Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
TAAAAS joku kitisee Hesarissa lastensynttäreistä
28.10.2018 |
Tunnustan. Meillä on lastensynttäreillä jätskiä. On ollut monta vuotta jo jätskibaari,josta lapset saa itse tehdä annoksen.
Tunnustna. Olen antanut lasten kavereille barbeja. Ne on haluttuja ja ostin niitä varastoon Kiinasta. Maksoivat kolme euroa per barbi.
Ollaanko nyt rikollisia?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta (joo huono aloitus)...
... jos pitäisin lastensynttärit, laittaisin kutsuun että lahjaksi saa tuoda sellaista mistä kaikki voivat nauttia juhlien aikana, esim herkkuja tai yhteistä tekemistä (esim kasvomaalaussetti, joku peli ja säännöt, kostyymejä lainaan, drone lainaan ym ym mitä nyt minkäkin ikäiset lapset haluavat).
Kirjoittaisin kutsuun myös että tavaralahjat lahjoitetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.
Lahjoista en myöskään tekisi numeroa juhliin, että keneltä on mitäkin.
Itseasiassa juuri näin. Jokainen tekee juhlat tavallaan ja lapsetkin oppii kuinka on ihan ok tehdä omalla tavallaan. Minultakin on kysytty miksei meillä ole ongintaa. Toiselta ihan aikuiselta ihmiseltä olen saanut taas kuulla kuinka eteisessä ei olisi saanut olla pahvista koristetta, kun se on kilpavarustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on tuhannes kerta kun kilpavarustelusta puhutaan, ja jälleen kerran mietin, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan?
Ystäväni on taitava askartelija ja leipoja. Hänen lastensa synttäreillä (kotona) on joka kerta ollut jokin upeasti toteutettu teema. Minä en osaa askarrella enkä leipoa hienoja juttuja, mutta en kokenut että minun pitäisi.
Toisilla on ollut juhlia tramppaparkeissa, uimahalleissa ja sisäleikkipuistoissa. Meillä useimmiten kotona. Olenko kokenut huonommuutta? En ole.
Olen ottanut oman periaatteen, että kaverisynttärilahja saa maksaa enintään 10€, ja vähän enemmän jos kyseessä meidän naapuriperhe. Ostan alelaareista leluja varastoon, ja usein kysyn sankarin äidiltä, mitä puuttuu tai mitä toiveita olisi. En ole katsonut euron kuvat silmissä, että mitä muut ovat tuoneet omilleni lahjaksi, ja aina olen kerrannut että jos jollain ei ole lahjaa mukana, siitä ei tehdä numeroa ja että se ei haittaa yhtään.
Kolmen lapsen ja kymmenen vuoden kokemuksella sanoisin, että eniten juhlissa marmattaa ne lapset, jotka eivät ole niin hääppöisistä lähtökohdista itse. Olen kuullut myös tuota miksei ole jäätelöä ja miksei mitään lahjaa kotiin vietäväksi. Ja Hoplopissa kuultiin, että Leo's Leikkimaa olisi parempi. Tämä tyttö ei saanut kutsua enää tänä vuonna. Niin, ja ikinä en ole kutsunut koko luokkaa tai päiväkotiryhmää - minusta siinä ei ole mitään järkeä, ja se jos joku, lisää paineita niissä perheissä missä ihan oikeasti ei ole varaa Hoploppiin eikä tilaa 25 lapselle.
Joku sanoi että Oulussa vietetään hienoja synttäreitä. Ja se on totta, ainakin meidän alueella ja ikävä kyllä siihen on tullut lähdettyä itsekkin, kun en halua että lapsi joutuisi häpeämään.
Joillakin tosin menee jo ihan överiksi.
Päiväkoti-ikäisen synttäreillä on taikureita, pihalla iso vuokrattu pomppulinna ja olipa eräälläkin poniratsastusta.. Ja on savukoneita ja hattaralaitteita. Lahjat on juuri niitä 30 euron barbeja tai isoja Lego-paketteja.
On aika kovat paineet itse pitää synttärit. Onneksi on Superpark, Leon leikkimaa ja Hoplop keksitty..
Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne lahjat pitää avata siinä kaikkien nähden?! Meillä lahjat avataan joko myöhemmin tai heti kun vieras tulee. Ei siitä tarvitse tehdä numeroa kuka toi mitäkin. Saako vanhemmat ajaa omilla autoillaan, vai pitäisikö jättää jonnekin kauemmas, etteivät lapset vaan huomaa kenen perheessä on uusin audi ja kenen perheessä rupsahtanut pösö?
Oliko meidän aikana tällaista ongelmaa? Itse en muista. Silloinkin ihmisillä oli eri tavalla rahaa käytössä ja lapsetkin tiesivät sen. Miksi tämä ei ollut näin suuri ongelma silloin?
Joo siis sehän se on kun nykyään monesti lahjojen avaaminen on ohjelmanumero. Meillä lahja avataan heti kun se annetaan, ei mennä rinkiin yhdessä toljottamaan kun sankari avaa lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat olleet synttäreillä vaikka missä, hoplopissa, keilaamassa, megazonessa, mäkissä en edes muista missä kaikkialla. Kivaa on kuulemma ollut.
Me olemme aina pitäneet kotisynttärit kun ei ole varaa muuhun. Hyvin on kelvannut kavereille. Ei kaikkien tarvitse lähteä mukaan kilpavarusteluun enkä yhtään häpeä myöskään. Asumme Helsingissä.
Minä olen aina pitänyt kotisynttärit lapsille. Leiponut itse tarjottavat, koska leipominen on minusta mukavaa. Jäätelöbaari ei ole ollut sen suurempi suksee kuin täytekakkukaan, joka on aina vieraille kelvannut. Lahjat on avattu yhtenä ohjelmanumerona eikä niitä lapset (tai minä) ole arvottanut hinnna tai minkään mukaan. Ikimuistoisin lahja on ollut mandariini, jonka tyttären ystävä oli lahjapussiin lahjan lisäksi laittanut. Ohjelmia on ollut joskus enemmän ja joskus vähemmän, vapaata leikkiä ja lautapelejä tai elokuva ja karkkia, kerran oli taikuri, kun isoveljen kaveri harrasti taikatemppuja ja pyydettiin esiintymään. Kehutuin vieraslahja oli pussillinen pikkuleipiä, joita tytöt leipoivat itse yhtenä ohjelmannumerona.
Minulla on ollut tapana ostaa (alesta) etukäteen varastoon valikoima lahjoiksi sopivia juttuja. Vähemmän stressiä arkeen, kun lyhyelläkin varoitusajalla saattaa tulla kutsu eikä aina ehtisi kauppaan. Onpahan ainakin jotain lahjaksi vietävää. Lahjat saattavat sitten vaikuttaa arvokkaammalta kuin mitä oikeasti olivat maksaneet. Esimerkkinä jokin leivontasetti, joita ostin puoleen hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?
Luitko juttua ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?
Meillä oli kymmenen ekaluokkalaista poikaa kotisynttäreillä. Kuulemma ne olivat parhaat synttärit ikinä. Syynä oli Mindcraft-teema, itsetehty pinjata ja ohjelma.
Rahalla ei välttämättä saa hyvin synttäreitä.
Tuo lahjojen avaamiseen annettava huomio... Se on minusta vähän kaksipiippuinen asia, kuten kaikki syntymäpäiviin liittyvä, ilmeisesti :) On levinnyt ilmiö, jossa lahjat avataan yksitellen ringissä pulloa pyörittämällä. Lapsi otti sen ihan itse käyttöön edellisillä synttäreillä niin etten ehtinyt huomatakaan, kun he piirissä availivat lahjoja. Tuli kyllä mieleeni, että jaah, nyt jos jonkun lahja jotenkin poikkeaa muiden, niin onko se hänelle sitten ikävä hetki. Nyt sama toistui ja oli hiukan sama tunne itsellä, mutta kovasti ainakin lapsi ihasteli jokaista saamaansa lahjaa, eli hän ilahtuu aidosti käytännössä ihan kaikesta minkä hän saa, on sen luonteinen, ja osoittaa sen myös. Lisäksi minusta on hyvä opetella ajatelemaan niin, että on ihan tyytyväinen antamaansa lahjaan, vaikkei se olisikaan kallis tai hienoin, eikä itse vertaile, että "varmaan saaja tykkäsi mun lahjastani vähiten". Sellainen pelkoon ja itse-epävarmuuteen perustuva ajattelu on antajan vastuulla, ei saajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin vaan, miltä tuntuu nyt niistä vanhemmista, joiden lapset oli tämän toimittajan synttäreillä. Ihan Hesarista saa lukea palautteen, että lahjat ei oikein olleet sopivia. Barbie oli huono juttu, ja puuvärien lahjoittajaperhe leimattiin köyhäksi. Ja että tämä toimittaja ryntää myötätuntoisena pelastamaan puuväritytön kasvoja, ja kirjoittaa itsekehuisen kolumninkin siitä. Sydämestäni toivon, että esimerkit olivat keksittyjä. :(
Vierailija kirjoitti:
Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?
Näissä keskusteluissakin huomaa, että jos leipoo itse, siitä saa olla ylpeä ja se on juttu hyvä. Mutta jos ostaa kakun leipomosta, se on kilpavarustelua ja toisaalta myös uusavuttomuutta ja kädettömyyttä. Siihen ei suhtauduta huumorilla, jos leipominen ei ole oma juttu. Se ei ole ok, jos teettää Ryhmä hau - kakun jollakin, joka osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi että Oulussa vietetään hienoja synttäreitä. Ja se on totta, ainakin meidän alueella ja ikävä kyllä siihen on tullut lähdettyä itsekkin, kun en halua että lapsi joutuisi häpeämään.
Joillakin tosin menee jo ihan överiksi.Päiväkoti-ikäisen synttäreillä on taikureita, pihalla iso vuokrattu pomppulinna ja olipa eräälläkin poniratsastusta.. Ja on savukoneita ja hattaralaitteita. Lahjat on juuri niitä 30 euron barbeja tai isoja Lego-paketteja.
On aika kovat paineet itse pitää synttärit. Onneksi on Superpark, Leon leikkimaa ja Hoplop keksitty..
No huh huh mitä touhua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?
Luitko juttua ollenkaan?
Joo luin, kovin moni ei varmasti järjestä kalliita synttäreitä "näyttääkseen" tai vie kalliita lahjoja tms. Vaan niin tehdään että ois kivaa tai vaikka tosiaan päästäkseen helpolla. Jotkut hullut näkee kaiken kilpailuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta (joo huono aloitus)...
... jos pitäisin lastensynttärit, laittaisin kutsuun että lahjaksi saa tuoda sellaista mistä kaikki voivat nauttia juhlien aikana, esim herkkuja tai yhteistä tekemistä (esim kasvomaalaussetti, joku peli ja säännöt, kostyymejä lainaan, drone lainaan ym ym mitä nyt minkäkin ikäiset lapset haluavat).
Kirjoittaisin kutsuun myös että tavaralahjat lahjoitetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.
Lahjoista en myöskään tekisi numeroa juhliin, että keneltä on mitäkin.
Ajatuksena ihan kiva, mutta kuka haluaa lainata jotain todennäköisesti rikottavaksi toisen synttäreille? Meno on hetkittäin melkoista ja siinä saa jo pelätä oman kotinsakin puolesta.
Nyyttärisynttärit vielä olisikin toteutettavissa, mutta sekin vaatisi jonkinlaisen listan laatimista ja viestittelyä, että mitä kukin tuo, ettei tarjottavat ole tyyliin 10 pussia sipsejä tai 10 pussia karkkia.
Tuttujen kanssa tällainen sopiminen olisi ok, mutta nuo lasten luokkakavereiden vanhemmat ovat kuitenkin enemmän ja vähemmän vieraita, joten koko homma tuntuisi lähinnä kiusalliselta. Ja itse äitinä, jolla kädet täynnä muutenkin hommia, en kyllä jaksaisi yhdenkään ylimääräisen wa-ryhmän seurailua, että kuka nyt tuo popparit ja kuka viinirypäleet.
Meillä kaverisynttärit on aloitettu kouluiässä ja lahjat ovat pääasiassa olleet järkeviä, joista ei aiheudu ongelmia: kyniä, tusseja, vihkoja, väritys- ja puuhakirjoja, askartelusettejä, tarroja, korttipelejä, muita pieniä pelejä, jotain keräilyhahmoja ja legoja. Vähän isompana leffalippuja ja vastaavia.
Kai tässäkin on alueellisesti eroja, mutta ei täällä ainakaan kukaan osta kalliita lelulahjoja vaan se on tuollaista pientä hyödyllistä. Itsekin pidän rajana, että lahja saa maksaa max. 10€.
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi että Oulussa vietetään hienoja synttäreitä. Ja se on totta, ainakin meidän alueella ja ikävä kyllä siihen on tullut lähdettyä itsekkin, kun en halua että lapsi joutuisi häpeämään.
Joillakin tosin menee jo ihan överiksi.Päiväkoti-ikäisen synttäreillä on taikureita, pihalla iso vuokrattu pomppulinna ja olipa eräälläkin poniratsastusta.. Ja on savukoneita ja hattaralaitteita. Lahjat on juuri niitä 30 euron barbeja tai isoja Lego-paketteja.
On aika kovat paineet itse pitää synttärit. Onneksi on Superpark, Leon leikkimaa ja Hoplop keksitty..
Oulussa on onneksi monenlaisia ihmisiä. Kolmen lapsen kokemuksella lapset ovat olleet kaverisynttäreillä niin kotisynttäreillä kuin teemapaikoissakin. Meidän perällä synttärit ovat olleet mukavia tapahtumia eikä kukaan ole moittinut ihan tavallisia kavereita ja kakkua -synttäreitä. Poikien kaverisynttärit seiskaluokalla olivat pizzaa kotona tai muutaman kaverin kanssa elokuvissa, ja yhden kaverin isä vei pojat keilaamaan. Taikuri oli niillä synttäreillä, joissa sankarin isoveli on taikuri.
Mä olen itse panostanut teemaan ja ohjelmaan enkä kaverilahjoihin. Kukaan lapsista ei ole valittanut. Onginnasta on saanut tikkarin ja ehkä valotikun, joita saa tigeristä 10kpl 2 €. Usein olen kaverilahjat tehnyt itse. Pienempänä oli silmälappua, itseväritettävät supersankarinaamiot, inkkaripäähine ( nauha ja kaksi sulkaa). Kaikki ovat olleet tarkkoina että lahjat ovat tulleet mukaan ja joskus olen jopa antanut extraa mukaan pikku/isosisaruksille.
Kivaa on ollut, eikä valituksia ole kuulunut. Mielestäni pääasia että synttärisankari pitää juhlistaan. Minnekään hoploppeihin en ole lasteni synttäreitä kustantanut, vaikka omani ovat olleet kyllä hoplop, tiede, megazone ja tiesmillä keilaussynttäreillä ja hauskaa sielläkin on ollut. Myös ihan perusjuhlia ilman mitään kummempaa ohjelmaa on ollut ja niissäkin on viihdytty.
Meille on tullut lahjoja laidasta laitaan ja parhaimmat on tainnut tulla kirppikseltä, kun on löytynyt jotain hienoa juuri synttärisankarin mieltymykset huomioiden.
Jos kilpavarustelua on, ei siihen tartte lähteä mukaan
En ole yksiäkään lasten synttäreitä järjestänyt kilpaillakseni, vaan järjestääkseni kivat kemut. Niitä on ollut laidasta laitaan. Kahdesti on kimpassa vuokrattu koko leikkipuisto. Eilen synttärit oli yhtä kuin kolme kaveria ja pihapiknikki ja leffa.
Miten hirvittävän huono itsetunto on ihmisellä, joka saa tuosta tuollaisen ongelman? Minä en aikuistenoikeasti edes tiedä, mistä mikäkin lahja edes on. Jos on tullut liikaa jotain, ne on annettu eteenpäin hyvillä mielin. Yleensä ko lapsen koulun myyjäisiin tms.
Tarjoilut on mietitty vieraiden ruoka-ainerajotteiden mukaan. Jos en ole ehtinyt/jaksanut leipoa, kakku on tilattu. Tai jos on vain haluttu tehdä niin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, miltä tuntuu nyt niistä vanhemmista, joiden lapset oli tämän toimittajan synttäreillä. Ihan Hesarista saa lukea palautteen, että lahjat ei oikein olleet sopivia. Barbie oli huono juttu, ja puuvärien lahjoittajaperhe leimattiin köyhäksi. Ja että tämä toimittaja ryntää myötätuntoisena pelastamaan puuväritytön kasvoja, ja kirjoittaa itsekehuisen kolumninkin siitä. Sydämestäni toivon, että esimerkit olivat keksittyjä. :(
Pontti oli se että kaverisynttäreille voisi ostaa kohtuuhintaisia lahjoja. Kyllä 7v ikäiset jo ymmärtää barbien ja puuvärien eron, pienempi lapsi ei varmaan. Lahjan hinta ei kyllä välttämättä kerro perheen rahatilanteesta mitään. Ollaan ihan hyvin toimeentulevia ja max 10-15e lahjoja ostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta (joo huono aloitus)...
... jos pitäisin lastensynttärit, laittaisin kutsuun että lahjaksi saa tuoda sellaista mistä kaikki voivat nauttia juhlien aikana, esim herkkuja tai yhteistä tekemistä (esim kasvomaalaussetti, joku peli ja säännöt, kostyymejä lainaan, drone lainaan ym ym mitä nyt minkäkin ikäiset lapset haluavat).
Kirjoittaisin kutsuun myös että tavaralahjat lahjoitetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.
Lahjoista en myöskään tekisi numeroa juhliin, että keneltä on mitäkin.
Lapsesi saa lahjoja ja sinä lahjoitat ne pois. Loistava äiti.
Alue: Aihe vapaa
Lässynläassyn. Siinä vedeltiin ihneellisiä johtopäätöksiä, joita sinä jatkat.
Ja vaadittiin sitä samaa kyttäysvalvontaa jopa yksityiskoteihin, joita koko yhteiskunta on muutenkin täynnä.
On ihan ok antaa sellainen lahja kuin haluaa ja jos joku aikuinej vetää herneen nenukkiin lapsen kysymyksestä niin katsokoon peiliin.