Lue keskustelun säännöt.
Surullinen juttu taas yksinäisyydestä. Papparaisen vaimo kuoli syöpään 15 v sitten eikä kukaan 5 lapsesta käy koskaan kylässä. Mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa?
03.11.2018 |
Aarre, 81, sulkee silmänsä, kuulee vaimonsa askeleet ja tuntee suukon poskellaan - sitten hän havahtuu todellisuuteen, jossa kaappikello on ollut pysähtynyt jo liki 20 vuotta | Iltalehti
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/66e46734-2d75-4fe0-a2b0-e0360feb1d26_u…
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Ainakin keittöpsykologit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Ainakin keittöpsykologit.
Sellainen jolla on kokemusta narsistisesta sukulaisesta.
Niin, 15 vuotta märehtinyt ja murehtinut ja kieltäytynyt lähtemästä minnekään ja nyt ihmettelee, miksi ei kukaan käy. Ei kukaan jaksa loputtomiin toista yrittää pakottaa, jos toinen ei edes vähän itse yritä. Ei ole ihme, jos ei lapsilla ja lapsenlapsillakaan voimat riitä, jos kaikki on aina itkua ja valitusta ja mitään ehdotettua ei jaksa edes yrittää. Jos ei yksikään lapsista tai lapsenlapsista käy, lienee vika ihan itsessä, ei niissä muissa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tarinoilla on monta puolta. Meidän isovaari valittaa kaikille, kun kukaan ei käy. Mun isä käy siellä vähintään 1x/päivä ja vastaa lisäksi isovaarin puheluihin 24/7 usein jopa neljäkin kertaa päivässä. Muita sukulaisia käy 1-4x/vko. Että se siitä.
Kun tuollaista sanoo, niin ei tarvii olla edes ammattihenkilö kun tajuaa että isovaarilla on muistisairaus. Dementia, jonka taustalla on Altzheimer, Lewyn kappale tauti tms.
Vanhus ei muista, eikä tiedosta aikaa, eikä tapaamiaan ihmisiä. Ehkä omaisten kannattaisi viedä isovaari lääkäriin ja tutkimuksiin. Tauti kuitenkin etenee ja pahenee ja joillekin auttaa lääkitys jonkin verran, että tulee toimeen.
Lähipiirissä on ollut ja on edelleen useita vanhuksia ,joilla on mainitsemani muistisairaudet. Yhdellä on Lewyn kappale tauti ja vanhuksella on ajoittain pahoja agressiivisuuskohtauksia. Niiden kans ovat vaan oppineet menemään eteenpäin. Yleensä muistisairauksiin liittyy vihaisuutta, ärtyvyyttä ja ns ei mukavia ilmenemismuotoja joten tasaisen harmaata ei ole koskaan. Toki eräs Altzheimer mies muuttui leppoisaksi, kun oli ikänsä ollut hyvin kärkäs sanomaan ja puuttumaan kaikkeen. Eli oppia ikä kaikki. Vaimo oli hyvillään miehen viimeisistä vuosista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tarinoilla on monta puolta. Meidän isovaari valittaa kaikille, kun kukaan ei käy. Mun isä käy siellä vähintään 1x/päivä ja vastaa lisäksi isovaarin puheluihin 24/7 usein jopa neljäkin kertaa päivässä. Muita sukulaisia käy 1-4x/vko. Että se siitä.
Kun tuollaista sanoo, niin ei tarvii olla edes ammattihenkilö kun tajuaa että isovaarilla on muistisairaus. Dementia, jonka taustalla on Altzheimer, Lewyn kappale tauti tms.
Vanhus ei muista, eikä tiedosta aikaa, eikä tapaamiaan ihmisiä. Ehkä omaisten kannattaisi viedä isovaari lääkäriin ja tutkimuksiin. Tauti kuitenkin etenee ja pahenee ja joillekin auttaa lääkitys jonkin verran, että tulee toimeen.
Lähipiirissä on ollut ja on edelleen useita vanhuksia ,joilla on mainitsemani muistisairaudet. Yhdellä on Lewyn kappale tauti ja vanhuksella on ajoittain pahoja agressiivisuuskohtauksia. Niiden kans ovat vaan oppineet menemään eteenpäin. Yleensä muistisairauksiin liittyy vihaisuutta, ärtyvyyttä ja ns ei mukavia ilmenemismuotoja joten tasaisen harmaata ei ole koskaan. Toki eräs Altzheimer mies muuttui leppoisaksi, kun oli ikänsä ollut hyvin kärkäs sanomaan ja puuttumaan kaikkeen. Eli oppia ikä kaikki. Vaimo oli hyvillään miehen viimeisistä vuosista.
Joo mutta aina voi löytyä innokas toimittaja, joka ottaa vastin puheet tosissaan ja tekee nyyhkyjutun lehteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Narsistin tunteneena en lähtisi narsisti-diagnisoimaan minimaalisen lehtijutun perusteella, enkä yleensäkään ihmistä jota en tunne.
Vierailija kirjoitti:
Ovatkohan vaimo ja lapset olleet samaa mieltä perhe-elämän harmoniasta?
Ei välttämättä niin - haluatte vain kollektiivisen syyllisyyden pois niskastanne, kuitenkin olemme kaikki syyllisiä hänenkin yksinäisyyteensä ja surkeuteensa.
Me olemme yhteiskunta - tiedostamme yksinäisten ihmisten surkean tilanteen, mutta emme tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Narsistin tunteneena en lähtisi narsisti-diagnisoimaan minimaalisen lehtijutun perusteella, enkä yleensäkään ihmistä jota en tunne.
Nimenomaan noin. Ei voi päätellä ko lehtijutun perusteella mitään sairautta. Korkeintaan voi spekuloida, mutta ei päätellä mitään. Diagnoosit tulee jättää lääkäreiden tehtäviksi ja heillekin kun tutkivat ja tapaavat potilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Narsistin tunteneena en lähtisi narsisti-diagnisoimaan minimaalisen lehtijutun perusteella, enkä yleensäkään ihmistä jota en tunne.
Nimenomaan noin. Ei voi päätellä ko lehtijutun perusteella mitään sairautta. Korkeintaan voi spekuloida, mutta ei päätellä mitään. Diagnoosit tulee jättää lääkäreiden tehtäviksi ja heillekin kun tutkivat ja tapaavat potilaan.
Moni narsisti ei mene lääkärin juttusille diagnosoitavaksi. Oikean narsistin läheiset kyllä tietävät minkä kanssa ovat tekemisissä ilman lääkärin lausuntojakin.
Siitä olen samaa mieltä että nimikettä usein heitellään kevein perustein ja silloin on mitä ilmeisimmin äänessä ihmiset jotka eivät ole narsistia nähneetkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi muuttua ja on olemassa sellanen kuin anteeksianto.
Minun miehelläni oli huonot väliit isäänsä kun isä oli ollut huono isä ja suorastaan renttu. Aloin rohkaisemaan miestä et alkaisi pitämään isäänsä yhteyttä ja niin kävi.
Kävimme yhdessä, kun isä joutui palvelukotiin. Sitten ilmeni syöpä ja vointi heikkeni ja loppuelämä meni saattohoidossa. Mieheni oli kiitollinen siitä että rohkaisin häntä yhteydenpidossa ja sai mielelleen rauhan. Isänsä oli rillutellut ja ryypännyt , mutta rauhoittui viimeisinä vuosinaan täysin.Se ei ole millään tapaa uuden puolison tai kenenkään muunkaan asia alkaa sekaantua tällaisiin asioihin.
Meillä veljen vaimo kanssa leikki jotain armon enkeliä. Mitä ihmettä koko juttu hänelle kuuluu?
Kukaan ei katkaise välejään omaan vanhempaansa kevein perustein. Se että joku ulkopuolinen houkka sekaantuu asiaan, tuottaa vain lisää tuskaa.
Miksi sinua riipoo jos toinen haluaa tehdä sovinnon? Miestä ei ole painostettu mitenkään ottamaan yhteyttä isäänsä vain kannustettu ja rohkaistu ja mies on ollut tyytyväinen ,koska ei ehkä olisi toiminut kuin toimi. Toiset lapset pitivät jonkinlaista yhteyttä, mieheni oli ollut poikkeus.
Loppupelissä oli vain tyytyväiset ihmiset ja isän ja pojan välit toimivat. Mieheni järjesti omasta halustaan myös isänsä hautajaiset. Toki siksikin kun asui lähimpänä.
Mistä ihmeestä teidän pessimistien ja negatiivisten kommentit kumpuaa?Mikä ylijumala sinä olet mesomaan toisen ihmissuhteisiin? Leikkimään jotain ylitietäväistä sovinnon enkeliä.
Mistä sinä luulet tulevan niiden ns negatiivisten lasten? Niitä tulee äärimmäisestä kaltoinkohtelusta lapsena.
Kohtelusta jota sinä et selkeästi lainkaan hahmota.
Sinä sitten olet puolestasi koston enkeli.
Ei kai se useimmiten ole niin mustavalkoista. Onhan tuo juopotteleva isä voinut olla selvänä ihan hyvä isä.
Oma appeni oli alkoholisti. Lämmin ihminen silti . Aika ajoin alkoholi oli elämässä etusijalla ja siksi lasten suhtautuminen ristiriitaista. Tuo touhu jakoi perhettä vähän sen mukaan miten kukin homman koki.
Kukaan ei kuitenkaan hylännyt.
Anteeksi anto on mahdollista kun saa asioihin etäisyyttä ja ulkopuolinen voi nähdä asian kiihkottomammin.... Miten kukin homman koki...
Onhan tuo yksi tapa ilmaista asia. Epäterveissä perheissä muodostuu helposti voimakkaita rooleja. Juoppo voi kännipäissään ottaa tavalsi hakata yhden lapsistaan, aina sen saman. Tai vanhin tytär saada niskaansa kaikki perheen aikuisten velvollisuudet, joita sitten koko lapsiutensa koittaa suorittaa. Näiden voi sitten olla vaikeampi saada sitä etäisyyttä asioihin tai suhtautua kiihkottomasti, tai ylipäätään antaa anteeksi.
Tuo voi olla totta. Lukaisin ketjua ja tulin siihen johtopäätökseen, että liian moni yhdistää omat kokemuksensa ainoiksi oikeiksi ? Jokainen tapaus on oma lukunsa ja mistään ei voi päätellä, että noin täytyy olla ja niin on täytynyt mennä. Pitää tajuta, että
stereotypioita ei ole ihmissuhteissa. Jokainen on omalla tavallaan oikeassa ainakin, jos tuntee että on tehnyt oikein ja voi elää tasapainoista elämää valintojensa kanssa.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.
Narsistin tunteneena en lähtisi narsisti-diagnisoimaan minimaalisen lehtijutun perusteella, enkä yleensäkään ihmistä jota en tunne.
Nimenomaan noin. Ei voi päätellä ko lehtijutun perusteella mitään sairautta. Korkeintaan voi spekuloida, mutta ei päätellä mitään. Diagnoosit tulee jättää lääkäreiden tehtäviksi ja heillekin kun tutkivat ja tapaavat potilaan.
Moni narsisti ei mene lääkärin juttusille diagnosoitavaksi. Oikean narsistin läheiset kyllä tietävät minkä kanssa ovat tekemisissä ilman lääkärin lausuntojakin.
Siitä olen samaa mieltä että nimikettä usein heitellään kevein perustein ja silloin on mitä ilmeisimmin äänessä ihmiset jotka eivät ole narsistia nähneetkään.
Ihan niinkuin narsisti menisi lääkäriin diagnoosia hakemaan.😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan niinkuin narsisti menisi lääkäriin diagnoosia hakemaan.😂😂😂😂😂
Ei todellakaan mene, vaan hakee tukea muiden syyllistämiseen jos ammattiauttajalle menee.
Vanhusten yökerho, vihdoinkin. Tätä lisää. Vartalo muuttuu mutta sielu on sama. Jokainen meistä vanhetessaan on varmaan huomannut, että vanheneva ulkonäkö on asettanut rajoitteita tehdä sitä mitä haluaa. Niin ei ole pakko olla.
https://www.seiska.fi/Oho/Vanhuksille-suunnattu-yokerho-tarjoaa-apua-yk…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla ihan syynsä siihen miksi lapset ei pidä yhteyttä isäänsä. Itsekäs narsisti kenties tuo pappa?
Vierailija kirjoitti:
Lehtijutun mukaan hän kävi jossain porukassa, mutta siellä oli vanhempia miehiä muutama jotka heikossa kunnossa ja kuolivat. Eikö pitäisi olla mieskiintiöt. Naisilla oli omat jutut keskenään. Tai sitten voisi olla kaveri joka ei ole heikossa kunnossa vielä, että tapaaminen onnistuu. Tai hiukan nuorempi
Lehtijutun mukaan häntä olivat myös tuttavat käyneet pyytämässä tansseihin. Hän oli kuitenkin mieluummin jäänyt yksinään murehtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla ihan syynsä siihen miksi lapset ei pidä yhteyttä isäänsä. Itsekäs narsisti kenties tuo pappa?
Todennäköisesti isä on tehnyt osuutensa, kaikottaakseen lapsensa. On voinut esimerkiksi sanoa loukkaavasti lapsille tai tehnyt jonkun yksittäisen teon tai tekoja, mutta se ei tee ihmisestä narsistia. Kaikottaa kylläkin lapset jos syvästi on loukannut. Arvioin näin tuntematta tapausta, että ei ole narsisti. Koska lapsia on viisi, olisi narsistin lapset jaoteltu kultalapseksi, näkymättömiksi ja syntipukiksi. Kultalapsi ei voi olla poissa kymmeniä vuosia, ja jos sellainen ihme kävisikin, olisi narsistin asenne VAIN muita lapsia syyttävä. Sitä asennetta ei voisi toimittaja olla huomaamatta, eikä siten olisi tehnyt juttua. Eli, kaikki välinsä lapsiin rikkoneet vanhemmat eivät ole narsisteja, vaan pohjalla voi olla jotain muuta. Narsisti ei aidosti välitä lapsistaan, todellisen välirikon jälkeen ei ota lapsiinsa yhteyttä halutakseen korjata suhteita. Eikä tee tälläista haastattelua. Jotain muuta on pohjalla, näin narsistin lapsena sen näen.
Paluu todellisiin ihmistunteisiin:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uskomaton-rakkaustarina-marsalkka-m…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koskettava-paatos-71-vuoden-rakkaus…
Teen tuon narsistivanhemmilleni ja kaikille muillekin ihmisille puollan vastaavaa, huolimatta miten elivät. Myös puolisolleni ja lapsilleni, olen läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Papparaisella saattaa olla huonot sosiaaliset taidot. Ei välttämättä ole mikään väkivaltainen juoppo ollut. Esim. viimeksi kun on tavattu tai soiteltu on lähinnä mökötetty ja valitettu kun ei ole käyty. Jääräpäisesti ei ole sanottu mitään positiivista koko aikana ja tätä käyttäytymismallia toistetaan aina vaikka ehkä hiljaa mielessä ajattelisi että kiva että tuli käymään. Omaisillehan saa sanoa miten haluaa, vaikka ei olekkaan nähty pitkään aikaan. Tälläisia monet suomalaiset jöröt ovat. Sitten kun asutaan takametsissä ja lapset Helsingissä ilman autoa tulee siitä aika moinen dilemma. Ensin pitää junalla ajaa, sitten bussilla ja sitten taksilla. Käytännössä ehtii vain lomalla ja silloin olisi varmaan kiva ottaa myös lapset mukaan, ja siitäkin tulee lisälaskua, hotelliyötä ja ravintolaruokailua. Monet ovat rahan ja ajan suhteen aika tiukoilla ja jos vastaanotto on tuon tyyppinen ollut monta kertaa (aina), niin siinä käynnit jäävät helpolla vähiin.
Se voi olla tosiaan monen satasen reissu kun lähtee käymään. Helposti viisikymppiä vaikka yksin kävisi päivän aikana. Sitä ei moni tajua, ettei lapsiperhe voi koko ajan levittää tuollaisia rahoja ympäriinsä. Kaikki aina pyytävät käymään mutteivät itse voi ikinä tulla kylään (nuoremmatkaan). Ikävä on että asutaan kaukana mutta minkäs teet. Onneksi puhelimet toimii ja ne toimii kyllä molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla ihan syynsä siihen miksi lapset ei pidä yhteyttä isäänsä. Itsekäs narsisti kenties tuo pappa?
Todennäköisesti isä on tehnyt osuutensa, kaikottaakseen lapsensa. On voinut esimerkiksi sanoa loukkaavasti lapsille tai tehnyt jonkun yksittäisen teon tai tekoja, mutta se ei tee ihmisestä narsistia. Kaikottaa kylläkin lapset jos syvästi on loukannut. Arvioin näin tuntematta tapausta, että ei ole narsisti. Koska lapsia on viisi, olisi narsistin lapset jaoteltu kultalapseksi, näkymättömiksi ja syntipukiksi. Kultalapsi ei voi olla poissa kymmeniä vuosia, ja jos sellainen ihme kävisikin, olisi narsistin asenne VAIN muita lapsia syyttävä. Sitä asennetta ei voisi toimittaja olla huomaamatta, eikä siten olisi tehnyt juttua. Eli, kaikki välinsä lapsiin rikkoneet vanhemmat eivät ole narsisteja, vaan pohjalla voi olla jotain muuta. Narsisti ei aidosti välitä lapsistaan, todellisen välirikon jälkeen ei ota lapsiinsa yhteyttä halutakseen korjata suhteita. Eikä tee tälläista haastattelua. Jotain muuta on pohjalla, näin narsistin lapsena sen näen.
Minä olen se kultalapsi, enkä ole ollut äitini kanssa tekemisissä vuoden 1982 jälkeen. Minä näin ihan kyllä mistä oli kyse.
Moni tunnistaa tuossa käytöksessä narsistin. Maksimaalinen julkisuus, maksimaalinen itsesääli ja maksimaalinen lasten syyttely.