Äiti, jolla useita isäehdokkaita lapselle
Vaikuttaa melko vastuuttomalta, että ei ole huolehtinut ehkäisystä ja silti harrastanut seksiä ainakin kahden miehen kanssa samoihin aikoihin. Ihmetellyt sitten, että kumpi saattaisi olla isä.
Eipä olisi kiva olla lapsen isä, jos tietää käyneensä toisen "liukkailla".
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei olisi kehdannut omalla naamallaan julkisuudessa sanoa, ettei tiedä kumpi mies on lapsen isä. Nykyään kaikki häveliäisyys on pahasta ja kaikki asiat huudetaan muille. Tuskin ehkäisy on pettänyt molempien miesten kanssa vaan sitä ei ole edes käytetty. Tämä blogisti ei vaikuta ihan täyspäiseltä eikä näytä ajattelevan lastaan ollenkaan avautuessaan panoistaan.
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
Minkä nettiin laittaa, se sinne jää. Vaikka täältä poistaisi omia juttujaan ja kuviaan jne. niin joku on voinut ne kuitenkin jo kaapata talteen. Tämä näyttää unohtuvan muiltakin kuin intiimeimmätkin asiat paljastavilta bloggaajilta.
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
Ai v*ttu, miten tässä juuri mitätöitiin kaikkien isovanhempien, tätien, setien ja enojen merkitys lapsille. Jos nyt yhtään tuolta ydinperhehysterialtasi viitsit vähän kerrata historiaa, niin itse asiassa juurikin kuvatunkaltainen tilanne, jossa mummut, papat, sedät, tädit asuvat samassa pirtissä oli se normi ja lapsella oli liuta aikuisia huolehtimassa, toinen biologinen vanhempi saattoi loistaa poissaolollaan kun kuolo korjasi muinoin aika reippaasti perheellisiäkin.
Minä väitän, että tämä ydinperhep*ska on hirveintä rip*lia, mitä lapselle voi syöttää. Että vain tismalleen kaksi täsmäaikuista saman katon alla ovat soveliaita lasta kasvattamaan, ja jos näin ei ole, kaikki on pilalla. Vaikka nämä olisivat miten sekopäitä tai väsymyksestä sekaisin, koska muut aikuiset eivät kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä nettiin laittaa, se sinne jää. Vaikka täältä poistaisi omia juttujaan ja kuviaan jne. niin joku on voinut ne kuitenkin jo kaapata talteen. Tämä näyttää unohtuvan muiltakin kuin intiimeimmätkin asiat paljastavilta bloggaajilta.
Joo, se on totta, että minkä nettiin laittaa, se nettiin jää. Mutta oikeasti, näiden kuvankaappaaja-stalkkerien mielenterveyttä ja soviliasuutta vanhemmaksi voi ihan yhtä hyvällä syyllä epäillä. Oikeasti, kuka normaali jaksaa tehdä moista? Ja jos leikitään ajatuksella, että 20 vuoden päästä kaivaa naftaliinista kuvakaappaamansa jutun ja käyttää sitä vahingoittamistarkoituksessa, niin kummastakohan tämä kertoo enemmän, tekijästä vai kohteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
Ai v*ttu, miten tässä juuri mitätöitiin kaikkien isovanhempien, tätien, setien ja enojen merkitys lapsille. Jos nyt yhtään tuolta ydinperhehysterialtasi viitsit vähän kerrata historiaa, niin itse asiassa juurikin kuvatunkaltainen tilanne, jossa mummut, papat, sedät, tädit asuvat samassa pirtissä oli se normi ja lapsella oli liuta aikuisia huolehtimassa, toinen biologinen vanhempi saattoi loistaa poissaolollaan kun kuolo korjasi muinoin aika reippaasti perheellisiäkin.
Minä väitän, että tämä ydinperhep*ska on hirveintä rip*lia, mitä lapselle voi syöttää. Että vain tismalleen kaksi täsmäaikuista saman katon alla ovat soveliaita lasta kasvattamaan, ja jos näin ei ole, kaikki on pilalla. Vaikka nämä olisivat miten sekopäitä tai väsymyksestä sekaisin, koska muut aikuiset eivät kelpaa.
Ihan eri asia, että isä on kuollut, kuin että omasta vapaasta tahdostaan hylkää perheensä. Tai että äiti ihan vapaaehtoisesti jättäytyy yksinhuoltajaksi. Mulle ei ole koskaan syötetty mitään ydinperhehehkutusta vaan kyllä se on jo ihan vuosikymmeniä ollut, että avioeroja ei ole saanut kritisoida vaan vanhemmilla on ollut oikeus erota, jos vaan niin tahtovat. Ihan normaalit vanhemmat, mun vanhemmat on ihan menestyneitä hyvätuloisia tavallisia terveitä ihmisiä ja heidän ja koko kasvuympäristöni mukaan mulla ei ole mitään ongelmaa siinä, että isä hajotti sen mun perheen eikä pystynyt luomaan muhun mitään oikeeta suhdetta. Mutta te ootte kaikki väärässä, mulla on ongelma sen asian kanssa. Iso ongelma.
Ei mulla ole mitään pahaa sanottavaa mun isä- ja äitipuolesta, ne vaan ei ole mun vanhempia, ja rakkaus on aika liioiteltu sana kuvaamaan niitä suhteita, vaikka erityisesti isäpuoli onkin parhaansa tehnyt.
Sä saat mut kuulostamaan tosi kiittämättömältä, kun sanot että muut aikuiset ei kelpaa, mutta ethän sä selvästi ymmärrä ollenkaan mitä tarkoittaa olla jonkun lapsi tai vanhempi. Se on muutakin kuin ulkonäkö, se on paljon psyykkisempää. Ei siinä ole mitään positiivista, että jotkut ajattelee voivansa vaihdella niitä palasia toisen identiteetin muodostumisesta miten itselle parhaiten sopii.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tällainen. Minun lapsuudessani aina vitsailtiin siitä miten äiti ja isä tapasivat (isä löysi berliinin matkalla lohduttomasti itkevän kauniin nuoren naisen, tarjosi juttuseuraa ja apua, ja homma päätyi samana iltana sänkyyn - äiti itki siellä kun oli tullut yhtäkkisesti jätetyksi), ja että ei tiedä olenko äidin aikaisemman miesystävän lapsi. Kun synnyin 8 kk heidän ensi tapaamisestaan, tosin pienikokoisena.
Oletin aina, että se on pelkkä vitsi tuo juttu ja että isyydestä ei oikeasti ole epävarmuutta. Kuitenkin kotiin tilattu geenitesti paljasti, että minulla ei ole lainkaan suomalaista perimää. Äitini on itäeurooppalainen, isä suomalainen. Äidin aiempi miesystävä oli armenialainen. Jos noissa geenitesteissä mitään perää on niin äidin ja hänen tanssija-exänsä lapsi olen. Isänäni itseään pitävälle, äärimmäisen kiltillle ja lempeälle suomalaismiehelle en koskaan aio tätä kertoa.
Eikö isäsi tiedä että nainen kantaa lasta 9kk? 😵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
Ai v*ttu, miten tässä juuri mitätöitiin kaikkien isovanhempien, tätien, setien ja enojen merkitys lapsille. Jos nyt yhtään tuolta ydinperhehysterialtasi viitsit vähän kerrata historiaa, niin itse asiassa juurikin kuvatunkaltainen tilanne, jossa mummut, papat, sedät, tädit asuvat samassa pirtissä oli se normi ja lapsella oli liuta aikuisia huolehtimassa, toinen biologinen vanhempi saattoi loistaa poissaolollaan kun kuolo korjasi muinoin aika reippaasti perheellisiäkin.
Minä väitän, että tämä ydinperhep*ska on hirveintä rip*lia, mitä lapselle voi syöttää. Että vain tismalleen kaksi täsmäaikuista saman katon alla ovat soveliaita lasta kasvattamaan, ja jos näin ei ole, kaikki on pilalla. Vaikka nämä olisivat miten sekopäitä tai väsymyksestä sekaisin, koska muut aikuiset eivät kelpaa.
Ihan eri asia, että isä on kuollut, kuin että omasta vapaasta tahdostaan hylkää perheensä. Tai että äiti ihan vapaaehtoisesti jättäytyy yksinhuoltajaksi. Mulle ei ole koskaan syötetty mitään ydinperhehehkutusta vaan kyllä se on jo ihan vuosikymmeniä ollut, että avioeroja ei ole saanut kritisoida vaan vanhemmilla on ollut oikeus erota, jos vaan niin tahtovat. Ihan normaalit vanhemmat, mun vanhemmat on ihan menestyneitä hyvätuloisia tavallisia terveitä ihmisiä ja heidän ja koko kasvuympäristöni mukaan mulla ei ole mitään ongelmaa siinä, että isä hajotti sen mun perheen eikä pystynyt luomaan muhun mitään oikeeta suhdetta. Mutta te ootte kaikki väärässä, mulla on ongelma sen asian kanssa. Iso ongelma.
Ei mulla ole mitään pahaa sanottavaa mun isä- ja äitipuolesta, ne vaan ei ole mun vanhempia, ja rakkaus on aika liioiteltu sana kuvaamaan niitä suhteita, vaikka erityisesti isäpuoli onkin parhaansa tehnyt.
Sä saat mut kuulostamaan tosi kiittämättömältä, kun sanot että muut aikuiset ei kelpaa, mutta ethän sä selvästi ymmärrä ollenkaan mitä tarkoittaa olla jonkun lapsi tai vanhempi. Se on muutakin kuin ulkonäkö, se on paljon psyykkisempää. Ei siinä ole mitään positiivista, että jotkut ajattelee voivansa vaihdella niitä palasia toisen identiteetin muodostumisesta miten itselle parhaiten sopii.
Tässä tapauksessa tilanne on stabiili alusta alkaen (isä ei asu saman katon alla), joten ei siinä liikkuvia osia kovin muutella. Ja ikävää, että perheesi ei ole onnistunut tukemaan sinua identiteettisi ja itsetuntosi kanssa. Se, ettei biologinen vanhempi ole joka päivä läsnä, ei tarkoita että hän olisi huono vanhempi, tai että lapsen identiteetti jäisi automaattisesti vajaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tällainen. Minun lapsuudessani aina vitsailtiin siitä miten äiti ja isä tapasivat (isä löysi berliinin matkalla lohduttomasti itkevän kauniin nuoren naisen, tarjosi juttuseuraa ja apua, ja homma päätyi samana iltana sänkyyn - äiti itki siellä kun oli tullut yhtäkkisesti jätetyksi), ja että ei tiedä olenko äidin aikaisemman miesystävän lapsi. Kun synnyin 8 kk heidän ensi tapaamisestaan, tosin pienikokoisena.
Oletin aina, että se on pelkkä vitsi tuo juttu ja että isyydestä ei oikeasti ole epävarmuutta. Kuitenkin kotiin tilattu geenitesti paljasti, että minulla ei ole lainkaan suomalaista perimää. Äitini on itäeurooppalainen, isä suomalainen. Äidin aiempi miesystävä oli armenialainen. Jos noissa geenitesteissä mitään perää on niin äidin ja hänen tanssija-exänsä lapsi olen. Isänäni itseään pitävälle, äärimmäisen kiltillle ja lempeälle suomalaismiehelle en koskaan aio tätä kertoa.
Miehelle elämänmittainen petos ja naiset peukuttaa. Hirviöitä.
Mua sanotaan hysteeriseksi.. Mä katson omia lapsiani ja heidän suhdettaan isäänsä, joka rakastaa heitä ja on läsnä, opettaa ja huolehtii. Ja muistan miten mä alle kouluikäisenä mietin miksi en voisi mennä isän syliin. (Vastaus: koska se olisi nauranut vaivautuneesti ja torjunut mut ja mä olisin tuntenut itseni tyhmäksi, ihan siitä huolimatta, miten paljon rakkaudentunnustuksia isältäni säännöllisesti sainkin).
Eikä ollut yhtä ainoaa isän neuvoa takaraivossa tykyttämässä, kun alle 15-vuotiaana olen kulkenut yksin muiden hylättyjen nuorten kanssa. Mutta mitä siitä, ei se tiedä tänäpäivänäkään missä olen ollut ja mitä tehnyt. Mutta mä tiedän.
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
No. Voin kertoa ihan oman esimerkin. Mun lapsuudessa oli se ihana ydinperhe: oli äiskä ja iskä jotka olivat kunniallisesti keskenään naimisissa. Ja sitten olin minä.
Harmi vaan että faija oli väkivaltainen alkoholisti ja meillä ei ollut mitään tukiverkostoa, eli oltiin täysin sen sekopään armoilla. Voin kertoa ettei ollut kauhean kiva lapsuus kun äijä ryyppäsi kaikki rahat (joskus nähtiin nälkääkin kun ruokalasku oli maksamatta eivätkä kaupassa myyneet lisää ennen kuin entinen oli maksettu) ja heitteli meitä mielivaltaisesti ympäri kerrostalokaksion seiniä.
Olisin mieluummin ollut tuon bloggarin yh-lapsi, ja nauttinut bloggarin täyspäisten sukulaisten ja ystävien läsnäolosta. Olen minäkin ainoana lapsena parhaan ystäväni lapselle "täti". Ei se pentu tajua alkaa suu vaahdossa vouhkaamaan että "et voi olla täti kun ei olla sukua". Ja siis tätihän en voisi muuten olla, kun kerta olen tosiaan ainoa lapsi...
Perhe ei välttämättä tarkoita biologista sukulaisuussuhdetta, eikä se, että on se v*tun PERHE, tarkoita sitä, että lapsesta tulee onnellinen tai että se saa kasvaa turvallisessa ympäristössä.
Mutta helppoahan se on muita tuomita, jos itsellä on mennyt aina nallekarkit tasan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
Ai v*ttu, miten tässä juuri mitätöitiin kaikkien isovanhempien, tätien, setien ja enojen merkitys lapsille. Jos nyt yhtään tuolta ydinperhehysterialtasi viitsit vähän kerrata historiaa, niin itse asiassa juurikin kuvatunkaltainen tilanne, jossa mummut, papat, sedät, tädit asuvat samassa pirtissä oli se normi ja lapsella oli liuta aikuisia huolehtimassa, toinen biologinen vanhempi saattoi loistaa poissaolollaan kun kuolo korjasi muinoin aika reippaasti perheellisiäkin.
Minä väitän, että tämä ydinperhep*ska on hirveintä rip*lia, mitä lapselle voi syöttää. Että vain tismalleen kaksi täsmäaikuista saman katon alla ovat soveliaita lasta kasvattamaan, ja jos näin ei ole, kaikki on pilalla. Vaikka nämä olisivat miten sekopäitä tai väsymyksestä sekaisin, koska muut aikuiset eivät kelpaa.
Ihan eri asia, että isä on kuollut, kuin että omasta vapaasta tahdostaan hylkää perheensä. Tai että äiti ihan vapaaehtoisesti jättäytyy yksinhuoltajaksi. Mulle ei ole koskaan syötetty mitään ydinperhehehkutusta vaan kyllä se on jo ihan vuosikymmeniä ollut, että avioeroja ei ole saanut kritisoida vaan vanhemmilla on ollut oikeus erota, jos vaan niin tahtovat. Ihan normaalit vanhemmat, mun vanhemmat on ihan menestyneitä hyvätuloisia tavallisia terveitä ihmisiä ja heidän ja koko kasvuympäristöni mukaan mulla ei ole mitään ongelmaa siinä, että isä hajotti sen mun perheen eikä pystynyt luomaan muhun mitään oikeeta suhdetta. Mutta te ootte kaikki väärässä, mulla on ongelma sen asian kanssa. Iso ongelma.
Ei mulla ole mitään pahaa sanottavaa mun isä- ja äitipuolesta, ne vaan ei ole mun vanhempia, ja rakkaus on aika liioiteltu sana kuvaamaan niitä suhteita, vaikka erityisesti isäpuoli onkin parhaansa tehnyt.
Sä saat mut kuulostamaan tosi kiittämättömältä, kun sanot että muut aikuiset ei kelpaa, mutta ethän sä selvästi ymmärrä ollenkaan mitä tarkoittaa olla jonkun lapsi tai vanhempi. Se on muutakin kuin ulkonäkö, se on paljon psyykkisempää. Ei siinä ole mitään positiivista, että jotkut ajattelee voivansa vaihdella niitä palasia toisen identiteetin muodostumisesta miten itselle parhaiten sopii.
Tässä tapauksessa tilanne on stabiili alusta alkaen (isä ei asu saman katon alla), joten ei siinä liikkuvia osia kovin muutella. Ja ikävää, että perheesi ei ole onnistunut tukemaan sinua identiteettisi ja itsetuntosi kanssa. Se, ettei biologinen vanhempi ole joka päivä läsnä, ei tarkoita että hän olisi huono vanhempi, tai että lapsen identiteetti jäisi automaattisesti vajaaksi.
Kyllä se on tosi huono lähtökohta. Miksi joku haluaisi tehdä niin?
Ei ne vanhemmat ole mitään liikkuvia osia, ne on ihan kiinteitä. Mä olen kasvanut ihan puolikkaaksi, koska toinen puoli ei ollut läsnä. Ja mullakin on tilanne ollut "stabiili" niin kauan kuin muistan. Vanhempani ovat eronneet, kun olin muutaman kuukauden ikäinen. Toi kaikki on han tyypillisiä selityksiä ja puolusteluja. Mä nään sen päivittäin miten asiat voisi olla ja tiedän miten ne oli. Se on aika karmeeta.
Millä te hoidatte ja tuette sitä lapsen kehittymistä, jos mitään ongelmia tai haasteita ei edes tunnusteta?
Ette te mitään asialle tee. Osasi minunkin isäni hokea rakkauttaan säännöllisesti, yhtä tyhjän kanssa tai ennemminkin harhaanjohtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tällainen. Minun lapsuudessani aina vitsailtiin siitä miten äiti ja isä tapasivat (isä löysi berliinin matkalla lohduttomasti itkevän kauniin nuoren naisen, tarjosi juttuseuraa ja apua, ja homma päätyi samana iltana sänkyyn - äiti itki siellä kun oli tullut yhtäkkisesti jätetyksi), ja että ei tiedä olenko äidin aikaisemman miesystävän lapsi. Kun synnyin 8 kk heidän ensi tapaamisestaan, tosin pienikokoisena.
Oletin aina, että se on pelkkä vitsi tuo juttu ja että isyydestä ei oikeasti ole epävarmuutta. Kuitenkin kotiin tilattu geenitesti paljasti, että minulla ei ole lainkaan suomalaista perimää. Äitini on itäeurooppalainen, isä suomalainen. Äidin aiempi miesystävä oli armenialainen. Jos noissa geenitesteissä mitään perää on niin äidin ja hänen tanssija-exänsä lapsi olen. Isänäni itseään pitävälle, äärimmäisen kiltillle ja lempeälle suomalaismiehelle en koskaan aio tätä kertoa.
Miehelle elämänmittainen petos ja naiset peukuttaa. Hirviöitä.
Ei siinä mielessä ainakaan täysin petos, että kyllä isäni tiesi että juuri ennen häntä äidillä oli toinen mies ollut, kun kerran päätyi hänen erosurujaan kuuntelemaan ja auttamaan sisään lämpimään yksin sateesta itkemästä.
Tämä asia on isälleni ja äidilleni ollut tosiaan kevyen vitsailun aihe, ja käsittääkseni ovat jo ennen syntymääni puhuneet sen läpi että isyydestä ei ole varmuutta ja isäni on sen hyväksynyt . Mutta ilmeisesti molemmat on halunneet uskoa että isä ei ole äidin ex vaan se suomalainen mies jota isänäni pidän, ja jotenkin sitten henkisesti kieltäneet syntymäni jälkeen muun mahdollisuudenkin. Kun kuulemma olen niin isän näköinen, on hänen äitinsä silmät jne. Ja kun synnyin vähän ennen aikojaan isän kanssa ensimmäisen yhdynnän jälkeen niin se on selitetty että tulin vaan vähän ennenaikaisesti ja siksi niin pieni olinkin (2700 g).
Mutta silti vaikka asiasta voivat hyväntuulisesti vitsailla, niin olisi se isälleni aika isku nyt vanhana miehenä kuulla että en ole biologisesti hänen. (Onneksi vanhemmillani on myös 2 muuta lasta, joiden isyydestä ei ole epäselvyyttä)
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas tätä moraalipaniikkia, p*llupoliisi-ajatollahit taas asialla.
Tosiaan se on moraalista rappiota, että nainen harrastaa seksiä ja vieläpä useamman kumppanin kanssa. Miehelle ei ole mikään ongelma, alfa se vain on.
Ja tokihan ehkäisy on vain ja ainoastaan naisen asia, maailman tappiin.
Pikku-vinkki: jos mies ei halua lasta, voi käyttää itse kumia, tai jos ei halua koskaan ikinä lasta, on olemassa vasektomia.
Nainenhan sen lopulta päättää harrastetaanko seksiä jos miehellä ei ole kondomia. Jalat yhteen jos ei ehkäisyä ole, viimeinen sana naisella 👍
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki mahdollista, että ehkäisystä ollaan huolehdittu vastuullisesti niinkuin kuuluukin. Epäilys tosin herää, ettei aivan vastuullisimmin kuitenkaan. Pillerit eivät riitä koska suhteet miehiin eivät ole olleet mitään rakkaussuhteita. Eli onko tosiaan kondomi hajunnut molempien kanssa ovuloinnin aikaan niin, että isästä ei sitten ole varmuutta? Vai eikö sitä ole käytetty? Siihen en ota kantaa onko olleet irtosuhteita vai sattumalta poikakaveri vaihtunut oviksen aikaan, kumia olisi kuitenkin ollut vastuullista käyttää.
Joka tapauksessa minusta huolestuttavinta tässä tapauksessa on nimenomaan tuo julkisuus, äiti ei ole ihan täyspäinen. On toki rohkeaa ja kehtaavaa kirjoittaa omalla nimellään tällaisesta sekasorrosta. Mutta se ei ole lapsen etu! Miksi äiti tarkoituksella hankkii itselleen tuollaisen maineen, haluaa tulla tunnetuksi vastuuttomuudestaan? Saahan hän blogissaan selitellä asiaa ja ehkä hän ajattelee sen lisäävän ymmärrystä. Mutta kun ei lisää. Ja nyt äidillä on p o rton maine ja sen tietävät kaikki. Kaikki tietävät lapsen äidin olevan vastuuton ja kevytkenkäinen ja lapsi saa osansa huonosta julkisuudesta!
Minulle on aivan sama ketkä harrastavat irtosuhteita tai fwb-panoja. Mieluiten hoidetaan ehkäisy vastuullisesti, tuplana tai triplana, eikä petetä. Mutta vaikka miten asian kääntää on lopputulema ja raskain asia tämä: äiti on vastuuton eikä ymmärrä lapsensa etua. Se ei ole tabujen käsittely ja feministinen voimaannuttaminen, "ymmärryksen lisääminen". Kun ei voi mitenkään ymmärtää miksi ei suojele lastaan negatiiviselta julkisuudelta.
Voihan hän olla s e ksiaddikti tms. Silloin olisi vastuullista hakea siihen apua ja bloggaisi siitä, se olisi rohkeaa ja esimerkillistä vaikuttamista. Muttei tämä vaikka v oissa paistaisi.
Miten muutenkin kesti syntymään asti selvittää isyys, kuulemma isyystestin voi nykyään tehdä jo raskausaikana ihan verikokeella? Mutta silloin ei olisi voinu kuukausi tolkulla kirjoittaa, että "jännitys tiivistyy: A vai B?"
V*tuttaa tämän lapsen puolesta.
Voi luoja. Noin niinkuin keskimäärin, ketä kiinnostaa pitää kirjaa jonkun bloggarin tai kenenkään muunkaan makuukammari elämästä niin paljoa, että A) voi sanoa toista portoksi ja B) jaksaa tämän paheksuntansa ulottaa vielä lapsiin?
Pitäisikö sinun käydä välillä sieltä blogistaniasta ihan ulkoilmassa ja hankkia oma elämä?
Minä en edes seuraa blogeja paitsi jos kirjoittajista on lehtijuttu tai sitten törmään tällaisiin mielenkiintoisiin elämäntilanteisiin esim. av:ssa. Desire Nymanin blogia luin joskus, on kiinnostava, samoin yhden entisen lukiolaisemme blogia teiniäitiydestä, kiinnostava ja ihana ihminen.
Mutta onko sinusta sitten ihailtavaa kirjoittaa oikein omalla nimellä ja kasvoilla myös lastasi koskevista asioista? Tuollaisesta asiasta? Voiko joku edes vastata miksi hitossa isyystestiä piti odottaa syntymään asti? Käsittääkseni se ei ole vaarallista raskausaikanakaan nykyisin, lisää keskenmenon riskiä tms.
Ihan senkin takia koska itse pidän jo lasten kuvien julkaisemista joskus arveluttavana, lapsi ei ole mikään asuste tai lemmikki. Lasta koskevien tietojen julkaisu vaikuttaa lapseen ja pitää mennä lapsen ehdoilla, ennen kuin hän kasvaa, et tiedä mitä ehtoja lapsesi haluaisi asettaa. Ja onhan äidin seksielämä ensisijaisesti äidin asia, ei lasta koskeva tieto.. paitsi kun se vaikuttaa myös siihen miten ympäristö suhtautuu lapseen. Ei kiinnosta mitä ihmiset ajattelevat tuosta äidistä ja hänen parisuhteistaan. Ja pisteet siitä, että haluaa olla äiti lapselleen ja kantaa vastuun vaikka riskinä on yksinhuoltajuus. Mutta tuon tiedon levittäminen altistaa lapsen myös negatiiviselle julkisuudelle. Se ei ole hyvää vanhemmuutta. Se on tietoisesti tehty väärä valinta.
Käypä lukemassa sitä blogia vaikka ennen kuin tulet suu vaahdossa meuhkaamaan tänne. Kaltaisiasi moraalinvartijoita lukuunottamatta (onneksi olette vähemmistö kun ei olla enää 50-luvulla) lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä.
Kaikki nuo yllä olevat spekulaatiot on jo käsitelty siellä blogissa...
Mitä lässytystä tuo "lapsen ympäristö tulee olemaan täynnä häntä rakastavia ihmisiä." oikein on?
Jutussa annettiin ymmärtää esim. että isällä ja äidillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä lapsensa. kanssa. Mitä nämä muut rakastavat ihmiset oikein tulevat olemaan? Mistä niitä haalitaan ja miksi? Mitä he lapselle merkitsevät ja mistä sinä tiedät sen? Pelkkää spekulointia tilanteessa, jossa lapsen perhe on jo valmiiksi hajonnut. Se on tässä se lähtökohta.
No. Voin kertoa ihan oman esimerkin. Mun lapsuudessa oli se ihana ydinperhe: oli äiskä ja iskä jotka olivat kunniallisesti keskenään naimisissa. Ja sitten olin minä.
Harmi vaan että faija oli väkivaltainen alkoholisti ja meillä ei ollut mitään tukiverkostoa, eli oltiin täysin sen sekopään armoilla. Voin kertoa ettei ollut kauhean kiva lapsuus kun äijä ryyppäsi kaikki rahat (joskus nähtiin nälkääkin kun ruokalasku oli maksamatta eivätkä kaupassa myyneet lisää ennen kuin entinen oli maksettu) ja heitteli meitä mielivaltaisesti ympäri kerrostalokaksion seiniä.
Olisin mieluummin ollut tuon bloggarin yh-lapsi, ja nauttinut bloggarin täyspäisten sukulaisten ja ystävien läsnäolosta. Olen minäkin ainoana lapsena parhaan ystäväni lapselle "täti". Ei se pentu tajua alkaa suu vaahdossa vouhkaamaan että "et voi olla täti kun ei olla sukua". Ja siis tätihän en voisi muuten olla, kun kerta olen tosiaan ainoa lapsi...
Perhe ei välttämättä tarkoita biologista sukulaisuussuhdetta, eikä se, että on se v*tun PERHE, tarkoita sitä, että lapsesta tulee onnellinen tai että se saa kasvaa turvallisessa ympäristössä.
Mutta helppoahan se on muita tuomita, jos itsellä on mennyt aina nallekarkit tasan.
VMP. Ton lapsen isä ei ole väkivaltainen alkoholisti. Miksi lapsen pitää luopua isästään, joka on ihan hyvä?!
Kyllä, en todellakaan tajunnu alkaa suu vaahdossa vouhkaamaan isäpuoltani vastaan, että ei ole mun isä, koska hän on lähes koko mun elämän hoitanut mua. Enkä vouhkais tänäkään päivänä. Mutta isääni vastaan voin puhua vaikka sitten suu vaahdossa. Jätti mut (ja äitini). Ei kukaan pysty korvaamaan sitä, että isä rakastaa lastaan ja pitää huolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tällainen. Minun lapsuudessani aina vitsailtiin siitä miten äiti ja isä tapasivat (isä löysi berliinin matkalla lohduttomasti itkevän kauniin nuoren naisen, tarjosi juttuseuraa ja apua, ja homma päätyi samana iltana sänkyyn - äiti itki siellä kun oli tullut yhtäkkisesti jätetyksi), ja että ei tiedä olenko äidin aikaisemman miesystävän lapsi. Kun synnyin 8 kk heidän ensi tapaamisestaan, tosin pienikokoisena.
Oletin aina, että se on pelkkä vitsi tuo juttu ja että isyydestä ei oikeasti ole epävarmuutta. Kuitenkin kotiin tilattu geenitesti paljasti, että minulla ei ole lainkaan suomalaista perimää. Äitini on itäeurooppalainen, isä suomalainen. Äidin aiempi miesystävä oli armenialainen. Jos noissa geenitesteissä mitään perää on niin äidin ja hänen tanssija-exänsä lapsi olen. Isänäni itseään pitävälle, äärimmäisen kiltillle ja lempeälle suomalaismiehelle en koskaan aio tätä kertoa.
Miehelle elämänmittainen petos ja naiset peukuttaa. Hirviöitä.
Ei siinä mielessä ainakaan täysin petos, että kyllä isäni tiesi että juuri ennen häntä äidillä oli toinen mies ollut, kun kerran päätyi hänen erosurujaan kuuntelemaan ja auttamaan sisään lämpimään yksin sateesta itkemästä.
Tämä asia on isälleni ja äidilleni ollut tosiaan kevyen vitsailun aihe, ja käsittääkseni ovat jo ennen syntymääni puhuneet sen läpi että isyydestä ei ole varmuutta ja isäni on sen hyväksynyt . Mutta ilmeisesti molemmat on halunneet uskoa että isä ei ole äidin ex vaan se suomalainen mies jota isänäni pidän, ja jotenkin sitten henkisesti kieltäneet syntymäni jälkeen muun mahdollisuudenkin. Kun kuulemma olen niin isän näköinen, on hänen äitinsä silmät jne. Ja kun synnyin vähän ennen aikojaan isän kanssa ensimmäisen yhdynnän jälkeen niin se on selitetty että tulin vaan vähän ennenaikaisesti ja siksi niin pieni olinkin (2700 g).
Mutta silti vaikka asiasta voivat hyväntuulisesti vitsailla, niin olisi se isälleni aika isku nyt vanhana miehenä kuulla että en ole biologisesti hänen. (Onneksi vanhemmillani on myös 2 muuta lasta, joiden isyydestä ei ole epäselvyyttä)
Emme tiedä, kertooko nainen tuolle uudelle miehelle syytä itkuunsa. Kirjoittaja kertoi sen meille, mutta emme tiedä, kertooko nainen miehelle.
Emme myöskään tiedä, kertooko nainen uudelle miehelle harrastaneet saa suojaamatonta seksiä sen exän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tällainen. Minun lapsuudessani aina vitsailtiin siitä miten äiti ja isä tapasivat (isä löysi berliinin matkalla lohduttomasti itkevän kauniin nuoren naisen, tarjosi juttuseuraa ja apua, ja homma päätyi samana iltana sänkyyn - äiti itki siellä kun oli tullut yhtäkkisesti jätetyksi), ja että ei tiedä olenko äidin aikaisemman miesystävän lapsi. Kun synnyin 8 kk heidän ensi tapaamisestaan, tosin pienikokoisena.
Oletin aina, että se on pelkkä vitsi tuo juttu ja että isyydestä ei oikeasti ole epävarmuutta. Kuitenkin kotiin tilattu geenitesti paljasti, että minulla ei ole lainkaan suomalaista perimää. Äitini on itäeurooppalainen, isä suomalainen. Äidin aiempi miesystävä oli armenialainen. Jos noissa geenitesteissä mitään perää on niin äidin ja hänen tanssija-exänsä lapsi olen. Isänäni itseään pitävälle, äärimmäisen kiltillle ja lempeälle suomalaismiehelle en koskaan aio tätä kertoa.
Miehelle elämänmittainen petos ja naiset peukuttaa. Hirviöitä.
Ei siinä mielessä ainakaan täysin petos, että kyllä isäni tiesi että juuri ennen häntä äidillä oli toinen mies ollut, kun kerran päätyi hänen erosurujaan kuuntelemaan ja auttamaan sisään lämpimään yksin sateesta itkemästä.
Tämä asia on isälleni ja äidilleni ollut tosiaan kevyen vitsailun aihe, ja käsittääkseni ovat jo ennen syntymääni puhuneet sen läpi että isyydestä ei ole varmuutta ja isäni on sen hyväksynyt . Mutta ilmeisesti molemmat on halunneet uskoa että isä ei ole äidin ex vaan se suomalainen mies jota isänäni pidän, ja jotenkin sitten henkisesti kieltäneet syntymäni jälkeen muun mahdollisuudenkin. Kun kuulemma olen niin isän näköinen, on hänen äitinsä silmät jne. Ja kun synnyin vähän ennen aikojaan isän kanssa ensimmäisen yhdynnän jälkeen niin se on selitetty että tulin vaan vähän ennenaikaisesti ja siksi niin pieni olinkin (2700 g).
Mutta silti vaikka asiasta voivat hyväntuulisesti vitsailla, niin olisi se isälleni aika isku nyt vanhana miehenä kuulla että en ole biologisesti hänen. (Onneksi vanhemmillani on myös 2 muuta lasta, joiden isyydestä ei ole epäselvyyttä)
Emme tiedä, kertooko nainen tuolle uudelle miehelle syytä itkuunsa. Kirjoittaja kertoi sen meille, mutta emme tiedä, kertooko nainen miehelle.
Emme myöskään tiedä, kertooko nainen uudelle miehelle harrastaneet saa suojaamatonta seksiä sen exän kanssa.
Peruuta tekstin. Kirjoittaja kertoi myöhemmin lisää.
Mikä tarve se on harrastaa seksiä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei sitten kuitenkaan voi perhettä perustaa?
Kun kerran ovat toisensa kelpuuttaneet niin maistraattiin vaan, siinähän tutustuvat, jos eivät oikein tunne toisiaan. Hyvä siitä tulee, jos tekevät ne ihan samat kompromissit kuin muutkin parit. Niin tai sitten olisi vähän voineet harkita pitempään sitä ehdokasta. Mutta kukaan ei ole hyödytön aina voi olla edes huono esimerkki.
Lehtijuttuja kirjoitetaan, koska kaltaisesi avaavat linkint ja lehti saa jokaisesta klikkauksesta mainostuloja.
Minulle on yhdentekevää, mitä jonkun random-ihmisen elämästä kirjoitetaan lehdessä kasvoilla tai ilman, koska unohdan jutun jo seuraavaan siirryttäessä. En ole stalkkeri, joka seuraa jonkun avautujan jokaista askelta. Ja vaikka tunnistaisinkin jonkun julkkiksen tai wanna be-julkkiksen, minua kiinnostaa kuin kilo kiviä, kun mulla on omakin elämä, jota en elä näistä esimerkkiä ottaen. Joten jutun nettovaikutus on puhdas nolla.
Käsittääkseni bloggaus on nykyään ihan ammatti, josta jostain käsittämättömästä syystä joku vielä maksaakin. Fine, siinähän tekee duuniaan, ainakin on vähemmän haitallista kuin puhelinmyynti, koska voin itse valita, vaivaudunko lukemaan/katsomaan.
Mitä tulee lapsiin, vastustan jyrkästi heidän kuviensa tyrkyttämista somessa, ihan kaikilta. Ja joo, lukaisin jutun tästä bloggarista jostain iltapulusta, enkä enää edes muista miltä näyttää, tai miltä kersa näyttää. End of story.