Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ilmoitti, että minulla on kaksi kuukautta aikaa löytää libidoni. Sen jälkeen hän ottaa eron
23.10.2018 |
Meillä on yhteisiä vuosia takana 14, ja kuten jokaisessa pitkässä suhteessa meillä on ollut omat vaikeat hetkemme. Aikaisemmin niistä on selvitty tahdonvoimalla, kumppanuudella ja molemminpuolisella arvostuksella. Vaikka rakkaus on toisinaan ollut hetken kadoksissa, halu pitää perhe kasassa on pitänyt meidät yhdessä.
Esikoisemme syntyi 7 vuotta sitten, jonka jälkeen oli suhteemme vaikeinta aikaa. Noin vuoden verran meillä kotona oli huono ilmapiiri ja jatkuvaa riitelyä. Silti meillä molemmilla oli haluja ja seksielämä luisti kaiken katkeruudenkin keskellä. Se olikin se liima, joka sai kannettua meidät tuon pikkuvauva-ajan yli. Synnytys oli tosi kamala ja traumaattinen (mikä oli osasyy minun huonoon olooni) ja mieheni ei osannut rakastaa vauvaa joka melkein tappoi hänen vaimonsa. Kun suhteemme parani ja tajusimme että rakkautta on yhä jäljellä, päätimme ettei toista lasta tule ja perheemme jää kolmipäiseksi.
Raskaustesti näytti kuitenkin positiivista neljä vuotta tämän päätöksen jälkeen, ja nyt meillä on puolitoista vuotias lapsi kotona. Hänet sain keisarinleikkauksella ja kaikki meni muutenkin paremmin kuin edellisellä kerralla. Kiinnyin tähän kuopukseemme todella paljon, sellaisella karhuemon voimalla, jota en oikeastaan osaa kuvailla.
Myönnän syyllistyneeni mieheni laiminlyömiseen, sillä lapsen syntymän jälkeen seksi ja läheisyys on ollut hyvin toissijaista. Olemme tehneet viimeiset puoli vuotta paljon töitä, ja olemme löytäneet taas yhteisen sävelen arjessa, rakastamme toisiamme ja nauramme yhdessä paljon. Mutta minun haluni ovat tipotiessään. Olemme harrastaneet seksiä kolme kertaa, joista yksi oli minun aloitteestani ja kaksi miehen. Tilanne on ymmärrettävästi hankala, sillä haluaisin haluta miestäni mutta seksi vain ällöttää.
Meillä oli lauantaina treffi-ilta, jonka päätteeksi mieheni ilmoitti kylmänviileästi että minulla (tai oikeastaan meillä, ei sälytä koko vastuuta minun harteilleni ) on kaksi kuukautta aikaa löytää ratkaisu tähän tilanteeseen, tai yhteinen tiemme päättyy tähän. Olen järkyttynyt, mutta en sinänsä yllättynyt. Ennen seksi oli meille molemmille tärkeää, nyt se ei ole minun prioriteettilistani kärjessä. En syytä miestäni sillä olen odottanutkin että milloin hän kyllästyy tilanteeseen.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Rakastamme toisiamme ja lapsiamme valtavasti. Talous on molemmilla kunnossa, eli yksinkin pärjäisimme varmasti. Nyt onkin kyse siitä, kannattaako vielä yrittää.
kahden kuukauden aikaraja ahdistaa valtavasti. Mitä jos laitan peliin kaikkeni mutta en silti onnistu? Mitä tietä kannattaa lähteä yrittämään? En usko parisuhdeterapiaan, sitä kokeilin exäni kanssa ja turhauduin vain seksuaaliterapeutin lässytykseen. Voisiko avoin suhde tai lupa pettää toimia?
Vai pitäisikö vain tässä vaiheessa tajuta, että olemme niin eri tilanteessa seksihalujemme suhteen että kannattaa heittää pyyhe kehään ja antaa miehelle tilaisuus etsiä itselleen haluava nainen?
Pahoittelut hyvinkin epäselvästä tekstistä, olo on hyvinkin sekainen ja nuorempi lapsi pyörii jaloissa.
Kommentit (591)
niinsemenee kirjoitti:
Nainen pystyy teoriassa aina seksiin ja sitä kannattaa harjoittaa haluista riippumatta. Miehen kannalta asia on toisin, jos penis ei jäykisty, hommasta ei tule mitään. Tosin miestä saattaa auttaa erektiolääkkeet. Kyllä miehenkin pitää harrastaa naisen kanssa seksiä ihan ymmärryksellä, kun vain saadaan jotenkin erektio. Jos ei ole suurempia haluja, mutta erektio saadaan aikaiseksi, on miehen syytä harrastaa vaimonsa kanssa seksiä.
Seksiin ei tarvi penistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Yritä ymmärtää, että avioliitto on sopimus. Nautit tai et. Ja jokainen päättää onko ne oman avioliiton sopimukset mieleisiä. Itsekäs lopettaa oman maun mukaan sopimuksen Epäitsekäs ei.
Sopimus? Eli jos kihlajaisaikana ja seurusteluaikana on ollut seksiä ja sen "esisopimuksen" mukaan on sitten menty naimisiinkin, avioliitto voidaan purkaa koska sopimustekniset asiat ovat oleellisesti muuttuneet avioliiton aikana, eikä avioliitto enää vastaa sitä mitä se on ollut.
Kyllä, avioliitto on sopimus. Sinä allekirjoitat sen kun menet naimisiin. Sen myötä sinulla on lain edessä oikeuksia ja etuuksia. Kihlautuminen ei enää nykyisin ole mikään virallinen sopimus. Ja vaikka teillä olisi niin teidän molempien olisi pitänyt yhdessä sopia säännöt, jotta sitä sopimusta voitaisiin rikkoa.
Suomessa saat aivan vapaasti purkaa avioliiton. Et tarvitse siihen syytä. Et edes sopimusteknisiä, paitsi virallisen harkinta-ajan.
Mutta missään avioliittosopimuksessa ei ole määritelty seksikertoja. Ne voivat siis olla 0 tai 100 ja silti avioliitto on pätevä ja voimassa. Voit olla onnellinen tai onneton, mutta avioliittosi on voimassa kunnes virallisesti eroat ja allekirjoitat eropaperit. Silloin se vasta loppuu virallisesti. Kaikenlaisia kuvannollisia avioliiton kuolemia ja muita ilmaisuja onnettomasta liitosta voit tietenkin käyttää, mutta virallisesti, joko olet tai et naimisissa.
Jos nyt haluat päättää avioliiton sinulla monesti on siihen syy, mutta se ei tosin ole välttämätöntä. Jos sinä teet aloitteet omista syistä johtuen, vaikka sitten seksi tarpeitasi johtuen, on se tietenkin itsestäsi lähtöisin ja silloin itsekkäistä syistä. Jos taas hakisit eroa, koska puolisolla on syitä, mutta sinä haluaisit jatkaa liittoa, mutta haet silti eroa olisi se taas epäitsekkäästä syistä, koska asettaisit ensin toisen tarpeet omiesi edelle. Tämä tosin on äärettömän harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Lapsilla ja parisuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
vilkasehan taivaalle, siellä jossain ylhäällä menee se kirjoituksen pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
Naisethan haluaa vain ettå mies olisi toinen vastuuliinen aikuinen perheessä ja kantaisi myös aikuisen vastuun yhdessä naisensa kanssa. Se ei ole liikaa vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Mutta haluton saa tietysti rauhassa elää omien draiviensa - eli niiden puuttumisen - mukaan? Ja hän voi pakottaa kumppaninsakin tähän? Ja tämä ei suinkaan mitenkään vaikuta tämän haluttoman mahdollisuuksiin löytää loppuelämän parisuhde..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Miksi on ok elää vain ja ainoastaan vaimon oman draivin mukaan ja vaatia toista siihen taipumaan, mutta miehen draivi on paha juttu? Eihän se nyt niin mene, että se vaimo on se jumala, joka määrää, kumman halu on tärkeämpi ja kumman mukaan eletään. Jos tässä tilanteessa tulee ero, ei todellakaan voi sitä laittaa miehen niskoille, kerran vaimo on osoittanut julmaa ja kylmää itsekkyyttä ja vaatinut puolisoaan luopumaan jostain, mikä on ihmisen biologiassa, fysiikassa ja psyykkeessä oleellinen osa. Ja mistä luopuminen ei edes vaimon käskyllä onnistu, vaikka mies sitä yrittäisi ja haluaisi. Seksuaalisuus ei mene pois vain "kovasti tahtomalla".
Voiko sitä nyt kutsua vaatimiseksi oikeastaan? Kyse on enemmän valinnasta. Haluaako mies enemmän seksiä vai perhettään? Naiselta taas kysytään haluaako hän mielummin olla ilman seksiä vai pitää perheen kasassa pakkoseksillä?
Moni nainen jostain syystä haluaa mielummin eron, kuin usein pakkoseksiä puolisonsa kanssa.
Mies taas arvostaa seksiä enemmän ja suurin toivoin siirtyy takaisin vapaille markkinoille etsimään enemmän seksiä. Toisissa tapauksissa tämä onnistuu, kuin taas toisissa tapauksissa tilanne pahenee ja kerrat vähenevät entisestään. Nainen sen sijaan monesti saa pitää lapsensa luonaan ja pääsevät eroon painostavasta miehestä ja hänen kertansa saattavat jopa lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Mutta haluton saa tietysti rauhassa elää omien draiviensa - eli niiden puuttumisen - mukaan? Ja hän voi pakottaa kumppaninsakin tähän? Ja tämä ei suinkaan mitenkään vaikuta tämän haluttoman mahdollisuuksiin löytää loppuelämän parisuhde..?
Luulisi olevan sanomattakin selvää ettei kenelläkään lähtökohtaisesti ole oikeutta toisen kroppaan. Mistä nyt vaan väkisinkin seuraa että vähemmän haluava määrää. Enemmän haluavalla on mahdollisuus yrittää herättää toisessa haluja ja täydellisessä pattitilanteessa erota. Muuta oikeutta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pusketaan miehiin paljon estrogeeniä, elämään hormonien vuoristoradassa (joka kuukausi hormonitasot poukkoilevat edestakaisin), pitämään kaikki langat käsissä eli organisoimassa ja muistamassa koko perheen kuviot (ei vaan tekemässä ne tietyt rutiinihommat) ja sitten katsotaan uusiksi, kuinka usein mies on haluamassa seksiä. Ja miksi monella nisäkäsnaaraalla on kiima-aika vain kerran vuodessa? Koska biologia.
Kyllä sitä seksiä haluaa, jos oikeasti rakastaa ja haluaa miestään. Minulta loppui seksihalut, kun en enää rakastanut ex-miestäni. Nyt uuden kumppanin kanssa olen ihan hulluna seksiin ja läheisyyteen.
N48
Miten selität, että suurikin osa naisista ei halua kovasti seksiä yhtään missään vaiheessa? Entä sen kun monet haluavat, tai ainakin antavat, tuntemattomien baarimiesten panna itseään. Kovasti rakkautta ilmassa joka saa haluamaan seksiä?
Tuolla edellähän jo kirjotti, ettå hakee baarista, kun ei kotona irtoa ja sitä näköjään urakalla alapeukutetaan kun hyi ...tana nainen joka haluaa seksiä!
Ja oletko huomannut, ettå myös baarimiehet antaa ttuntemttomille naisille? Miksi et paheksu heitä?
Ja ihan yleensäkin kyllähän se on mies joka antaa ja nainen ottaa.
Ja jos nainen ei koskaan innostu seksistä niin eiköhän siinä pidä miesten katsoa peiliin. Huonoa seksiå ei halua yksikään nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Lapsilla ja parisuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Aika marginaalissa olet ajatuksinesi siitä, että lapsia kannattaa tehdä, vaikka tarkoituksena vanhemmilla olisikin juosta koko elämänsä vaihtuvien pilllujen ja kyrppien perässä. Varmaan ymmärrät sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Mutta haluton saa tietysti rauhassa elää omien draiviensa - eli niiden puuttumisen - mukaan? Ja hän voi pakottaa kumppaninsakin tähän? Ja tämä ei suinkaan mitenkään vaikuta tämän haluttoman mahdollisuuksiin löytää loppuelämän parisuhde..?
Luulisi olevan sanomattakin selvää ettei kenelläkään lähtökohtaisesti ole oikeutta toisen kroppaan. Mistä nyt vaan väkisinkin seuraa että vähemmän haluava määrää. Enemmän haluavalla on mahdollisuus yrittää herättää toisessa haluja ja täydellisessä pattitilanteessa erota. Muuta oikeutta ei ole.
Kannattaa pyrkiä vähän rakentavampaan keskustelutapaan jos haluat elää muiden ihmisten kanssa etkä erakkona.
Tuolla logiikalla kenenkään ei tarvi tehdä ikinä mitään. Miehen ei tarvi vaihtaa auton renkaita koska ne on sen omat kädet ja sulla "ei ole oikeutta toisen kroppaan". Mies päättää mitä käsillään tekee. Ei enää ikinä mitään mikä auttaa sua. Deal with it.
Ymmärrät varmaan että tuollaisella asenteella mikä sulla on ei voi elää parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se miehellekään erektio synny, ellei ole haluja! Viagra yms. EI nostata haluja. Se vain antaa sen kyvyn sitten, kun halut on heränneet. Sehän se miesten ongelma yleensä onkin, että tekee mieli, mutta ei pysty.
Ap:n miehen tehtävä olisi ne naisensa halut herättää. Ei mieliteko seksiin herää itsestään. No kyllä, nainen todella pystyy "antamaan" ilman halujakin, mutta onko asiassa mielekkyyttä? Kuinka moni mies haluaa rakastella naisen kanssa, joka ei nauti? Eiköhän tässäkin ole kyse juuri siitä, että miehelle on epämiellyttävää harrastaa seksiä haluttoman naisen kanssa. Ja nyt hän sitten on asettanut naiselle uhkavaatimuksen, että ne naisen halut on herättävä, tai...! NO ALKAKOON SITTEN HERÄTTÄÄ NIITÄ NAISENSA HALUJA!
Ei mieskään halua seksiä täysin seksittömän ja vastenmielisen naisen kanssa. Miksi naisen pitäisi? Jos miehestä ei löydy seksuaalista latausta, miksi naisen pitäisi vain yrittää ja väkisin itseään pakottaa?
Tekisi mieli neuvoa, että ota ero vaikka heti. Itse en ainakaan ryhtyisi mihinkään tekohengittämiseen tuossa tapauksessa. Kun seksistä tehdään ase, sen harjoittamisesta tulee "päkistämistä," eikä siitä kumpikaan nauti.
Totta kai seksi on liitossa tärkeä asia, varsinkin kun ollaan vielä nuoria, mutta se ei saa olla kaiken ylittävä pääasia. Kuviossa on sentään mukana lapsiakin. Aikuisen miehenkin pitäisi ymmärtää, että elämässä on erilaisia kausia. Seksi voi olla tärkeä, mutta maailman tärkein asia se ei ole. Ja seksi ei todellakaan ole se "liima" mikä liiton kasassa pitää. Hyvää seksiä voi satunnaisesti olla vaikka minkälaisen paskapään kanssa, mutta avioliitossa tärkeintä on kokonaisvaltainen hyvä olo ja siitä seksi on vain yksi osa. Miksi naiset ovat niin kiinnostuneita miehistä, joilla on varaa ja valtaa? Miettikääpä sitä. Ei tarkoita, että miehillä konkreettisesti pitäisi olla rahaa ja korkea asema, ei. Kyse on kunnioituksesta. Nainen antautuu herkästi miehelle, jota kunnioittaa. Miettikää edelleen.
On vaikea harrastaa seksiä miehen kanssa, jota ei kunnioita. Ajan mittaan seksistä tulee todellinen mörkö ja mies muuttuu oikeasti vastenmieliseksi, varsinkin jos painostaa naista seksiin kanssaan.
Minä menisin tuollaisen uhkavaatimuksen edessä totaalisesti lukkoon. Eron valmisteleminen alkaisi samantien. Tuollaiset uhkaukset on naisen halventamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pitäisi kyllä olla malttia odottaa, että toinen pääsee kehonsa ja mielensä kanssa tasapainoon, jossa seksikin taas maistuu, jos suhde kerran muuten toimii hyvin.
Meillä on nyt odotettu yli 10 vuotta, seksiä 2 -3 kertaa vuodessa. Kauanko pitää vielä odottaa?
Et vissiin lukenut tuota tekstiä kokonaan?
Odotan vaikka toiset kymmenen vuotta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teillä haluttomilla tule yhtään paha mieli miehenne puolesta, kun näette hänen kärsivän seksittömyydestä? Ajatteletko yhtään hänen tunteitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Mutta haluton saa tietysti rauhassa elää omien draiviensa - eli niiden puuttumisen - mukaan? Ja hän voi pakottaa kumppaninsakin tähän? Ja tämä ei suinkaan mitenkään vaikuta tämän haluttoman mahdollisuuksiin löytää loppuelämän parisuhde..?
Luulisi olevan sanomattakin selvää ettei kenelläkään lähtökohtaisesti ole oikeutta toisen kroppaan. Mistä nyt vaan väkisinkin seuraa että vähemmän haluava määrää. Enemmän haluavalla on mahdollisuus yrittää herättää toisessa haluja ja täydellisessä pattitilanteessa erota. Muuta oikeutta ei ole.
No ei tietenkään ole. Viittasin vaan siihen, kun aiemmin uhottiin kuinka halukkaat eivät löydä pysyvää parisuhdetta elleivät sopeudu elämään puutteessa. Ihan sama koskee sitä halutontakin. Parisuhde on kompromisseja, ja jos tuijottaa vaan omaa napaa toisen tarpeista välittämättä, niin on aika huonot edellytykset löytää loppuelämän mittaista suhdetta. Ei tässä ole nyt lainkaan kyse siitä, miten kurjaa kenelläkin on oikeus kumppanin elämästä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Perheessä hyvään parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on huonompi parisuhde kuin sama olisi seksin kanssa. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Niin kuin syöminen, nukkuminen tai lastenhoitokin. Miehelle usein yksi tärkeimmistä. Usein tärkeämpi kuin muu läheisyys.
Ja naiselle se muu läheisyys on tärkeää myös. Ja naiset hakee eroa kun se puuttuu, on vain seksiä.
Miksei voisi ottaa molempien tarpeita huomioon kun tuntuu, että vain se on tärkeää, että mies saa tarpeeksi seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Mutta haluton saa tietysti rauhassa elää omien draiviensa - eli niiden puuttumisen - mukaan? Ja hän voi pakottaa kumppaninsakin tähän? Ja tämä ei suinkaan mitenkään vaikuta tämän haluttoman mahdollisuuksiin löytää loppuelämän parisuhde..?
Luulisi olevan sanomattakin selvää ettei kenelläkään lähtökohtaisesti ole oikeutta toisen kroppaan. Mistä nyt vaan väkisinkin seuraa että vähemmän haluava määrää. Enemmän haluavalla on mahdollisuus yrittää herättää toisessa haluja ja täydellisessä pattitilanteessa erota. Muuta oikeutta ei ole.
Kannattaa pyrkiä vähän rakentavampaan keskustelutapaan jos haluat elää muiden ihmisten kanssa etkä erakkona.
Tuolla logiikalla kenenkään ei tarvi tehdä ikinä mitään. Miehen ei tarvi vaihtaa auton renkaita koska ne on sen omat kädet ja sulla "ei ole oikeutta toisen kroppaan". Mies päättää mitä käsillään tekee. Ei enää ikinä mitään mikä auttaa sua. Deal with it.
Ymmärrät varmaan että tuollaisella asenteella mikä sulla on ei voi elää parisuhteessa.
Tottakai mies päättää itse vaihtaako autonrenkaat? Kuka muu sen muka voisi päättää? Voin pyytää, voin jopa vaatia, mutta loppujen lopuksi mies kyllä itse päättää tekeekö sen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä haluttomilla tule yhtään paha mieli miehenne puolesta, kun näette hänen kärsivän seksittömyydestä? Ajatteletko yhtään hänen tunteitaan?
Tottakai tulee. Säälikään ei kuitenkaan kovin pitkälle kanna avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheessä hyvään parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on huonompi parisuhde kuin sama olisi seksin kanssa. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Niin kuin syöminen, nukkuminen tai lastenhoitokin. Miehelle usein yksi tärkeimmistä. Usein tärkeämpi kuin muu läheisyys.
Ja naiselle se muu läheisyys on tärkeää myös. Ja naiset hakee eroa kun se puuttuu, on vain seksiä.
Miksei voisi ottaa molempien tarpeita huomioon kun tuntuu, että vain se on tärkeää, että mies saa tarpeeksi seksiä.
Jos ei ole seksiä ei ole läheisyyttäkään. Seksi on läheisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
No jos joku ajattelee näin puolisostaan, niin kyllä se on korkea aika jo erota. Ja turha lässyttää mistään lasten parhaasta. Jos vanhempien parisuhde on sillä tasolla, että toista pidetään "oikein inhottavana tyyppinä", niin ei se koti ole enää ehjän ja terveen perheen malli lapselle. Parempi onnellinen yh kuin inhossa rypevä parisuhde. Myös lapselle.