Rahattoman rahankäyttökyky, kokemuksia köyhyydestä ja tuhlaamisesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin voit ostaa firman piikkiin vaikka vuosittain uudet silmälasit tai käydä yksityisellä hammaslääkärissä ja laittaa firman työterv.hoitoon ja firma saa vielä Kela-korvauksen, samoin fysioterapiapalvelut, harrastukset, työvaatteet, kulttuuri- ja liikuntasetelit ja voit käydä kylpylässä ja oopperassa jne. Samoin työsuhde autot, puhelimet, asunto ja ateriaedut. Verovapaat osinkotulot, jos osakeyhtiö. Valtion tuet ja avustukset kiinteistöihin ja sijoituksiin esim. energia- ja hissiavustus, jolloin omaisuuden arvo nousee entisestään jne. jne.

Anteeksi nyt, mutta mistä ihmeessä olet saanut tällaisia luuloja päähäsi?

Suurin osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tai parin-kolmen hengen pikku firmoja kuten remonttifirma, kampaamo tms.

Ei kukaan saa "firman piikkiin" mitään silmälaseja. Itse en saanut vähennettyä edes uutta läppäriä, jota oikeasti tarvitsen työssäni. Puhelimet ja kaikki on ostettu itse, tarvitsenhan niitä joka tapauksessa. 

Vähennyskelpoisia ovat vain tarvikkeet, joita tarvitaan kyseisen ammatin harjoittamisessa, esim. kampaajalla aineet. Mutta ei niitä kukaan sinulle ilmaiseksi anna, ne ostetaan tukusta ja kulut voi vähentää verotuksessa, toki, mutta pitäähän ne silti maksaa. Ei niitä kukaan sieltä tukusta ilmaiseksi anna.

Työterveyssopimuksen voi tehdä, mutta ne ovat törkeän kalliita pienille firmoille. Itselläni ei ole varaa sellaiseen, vaan käyn ihan kunnallisilla tai menen suoraan yksityiselle. 

En tajua, mistä olet saanut päähäsi, että joku voisi yrittäjänä saada ilmaiseksi fysioterapiaa tai harrastuksia. Aina kaiken maksaa joku. Fysioterapian voi maksaa vakuutus tai Kela, ihan niinkuin kenelle vain. Ei yrittäjille ole eri sääntöjä kuin muille.

Pidän ihan käsittämättömänä tällaista, että normaaleja ammatinharjoittajia parjataan tällä tavalla ja pidetään loisina. Osoittaa aikamoista yhteiskunnan toiminnan tuntemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä kuvitella, että töissä käyvät ihmiset ja ihan laillisesti yirityksiä pyörittävät ihmiset olisivat tehneet mitään väärää. Ihan kuin olisi joku normi, että eletään tuilla, ja sitten jos haluaa käydä töissä tai ryhtyä yrittäjäksi, niin sitä pitäisi suorastaan pyydellä anteeksi. 

Tällainen asenne ei ainakaan kannusta yhtään osallistumaan veronmaksamistalkoisiin. Itse maksan veroni kiltisti ja tilitän joka kuitin, mutta toivon todella, että työttömien hyysääminen lopetetaan sillä kaltaistesi ihmisten mielipiteet osoittavat, että tämä homma on kerta kaikkiaan mennyt liian pitkälle. Mielelläni soisin, että verorahani käytettäisiin johonkin oikeasti hyödylliseen.

Silloin sinä olet ammatinharjoittaja, et firman osakkeenomistaja. Siinä on vissi ero. Ai, kaltaisiani ihmisiä? Nyt naurattaa, muna kanaa neuvoo...usko tai elä, mutta kyllä olen silmälasit, läppärit, puhelimet jne.jne.laittanut firman piikkiin jo vuosikymmeniä, eikä ole tullut moitteita tilintarkastajalta tai verottajalta.

Kertoisitko millä alalla onnistuu tehdä näin?

Ei ole alasta kysymys, vaan Suomen lainsäädännöstä.

Lue vaikka osakeyhtiön kirjanpitolaki kulurakenteesta ja työntekijöiden ja osakkeenomistajan palkka- , palkan sivukulu- ja muut kulut lainsäädäntö.

Siellä nuo kaikki kerrotaan ja paljon muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mihinkään yksittäiseen hömpötykseen. Mutta valitetaan että ei ole rahaa ja on laskuja perinnässä jne. Sitten kuitenkin viedään lapsia välillä Superparkkiin, elokuviin tai mennään koko perhe yhdessä syömään Hesburgeriin. Jos se raha on niin vähissä että laskut menee perintään niin ei silloin mielestäni todellakaan kannata syödä ulkona tai mennä tuollaisiin huvituksiin. Siis jos haluaa ne laskut maksaa ja saada talouden joskus kuntoon.

Miksi lasten pitäisi jäädä vaille pieniäkin (superpark) kokemuksia? Saati, ettei saisi kokemusta käydä elokuvissa? Tiedätkö minkälaisia peräkammariuuleja niistä lapsista tulee, joilla ei ole mitään kokemuksia? Lapsi kehittyy vain kokemusten kautta.

Kyllä niitä kokemuksia saa ilman superparkkia tai mäkkäriäkin!

Jos vaikka kävis museossa tai näyttelyssä ekaksi, tekisi yllätysretken metsään/puistoon eväiden kanssa, hakis elokuvan kirjastosta ja tekis paukkumaissia - mielikuvitus rajana!

Sitten kun talous on kunnossa voi mennä sisäleikkipuistoon, mäkkärille (jos ne nyt on niitä "oikeita kokemuksia") tai ihan oikeaan ravintolaan syömään.

Kun tarvitaan se elokuvissakäynnin kokemus ja superpark-kokemus, samoin se talous ei välttämättä ikinä tule kuntoon, eikä ole kiva odotella saamatta niitä kokemuksia. Olen köyhästä perheestä ja 20 vuotta on kuule aika pitkä aika odotella niitä asioita koettavaksi, joista muut ovat puhuneet jo ala-asteella tai pyytäneet mukaan. Olisi eri asia jos kysymys olisi jostain ulkomaan matkasta, joka aiheuttaa närää, mutta elokuvateatteri, anna mun kaikki kestää :D

No tässä on oikein stereotyyppinen "ty.pe.rä köyhä"-esimerkki. Rahaa on vähän niin se käytetään elokuviin ja superparkkiin tms "kun lapset tarvii kokemuksia hei!". Sitten itketään kun ei ole kunnon ruokaa, varaa ostaa harrastusvälineitä/ulkoiluvaatteita, kämppä lähtee alta kun vuokrat on maksamatta.

Kumpi oikeasti niille lapsille on parempaa: se että tuhlaillaan johonkin "elämykseen" heti kun aikuisilla rahaa tulee tilille ja sitten eletään loppukuusta pari viikkoa pahimmillaan itkun ja hammastenkiristyksen kanssa kun vanhemmat stressaa kun tili on taas tyhjä? Vai se että elämä nyt vaan on tosi tylsää ja tasapaksua ja huvitukset on lähinnä jotain ilmaisjuttuja kun sitä rahaa ei satu kaikkeen olemaan, tosin ruokaa on, ehjät vaatteet ja katto pään päällä?

Mieluummin todellakin niitä elämyksiä, minullakin on siten edes muutamia mukavia muistoja lapsuudestani ja kituliailta teinivuosilta. Mitään sukulaisissa syömiäni juhlapäivällisiä ja synttärikakkuja en sen sijaan muistele. Mieluummin kaurapuuroa ja elämyksiä. Moni köyhä valitsee ne elämyksensä ja säästää ruoasta juuri sen takia, että ne elämykset ovat niitä, joiden avulla ja joiden takia jaksaa jatkaa. Kuulostanee typerältä maksaa 12 kuukautta yhtä viikonlopun festarilippua, mutta sitä festaria voi kuitenkin muistella seuraavat 20 vuotta ja sosiaaliset suhteet ja tapahtumat ovat tärkeitä. Tämä on niin terapeutin, sossun kuin lääkärinkin suusta, että ihminen tarvitsee virikkeitä ja kannattaa joskus nipsaista vaikka siitä ruoasta saadakseen jotain piristystä.

Koko tarina perustuu siis siihen, että AP - pienituloinen yrittäjä - on kytännyt Facebookissa jotain puolituntematonta naista ja tehnyt päätelmiä tämän kulutuskäyttäytymisestä. Tässä tuntuu nyt heijastuvan enemmän joku AP:n oma katkeruus ja kateus. Relaa AP vähän, lakkaa pyörimästä rahan ympärillä ja keskity etsimään hyvää omasta elämästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Eli mielestäsi se, että perheen asiat ovat kunnossa = monivuotinen taloussuunnitelma? Ei sen lapsen, eikä vanhempienkaan tarvitse mitään monivuotisia taloussuunnitelmia laatia/ymmärtää, mutta turvallinen ja mukava ilmapiiri olisi suotavaa. Ja kyllä se lapsi siitä hyötyisi.monella tavoin, jos vanhemmilla talous hallussa. Ei tarvitse jännittää pääseekö koulun diskoon, onko pääsymaksuun rahaa, ei tarvitse tuntea myöskään myöhemmin huonoa omatuntoa siutä, että lapseenkin menee rahaa. Ei tule kieroa suhtautumista rahaan ja ruokaankin, kun ei ole niin suuri juhlapäivä se päivä kun vanhemman tilille kilahtaa rahaa. Stressivapaampi ilmapiiri niin lapsella kun aikuisellakin kun tietää, että tilanteen vaatiessa on varaa mahdollisiin lääkkeisiin/taksimatkaan sairaalaan tms.

Ei mullakaan mitään monen vuoden taloussuunnitelmia ole, mutta rahaa laitan pienen summan joka kuu säästöön, myös koulutin itseäni, että on etenemismahdollisuuksia töissä. Ennen olin tuhlari, juuri kun äitinikin oli. En osannut olla rahan kanssa, se piti heti käyttää. Ostaa kaikkea mahdollista monesta kaupasta kun tuli rahaa. Lapsille herkkuja, ruokaa tiskiltä, vaatteita jne.

Nyt mietin, että ihan hullua, mutta niin oli iskostunut tämä äitini käyttäytymismalli.

Vierailija kirjoitti:

Koko tarina perustuu siis siihen, että AP - pienituloinen yrittäjä - on kytännyt Facebookissa jotain puolituntematonta naista ja tehnyt päätelmiä tämän kulutuskäyttäytymisestä. Tässä tuntuu nyt heijastuvan enemmän joku AP:n oma katkeruus ja kateus. Relaa AP vähän, lakkaa pyörimästä rahan ympärillä ja keskity etsimään hyvää omasta elämästäsi.

Väärin meni päättely.

Olen ihminen joka on oikeasti ihan tyytyväinen omaan elämäntilanteeseen vaikka tietysti rahaa voisi tulla enemmänkin, mutta teen hyvin vähän työtunteja eli olen vapaa tekemään oman aikataulun mukaan mitä haluan.

En näe syytä miksi olisin katkera tälle fb kaverille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hyviä kirjoituksia tullut vaikkakin osa ihan metsään mennyt alkuperäisestä ajatuksesta.

Korjaan ettei ole ystäväni vaikka onkin Facebookissa kaverini tämä ihminen kenestä aloituksessa puhuin.

En tarkemmin halua kertoa hänestä, mutta on siis perheellinen pienen lapsen äiti ja mies tuskin kuluttaa taloudessa muuta kuin ruokaa.

Mies ei polta eikä käytä päihteitä vaan huolehtii lapsesta pääasiassa ja tämä äiti käyttää koko perheen rahat sitä mukaa kuin niitä tulee.

Tupakkaan käyttää paljon ja ei siinä mitään, mutta ei pitäisi huudella yhteiskunnan olevan syyllinen jos itse ei osaa elää varojensa mukaan.

Lainailee rahaa ja en tiedä maksaako takaisin.

Ei ole koulutusta eikä koskaan ole ollut työelämässä kuin tukityöllistettynä.

En todellakaan ajattele kaikista ihmisistä pahasti, mutta tätä aloin aamulla pohtimaan ajatuksissani, että mikä kierre on tämäkin tyyli elää.

Ap

Ei kai tuohon oikein vastausta löydy.

Mutta muutaman asian tunnistan, ainakin itsessäni.

Kun oli surkee olo henkisesti, ajattelin, että ostaminen/uusi tavara ilahduttaa minua. Niinhän se varmaan hetkellisesti tekikin, mutta nyt on huusholli täynnä kippoo ja kuppii, jotka vaan ahdistavat minua, kun eivät tuoneetkaan pysyvää iloa.

Minulle ei opetettu rahankäyttöä kotona. En ikinä saanut mitään viikkorahaa, mutta aikani kun kihnutin niin satanen (markkaa) ilmesty keittiönpöydälle. Perään ei kyselty, eikä ohjeistettu miten sen rahan kanssa kannattaisi toimia.

(Omat rahani olen tuhlannut, en muiden. Olen iloinen ja hyvä veronmaksaja)

Minulla myös työttömänä, yksinäisenä ja sairaana on ilonlähteet vähissä. Arki ja koko elämä on harmaata ja tasapaksua eikä mitään iloa. Ensiviikko on samanlainen kuin tämä ja edellisviikko. Usein ei edes jaksa lähteä lähikauppoja tai palveluita pidemmälle. Silloin parhain tapa piristää itseä on jonkin asian ostaminen. Vaikka se ilo olisikin hetkellistä, niin se antaa vähän voimia taas jaksaa seuraavaan kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhille ei pitäisi antaa rahaa ollenkaan. Eivät osaa sitä käyttää ja säästäminen on utopiaa :)

Olisi kyllä parempi, jos tulonsiirrot saisi palveluina. 

Rahaa vain aivan minimi, esim. 100€ kuussa.

Loput ruokakuponkeina, maksusitoumus apteekkiin ja sähkölaskuun, sekä puhelinlaskuun tiettyyn rajaan asti. Ja vuokra suoraan sossusta vuokranantajalle.

Olisi hyvä, jos ne perustarpeet huolehdittaisiin tällä tavalla, kun nämä ihmiset eivät itse osaa. On iso riski käyttää rahat sen köyhän tilin kautta, ne ehtivät hävitä sieltä ties minne, ennen kuin tulevat käytettyä siihen, mihin pitäisi.

Pahimmassa tapauksessa tästä kärsivät perheen lapset, kun eivät saa vaatteita ja ruokaa.

Ihanko tosissasi väität, ettei köyhät osaisi käsitellä rahaa.

Mites noi entiset miljonäärit, jotka ovat menettäneet kaiken ja maksaneet sitä ennen valtavia veroja esim. Nokian entinen miljonääri Annu Palmu tai Jussi Salonoja, Risto Ratia, Petri Seppälä, Kourut jne. jne. jotka ovat maksaneet miljoonien verot valtiolle ja nyt arvon kommentoija on tarjoamassa heille vain ruokakuponkeja ja viemään jopa ihmisarvon, vaikka he olivat vain pelinappuloita, maailman laajuisessa lamassa, suhdanteissa ja taloudessa, johon yksityinen ihminen voi juuri vaikuttaa.

Jotkut osaavat, jotkut eivät. Uskoisin, että nämä ihmiset, joita luettelit, eivät ole olleet sossun luukulla missään vaihessa, vaikka miljoonat hävisivät. Kyllä he varmasti ovat järkeviä ihmisiä, jotka osaavat asiansa hoitaa vaikeuksienkin koittaessa. Uskon, että jokainen heistä myös saa halutessaan jotain palkkatyötä. Kukaan heistä ei varmasti ole jäänyt sossun maksamaan yksiöön maatumaan ja tuijottelemaan kattoa. Kyllä heillä on jo ihan muut suunnitelmat.

En väitä myöskään, että kaikki köyhät olisivat taloustaidottomia. Osa on, osa ei.

Mielestäni tuollaista maksukuponkijärjestelmää pitäisi miettiä niiden kohdalla, jotka selvästi eivät ole osanneet asioitaan hoitaa. Esim. alkoholistit, jotka ryyppäävät vuokrarahat ja saavat häädön. Sitten ihmetellään asunnottomuutta, vaikka tuo tilanne olisi aivan hyvin ollut estettävissä. Eli vuokra suoraan Kelalta/sossusta vuokranantajan tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys ei ole oma valinta, vaan monen sattuman summa, enkä usko kenenkään tavoittelevan elämässään köyhyyttä, niin kuin joiden kommenteista voisi päätellä ja se

ei poistuisi köyhiä syyliståmällä ja haukkumalla. Ei poistu, sitä on kaikkialla maailmassa ja ollut kautta historian, vaikka ihmisten elintaso on noussut ja köyhyys usein myös perintyy.

Eikä kukaan meistä voi vaikuttaa millaiseen perheeseen ja ympäristöön synnymme tai millaiset eväät saamme synnyinhetkellä, jotka vaikuttavat läpi eliniän. On sairautta, puutteita, vanhempien ja ympäristön epävakautta, katastrofeja, köyhyyttä jne.

Ja sitäpaitsi, ihmisen hyvinvointi ei perustu hyviin tuloihin, varallisuuteen tai säästäväisyyteen, vaan henkisiin arvoihin. Ap.n kovasti arvostelema ihminen voi olla hyvä ja empatiakykyinen lähimmäinen ja hyvä vanhempi. En päässyt selville ap. tapauksessa millaiseksi hän tuttavaperheen haluaisi tehdä tai mikä olisi oikea tapa heidän elää?

Monet miljönäärien lapset ovat julkisuudessa kertoneet vaikeasta lapsuudesta ja särkyneestä aikuisuudesta, vaikka rahaa oli yllin kyllin ja usein näissä keskusteluissa unohdetaan henkiset arvot ja lähimmäisen rakkaus ja kaikki mitataan vain rahassa ja ihmisen pitäisi säästää ja kerätä rahaa mahdollisimman paljon, eikä nähdä ihmisiä yksilönä, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen, joilla eväillä mennään eteenpäin elämässä ja siksi syyllistäminen ja arvostelu on turhaa.

En halunnut ketään muuttaa vaan ihmettelin miksi tuhlataan rahat turhaan ja sitten itketään miten ei yhteiskunta auta.

Ja ikävä kyllä kyseinen äiti ei ole hyvä äiti vaan kaikkea muuta.

Ap

Ei kannattaisi ottaa niin vakavasti ja vielä uskoa, mitä jotkut Facebook-kaverit ja blogin pitäjät kirjoittavat, sillä monet feikkaavat ja haluavat huomiota.

Ja ketä kiinnostaa jos kuva kaurapuurokattilasta ja teksti, syötiin ravitseva-ateria hintaan 10 centtiä ja loput puurosta vielä säästettiin huomista varten...

Ja mitä tulee krääsään, niin ainakin blogin pitäjät saavat niitä ilmaiseksi riesaksi asti, kun firmat lähettävät näytteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Eli mielestäsi se, että perheen asiat ovat kunnossa = monivuotinen taloussuunnitelma? Ei sen lapsen, eikä vanhempienkaan tarvitse mitään monivuotisia taloussuunnitelmia laatia/ymmärtää, mutta turvallinen ja mukava ilmapiiri olisi suotavaa. Ja kyllä se lapsi siitä hyötyisi.monella tavoin, jos vanhemmilla talous hallussa. Ei tarvitse jännittää pääseekö koulun diskoon, onko pääsymaksuun rahaa, ei tarvitse tuntea myöskään myöhemmin huonoa omatuntoa siutä, että lapseenkin menee rahaa. Ei tule kieroa suhtautumista rahaan ja ruokaankin, kun ei ole niin suuri juhlapäivä se päivä kun vanhemman tilille kilahtaa rahaa. Stressivapaampi ilmapiiri niin lapsella kun aikuisellakin kun tietää, että tilanteen vaatiessa on varaa mahdollisiin lääkkeisiin/taksimatkaan sairaalaan tms.

Ei mullakaan mitään monen vuoden taloussuunnitelmia ole, mutta rahaa laitan pienen summan joka kuu säästöön, myös koulutin itseäni, että on etenemismahdollisuuksia töissä. Ennen olin tuhlari, juuri kun äitinikin oli. En osannut olla rahan kanssa, se piti heti käyttää. Ostaa kaikkea mahdollista monesta kaupasta kun tuli rahaa. Lapsille herkkuja, ruokaa tiskiltä, vaatteita jne.

Nyt mietin, että ihan hullua, mutta niin oli iskostunut tämä äitini käyttäytymismalli.

Sinä et nyt taida ymmärtää, että se 6 euron lastenlippu elokuviin tai euron hampurilainen vaikka joka kuukausi ei pelasta perheen taloutta, mutta pelastaa sen lapsen kuukauden, vuoden ja lapsuuden. 6 x 12 = 72 euroa vuodessa. Se on ihan maltillinen summa lapsen harrastuksista ja elämyksistä. Tuo joka kuukausi on kuitenkin monessa perheessä utopiaa. Ei todellakaan olla sellaisissa summissa, joista pitäisi vanhempia tai köyhiä ylipäätään syyllistää.

Eräs köyhyyttä valitaava tuttavani aikoo hankkia lapsen. Miksi tehdä lapsi jos ei edes itseään saa elätettyä? Meillä pariskunnan nettotulot 5000€/kk, ja ei todellakaan ole lapseen varaa. Käymme lomamatkalla 4x vuosi ja harrastamme. Mies harrastaa jenkkejä ja minä taas ratsastan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös työttömänä, yksinäisenä ja sairaana on ilonlähteet vähissä. Arki ja koko elämä on harmaata ja tasapaksua eikä mitään iloa. Ensiviikko on samanlainen kuin tämä ja edellisviikko. Usein ei edes jaksa lähteä lähikauppoja tai palveluita pidemmälle. Silloin parhain tapa piristää itseä on jonkin asian ostaminen. Vaikka se ilo olisikin hetkellistä, niin se antaa vähän voimia taas jaksaa seuraavaan kertaan.

Lähikauppa pitää kovimmat hinnat, häviät joka käynnilläsi useamman euron, jonka voisit käyttää itsesi piristämiseen. Kerralla voi säästyä jopa 5 e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys ei ole oma valinta, vaan monen sattuman summa, enkä usko kenenkään tavoittelevan elämässään köyhyyttä, niin kuin joiden kommenteista voisi päätellä ja se

ei poistuisi köyhiä syyliståmällä ja haukkumalla. Ei poistu, sitä on kaikkialla maailmassa ja ollut kautta historian, vaikka ihmisten elintaso on noussut ja köyhyys usein myös perintyy.

Eikä kukaan meistä voi vaikuttaa millaiseen perheeseen ja ympäristöön synnymme tai millaiset eväät saamme synnyinhetkellä, jotka vaikuttavat läpi eliniän. On sairautta, puutteita, vanhempien ja ympäristön epävakautta, katastrofeja, köyhyyttä jne.

Ja sitäpaitsi, ihmisen hyvinvointi ei perustu hyviin tuloihin, varallisuuteen tai säästäväisyyteen, vaan henkisiin arvoihin. Ap.n kovasti arvostelema ihminen voi olla hyvä ja empatiakykyinen lähimmäinen ja hyvä vanhempi. En päässyt selville ap. tapauksessa millaiseksi hän tuttavaperheen haluaisi tehdä tai mikä olisi oikea tapa heidän elää?

Monet miljönäärien lapset ovat julkisuudessa kertoneet vaikeasta lapsuudesta ja särkyneestä aikuisuudesta, vaikka rahaa oli yllin kyllin ja usein näissä keskusteluissa unohdetaan henkiset arvot ja lähimmäisen rakkaus ja kaikki mitataan vain rahassa ja ihmisen pitäisi säästää ja kerätä rahaa mahdollisimman paljon, eikä nähdä ihmisiä yksilönä, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen, joilla eväillä mennään eteenpäin elämässä ja siksi syyllistäminen ja arvostelu on turhaa.

En halunnut ketään muuttaa vaan ihmettelin miksi tuhlataan rahat turhaan ja sitten itketään miten ei yhteiskunta auta.

Ja ikävä kyllä kyseinen äiti ei ole hyvä äiti vaan kaikkea muuta.

Ap

Ei kannattaisi ottaa niin vakavasti ja vielä uskoa, mitä jotkut Facebook-kaverit ja blogin pitäjät kirjoittavat, sillä monet feikkaavat ja haluavat huomiota.

Ja ketä kiinnostaa jos kuva kaurapuurokattilasta ja teksti, syötiin ravitseva-ateria hintaan 10 centtiä ja loput puurosta vielä säästettiin huomista varten...

Ja mitä tulee krääsään, niin ainakin blogin pitäjät saavat niitä ilmaiseksi riesaksi asti, kun firmat lähettävät näytteitä.

Mikä ihme siinä nyt on niin vaikeaa uskoa, että ei ole kyse mistään huijauksesta vaan ihan totta useamman ihmisen kohtalosta jotka ei hallitse raha-asioitaan syystä tai toisesta.

Fb on täynnä pösilöitä jotka kertoo liikaa elämästään ja kuvia postataan ostoksista.

Ostan mistä tykkään. Oma asiani, miten rahani käytän. Jos kaikki tuet työttömyysturva mukaanlukien poistettaisiin, Suomi olisi pian työttömiä täynnä ja vararikossa. Kassat saavat palkkatyötä ja ABC:t pyörivät, kun ihmiset - myös työttömät - niissä asioivat.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Mutta voisiko niille lapsille opettaa, että kaikkea ei tarvitse saada heti? Koska jos he eivät opi tätä, niin silloinhan se toistavat sitä vanhempiensa kaavaa... ostellaan krääsää, ja perusasiat retuperällä.

Eli voi kyllä ihan hyvällä syyllä miettiä, tuleeko näin kasvatetuista lapsista sitten niitä vastuullisia kansalaisia. Vai tuleeko vain uusi sukupolvi Sipilän, Kelan ja sossun haukkujia.

Vierailija kirjoitti:

Eräs köyhyyttä valitaava tuttavani aikoo hankkia lapsen. Miksi tehdä lapsi jos ei edes itseään saa elätettyä? Meillä pariskunnan nettotulot 5000€/kk, ja ei todellakaan ole lapseen varaa. Käymme lomamatkalla 4x vuosi ja harrastamme. Mies harrastaa jenkkejä ja minä taas ratsastan.

Ei minullakaan. Ostan kultaharkkoja joka kuukausi. Antakaa lisää rahaa, että voin niitä veronmaksajia tehdä!

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Mutta voisiko niille lapsille opettaa, että kaikkea ei tarvitse saada heti? Koska jos he eivät opi tätä, niin silloinhan se toistavat sitä vanhempiensa kaavaa... ostellaan krääsää, ja perusasiat retuperällä.

Eli voi kyllä ihan hyvällä syyllä miettiä, tuleeko näin kasvatetuista lapsista sitten niitä vastuullisia kansalaisia. Vai tuleeko vain uusi sukupolvi Sipilän, Kelan ja sossun haukkujia.

Päinvastoin. Kun se lapsi ei koskaan saa mitään, ei voi haluta, eikä tavoitella, eikä saavuttaa mitään, niin aivoihin ei rakennu sitä normaalia kaavaa, jota normaalisti yhteiskuntaan integroituneella on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Eli mielestäsi se, että perheen asiat ovat kunnossa = monivuotinen taloussuunnitelma? Ei sen lapsen, eikä vanhempienkaan tarvitse mitään monivuotisia taloussuunnitelmia laatia/ymmärtää, mutta turvallinen ja mukava ilmapiiri olisi suotavaa. Ja kyllä se lapsi siitä hyötyisi.monella tavoin, jos vanhemmilla talous hallussa. Ei tarvitse jännittää pääseekö koulun diskoon, onko pääsymaksuun rahaa, ei tarvitse tuntea myöskään myöhemmin huonoa omatuntoa siutä, että lapseenkin menee rahaa. Ei tule kieroa suhtautumista rahaan ja ruokaankin, kun ei ole niin suuri juhlapäivä se päivä kun vanhemman tilille kilahtaa rahaa. Stressivapaampi ilmapiiri niin lapsella kun aikuisellakin kun tietää, että tilanteen vaatiessa on varaa mahdollisiin lääkkeisiin/taksimatkaan sairaalaan tms.

Ei mullakaan mitään monen vuoden taloussuunnitelmia ole, mutta rahaa laitan pienen summan joka kuu säästöön, myös koulutin itseäni, että on etenemismahdollisuuksia töissä. Ennen olin tuhlari, juuri kun äitinikin oli. En osannut olla rahan kanssa, se piti heti käyttää. Ostaa kaikkea mahdollista monesta kaupasta kun tuli rahaa. Lapsille herkkuja, ruokaa tiskiltä, vaatteita jne.

Nyt mietin, että ihan hullua, mutta niin oli iskostunut tämä äitini käyttäytymismalli.

Sinä et nyt taida ymmärtää, että se 6 euron lastenlippu elokuviin tai euron hampurilainen vaikka joka kuukausi ei pelasta perheen taloutta, mutta pelastaa sen lapsen kuukauden, vuoden ja lapsuuden. 6 x 12 = 72 euroa vuodessa. Se on ihan maltillinen summa lapsen harrastuksista ja elämyksistä. Tuo joka kuukausi on kuitenkin monessa perheessä utopiaa. Ei todellakaan olla sellaisissa summissa, joista pitäisi vanhempia tai köyhiä ylipäätään syyllistää.

Leffa tai hampurilainen = onnellisuus? 

Ihanko oikeasti on ihmisiä, joilla on tällaiset elämänarvot, ja ne halutaan vielä lapsillekin opettaa? 

Eikö olisi arvokkaampi oppi, että opetettaisiin nille lapsille, että omalla vaivannäöllä voi saada kivoja asioita, kun vaan malttaa odottaa ja nähdä vaivaa? Eikä vaan niin, että hups, nyt mä vien sut hampurilaiselle. Että olisit edes hetken iloinen...

Vierailija kirjoitti:

Eräs köyhyyttä valitaava tuttavani aikoo hankkia lapsen. Miksi tehdä lapsi jos ei edes itseään saa elätettyä? Meillä pariskunnan nettotulot 5000€/kk, ja ei todellakaan ole lapseen varaa. Käymme lomamatkalla 4x vuosi ja harrastamme. Mies harrastaa jenkkejä ja minä taas ratsastan.

Miksi alapeukutus? Kerroin mihin rahat menevät ja lapsen tekeminen ennen kuin talous sen sallii on todella tyhmää. Totuuttako ei saa kertoa?

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi moni tekee rahaa saatuan niinkin inhimillisiä asioita, kuin vie vaikka lapset kerrankin esim. mäkkärille. Kun jatkuvasti joutuu tarjoamaan lapsille ei oota, on luonnollista haluta ilahduttaa lapsia jollain pienellä asialla edes joskus.

Eikö lapsia ilahduttaisi eniten se, että vanhemmat hoitaisivat perheen asiat kuntoon?

Ymmärrän, jos joku mt-ongelmainen, pitkäaikaistyötön syrjäytynyt ihminen päästää tavallaan irti elämästä ja jää jonnekin yksiöön kököttämään, mutta eivätkö lapset motivoi yrittämään enemmän?

Toki useammasta lapsesta saa ihan hyvät tuet, varsinkin jos on yh. Että kyllä sillä nyt ihan kohtalaisesti elää. Kannustinloukku estää työhön menemisen.

Ei sitä lasta ilahduta kuin sen hetkiset todelliset tapahtumat, joiden kautta myös hänen aivonsa kehittyvät. Lapsi ei ymmärrä monivuotisia taloussuunnitelmia, eikä lapsen niitä pidäkään ymmärtää.

Mutta voisiko niille lapsille opettaa, että kaikkea ei tarvitse saada heti? Koska jos he eivät opi tätä, niin silloinhan se toistavat sitä vanhempiensa kaavaa... ostellaan krääsää, ja perusasiat retuperällä.

Eli voi kyllä ihan hyvällä syyllä miettiä, tuleeko näin kasvatetuista lapsista sitten niitä vastuullisia kansalaisia. Vai tuleeko vain uusi sukupolvi Sipilän, Kelan ja sossun haukkujia.

Nyt oikeasti...myös järjen käyttö tässä keskustelussa on sallittua.

Ihanko oikeasti "tarvitseeko lapsen saada kaikkea" ja tuleeko hänestä Sipilän vastustaja ja sossun käyttäjä" jos lapsi saisi YHDEN pienen elämyksen ja mielihyvän KERRAN kuukaudessa, vaikka pääsisi elokuviin tai urheilukatsomoon tai mäkkäriaterian hintaan 5€.