elämään? Komentaminen, vaatiminen ja uhkailu ei tehoa.

Kyllä, sitten kulkekoon hampparin näköisenä. Oma valinta, jos kaikki eväät on annettu ja kaikki opetettu. Meinaatko kuinka pitkälle aikuisuuteen hoitaa vaatepuolen, jos eivät siitä ala siistiytymään?

Meinaan opettaa ihan niin kauan kuin tarvitsee. En anna lasteni syrjäytyä. Toivottavasti oppivat siihen mennessä kun muuttavat opiskelemaan ja omilleen.

Mutta kuitenkin ymmärrät, että on valtava riski sille, että tuolla lailla he tulevat ikuisesti nojaamaan johonkin naiseen vaateasioissaan?

Onko tuosta muuten jotain faktaa, että vaikuttaako homssuisuus syrjäytymiseen? Itse haluaisin ajatella, että ne on vain vaatteita.

Niin, kenen mielestä homssuinen. Näin vanhana kääkkänäkin muistan, miten ne nuhjaantuneimmat farkut oli just parhaat, äiti motkotti, näytin "virattomalta", ei paljoa kiinnostanut sen motkotukset. Ihan työssäkäyvä "kunnon" ihminen musta tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa. 

Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.

Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.

Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.

En ole tuo edellinen, mutta mulla on kokemusta. Olen se äiti, joka aiemmin kirjoitti poikansa huolehtineen vaatteistaan 14-vuotiaasta lähtien. Ja kyllä, esiteinin kohdalla joskus yksinkertaisesti vain otin modeemista kaapelit mukaani töihin. Olen myös tehnyt niin, että kun tulin töistä, menin rauhassa olohuoneen sohvalle lukemaan kirjaa. Jonkun ajan päästä esiteini tuli kyselemään ruokaa. Nostin hämmästyneenä katseeni kirjasta ja sanoin "Mitä ihmettä, eikö ruoka olekaan ilmaantunut pöytään? Ai niin, eihän tosiaan roskapussitkaan ole kadonneet eteisestä. Odotellaan siis vielä." ja jatkoin lukemista. Jostain kumman syystä roskapussi lähtikin vikkelästi teinin mukana ovesta ulos ja minä nousin laittamaan ruokaa. 

Tämä on myös oma kasvatusmetodini :D en suuri, enkä nalkuta, mutta jos tiettyjä sovittuja asioita ei hoideta määräaikaan mennessä, jää myös etuja saamatta. Sitten vain totean rauhassa että kuukausirahaa ei maksettu koska et ollut siivonnut yläkertaa lauantaihin mennessä, uusi yritys ensi viikolla.

Nalkuttaminen on inhottavinta mitä tiedän. Tehotonta saman asian toistamista ja mitä useamman kerran toistat, sitä useammin sun pitää seuraavalla kerralla toistaa. En nalkuta alaisillenikaan vaan sanon kerran ja oletan, että homma myös hoituu. Olen varmaan oppinut tavan isältäni. Ollessani teini isäni käski mun siivota huoneeni. En siivonnut varmaan pariin viikkoon eikä isäkään toista kertaa sanonut. Kun yhtenä päivänä tulin koulusta kotiin, huoneessani ei ollut huonekaluja lukuunottamatta mitään muuta kuin petivaatteet ja koulutarvikkeet. Kaiken muun isä oli pakannut jätesäkkeihin ja vienyt roskikseen. 

Isäsi on typerä. Ihmettelen kyllä mikä into joillain on alistaa ja murtaa lapsensa ja näyttää valtansa. Minun tavoitteeni on kasvattaa ajattelevia ihmisiä, ei sellaisia , jotka nöyrästi tekee mitä itsensä valtaan pistäneet käskee. Asioista pitää oppia keskustelemaan ja neuvottelemaan.

Mun mielestä isäni oli ihan fiksu. Ei muhun uppiniskaiseen teinityttöön olisi tehonnut keskustelut eikä neuvottelut. Isä tiesi, mikä tehoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.

Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.

Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja,  mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä  muita hoitoja kuin Buranaa. 

Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.

Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.

Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.

Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat saa koulussa tyttöjä huonompia arvosanoja samasta suorituksesta. Tätä on ihan tutkittu ja opettajat alitajuntaisesti suosii "kilttejä tyttöjä".

En mä ainakaan saanut parempia numeroita sen takia että olin "kiltti tyttö". Aineissa joissa olin oikeasti hyvä sain hyviä numeroita ja niissä missä olin huonompi sain huonoja numeroita. Ei se esim. mun matikan numeroa yhtään nostanut vaikka olinkin kiltti ja tunnollinen oppilas. Matikasta sain jopa ehdot yläasteella kun en vaan oppinut/tajunnut laskukaavoja vaikka miten niitä pänttäsin ja vapaa-ajalla sukulainen koitti selkeästi ja rauhassa opettaa.

Ehkä toi oikeastitarkoittaa enemmänkin sitä, että pojat (tai vilkkaat, äänekkäät tytöt kuten minä) saavat osaamistaan huonompia numeroita, koskaopettajan mielestä sillä aineosaamisella eiole väliä, jos käytös on ”huonoa”.

Itse esim. Sain kuudennella luokalla 7 todistukseen aineesta, jossa olin luokan paras. Seuraavana vuonna yläasteella sain aineesta erikoisstipendin taitavuuteni ja erityisen osaamiseni takia.

Ja tämä on hyvin tyypillistä.

BINGO! Kansakoulussa ja oppikoulussa käytös sekä huolellisuus ja tarkkaavaisuus arvioitiin ihan erikseen eikä minkään yksittäisen oppiaineen yhteydessä. Mun luokallani oli paljon poikia, joilla oli kiitettäviä hyvin monissa oppiaineissa, mutta käytös oli 7 ja huolellisuus sekä tarkkaavaisuus 6. Käytös, huolellisuus ja tarkkaavaisuus eivät kuitenkaan vaikuttaneet keskiarvoon ja sen vuoksi lopputulos oli monen kohdalla parempi kuin nykyisin, kun nuo kolme asiaa ympätään jokaisen oppiaineen numeroon.

Jos pänttääminen ja kokeilla mittaaminen ovat niin ylivertaisia oppimistapoja, niin miksi ihmessä niistä luovuttiin? Minulle ei mikään olisi sopinut paremmin kuin tuo.

Terv. Intrvertti ja ujo tyttö, joka on pakotettu toiminnallisen ja aktiivisuutta korostavan peruskoulumankelin läpi

Koska työelämä alkoi muuttua. Yksinpuurtamisen tarve väheni ja tilalle tuli kaikenlainen tiimityö. 

Tämä. Koulu heijastelee yhteiskunnan muutoksia. Ei se voi junnata joidenkin ihanoimalla -50-luvulla, kun yhteiskunta ja työelämä tarvitsee ihan toisenlaisia taitoja. Tästä syystä tapahtuu myös opetuksen digitalisoituminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.

Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.

Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja,  mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä  muita hoitoja kuin Buranaa. 

Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.

Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.

Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.

Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.

Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?

Vierailija kirjoitti:

Äidit eivät myöskään ole erityisen kiinnostuneita pojistaan, heidän maailmastaan ja ota siihen osaa. Moni ei omassa lähipiirissänikään edes tunne omaa poikaansa, tärkeintä on vain, että poika tottelee sääntöjä. Äiti ei tiedä pojalle tärkeistä peleistä tuon taivaallista, ei keskustele pojan kanssa hänen arjestaan, ei tee pojan kanssa yhdessä poikia kiinnostavia juttuja. Tyttöjen kanssa tilanne on ihan eri ja äidillä ja tyttärellä voi olla useitakin yhteisiä juttuja, äiti on ylipäätään kiinnostunut lapsesta ihmisenä. Tämä on mielestäni erittäin huolestuttavaa, sitte tämä poikien äidit hermostuvat, kun pojat eivät tottele heidän sääntöjään. Ei se kauheasti motivoi lastakaan, jos saa huomiota vain, jos ei tottele. Isät ovat hyvin etäisiä perheissä äitiin nähden niin tyttöjen kuin poikienkin kohdalla, suurin ero on nimenomaan siinä, miten äidit kasvattavat ja osallistuvat poikiensa elämään. helposti pidetään pelejä hömppänä ja turhana esimerkiksi, samalla kun sen tyttären mielenkiinnon kohteet on tosi hyviä ja kiinnostavia. Eikä nämä äidit tätä edes huomaa. Tällä kaikella on iso vaikutus elämässä, on vaikea löytää merkitystä koulumenestyksestä ja menestyksessä elämässä, jos ei ole annettu edes lapsena tarpeeksi merkitystä ihmisenä omalle äidilleen.

Minun kuplassani eletään siten, että olen aina pelannut poikieni kanssa tietokoneella, xboxilla,pleikkarilla. Ne ovat aina olleet se meidän yhteinen juttu. Mieheni ei käsitä eikä hyväksy pelaamista. Tytär on samaa mieltä isänsä kanssa, eikä suostu edes kinectin tanssi ja urheilupelejä pelaamaan. Asiat voi kuule olla monissa perheissä aivan toisin kuin sinun perheessäsi.