TAAAAS joku kitisee Hesarissa lastensynttäreistä

Omien lasten synttärit on pidetty lähinnä kotona, jossa meillä on ollut jätskibaaria, hodareita, lettukestit yms. Leikitty piilosta, pelattu twisteriä, discoiltu jne. Joskus vieraat ovat kysellyt jonkin herkun tai tavaran perään. Olen sanonut, että nyt on tarjolla tällaista.  Ja siinä se. Molemmat ovat saaneet pitää kahdet kaverisynttärit jossain muualla. Suurin osa kavereiden synttäreistä on ulkoistettu ja kotisynttärit ovat käyneet harvinaisiksi ekaluokasta lähtien. Mä ostan aina 10-15 e lahjan. Omat lapset ovat saaneet arvokkaampiakin lahjoja. Se kaikkien valinta minkälaiset synttärit pitää tai minkäarvoiset lahjat antaa. Miks tästä pitää tehdä näin iso ongelma? Jos jotkut vanhemmat näkee enemmän vaivaa/käyttää enemmän rahaa kuin joku muu, niin mitä sitten???

Saisko joku ystävällinen kopioitua jutun tänne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan, miltä tuntuu nyt niistä vanhemmista, joiden lapset oli tämän toimittajan synttäreillä. Ihan Hesarista saa lukea palautteen, että lahjat ei oikein olleet sopivia. Barbie oli huono juttu, ja puuvärien lahjoittajaperhe leimattiin köyhäksi. Ja että tämä toimittaja ryntää myötätuntoisena pelastamaan puuväritytön kasvoja, ja kirjoittaa itsekehuisen kolumninkin siitä. Sydämestäni toivon, että esimerkit olivat keksittyjä. :(

Pontti oli se että kaverisynttäreille voisi ostaa kohtuuhintaisia lahjoja. Kyllä 7v ikäiset jo ymmärtää barbien ja puuvärien eron, pienempi lapsi ei varmaan. Lahjan hinta ei kyllä välttämättä kerro perheen rahatilanteesta mitään. Ollaan ihan hyvin toimeentulevia ja max 10-15e lahjoja ostetaan.

Yleensä nää joilla on hirvee hinku rajoittaa muita näissä synttäriasioissa ovat myös niitä, joiden lasten kuullen ei sais puhua lomamatkoista tai mistään muustakaan. Miksi opettaa lapsia tällaiseen kupla-ajatteluun, joka ei pidä paikkansa?! Sori, mutta jotkut lomailee ja ostaa eri tavalla kuin toiset eikä se kuulu loppujen lopuksi pätkääkään muille. Jossain vaiheessa elämää tämä tulee ilmi kuitenkin.

Minä olen isosta perheestä enkä päässyt matkustelemaan pienenä juurikaan, en saanut merkkivaatteita tai uusimpia hienouksia. Synttäritkin oli vaatimattomat. Olen mietinyt että ehkä siksi en ole koskaan tuntenut kateutta elämässäni, että opin käsittelemään asiat lapsena. En mennyr rikki siitä, että joku sai jotain mitä minä en. Kaikkein kateellisimpia kavereita vaikutti olevan ne, joiden vanhemmat kyttäsivät muiden elämäntyyliä, riippumatta omasta taloudellisesta tilanteestaan.

Nyt minulla pyyhkii hyvin elämässä ja opetankin lapselleni, että keskittyvät omiin asioihin elämässään, eivätkä vertaile muihin. Siitä ei näyttäisi seuraavan mitään hyvää.

No osassa barbeissa tulee mukana sellaisia erikoisuuksia että taatusti sen hinnan tietää jos leluosastoja yhtään enemmän kiertelee, etenkin jos on uutuus.

Esim Elsa barbien hinnat aikoinaan tiesi kyllä kaikki ja niitä ei Frozen hypetyksen aikaan missään alella myyty. Ja meillä on yksi sellainen barbi jolla on kauko-ohjattava tasapainolauta alla, ja ostettiin se melkein heti kun tuli kauppoihin, hintaa oli 54,90e ja jos lapseni olisi samoihin aikoihin saanut sellaisen synttärilahjaksi kaveriltaam, niin olisin kyllä ollut kiusaantunut.

Vierailija kirjoitti:

No osassa barbeissa tulee mukana sellaisia erikoisuuksia että taatusti sen hinnan tietää jos leluosastoja yhtään enemmän kiertelee, etenkin jos on uutuus.

Esim Elsa barbien hinnat aikoinaan tiesi kyllä kaikki ja niitä ei Frozen hypetyksen aikaan missään alella myyty. Ja meillä on yksi sellainen barbi jolla on kauko-ohjattava tasapainolauta alla, ja ostettiin se melkein heti kun tuli kauppoihin, hintaa oli 54,90e ja jos lapseni olisi samoihin aikoihin saanut sellaisen synttärilahjaksi kaveriltaam, niin olisin kyllä ollut kiusaantunut.

Ja 25 euroa ja 54,90 on susta sama asia?

Itselläni ei ole minkäänlaista kuvaa lelujen hinnoista. En niitä kierrä kyttämäässä, enkä tarkkaile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä se kirjoittaja tietää mitä se barbi on maksanut?

No kaupassa on voinut nähdä samanlaisen. Jos on joku erikoisjuttu siinä barbissa.

Ei 25 euron barbissa mitään sen kummempia erikoisjuttuja ole.

Kukaan ei voi tietää miten se barbi on hankittu. Esim minulla on sukulaisella lelu-lastenvaateliike. Saan kaiken sieltä tukkuhintaan.

Joo ja tuolla joku sanoi, että jonkun synttärisankarin isoveli oli taikurina. Luuletko et tämä kiinnostaa öyhöttäjiä? He kuulevat vain, että juhlissa on ollut taikuri ja vetävät herneet nenäänsä.

Onko isät muuten ollenkaan näissä keskusteluissa mukana?

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä, että nykyisin pitää kutsua koko luokka tai ei ketään (ettei kellekkään tule paha mieli). Sen kyllä ymmärrän jos jättää yhden tai kaksi kutsumatta, mutta miksi ei saa kutsua vain niitä parhaita kavereitaan?

Missä päin asutte? Meillä on poika 6.luokalla ja vain yhden ainoan kerran näinä vuosina on yksi luokkakaveri kutsunut koko luokan. Silloin oli sählysynttärit. Yleensä on tapana ollut kutsua 3-6 parasta kaveria, eikä ne esim. oman poikani tapauksessa ole luokkakavereita yhtä bestistä lukuun ottamatta.

Liittyykö tämä kirjoitus nyt jotenkin samaan sarjaan "isovanhemmat kantavat meille liikaa roinaa" -juttujen kanssa eli varsinainen ydinjuttu ei ole lahjojen hinta vaan se, että vanhemmat eivät pääse päättämään siitä, mitä tavaroita lapsella on. Sellaisen 5 e muovikrääsän voi siivota viikon kuluttua roskiin ja todeta lapselle, että keltaiset muovinpalaset ei soinnu meidän taulujen väriin ja kun joka huoneessa saa olla vain 4 tavaraa, niin pitää luopua joko sängystäsi tai tästä lelusta. Sen 30 e barbien kanssa omaatuntoa kolkuttaa, koska tuotteella on ollut kohtalainen hinta ja lapsikin lelusta tuntuu pitävän, joten miten ihmeessä siitä pääsee eroon?

Olisiko ratkaisuna se, että kaverisynttäreillä vanhemmat avaavat paketit ja valitsevat sieltä 3 lahjaa, jotka lapsi saa itselleen ja loput lahjoitetaan näyttävästi edelleen. Kaikille tulee hyvä mieli ja jos käy hyvä säkä, saa ne lahjoittamansa värikynät joulupuukeräyksen kautta takaisin itselleen.

Koska kamalinta mitä lapselleen voi opettaa, on rakkaus materiaan! Se on jotenkin niin sota-aikaista, että sellaisesta pitää päästä eroon.

Uusi kilpailun aihe äideille vois olla: näin vaatimattomat järjestän lapseni juhlat!

Sit siinä sivussa kehaistaan itseämme kuinka älyttömän tasa-arvoisia olemme! Tämä tehdään siis mahdollisimman julkisesti instassa tai blogissa. Lapsen toiveilla ei niin väliä.

Äidit tulevat aina kutenkin näköjään kilpailemaan jostain. On mahdoton ajatus, että elettäis yhdessä rauhassa ja harmoniassa.

Vierailija kirjoitti:

Uusi kilpailun aihe äideille vois olla: näin vaatimattomat järjestän lapseni juhlat!

Sit siinä sivussa kehaistaan itseämme kuinka älyttömän tasa-arvoisia olemme! Tämä tehdään siis mahdollisimman julkisesti instassa tai blogissa. Lapsen toiveilla ei niin väliä.

Äidit tulevat aina kutenkin näköjään kilpailemaan jostain. On mahdoton ajatus, että elettäis yhdessä rauhassa ja harmoniassa.

On mahdoton ajatus tässä yhteiskunnasa ja maailmassa ylipäänsä elää yhdessä rauhassa ja harmoniassa. Jostain on väännettävä nyt ja aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi kilpailun aihe äideille vois olla: näin vaatimattomat järjestän lapseni juhlat!

Sit siinä sivussa kehaistaan itseämme kuinka älyttömän tasa-arvoisia olemme! Tämä tehdään siis mahdollisimman julkisesti instassa tai blogissa. Lapsen toiveilla ei niin väliä.

Äidit tulevat aina kutenkin näköjään kilpailemaan jostain. On mahdoton ajatus, että elettäis yhdessä rauhassa ja harmoniassa.

On mahdoton ajatus tässä yhteiskunnasa ja maailmassa ylipäänsä elää yhdessä rauhassa ja harmoniassa. Jostain on väännettävä nyt ja aina.

Niin kai. Mutta olenko poikkeus, kun viedessäni lapsiani synttäreille en ajattele mitään muuta kuin että toivottavasti kaikilla lapsilla on kivaa ja synttärisankari on varmasti odottanut päivää kovasti? Ei tulisi mieleenkään alkaa kehittelemään jotain mistä sitä voisi tällä kertaa loukkaantua...

Vierailija kirjoitti:

Tää ei oo kyllä ongelma kenellekään muulle kuin joillekin vanhemmille. Jotkut näkee kilpailua joka paikassa, jotkut haluaa vaan järjestää lapsilleen niin kivat synttärit kuin pystyy (voi olla myös kotisynttärit) ja mitäs pahaa siinäkään on jos joku haluaa päästä helpolla?

Tästähän näissä "kilpavarustelusynttärit"-keskusteluissa on aina kyse. Muksut itse ovat tyytyväisiä suurin piirtein mihin tahansa kunhan paikalla on kavereita ja pöydässä on edes jotain karkkia ja naposteltavaa. Vanhemmat taas suurin piirtein purskahtavat itkuun jos kakkuun on oikein printattu kuva parilla eurolla tai lapsi jakaa kaikille kotiinviemislahjaksi tikkarit ja pyyhekumin. Ongelma on vain vanhempien pään sisällä koska kokevat riittämättömyyttä omasta rahatilanteestaan tai viitsimättömyydestään.

Hoplop-synttäritkin ovat mielestäni ihan ymmärrettäviä kun kaikkien kotiin ei mahdu lapsikatrasta eikä ole aikaa järjestää, siksi on hienoa että on vaihtoehtoja. Mutta niitäkin pidetään pröystäilynä. Ihme ettei ole keksitty jo lakia joka tasapäistäisi synttärit ja loisi tarjoiluille ja lahjoille standardit kun vanhemmat eivät kestä egokolauksia :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä kitistään? Barbiet ovat ainakin muovisaastaa, jota ei tarvitsisi Kiinasta tänne rahdata.

Voi luoja........

Tiedäthän, että suoraan Kiinasta tuodut muovilelut voivat sisältää ihan mitä vain kemikaaleja, sama koskee Kiinasta suoraan tuotuja vaatteita... Suuret länsimaiset yritykset rajoittavat omissa tuotteissan noiden kemikaalien määrää vastaamaan länsimaista lainsäädäntöä. Yksityinen ostaja ei näin tee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä kitistään? Barbiet ovat ainakin muovisaastaa, jota ei tarvitsisi Kiinasta tänne rahdata.

Voi luoja........

Tiedäthän, että suoraan Kiinasta tuodut muovilelut voivat sisältää ihan mitä vain kemikaaleja, sama koskee Kiinasta suoraan tuotuja vaatteita... Suuret länsimaiset yritykset rajoittavat omissa tuotteissan noiden kemikaalien määrää vastaamaan länsimaista lainsäädäntöä. Yksityinen ostaja ei näin tee...

Keskity aiheeseen.

Ensimmäisten ja ainoiden kaverisynttärien jälkeen, olen vienyt lapsen seuraavina vuosina Köpikseen Tivoliin. Mua ei huvita muiden lasten viihdyttäminen. Itse asiassa en pidä lapsista, että viitsisin vääntää show’n.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisten ja ainoiden kaverisynttärien jälkeen, olen vienyt lapsen seuraavina vuosina Köpikseen Tivoliin. Mua ei huvita muiden lasten viihdyttäminen. Itse asiassa en pidä lapsista, että viitsisin vääntää show’n.

No lapset yleensä tykkää kaverisynttäreistä.. Ei minuakaan huvittaisi tai kiinnostaisi "viihdyttää" muiden lapsia, mutta teen sen kuitenkin mukisematta lapseni vuoksi.

Kilpavarustelu taitaa olla materialistisen vanhempien ongelma. Lapset haluavat kaverinsa paikalle. Lahjalla ei ole väliä. Tavaran tuo vain hetken tyydytyksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisten ja ainoiden kaverisynttärien jälkeen, olen vienyt lapsen seuraavina vuosina Köpikseen Tivoliin. Mua ei huvita muiden lasten viihdyttäminen. Itse asiassa en pidä lapsista, että viitsisin vääntää show’n.

No lapset yleensä tykkää kaverisynttäreistä.. Ei minuakaan huvittaisi tai kiinnostaisi "viihdyttää" muiden lapsia, mutta teen sen kuitenkin mukisematta lapseni vuoksi.

Pisteet sulle! Lapset tykkää aika tavalla kaikesta muustakin kuin kaverisynttäreistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi kilpailun aihe äideille vois olla: näin vaatimattomat järjestän lapseni juhlat!

Sit siinä sivussa kehaistaan itseämme kuinka älyttömän tasa-arvoisia olemme! Tämä tehdään siis mahdollisimman julkisesti instassa tai blogissa. Lapsen toiveilla ei niin väliä.

Äidit tulevat aina kutenkin näköjään kilpailemaan jostain. On mahdoton ajatus, että elettäis yhdessä rauhassa ja harmoniassa.

On mahdoton ajatus tässä yhteiskunnasa ja maailmassa ylipäänsä elää yhdessä rauhassa ja harmoniassa. Jostain on väännettävä nyt ja aina.

Niin kai. Mutta olenko poikkeus, kun viedessäni lapsiani synttäreille en ajattele mitään muuta kuin että toivottavasti kaikilla lapsilla on kivaa ja synttärisankari on varmasti odottanut päivää kovasti? Ei tulisi mieleenkään alkaa kehittelemään jotain mistä sitä voisi tällä kertaa loukkaantua...

Yleensä nämä jotka ulisee lasten synttäreistä omaavat heikon itsetunnon. :) Minäkin olen iloinen että lapsi saa kutsuja synttäreille, pidettiin ne kotona tai superparkissa, ja ihanaa että kaverit tulevat lapseni synttäreille.

Lahjat ovat ihan sivuseikka ja kaikista on tyttö ollut aina kiitollinen.

8 vuotta täytti keväällä ja tuntuu että nyt vuosi vuodelta synttäreissä lahjat ovat olleet pienempiä (kyniä, petsejä yms) ja enemmän tuon ikäisiä kiinnostaa se yhdessäolo ja se mitä siellä synttäreillä tehdään. :) Pienempänä kuuli sitä vertailua ja tuntui että kaveritkin toivat isompia/kalliimpia lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisten ja ainoiden kaverisynttärien jälkeen, olen vienyt lapsen seuraavina vuosina Köpikseen Tivoliin. Mua ei huvita muiden lasten viihdyttäminen. Itse asiassa en pidä lapsista, että viitsisin vääntää show’n.

No lapset yleensä tykkää kaverisynttäreistä.. Ei minuakaan huvittaisi tai kiinnostaisi "viihdyttää" muiden lapsia, mutta teen sen kuitenkin mukisematta lapseni vuoksi.

Pisteet sulle! Lapset tykkää aika tavalla kaikesta muustakin kuin kaverisynttäreistä.

No tottakai. Kaksinko te lapses kanssa olette siellä tivolissa? Toki riippuu lapsen iästä, mutta kouluikäiselle olisi vielä suurempi elämys olla siellä ystävän kuin mutsin kanssa. Se on fakta, vaikka kuinka muuta väittäisit.