Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kommentit (1077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
Yhdestä yksittäisestä miehestä ei voi vetää mitään koko mieskuntaa koskevia johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.
- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.
Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.
Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.
Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.
Jos klapien teko ei kiinnosta tai ei halua niitä edes ostaa, voi muuttaa asuntoon, jossa niitä klapeja ei tarvita. Itse kyllä jouduin lapsuudenkotona osallistumaan myös metsätöihin esim abivuonna jeesaamaan hankitahakkuussa iskää. Moottorisaha kyllä pysyy kourassa edelleen. Kyllä säkin muijaa valitessasi tiesit mitä sait, joten ihan oma vika.
Miehen vika! Nainenhan voi muuttaa kerrostaloon tai omakotitaloon, tai vaikka miehen lapsuuden kotiin riippumatta siitä kiinnostaako klapit tai edes talouden kustantaminen. Saa valita ja päättää sekä uhriutua. Koska pillu!
Ettekö te sitten yhdessä päätä noista asioista? Samoin jokainen voi miettiä haluaako ryhtyä suhteeseen naisen kanssa, joka ei tee osaansa ja osallistu kustannuksiin. Mutta niinhän miehet tekee mitä tahansa, koska pillu. Ja sitten uhriudutaan av-palstalla.
et sitten osannut lukea tämän lisäkommentteja? Nainen oli tehnyt puita yhdessä aiemmin, nyt lasten kanssa ei enää jaksa. Eikä jaksa mennä rahaa tienaamaan. Eli nainen on muuttunut, mutta toki sekin on miehen vika tällä palstalla.
Sivusta, melko turhaa on täällä keskustella kenenkään parisuhdeongelmista kun on yhden ihmisen versio tapahtumista, ja lisäksi asenne on niin kummallinen että pistää mietityttämään onko sitä vaimoa edes oikeasti olemassa. Suosittelen teille pariterapiaa.
Toki asenne on päin vittu kun kehtaa vaimoltaan vaatia apua puuhommiin tai talouden kustannuksiin. "Mikä selkärangaton iilimato, ei edes perhettään osaa valittamatta elättää!! On sentään saanut Oikeaa Naista! Olis vaan onnellinen kun sai pillua"
Miksi ihmeessä olet vaimosi kanssa jos hän ei tee yhtään mitään perheenne eteen?
En ole hän, mutta tekeehän vaimonsa. On lasten kanssa. Mutta ei tee muuta, ei voi vaihtaa osia eikä alkaa tienata rahaa.
Jaa a, miehet tuntuvat haaveilevan siitä että jäävät ”pätköttämään” lasten kanssa kotiin ja vaimo kantaa rahaa miehelle. Sitten kun totuus iskee, eli se ettei vaimon 2000e bruttopalkasta jää kummallekkaan yhtään ylimääräistä rahaa ja jos jää niin miehen tulee vaimolta pyytää taskurahaa + miehen oikeasti tulee hoitaa ne lapset Ja tehdä kotityöt päivän aikana, ei enää halutakkaan jäädä kotiin. Vaimo silti muistetaan haukkua miten ”hoitaa vaan lapset” niin hoitaa. Oman uransa ja itsensä kustannuksella.
Palstamiehen haaveet vaimon rahoilla pötköttämisestä ei nyt vissiin ihan osu tähän ketjun aiheeseen. Pysytäänkö asiassa.
Jos lukisit ketjun, huomaisit miten puhe oli alunperin lasten huoltajuudesta ja miten se syö tasa-arvoa kun nainen, joka ei ole mitään tehnyt paitsi ollut lasten kanssa kotona, saa huoltajuuden ja rahat vielä päälle.
Sinä et siis arvosta lasten hoitamista kotona? Mitkä rahat se nainen saa? Se saa tasan oman osuutensa, joka lain mukaan kuuluu. Tämän voit estää avioehdolla. Elarit taas eivät ole rahaa naiselle, vaan ihan sen miehen ikiomien lasten kuluihin ja kustannuksiin tarkoitettu. Miksi tämä on joidenkin niin vaikea tajuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.
Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.
No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.
Eli he kulkevat ihan mielellään liian pienissä tai rikkinäisissä vaatteissa? Mun poikaakaan ei oikeasti haittaa, vaikka vaatteessa olisi joku sauma ratkennut tms. Mutta kyllä hän kotoa lähtiessään katsoo, että on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. 14-vuotiaasta lähtien on pessyt pyykkinsä itse (liinavaatteita myöten) ja myös ostanut itse tarpeen mukaan uusia vaatteita. Tilaa niitä netin kautta. Ja miksi on niin tehnyt? Koska mulla yrittäjänä ja yksinhuoltajana ei ollut aikaa vahtia, onko pojalla tarpeeksi vaatteita ja onko ne puhtaita. Yhden kerran vaan aamulla töihin lähtiessäni läiskäsin pesukoneen käyttöohjeen kouraan ja sanoin, että kun kerran osaa tietokonetta käyttää, osaa myös käyttää huomattavasti yksinkertaisempaa laitetta eli pesukonetta. Taisi se alussa pari kertaa lähteä ilman sukkia kouluun, mutta kun nilkkoja paleli, oppi huolehtimaan, että pesee pyykkiä tarpeeksi ajoissa.
Olen kyllä yrittänyt tätä siperia opettaa linjaa, mutta meillä se ei ole kantanut hedelmää. Ei näillä ole mitään ongelmaa kulkea likaisissa ja risoissa vaatteissa ilman sukkia, pipoja ja hanskoja. Kyllä mun hermo pettää ennemmin kuin niiden. Vanhempaan on nyt tullut enemmän ryhtiä kun sillä suht vaativa tyttöystävä.
Mutta miten uskot, että olet nyt sitten opettanut pojille että heidän tulee itse ottaa se vastuu omasta habituksesta? Näköjään isompi poikasi jo tukee seuraavaan elämänsä naishahmoon.
En oikein ymmärrä , mitä tässä enempää voi tehdä. Kerroppa sinä? Itse olen vaatinut, että suihkussa käydään päivittäin ja että sen jälkeen puetaan puhtaat vaatteet. Hampaat ja hiukset harjataan. Käydään hammaslääkärissä ja parturilla. Olen opettanut miten vaatteita ostetaan. Miten koot menee ja mitä kannattaa huomioida laadusta ja materiaalista. Miten ostetaan sopivat kengät. Miten kysytään myyjältä neuvoa ja miten toimitaan jos tuotteessa olikin vikaa. Miten huomioidaan pukeutumisessa sää ja tilaisuus. Pitäisikö tämä jättää tekemättä ja antaa kulkea vapaasti hampparin näköisenä? Vai miten se opetus tapahtuu? Ette ole tainneet joutua fiksujen passiivis-agressiivisten teinipoikien kanssa elämään? Komentaminen, vaatiminen ja uhkailu ei tehoa.
Kyllä, sitten kulkekoon hampparin näköisenä. Oma valinta, jos kaikki eväät on annettu ja kaikki opetettu. Meinaatko kuinka pitkälle aikuisuuteen hoitaa vaatepuolen, jos eivät siitä ala siistiytymään?
Meinaan opettaa ihan niin kauan kuin tarvitsee. En anna lasteni syrjäytyä. Toivottavasti oppivat siihen mennessä kun muuttavat opiskelemaan ja omilleen.
Mutta kuitenkin ymmärrät, että on valtava riski sille, että tuolla lailla he tulevat ikuisesti nojaamaan johonkin naiseen vaateasioissaan?
Onko tuosta muuten jotain faktaa, että vaikuttaako homssuisuus syrjäytymiseen? Itse haluaisin ajatella, että ne on vain vaatteita.
No mietippä omia asenteitasi. Olet vastuussa harjoittelupaikkaan hakijoiden vallinnasta. Paikkaa hakee kaksi samantasoista hakijaa. Toinen on puhdas siisti ja kunnollisissa vaatteissa. Toinen on resuinen, tukka rasvassa, kynnenaluset likaisena , verkkarit riekaleina, ruokalista näkyy rinnuksilta ja haisee oahalle. Kumman hakijan valitset?
Enpä juuri olisi miehistä kovin huolissani. Tietämäni miehet istuvat johtokunnissa ja hallituksissa, teettävät toimarinhommansa sihteerillä ja tykkäävät matkustella golffaillen ympäri maailmaa. Ehkä ne voisivat vielä paremmin jos listisin ne ja pääsisivät taivaaseen. Tosin olen melko varma että lopputulos olisi enempi alakerran suuntaan. Joten siis, en tiedä mitä voisin tehdä miesten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.
Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.
No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.
Eli he kulkevat ihan mielellään liian pienissä tai rikkinäisissä vaatteissa? Mun poikaakaan ei oikeasti haittaa, vaikka vaatteessa olisi joku sauma ratkennut tms. Mutta kyllä hän kotoa lähtiessään katsoo, että on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. 14-vuotiaasta lähtien on pessyt pyykkinsä itse (liinavaatteita myöten) ja myös ostanut itse tarpeen mukaan uusia vaatteita. Tilaa niitä netin kautta. Ja miksi on niin tehnyt? Koska mulla yrittäjänä ja yksinhuoltajana ei ollut aikaa vahtia, onko pojalla tarpeeksi vaatteita ja onko ne puhtaita. Yhden kerran vaan aamulla töihin lähtiessäni läiskäsin pesukoneen käyttöohjeen kouraan ja sanoin, että kun kerran osaa tietokonetta käyttää, osaa myös käyttää huomattavasti yksinkertaisempaa laitetta eli pesukonetta. Taisi se alussa pari kertaa lähteä ilman sukkia kouluun, mutta kun nilkkoja paleli, oppi huolehtimaan, että pesee pyykkiä tarpeeksi ajoissa.
Olen kyllä yrittänyt tätä siperia opettaa linjaa, mutta meillä se ei ole kantanut hedelmää. Ei näillä ole mitään ongelmaa kulkea likaisissa ja risoissa vaatteissa ilman sukkia, pipoja ja hanskoja. Kyllä mun hermo pettää ennemmin kuin niiden. Vanhempaan on nyt tullut enemmän ryhtiä kun sillä suht vaativa tyttöystävä.
Mutta miten uskot, että olet nyt sitten opettanut pojille että heidän tulee itse ottaa se vastuu omasta habituksesta? Näköjään isompi poikasi jo tukee seuraavaan elämänsä naishahmoon.
En oikein ymmärrä , mitä tässä enempää voi tehdä. Kerroppa sinä? Itse olen vaatinut, että suihkussa käydään päivittäin ja että sen jälkeen puetaan puhtaat vaatteet. Hampaat ja hiukset harjataan. Käydään hammaslääkärissä ja parturilla. Olen opettanut miten vaatteita ostetaan. Miten koot menee ja mitä kannattaa huomioida laadusta ja materiaalista. Miten ostetaan sopivat kengät. Miten kysytään myyjältä neuvoa ja miten toimitaan jos tuotteessa olikin vikaa. Miten huomioidaan pukeutumisessa sää ja tilaisuus. Pitäisikö tämä jättää tekemättä ja antaa kulkea vapaasti hampparin näköisenä? Vai miten se opetus tapahtuu? Ette ole tainneet joutua fiksujen passiivis-agressiivisten teinipoikien kanssa elämään? Komentaminen, vaatiminen ja uhkailu ei tehoa.
Kyllä, sitten kulkekoon hampparin näköisenä. Oma valinta, jos kaikki eväät on annettu ja kaikki opetettu. Meinaatko kuinka pitkälle aikuisuuteen hoitaa vaatepuolen, jos eivät siitä ala siistiytymään?
Meinaan opettaa ihan niin kauan kuin tarvitsee. En anna lasteni syrjäytyä. Toivottavasti oppivat siihen mennessä kun muuttavat opiskelemaan ja omilleen.
Mutta kuitenkin ymmärrät, että on valtava riski sille, että tuolla lailla he tulevat ikuisesti nojaamaan johonkin naiseen vaateasioissaan?
Onko tuosta muuten jotain faktaa, että vaikuttaako homssuisuus syrjäytymiseen? Itse haluaisin ajatella, että ne on vain vaatteita.
No mietippä omia asenteitasi. Olet vastuussa harjoittelupaikkaan hakijoiden vallinnasta. Paikkaa hakee kaksi samantasoista hakijaa. Toinen on puhdas siisti ja kunnollisissa vaatteissa. Toinen on resuinen, tukka rasvassa, kynnenaluset likaisena , verkkarit riekaleina, ruokalista näkyy rinnuksilta ja haisee oahalle. Kumman hakijan valitset?
Jos työtä ei tehdä asiakkaiden kanssa naamatusten vaan vaikka toimistossa pienellä porukalla ja resupekka on selvästi pätevämpi ja mukavampi tyyppi, niin palkkaisin hänet. Ainoastaan haju on sellainen asia, mihin vetäisin rajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.
Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.
No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.
Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa.
Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.
Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.
Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.
En ole tuo edellinen, mutta mulla on kokemusta. Olen se äiti, joka aiemmin kirjoitti poikansa huolehtineen vaatteistaan 14-vuotiaasta lähtien. Ja kyllä, esiteinin kohdalla joskus yksinkertaisesti vain otin modeemista kaapelit mukaani töihin. Olen myös tehnyt niin, että kun tulin töistä, menin rauhassa olohuoneen sohvalle lukemaan kirjaa. Jonkun ajan päästä esiteini tuli kyselemään ruokaa. Nostin hämmästyneenä katseeni kirjasta ja sanoin "Mitä ihmettä, eikö ruoka olekaan ilmaantunut pöytään? Ai niin, eihän tosiaan roskapussitkaan ole kadonneet eteisestä. Odotellaan siis vielä." ja jatkoin lukemista. Jostain kumman syystä roskapussi lähtikin vikkelästi teinin mukana ovesta ulos ja minä nousin laittamaan ruokaa.
Tämä on myös oma kasvatusmetodini :D en suuri, enkä nalkuta, mutta jos tiettyjä sovittuja asioita ei hoideta määräaikaan mennessä, jää myös etuja saamatta. Sitten vain totean rauhassa että kuukausirahaa ei maksettu koska et ollut siivonnut yläkertaa lauantaihin mennessä, uusi yritys ensi viikolla.
Nalkuttaminen on inhottavinta mitä tiedän. Tehotonta saman asian toistamista ja mitä useamman kerran toistat, sitä useammin sun pitää seuraavalla kerralla toistaa. En nalkuta alaisillenikaan vaan sanon kerran ja oletan, että homma myös hoituu. Olen varmaan oppinut tavan isältäni. Ollessani teini isäni käski mun siivota huoneeni. En siivonnut varmaan pariin viikkoon eikä isäkään toista kertaa sanonut. Kun yhtenä päivänä tulin koulusta kotiin, huoneessani ei ollut huonekaluja lukuunottamatta mitään muuta kuin petivaatteet ja koulutarvikkeet. Kaiken muun isä oli pakannut jätesäkkeihin ja vienyt roskikseen.
Isäsi on typerä. Ihmettelen kyllä mikä into joillain on alistaa ja murtaa lapsensa ja näyttää valtansa. Minun tavoitteeni on kasvattaa ajattelevia ihmisiä, ei sellaisia , jotka nöyrästi tekee mitä itsensä valtaan pistäneet käskee. Asioista pitää oppia keskustelemaan ja neuvottelemaan.
Mun mielestä isäni oli ihan fiksu. Ei muhun uppiniskaiseen teinityttöön olisi tehonnut keskustelut eikä neuvottelut. Isä tiesi, mikä tehoaa.
Moniin ei tuollainen tehoaisi. Esim mun paras kaveri muutti 16 v poikaystävän luo asumaan kun iskän kanssa meni sukset ristiin kotona. Toinen alkoi pyöriä pultsarijengin yleisenä naisena ja sai muksun 15 v. Mitenkäs isäsi olisi suhtautunut jos olisit kunnolla auktoriteettiä vastustanut? Kyllä nuoriso keinoja löytää ja kun tietty raja ylitetään kierre pohjalle on valmis.
Joku täällä mietti, miten ihmeessä kehdataan syyllistää, jos äiti ei pelaa poikansa kanssa ja osallistu poikansa elämään, koska missä isä? Melko järkyttävä asenne, äiti kyllä välittää ja osallistuu, kun kyseessä on tyttö, mutta on valmis hylkäämään lapsen, jos kyseessä on poika, koska pojan jutut eivät kiinnosta ja se on helppo selittää itselleen. Se, jos teillä on mies, joka ei osallistu lasten elämään, on ihan erillinen ongelma, siitä ei todellakaan VOI tehdä pelkän sen pojan ongelmaa. Tottakai on itsestäänselvää, että isänkin tulee osallistua lastensa elämään siinä missä äidinkin (meillä ainakin mies leikkii tytön kanssa aktiivisesti), mutta jos näin ei ole, on törkeää ja täysin vastuutonta antaa pojan kärsiä siitä. Edelleen, sen äidin vastuulla on osallistua pojan elämään ja kiinnostaviin juttuihin siinä missä tytönkin, jos näin ei ole, toivon todella että nämä äidit tuntevat sydämessään piston ja syyllisyyden. Ja tehkää niille miehillenne jotain, jos he eivät osallistu älkääkö nostako käsiä pystyyn ja antaa pojan tuntea se nahoissaan,kun teillä menee tytön kanssa kivasti ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
Yhdestä yksittäisestä miehestä ei voi vetää mitään koko mieskuntaa koskevia johtopäätöksiä.
Ei tietenkään, mutta heitä voi olla monta. Ja on ihan tutkittu juttukin, että niillä, joilla on toimiva työterveyshuolto, on myös parempi terveys. Esim omalla työpaikallani kun 40 tulee mittariin alkaa olla viiden vuoden välein terveystarkastukset. Kaikissa työpaikoissa ei ole näin. Ja jos on työtön, ei ainakaan ole näin. Jos ei ole mitään vaivaa, miksi mennä lääkäriin? Toki tämä koskee myös naisia eli ei ole sukupuolittunut asia, mutta jos edellisen kerran on samaan vaivaan saanut vain Buranaa, miksi mennä uudelleen lääkäriin, kun voi mennä suoraan apteekkiinkin? Ja ehkä ei ole kovin miehekästä mennä valittamaan jotain "pikkuvaivaa" lääkärille? Kuitenkin sen pikkuvaivan taustalla voi olla jotain ihan muuta tai ainakin olisi voitu hoitaa - jos siis tutkittaisiin - ajoissa. Vaikea sanoa. Tunnen paljon miehiä, jotka käyvät säännöllisesti lääkärissä, mutta eivät terveyskeskuksessa vaan yksityisellä. Sama juttu hammashoidon kanssa. Yksityiseltä hammaslääkäriasemalta tulee jopa kutsu, kun edellisestä käynnistäsi on kulunut vuosi. Julkiselle mennään sitten, kun on jotain vaivaa hampaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.
Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.
No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.
Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa.
Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.
Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.
Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.
Väärin, on ihan konkreettinen kokemus 14 vuotiaasta, jonka koulunkäynti alkoi mennä huonommin eikä omaa huonettakaan viitsinyt siivota. Lähti kuukaudeksi nettipiuha ja älyluuri ja viikkoraha, ja kappas vaan, seuraavan arvostelun numerot olivat palanneet hyviksi, ja huone oli mystisesti siivoutunut päivää ennen viikkorahapäivää, kun halusi ostaa uuden pelin.
Toki on sitten sellaisia pudokkaita, jotka vaikka kuolevat nälkään ennen kuin hoitavat hommansa, mutta ne ovat apukoulupoikia, joista ei ole elämään, eikä mikään tukitoimi muuta asiaa. Näitä on tytöissäkin, ollaan hyvästä kodista mutta päädytty huumeidenkäyttäjäksi 12 vuotiaana, aborttiin 13 vuotiaana ja vankilaan 18 vuotiaana.
Mutta pääasiassa siinä kohtaa pitää katsoa peiliin, että miten oma lapsi on päässyt kasvamaan näin kieroon. Yleensä kyse on siitä, että lapselta ei ole vaadittu jo pienenä niitä asioita joita olisi pitänyt vaatia, vaan on tehty puolesta, ja tehdään yhä kun lapsi kasvaa.
No esim meillä ei tämä netitön elo onnistu, koska lähes kaikki koulutehtävät palautetaan sähköisesti. Olet vasta alkutaipaleella teinin kanssa selviytymisessä. Odotahan kun murrosikä kunnolla alkaa parin vuoden päästä.
Älä luule, minun poikani on nykyään salskea 21 v mies jolla on hyvä opiskelupaikka, ja joka on itse sanonut että onneksi se nettipiuha aikanaan lähti ja hän satsasi kouluun.
Läksyt on tekosyy, kone olkkaariin/keittiöön jolloin vanhempi valvoo, tehdäänkö läksyjä vai pelataanko. Ja piuha irti, kun läksyt on tehty.
Sinä olet kasvattamassa mieslasta, jolta ei onnistu perusasiat ilman naista, eli teet suunnilleen pahimman mahdollisen palveluksen pojallesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Millä lailla suosivat tyttöjä? Minä ainakin tee ruuan pojalle samalla kuin tytöillekin. Jopa mies saa tulla valmiiseen pöytään. Mies ei koskaan tee ruokaa minulle. Eli ei meillä ainakaan suosita tyttöjä/naisia.. ja kun katson peiliin, nään siellä siivoja/kodinhoitaja/pyykkäri/40h/viikossa ansiotyötätekevän naisen. Ei meillä mies pyykkää eikä pahemmin siivoakaan jne joten ei voi syrjimisestä puhua.
Ei miehillä ole heikommat lähtökohdat, niitä vain vaivaa yleinen laiskuus, kun ovat aina oppineet pääsemään helpommalla kuin tytöt/naiset. Tytöiltä ja naisilta vaaditaan pärjäämiseen tuplasti enemmän, kuin pojilta7miehiltä. Mies kun hoitaa päivän lastaan ihan itse, hän on sankari, jota ylistetään . Naisille tuo on jokapäiväistä normi kauraa. Tytöt oppii jo pieninä, että täytyy olla parempi kuin pojat, että pärjää ja sen takia panostavat itseensä/elämäänsä toisin kuin pojat, jotka odottaa, että kaikki tipahtaa valmiina eteen. Sama miehillä, odotetaan, että äiti passaa koko elämän ja ruokkii terveellisellä ruualla. Ja jos näin ei tapahdu, ollaan kalja ja makkara linjalla ja ihmetellään, kun terveys ei kestä.
Miten kukaan ihminen voi olla noin ignorat? ja sinulla on oma poikalapsi vielä kaikenlisäksi? Jonka kasvavat juuri sillä tavalla, mitä tässä kritisoit ja haukut laiskaksi?
On totta, että tietyissä asioissa tytöiltä vaaditaan enemmän, että pärjää, kuten vaikka miehisellä alalla työelämässä etenemisessä. Kuitenkin on lukuisia asioita, joissa näin ei todellakaan ole, en ymmärrä, miten vois olla täysin sokea kaikelle sille? Lukemattomat pojat saavat kotoota todella huonot eväät elämään eikä se liity siihen, että "passataan" (kuten teillä tehdään) vaan moneen asiaan: siihen, ettei sen pojan maailma kiinnosta, äiti ei siihen osallistu, ei osoita arvotusta sitä kohtaan eikä ole mukana pojan elämässä. Pojan asioihin osallistumisen on sen isän vastuulla, vaikka lapsi tarvitsee huomion myös äidiltään. Usko tai älä niin äiti on tärkeä. Myöskään odotuksia ei aseteta, ei tavoitteita - tieteellisesti tutkitusti nimenomaan pojilla on tyttöjä paljon heikompi itsetunto. Moni ei edes usko, että voisi pärjätä koulussa, koska ei kotona ketään kiinnosta edes asettaa samanlaisia tavoitteita tai odotuksia kuin tytöille. Poika saa pärjätä miten pärjää, jos pärjää. Monissa perheissä tuntuu, että se poika saa huomiota vain kuin ei tottele sääntöjä - positiivinen osallistuva huomio jää kokonaan pois.
En tiedä, mikä sut on noin katkeraksi saanut miehiä kohtaan, mutta todella toivon, että lakkaat kostamasta sitä pojallesi.
Mummon mussujen pitäisi ryhdistäytyä ja opetella pitämään puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.
Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.
No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.
Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa.
Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.
Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.
Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.
En ole tuo edellinen, mutta mulla on kokemusta. Olen se äiti, joka aiemmin kirjoitti poikansa huolehtineen vaatteistaan 14-vuotiaasta lähtien. Ja kyllä, esiteinin kohdalla joskus yksinkertaisesti vain otin modeemista kaapelit mukaani töihin. Olen myös tehnyt niin, että kun tulin töistä, menin rauhassa olohuoneen sohvalle lukemaan kirjaa. Jonkun ajan päästä esiteini tuli kyselemään ruokaa. Nostin hämmästyneenä katseeni kirjasta ja sanoin "Mitä ihmettä, eikö ruoka olekaan ilmaantunut pöytään? Ai niin, eihän tosiaan roskapussitkaan ole kadonneet eteisestä. Odotellaan siis vielä." ja jatkoin lukemista. Jostain kumman syystä roskapussi lähtikin vikkelästi teinin mukana ovesta ulos ja minä nousin laittamaan ruokaa.
Tämä on myös oma kasvatusmetodini :D en suuri, enkä nalkuta, mutta jos tiettyjä sovittuja asioita ei hoideta määräaikaan mennessä, jää myös etuja saamatta. Sitten vain totean rauhassa että kuukausirahaa ei maksettu koska et ollut siivonnut yläkertaa lauantaihin mennessä, uusi yritys ensi viikolla.
Nalkuttaminen on inhottavinta mitä tiedän. Tehotonta saman asian toistamista ja mitä useamman kerran toistat, sitä useammin sun pitää seuraavalla kerralla toistaa. En nalkuta alaisillenikaan vaan sanon kerran ja oletan, että homma myös hoituu. Olen varmaan oppinut tavan isältäni. Ollessani teini isäni käski mun siivota huoneeni. En siivonnut varmaan pariin viikkoon eikä isäkään toista kertaa sanonut. Kun yhtenä päivänä tulin koulusta kotiin, huoneessani ei ollut huonekaluja lukuunottamatta mitään muuta kuin petivaatteet ja koulutarvikkeet. Kaiken muun isä oli pakannut jätesäkkeihin ja vienyt roskikseen.
Isäsi on typerä. Ihmettelen kyllä mikä into joillain on alistaa ja murtaa lapsensa ja näyttää valtansa. Minun tavoitteeni on kasvattaa ajattelevia ihmisiä, ei sellaisia , jotka nöyrästi tekee mitä itsensä valtaan pistäneet käskee. Asioista pitää oppia keskustelemaan ja neuvottelemaan.
Mun mielestä isäni oli ihan fiksu. Ei muhun uppiniskaiseen teinityttöön olisi tehonnut keskustelut eikä neuvottelut. Isä tiesi, mikä tehoaa.
Moniin ei tuollainen tehoaisi. Esim mun paras kaveri muutti 16 v poikaystävän luo asumaan kun iskän kanssa meni sukset ristiin kotona. Toinen alkoi pyöriä pultsarijengin yleisenä naisena ja sai muksun 15 v. Mitenkäs isäsi olisi suhtautunut jos olisit kunnolla auktoriteettiä vastustanut? Kyllä nuoriso keinoja löytää ja kun tietty raja ylitetään kierre pohjalle on valmis.
Eihän se sille mitään olisi voinut. Mutta ei se olisi muuttanut tilannetta miksikään, että se olisi joka päivä mulle nalkuttanut huoneen siivoamisesta. Olisin saattanut saada siitäkin tarpeekseni ja muuttaa poikaystävän luokse. Mun ei ole tarvinnut omille lapsilleni nalkuttaa, koska on muitakin keinoja. Ihan kuten vaikka tuon aiemman kirjoittajan kertoma kuukausirahan lakkauttaminen tai modeemin piuhan ottaminen töihin mukaan. Tai se, että hämmästelee yhdessä teinin kanssa, miksi roskapussi ei olekaan kadonnut eikä ruoka ilmaantunut pöytään, vaikka on jo toista tuntia odotettu. Jos mun poikani olisi aikoinaan kieltäytynyt opettelemasta pesukoneen käyttöä, siltä olisi lähtenyt tietokone. Koska jos ei osaa käyttää niinkin yksinkertaista laitetta kuin pesukone, ei voi osata käyttää tietokonettakaan.
Yksi tärkeä asia kuitenkin on, että lapsi laitetaan tekemään asioita jo ennenkuin sillä on tyttö/poikaystävää, jonka luokse voisi muuttaa. Jos kotihommia ja muuta vastuuta aletaan antaa vasta 15-16-vuotiaana, niin ketuilleenhan se menee. Pitää aloittaa jo 10 vuotta aikaisemmin. Yllättävän monet paapovat lapsensa ainakin 13-14-vuotiaksi asti ja sitten ihmettelevät, kun pahimmassa murkkuiässä oleva ei haluakaan tehdä eikä edes opetella asioita, joita hänen pitäisi kuitenkin tehdä ja oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
No mitähän sitten tehdään? Mennään toiselle lääkärille. Miksi noin voisi tapahtua vain miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
Yhdestä yksittäisestä miehestä ei voi vetää mitään koko mieskuntaa koskevia johtopäätöksiä.
Ei tietenkään, mutta heitä voi olla monta. Ja on ihan tutkittu juttukin, että niillä, joilla on toimiva työterveyshuolto, on myös parempi terveys. Esim omalla työpaikallani kun 40 tulee mittariin alkaa olla viiden vuoden välein terveystarkastukset. Kaikissa työpaikoissa ei ole näin. Ja jos on työtön, ei ainakaan ole näin. Jos ei ole mitään vaivaa, miksi mennä lääkäriin? Toki tämä koskee myös naisia eli ei ole sukupuolittunut asia, mutta jos edellisen kerran on samaan vaivaan saanut vain Buranaa, miksi mennä uudelleen lääkäriin, kun voi mennä suoraan apteekkiinkin? Ja ehkä ei ole kovin miehekästä mennä valittamaan jotain "pikkuvaivaa" lääkärille? Kuitenkin sen pikkuvaivan taustalla voi olla jotain ihan muuta tai ainakin olisi voitu hoitaa - jos siis tutkittaisiin - ajoissa. Vaikea sanoa. Tunnen paljon miehiä, jotka käyvät säännöllisesti lääkärissä, mutta eivät terveyskeskuksessa vaan yksityisellä. Sama juttu hammashoidon kanssa. Yksityiseltä hammaslääkäriasemalta tulee jopa kutsu, kun edellisestä käynnistäsi on kulunut vuosi. Julkiselle mennään sitten, kun on jotain vaivaa hampaassa.
Juu juu kyllä kyllä, mutta nyt ei puhuta yhtään ketjun aiheesta. Lainaan itseäni:
"Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle."
Eli jatketaanko ketjun aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
Yhdestä yksittäisestä miehestä ei voi vetää mitään koko mieskuntaa koskevia johtopäätöksiä.
Ei tietenkään, mutta heitä voi olla monta. Ja on ihan tutkittu juttukin, että niillä, joilla on toimiva työterveyshuolto, on myös parempi terveys. Esim omalla työpaikallani kun 40 tulee mittariin alkaa olla viiden vuoden välein terveystarkastukset. Kaikissa työpaikoissa ei ole näin. Ja jos on työtön, ei ainakaan ole näin. Jos ei ole mitään vaivaa, miksi mennä lääkäriin? Toki tämä koskee myös naisia eli ei ole sukupuolittunut asia, mutta jos edellisen kerran on samaan vaivaan saanut vain Buranaa, miksi mennä uudelleen lääkäriin, kun voi mennä suoraan apteekkiinkin? Ja ehkä ei ole kovin miehekästä mennä valittamaan jotain "pikkuvaivaa" lääkärille? Kuitenkin sen pikkuvaivan taustalla voi olla jotain ihan muuta tai ainakin olisi voitu hoitaa - jos siis tutkittaisiin - ajoissa. Vaikea sanoa. Tunnen paljon miehiä, jotka käyvät säännöllisesti lääkärissä, mutta eivät terveyskeskuksessa vaan yksityisellä. Sama juttu hammashoidon kanssa. Yksityiseltä hammaslääkäriasemalta tulee jopa kutsu, kun edellisestä käynnistäsi on kulunut vuosi. Julkiselle mennään sitten, kun on jotain vaivaa hampaassa.
Jos ei voi mennä lääkäriin hyvästä syystä koska se ei ole "miehekästä", on niin pihalla että on kaiken avun ulottumattomissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kaikki muu on miesten oma vika joten niihin ei ole tarpeen puuttua, mutta jos terveys menee, se ei välttämättä ole oma vika. Joten terveyteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Miten? Jokaisella on ihan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua lääkäriin tässä maassa. Jos päättää olla käyttämättä näitä oikeuksiaan, niin eikö se ole yksilön oma valinta.
Kertokaa alapeukuttajat ihmeessä, että miksi olette tästä eri mieltä.
Koska Buranaa saa ilman reseptiäkin. Mulla on sama sairaus kuin hyvällä ystävällänikin. Olen käynyt aina yksityisellä, ystäväni julkisella. Mut on tutkittu, olen saanut monenlaisia hoitoja, mut on lopulta jo leikattukin ja olen kuntoutumassa loistavaa vauhtia. Ystävälleni ei edes tarjota mitään tutkimuksia eikä muita hoitoja kuin Buranaa.
Ja tämäkö johtui siitä, että sinä olet nainen ja sait siksi parempaa hoitoa, kun taas ystäväsi oli mies ja sai siksi huonompaa hoitoa? Jos se ei johtunut siitä, niin se on sitten jo eri keskustelun aihe kokonaan.
Ei. Kommenttini oli tuohon, että on oma valinta mennä lääkäriin ja miksi kommenttia alapeukutettiin. On turhaa mennä lääkäriin, jos ei edes tutkita vaan käsketään vain ottamaan Buranaa.
Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle.
Mutta toki tuo asenne osaltaan voi liittyä siihen, että miksi miehet eivät mene lääkäriin. Että kun se kuitenkin käskee vain syödä Buranaa. Näkisin silti, että oma valinta jos ei mene edes yrittämään.
Ehkä mies onkin käynyt jo yrittämässä? Ja saanut vain kehotuksen syödä Buranaa?
Yhdestä yksittäisestä miehestä ei voi vetää mitään koko mieskuntaa koskevia johtopäätöksiä.
Ei tietenkään, mutta heitä voi olla monta. Ja on ihan tutkittu juttukin, että niillä, joilla on toimiva työterveyshuolto, on myös parempi terveys. Esim omalla työpaikallani kun 40 tulee mittariin alkaa olla viiden vuoden välein terveystarkastukset. Kaikissa työpaikoissa ei ole näin. Ja jos on työtön, ei ainakaan ole näin. Jos ei ole mitään vaivaa, miksi mennä lääkäriin? Toki tämä koskee myös naisia eli ei ole sukupuolittunut asia, mutta jos edellisen kerran on samaan vaivaan saanut vain Buranaa, miksi mennä uudelleen lääkäriin, kun voi mennä suoraan apteekkiinkin? Ja ehkä ei ole kovin miehekästä mennä valittamaan jotain "pikkuvaivaa" lääkärille? Kuitenkin sen pikkuvaivan taustalla voi olla jotain ihan muuta tai ainakin olisi voitu hoitaa - jos siis tutkittaisiin - ajoissa. Vaikea sanoa. Tunnen paljon miehiä, jotka käyvät säännöllisesti lääkärissä, mutta eivät terveyskeskuksessa vaan yksityisellä. Sama juttu hammashoidon kanssa. Yksityiseltä hammaslääkäriasemalta tulee jopa kutsu, kun edellisestä käynnistäsi on kulunut vuosi. Julkiselle mennään sitten, kun on jotain vaivaa hampaassa.
Juu juu kyllä kyllä, mutta nyt ei puhuta yhtään ketjun aiheesta. Lainaan itseäni:
"Aiheena oli se, että miesten eliniän odote on matalampi kuin naisilla. Ei se, että millaista hoitoa julkisella puolella saa. Jos miehet ja saavat yhtä paskaa hoitoa, niin se ei kuulu tähän ketjuun vaan vaikka otsikon "julkisen terveydenhuollon epäkohdat" alle."
Eli jatketaanko ketjun aiheesta?
Yritä nyt päättää, hetki sitten aihe oli mielikuvitustarina mielikuvitusvaimosta ja mielikuvitustalosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Millä lailla suosivat tyttöjä? Minä ainakin tee ruuan pojalle samalla kuin tytöillekin. Jopa mies saa tulla valmiiseen pöytään. Mies ei koskaan tee ruokaa minulle. Eli ei meillä ainakaan suosita tyttöjä/naisia.. ja kun katson peiliin, nään siellä siivoja/kodinhoitaja/pyykkäri/40h/viikossa ansiotyötätekevän naisen. Ei meillä mies pyykkää eikä pahemmin siivoakaan jne joten ei voi syrjimisestä puhua.
Ei miehillä ole heikommat lähtökohdat, niitä vain vaivaa yleinen laiskuus, kun ovat aina oppineet pääsemään helpommalla kuin tytöt/naiset. Tytöiltä ja naisilta vaaditaan pärjäämiseen tuplasti enemmän, kuin pojilta7miehiltä. Mies kun hoitaa päivän lastaan ihan itse, hän on sankari, jota ylistetään . Naisille tuo on jokapäiväistä normi kauraa. Tytöt oppii jo pieninä, että täytyy olla parempi kuin pojat, että pärjää ja sen takia panostavat itseensä/elämäänsä toisin kuin pojat, jotka odottaa, että kaikki tipahtaa valmiina eteen. Sama miehillä, odotetaan, että äiti passaa koko elämän ja ruokkii terveellisellä ruualla. Ja jos näin ei tapahdu, ollaan kalja ja makkara linjalla ja ihmetellään, kun terveys ei kestä.
Miten kukaan ihminen voi olla noin ignorant? ja sinulla on oma poikalapsi vielä kaikenlisäksi? Jonka kasvavat juuri sillä tavalla, mitä tässä kritisoit ja haukut laiskaksi?
On totta, että tietyissä asioissa tytöiltä vaaditaan enemmän, että pärjää, kuten vaikka miehisellä alalla työelämässä etenemisessä. Kuitenkin on lukuisia asioita, joissa näin ei todellakaan ole, en ymmärrä, miten vois olla täysin sokea kaikelle sille? Lukemattomat pojat saavat kotoota todella huonot eväät elämään eikä se liity siihen, että "passataan" (kuten teillä tehdään) vaan moneen asiaan: siihen, ettei sen pojan maailma kiinnosta, äiti ei siihen osallistu, ei osoita arvotusta sitä kohtaan eikä ole mukana pojan elämässä. Pojan asioihin osallistumisen on sen isän vastuulla, vaikka lapsi tarvitsee huomion myös äidiltään. Usko tai älä niin äiti on tärkeä. Myöskään odotuksia ei aseteta, ei tavoitteita - tieteellisesti tutkitusti nimenomaan pojilla on tyttöjä paljon heikompi itsetunto. Moni ei edes usko, että voisi pärjätä koulussa, koska ei kotona ketään kiinnosta edes asettaa samanlaisia tavoitteita tai odotuksia kuin tytöille. Poika saa pärjätä miten pärjää, jos pärjää. Monissa perheissä tuntuu, että se poika saa huomiota vain kuin ei tottele sääntöjä - positiivinen osallistuva huomio jää kokonaan pois.
En tiedä, mikä sut on noin katkeraksi saanut miehiä kohtaan, mutta todella toivon, että lakkaat kostamasta sitä pojallesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Millä lailla suosivat tyttöjä? Minä ainakin tee ruuan pojalle samalla kuin tytöillekin. Jopa mies saa tulla valmiiseen pöytään. Mies ei koskaan tee ruokaa minulle. Eli ei meillä ainakaan suosita tyttöjä/naisia.. ja kun katson peiliin, nään siellä siivoja/kodinhoitaja/pyykkäri/40h/viikossa ansiotyötätekevän naisen. Ei meillä mies pyykkää eikä pahemmin siivoakaan jne joten ei voi syrjimisestä puhua.
Ei miehillä ole heikommat lähtökohdat, niitä vain vaivaa yleinen laiskuus, kun ovat aina oppineet pääsemään helpommalla kuin tytöt/naiset. Tytöiltä ja naisilta vaaditaan pärjäämiseen tuplasti enemmän, kuin pojilta7miehiltä. Mies kun hoitaa päivän lastaan ihan itse, hän on sankari, jota ylistetään . Naisille tuo on jokapäiväistä normi kauraa. Tytöt oppii jo pieninä, että täytyy olla parempi kuin pojat, että pärjää ja sen takia panostavat itseensä/elämäänsä toisin kuin pojat, jotka odottaa, että kaikki tipahtaa valmiina eteen. Sama miehillä, odotetaan, että äiti passaa koko elämän ja ruokkii terveellisellä ruualla. Ja jos näin ei tapahdu, ollaan kalja ja makkara linjalla ja ihmetellään, kun terveys ei kestä.
Miten kukaan ihminen voi olla noin ignorat? ja sinulla on oma poikalapsi vielä kaikenlisäksi? Jonka kasvavat juuri sillä tavalla, mitä tässä kritisoit ja haukut laiskaksi?
On totta, että tietyissä asioissa tytöiltä vaaditaan enemmän, että pärjää, kuten vaikka miehisellä alalla työelämässä etenemisessä. Kuitenkin on lukuisia asioita, joissa näin ei todellakaan ole, en ymmärrä, miten vois olla täysin sokea kaikelle sille? Lukemattomat pojat saavat kotoota todella huonot eväät elämään eikä se liity siihen, että "passataan" (kuten teillä tehdään) vaan moneen asiaan: siihen, ettei sen pojan maailma kiinnosta, äiti ei siihen osallistu, ei osoita arvotusta sitä kohtaan eikä ole mukana pojan elämässä. Pojan asioihin osallistumisen on sen isän vastuulla, vaikka lapsi tarvitsee huomion myös äidiltään. Usko tai älä niin äiti on tärkeä. Myöskään odotuksia ei aseteta, ei tavoitteita - tieteellisesti tutkitusti nimenomaan pojilla on tyttöjä paljon heikompi itsetunto. Moni ei edes usko, että voisi pärjätä koulussa, koska ei kotona ketään kiinnosta edes asettaa samanlaisia tavoitteita tai odotuksia kuin tytöille. Poika saa pärjätä miten pärjää, jos pärjää. Monissa perheissä tuntuu, että se poika saa huomiota vain kuin ei tottele sääntöjä - positiivinen osallistuva huomio jää kokonaan pois.En tiedä, mikä sut on noin katkeraksi saanut miehiä kohtaan, mutta todella toivon, että lakkaat kostamasta sitä pojallesi.
Ignorat? En ole tuo sama, mutta BUAHHAAHHAA
Miehillä asiat todella hyvin, joten ei tarvetta todellakaan tehdä enää yhtään mitään.
Ohis. ..miksi passaat miestäsi ja poikiasi? Kun kerran tiedostat, että se ei ole hyvä asia?