Lue keskustelun säännöt.
Reilu 20 vuotta sitten lapsilisä oli 50€ enemmän kuin nyt. Mitä mieltä olet tästä?
03.11.2018 |
Miten 90-luvun laman runtelemassa maassa oli varaa maksaa lapsilisiä niin paljon? Lapsia syntyi yli 60 tuhatta vuodessa, nyt enää alle 50 tuhatta.
Muutenkin esim. 80-luvulla oli BKT paljon alahaisempi kuin nyt, mutta nyt ei ole enää mihinkään varaa. Suurin ero on näiden kahden ajan välillä se, että silloin ei oltu EU:ssa ja tietokoneita ei vielä käytetty niin paljon eikä ollut nettiä.
Kommentit (81)
Eläkemenojen nousua selittää sekin, että kansaneläkkeethän oli pieniä. Nykyiset valtion eläkeläiset ovat näitä hyväkuntoisia 70 v entisiä virkamiehiä, joiden yli-iso eläke on laskettu viimeisten, kovatuloisten työvuosien mukaan. Kiva nostaa yli 3000 euron eläkettä 30 vuoden ajan. Ja toki koko ajan väittää "olen itse eläkkeeni maksanut" !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuoden 1995 heinäkuun alusta alkaen Lipposen hallitus laski lapsilisiä rajusti, mitä en ole tähän päivään mennessä antanut demareille anteeksi. Alennus oli sitä isompi, mitä enemmän lapsia oli. Siihen asti lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 570 markkaa, toisesta 720 markkaa ja 1.7. alkaen 535 ja 657 markkaa. Tämän jälkeen niitä ei sitten korotettukaan, vaan samat summat olivat aina euron tuloon asti, jolloin ensimmäisestä lapsesta alettiin maksaa 90 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vuoden 1995 heinäkuun alusta alkaen Lipposen hallitus laski lapsilisiä rajusti, mitä en ole tähän päivään mennessä antanut demareille anteeksi. Alennus oli sitä isompi, mitä enemmän lapsia oli. Siihen asti lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 570 markkaa, toisesta 720 markkaa ja 1.7. alkaen 535 ja 657 markkaa. Tämän jälkeen niitä ei sitten korotettukaan, vaan samat summat olivat aina euron tuloon asti, jolloin ensimmäisestä lapsesta alettiin maksaa 90 euroa.
Jos joku ihmetteli miksi demarien kannatus 2000 luvulla jämähti lasku-uralle, pääsyy oli nimenomaan Lipposen päätökset 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mieltä, että jokainen markka tai euro lapsilisään on liikaa. Mikäli ei ihan oikeasti ole varaa tehdä lapsia, niin ei sen mitenkään pitäisi olla naapurin Matin ja Maijan kustannusvelvollisuus.
Sen sijaan mielestäsi sen lapsen kustannusvelvollisuus on kyllä rahoittaa naapurin Matin ja Maijan eläkkeet? Ja lapsen äiti, tuo hylkiö, jääköön ilman eläkettä, mitäs synnytti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luku on peräisin? Lapsilisä oli muistaakseni 500-600 markkaa, joka on noin 85-100 euroa eli aika lailla saman kuin nykyään.
Sen lisäksi oli verotuksessa lapsivähennys.
Ja ennen lapsilisät maksettiin 4 kertaa vuodessa ja oli lapsivähennys joka huomioitiin kuukauden verotettavissa tuloissa vähennyksenä.
Lisäksi kunnallinen päivähoito oli lähes ilmaista, myös varakkaille ja hyvätuloisille. Samoin mahdollisuus kunnan kotihoitopalveluihin, jos sellaista tarvitsi.
Myös äitiyspäiväraha oli korkeampi, samoin monet kunnat maksoivat vanhempainrahaa, kun päiväkodeista oli huutava pula.
Jossakin vaiheessa maksettiin vaippaikäisille, myös vaippalisää.Mutu-tuntumalla sanoisin, että tämän päivän perheet on todella ajettu tiukalle ja kyllähän se näkyy tilastoissa, kun Suomen lapsiperheen tuet ovat häntäpäässä Eu-tilastoissa.
No ei ollut v -98 mitään lapsivähennystä verotuksessa. Päivähoitokuviot maksuineen aika lailla samat kuin nykyään. Ja suurin osa kunnista ei maksanut mitään lisiä kotihoidontukeen.
Lapsilisiä leikattiin joskus 1996 ja samalla poistettiin verotuksessa lapsuvähennys ja lspsilisät alettiin maksaa kerran kuukaudessa, neljännesvuoden sijaan.
Kotihoitoa tuettiin ja monet kunnat maksoivat perheille ylimääräistä, jos lapset hoidettiin kotona, koska kunnallinen päivähoito-oikeus tuli 80-90-luvulla asteittain voimaan, eikä ollut riittävästi pöiväkoteja. Suurin osa Suomen päiväkodeista suurin on rakennettu 1990-2005-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun budjetin ylivoimaisesti isoimmat osat ovat sosiaali- ja terveysmenot niin säästökohteiden etsiminen on tosi hankalaa. Nuo menot juuri kasvavat kun väestö ikääntyy. Samoin valtion eläkemenot kasvavat.
Pulustusmenot ovat isot, toisaalta miten paljon niistä voi leikata hullussa maailmassa...
Vierailija kirjoitti:
Kun budjetin ylivoimaisesti isoimmat osat ovat sosiaali- ja terveysmenot niin säästökohteiden etsiminen on tosi hankalaa. Nuo menot juuri kasvavat kun väestö ikääntyy. Samoin valtion eläkemenot kasvavat.
Pulustusmenot ovat isot, toisaalta miten paljon niistä voi leikata hullussa maailmassa...
Tulonsiirrot voi leikata kokonaan pois. Siinä säästyy muutama miljardi.
Kehitysavun voi lopettaa kokonaan.
Sosiaalimenojen budjetissa on paljon ihan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun budjetin ylivoimaisesti isoimmat osat ovat sosiaali- ja terveysmenot niin säästökohteiden etsiminen on tosi hankalaa. Nuo menot juuri kasvavat kun väestö ikääntyy. Samoin valtion eläkemenot kasvavat.
Pulustusmenot ovat isot, toisaalta miten paljon niistä voi leikata hullussa maailmassa...
Ulkoistusvimma viittaa siihen että tarkoitus on saada yhä useampi maksamaan hoitomenonsa itse. Ei terveydenhuollon ulkoistamisessa mitään säästetä, mutta siirretään aina vaan isompi osa maksuista "asiakkaan" harteille kun se valtion korvaama osuus tulee pienenemään. Aikaa myöten eläkeläiset saavat myydä asuntonsakin että saavat edes hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisät pitäisi poistaa. Ennemminkin pitäisi verottaa monta kakaraa hankkivia.
Ihmettelepä sitten kun ei ole eläkkeille maksajia kun sinun vuorosi nostaa eläkettä tulee.
Minä en ainakaan ihmettele, kun säästän jo nyt itse lisäeläkettä. Eiköhän tämä nykyinen eläkejärjestelmä, jossa nuorempi sukupolvi maksaa vanhemman eläkkeet, ole jo mennyttä tulevaisuudessa. Nytkin olisi varaa maksaa enemmän lapsilisiä, jos itsekkäät edelliset sukupolvet olisivat itse säästäneet eläkkeensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä lisäarvoa saavutetaan sillä että vanhuuseläkkettä nautitaan kymmeniä vuosia? Entäs se hiilijalanjälki? Miksi ylläpidämme turhaa elämää?
Eutanasialaki ei mennyt läpi, joten priorisointi terveydenhuollossa tulee kiihtymään jotta nuorille sukupolville ja erityisesti tietysti lapsille kyetään tarjoamaan paras mahdollinen hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä luku on peräisin? Lapsilisä oli muistaakseni 500-600 markkaa, joka on noin 85-100 euroa eli aika lailla saman kuin nykyään.
Se nousi noihin aikoihin yli 700 markkaan koska ns. perheverotus otettiin pois joka oli varsinkin yh:lle tosi hyvä juttu, tuttu nainenkin sai 3000 markkaa veronpalautuksia vaikka oli kotihoidontuella lapsen kanssa kotona, osti sillä pyykkikoneen. Minä sain lapsen 1994 ja minä en saanut enää sitä verohelpotusta, joten enpä ostanut pyykkikonetta.
Ja tuo luku on muutettu nykyrahaksi. Useammassakin lehtijutussa se on mainittu kun googlaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisä pitäisi lakkauttaa ja tilalle ottaa järjestelmä, joka laskee ansiotuloveroa esimerkiksi 1-5 % per lapsi, max 15 %.
Miksi vain ansiotuloveroa? Köyhimmät maksaisivat edelleen 20-25% veroja niistä muutamasta satasesta jota saa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksaisi, kävisi läpi budjetin kokonaisuutena. Mutta veikkaan että eläkkeisiin menee huomattavasti enemmän rahaa nykyään kuin 90 luvulla.
Eläkkeet maksetaan rahastoista, siksihän niitä kerätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luku on peräisin? Lapsilisä oli muistaakseni 500-600 markkaa, joka on noin 85-100 euroa eli aika lailla saman kuin nykyään.
Vuonna 1995 lapsilisä ollut n. 140e ekasta lapsesta. Nythän se on n. 100e.
Oli siis 145€ ja nyt se on alle 95€ eli kyllä siinä se viisi kymppiä on eroa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja -70/-80 luvulla sen sai kaks kertaa vuodes, parin sadan markan kieppeis...oi kadehtikaa!!! Silloin vielä oli vallalla käsitys että jokaisen kuuluisi elättää pentunsa
http://www.kysy.fi/kysymys/1-lapsilisien-markkamarat-vuodesta-1960-etee…
Tuolla on markka-aikaiset summat, toki noita ei ole muunnettu nykyrahaan, mutta antaa osviittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luku on peräisin? Lapsilisä oli muistaakseni 500-600 markkaa, joka on noin 85-100 euroa eli aika lailla saman kuin nykyään.
Sen lisäksi oli verotuksessa lapsivähennys.
Ja ennen lapsilisät maksettiin 4 kertaa vuodessa ja oli lapsivähennys joka huomioitiin kuukauden verotettavissa tuloissa vähennyksenä.
Lisäksi kunnallinen päivähoito oli lähes ilmaista, myös varakkaille ja hyvätuloisille. Samoin mahdollisuus kunnan kotihoitopalveluihin, jos sellaista tarvitsi.
Myös äitiyspäiväraha oli korkeampi, samoin monet kunnat maksoivat vanhempainrahaa, kun päiväkodeista oli huutava pula.
Jossakin vaiheessa maksettiin vaippaikäisille, myös vaippalisää.Mutu-tuntumalla sanoisin, että tämän päivän perheet on todella ajettu tiukalle ja kyllähän se näkyy tilastoissa, kun Suomen lapsiperheen tuet ovat häntäpäässä Eu-tilastoissa.
No ei ollut v -98 mitään lapsivähennystä verotuksessa. Päivähoitokuviot maksuineen aika lailla samat kuin nykyään. Ja suurin osa kunnista ei maksanut mitään lisiä kotihoidontukeen.
Ei ollutkaan enää -98 koska se muuttui silloin -94. Lapsivähennys otettiin pois ja lapsilisiä nostettiin jonkin verran, ja taisi olla seuraava vuosi kun niitä sitten taas vähän pienennettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luku on peräisin? Lapsilisä oli muistaakseni 500-600 markkaa, joka on noin 85-100 euroa eli aika lailla saman kuin nykyään.
Sen lisäksi oli verotuksessa lapsivähennys.
Ja ennen lapsilisät maksettiin 4 kertaa vuodessa ja oli lapsivähennys joka huomioitiin kuukauden verotettavissa tuloissa vähennyksenä.
Lisäksi kunnallinen päivähoito oli lähes ilmaista, myös varakkaille ja hyvätuloisille. Samoin mahdollisuus kunnan kotihoitopalveluihin, jos sellaista tarvitsi.
Myös äitiyspäiväraha oli korkeampi, samoin monet kunnat maksoivat vanhempainrahaa, kun päiväkodeista oli huutava pula.
Jossakin vaiheessa maksettiin vaippaikäisille, myös vaippalisää.Mutu-tuntumalla sanoisin, että tämän päivän perheet on todella ajettu tiukalle ja kyllähän se näkyy tilastoissa, kun Suomen lapsiperheen tuet ovat häntäpäässä Eu-tilastoissa.
Nyt olet kyllä niin pihalla kuin voi olla. Vuonna 1995 korkein päivähoitomaksu kunnallisessa päivähoidossa oli 1430 markkaa, jonka nykyarvo on 336 euroa. Toisesta lapsesta joutui maksamaan noin 1100 markkaa, eli nykyrahassa 258 euroa ja perheen kolmannestakin noin 800 markkaa eli nykyrahassa noin 187 euroa.
Lisäksi kunnallinen päivähoito oli taattu vain alle 3-vuotiaille. Monissa kunnissa sitä vanhemmat lapset eivät päässeet kunnalliseen päivähoitoon, jos vanhemmat eivät olleet huonotuloisia tai ollut jotain muita painavia perusteita.
Myös äitiyspäiväraha oli pienempi osa palkasta kuin nykyisin.
Eikö se ole ollut niin että yli 3-vuotiaille? Pieniä lapsiahan kannustettiin hoitamaan kotona kotihoidontuelle kolmevuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksaisi, kävisi läpi budjetin kokonaisuutena. Mutta veikkaan että eläkkeisiin menee huomattavasti enemmän rahaa nykyään kuin 90 luvulla.
Eläkkeet maksetaan rahastoista, siksihän niitä kerätään.[/quote
Eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Onko nykyinen eläkkeelle päässyt sukupolvi maksanut koko ikäänsä palkasta jotain 20 prosenttia eläkemaksuja? Ei ole. Kun suuret ikäluokat menivät työelämään, kerätyn eläkemaksun suuruus oli noin 5%. Aikaa myötä se nousi, mutta ei pelkät kerätyt rahastot riitä millään kaikkien eläkkeisiin.
Rahanarvo on muuttunut, ei tässä puhuta siitä, mikä on euron ja ja markan suhde.
Kyllä lapsiperheet ovat kovilla, sillä välttämättömyyshyödykkeet lisääntyneet (kännykkä, tietokone) ja lapsilisä ei ole noussut.