Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ilmoitti, että minulla on kaksi kuukautta aikaa löytää libidoni. Sen jälkeen hän ottaa eron
23.10.2018 |
Meillä on yhteisiä vuosia takana 14, ja kuten jokaisessa pitkässä suhteessa meillä on ollut omat vaikeat hetkemme. Aikaisemmin niistä on selvitty tahdonvoimalla, kumppanuudella ja molemminpuolisella arvostuksella. Vaikka rakkaus on toisinaan ollut hetken kadoksissa, halu pitää perhe kasassa on pitänyt meidät yhdessä.
Esikoisemme syntyi 7 vuotta sitten, jonka jälkeen oli suhteemme vaikeinta aikaa. Noin vuoden verran meillä kotona oli huono ilmapiiri ja jatkuvaa riitelyä. Silti meillä molemmilla oli haluja ja seksielämä luisti kaiken katkeruudenkin keskellä. Se olikin se liima, joka sai kannettua meidät tuon pikkuvauva-ajan yli. Synnytys oli tosi kamala ja traumaattinen (mikä oli osasyy minun huonoon olooni) ja mieheni ei osannut rakastaa vauvaa joka melkein tappoi hänen vaimonsa. Kun suhteemme parani ja tajusimme että rakkautta on yhä jäljellä, päätimme ettei toista lasta tule ja perheemme jää kolmipäiseksi.
Raskaustesti näytti kuitenkin positiivista neljä vuotta tämän päätöksen jälkeen, ja nyt meillä on puolitoista vuotias lapsi kotona. Hänet sain keisarinleikkauksella ja kaikki meni muutenkin paremmin kuin edellisellä kerralla. Kiinnyin tähän kuopukseemme todella paljon, sellaisella karhuemon voimalla, jota en oikeastaan osaa kuvailla.
Myönnän syyllistyneeni mieheni laiminlyömiseen, sillä lapsen syntymän jälkeen seksi ja läheisyys on ollut hyvin toissijaista. Olemme tehneet viimeiset puoli vuotta paljon töitä, ja olemme löytäneet taas yhteisen sävelen arjessa, rakastamme toisiamme ja nauramme yhdessä paljon. Mutta minun haluni ovat tipotiessään. Olemme harrastaneet seksiä kolme kertaa, joista yksi oli minun aloitteestani ja kaksi miehen. Tilanne on ymmärrettävästi hankala, sillä haluaisin haluta miestäni mutta seksi vain ällöttää.
Meillä oli lauantaina treffi-ilta, jonka päätteeksi mieheni ilmoitti kylmänviileästi että minulla (tai oikeastaan meillä, ei sälytä koko vastuuta minun harteilleni ) on kaksi kuukautta aikaa löytää ratkaisu tähän tilanteeseen, tai yhteinen tiemme päättyy tähän. Olen järkyttynyt, mutta en sinänsä yllättynyt. Ennen seksi oli meille molemmille tärkeää, nyt se ei ole minun prioriteettilistani kärjessä. En syytä miestäni sillä olen odottanutkin että milloin hän kyllästyy tilanteeseen.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Rakastamme toisiamme ja lapsiamme valtavasti. Talous on molemmilla kunnossa, eli yksinkin pärjäisimme varmasti. Nyt onkin kyse siitä, kannattaako vielä yrittää.
kahden kuukauden aikaraja ahdistaa valtavasti. Mitä jos laitan peliin kaikkeni mutta en silti onnistu? Mitä tietä kannattaa lähteä yrittämään? En usko parisuhdeterapiaan, sitä kokeilin exäni kanssa ja turhauduin vain seksuaaliterapeutin lässytykseen. Voisiko avoin suhde tai lupa pettää toimia?
Vai pitäisikö vain tässä vaiheessa tajuta, että olemme niin eri tilanteessa seksihalujemme suhteen että kannattaa heittää pyyhe kehään ja antaa miehelle tilaisuus etsiä itselleen haluava nainen?
Pahoittelut hyvinkin epäselvästä tekstistä, olo on hyvinkin sekainen ja nuorempi lapsi pyörii jaloissa.
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Eli ap on käynyt exänsäkin kanssa seksuaaliterapeutilla. Miksi?
En tiedä mutta arvaan. Teen myöskin mielessäni villin arvauksen miksi edellinen suhde päättyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ihmiset menette niin helposti naimisiinja teette lapsia kenen sattuu kanssa.
Ei ihme että muutaman vuoden päästä avioliitto on pas kaa ja oma kumppani ei kiinnosta.
Vähän harkintaa noihin asioihin
Tämä johtuu siitä että ihminen ei tiedä mitä voi käydä lasten saannin jälkeen omille haluille ja rakkaudelle kumppania kohtaan. He eivät myöskään viitsi odottaa sitä kolmea vuotta, joka synnyttämisen jälkeen pitäisi olla rajana erolle, vaan eroavat heti kun joku ei miellytä.
Jokainen kuvittelee itsestään , että meidän rakkaus se on vahvempaa kuin muilla, ja minä se osaan olla hieno äiti, ja mieheni se vasta on huomioiva aviomies jne. Vähän niin kuin liikensekyselyssäkin suurin osa arvioi olevansa hieman muita parempi kuski.
Avioero pitääkin ottaa heti kun avioliitto ottaa enemmän kuin antaa.
Kenenkään ei kannattaisi tehdä lapsia eikä mennä naimisiin niin jokainen olisi vapaa panemaan ketä haluaa ja keneltä saa eikä kukaan eläisi puutteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
MIehethän voisivat kokeilla miltä tuntuu antaa jollekin oikein inhottavalle tyypille reikäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Pointti just oli se ettei siihen parisuhdeseksiin tarvi tuntea yhtään sen enempää mielenkiintoa kuin tiskaamiseen. Se on kotityö joka on hoidettava kun on suhteeseen päättänyt alkaa.
Se että huolehdit miehesi hyvinvoinnista ja omista velvollisuuksistasi kumppanina ei ole seksuaalista hyväksikäyttöä.
Jos sitä sellaiseen vertaa niin kannattaa hankkia keskusteluapua nimittäin vaikuttaa traumatisoituneen henkilön asenteelta. Tai sit se on höpölöpöä jolla yritetään peittää se ettei huvita eikä tee mieli tehdä mitään miehen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
MIehethän voisivat kokeilla miltä tuntuu antaa jollekin oikein inhottavalle tyypille reikäänsä.
Jos oma puoliso on sun mielestä noin iljettävä niin huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
Ei varmaan oo yllätys jos parisuhde tuntuu sitten miehestä vastenmieliseltä kun alistetaan ja kiristetään olemaan ilman seksiä.
Etenkin kun oletus on että seksi kuuluu parisuhteeseen ja siihen molemmat on lähteneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
MIehethän voisivat kokeilla miltä tuntuu antaa jollekin oikein inhottavalle tyypille reikäänsä.
No miehethän ei tee niin. Ne eroaa.
Mikä v-ttu naisia pitää kiinni liitossa jos ajatukset toisesta on tällä tasolla? Rahako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perustarpeen määritelmä ei ole tarve, jota ilman ihminen kuolee. Perustarve on tarve jonka tulee täyttyä, että ihminen voi elää tervettä ja tasapainoista elämää. Esimerkiksi sosiaalisuus on perustarve - pahin rangaistus ihmiselle on eristää vankilassa eritysselliin vailla yhtään ihmiskontaktia. Ihminen on mieluummin murhaajien ja raiskaajien keskellä kuin täysin yksin. Jos ihmisen sulkee näin pitkäksi aikaa vailla pienintäkään kosketusta ulkomaailmaan, ihminen pimahtaa.
Seksi on biologinen tarve. Seksinpuute muokkaa ihmisen persoonaa ja voi ajaa ihmisen äärimmäisiin tekoihin, se on voimakas vietti, koska se on tärkein tarve koko ihmiskunnan jatkuvuuden kannalta. Totaalinen seksinpuute voi ajaa masennukseen tai saada ihmisessä heräämään hyvin aggressiivisia tunteita.
Nainen, joka väittää, että mies on itsekäs halutessaan seksiä, osoittaa äärimmäistä itsekkyyttä, kyvyttömyyttä parisuhteeseen, empatian puutetta sekä kylmyyttä. Seksipuolen ylläpito on velvollisuus. Jos seksiä ei halua, on velvollisuus asia selvittää ja hoitaa. Jos tämä ei onnistu, tulee sallia seksi muualla. Yksikään ihminen ei voi luopua seksuaalisuudestaan käskemällä eikä "lasten edun vuoksi". Jos nainen on oikeasti kiinnostunut lasten edusta, hän todella selvittää ongelman puolison kanssa, kävi mitä kävi. En voisi koskaan olla tulllainen vaimo, joka kiristää miestään, eikä selkeästi omaa mitään rakkautta eikä empatiaa puolisoaan kohtaan.
Kertoo paljon naisen itsekkyydestä, jos mieheltä vaatii luopumista omasta seksuaalisuudestaan lasten edun nimissä. Tulee tällaisista vaimoista mieleen uskonnot, jotka ovat kautta aikojen yrittäneet hallita ihmisiä heidän seksuaalikäyttäytymisen kautta. Siinä tietenkään onnistumatta. On ihan aukotonta tieteellistä faktaa (jos nämä naiset siis tieteisiin uskovat) ettei seksuaalisuus ja sen toteuttamisen tarve ole mitenkään tahdonalainen asia. Omalla tahdonvoimalla ei voi kontrolloida eikä hallita sitä halua. Yhteiskunnat, joissa sitä pyritään tekemään kaikin puolin (kuten Japani) ihmisen seksuaalikäytös usein vääristyy.
Se voi olla hankala sellaisen naisen ymmärtää, jolla ei omaa seksuaaliviettiä ole. Mutta jos puolisolla on tarve sitä toteuttaa, on uskomattoman julmaa ja kylmää vaatia siitä luopumista. Se ei ole mahdollista, tutkikaa vaikka asiaa ja tutustukaa siihen ihmisen seksuaalisuuteen.
Jos avioliittoon tai suhteeseen on sitoutunut eikä seksiä enää halua, ei todellakaan voi jättää ja hylätä sitä puolisoa asian kansaa yksin. Ja miten siihen on edes sydäntä? Jos kumppaniaan rakastaa aidosti, haluaa ja toivoo hänen olevan onnellinen ja tyytyväinen. Minun tekee pahaa, jos mieheni kärsii, koska rakastan häntä. Jos seksiä ei enää tee mieli, tulee siitä asian selvittämisestä tehdä suhteen tärkein prioriteetti - jos kumppaniaan rakastaa ja kunnioittaa hänen tarpeitaan. Tarjolla on parisuhdeterapiaa, seksuaalisia kursseja jne. On myös hyvin tyypillistä, että kumppanilla on seksisuhde, jossa ne tarpeet voi tyydyttää eikä tässäkään mallissa ole mitään pahaa. Mutta avioliitto ei ole uskonto, joka määrää miten ihmisen seksuaalisuus pitää toimia, miten sitä tulee kontrolloida ja väittää, että kyseessä on tahdonalainen asia. Nämä naiset eivät vaan aidosti rakasta puolisoitaan.
MInä olen eronnut miehestä jonka kanssa seksi etoi. Vieläkin joskus näen painajaisia että olen yhä naimisissa ja se oksettava virnuilija lähestyy ja tekisi mieli hivauttaa pesäpallomailalla.
Uusi mies on kyllä kiinnostanut.
Ihanaa ettei tarvitse enää levittää jalkoja itku kurkussa inhottavalle äijälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos nainen on se joka tarvitsisi seksiä ollakseen onnellinen, mutta aviomies ei sitä halua antaa? Oli syy tähän mikä tahansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
MIehethän voisivat kokeilla miltä tuntuu antaa jollekin oikein inhottavalle tyypille reikäänsä.
No miehethän ei tee niin. Ne eroaa.
Mikä v-ttu naisia pitää kiinni liitossa jos ajatukset toisesta on tällä tasolla? Rahako?
Suurin osa eroista Suomessa on naisten hakemia.
Nainen pystyy teoriassa aina seksiin ja sitä kannattaa harjoittaa haluista riippumatta. Miehen kannalta asia on toisin, jos penis ei jäykisty, hommasta ei tule mitään. Tosin miestä saattaa auttaa erektiolääkkeet. Kyllä miehenkin pitää harrastaa naisen kanssa seksiä ihan ymmärryksellä, kun vain saadaan jotenkin erektio. Jos ei ole suurempia haluja, mutta erektio saadaan aikaiseksi, on miehen syytä harrastaa vaimonsa kanssa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Lapsilla ja parisuhteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille miehille jotka eivät kerta kaikkiaan voi olla ilman seksiä suhteessa. Kauanko te antaisitte vaimolle/tyttöystävälle aikaa toipua raiskauksesta, ennen kuin alkaisitte uhkailemaan että menette vieraisiin? Riittääkö sitä ymmärrystä ja empatiaa yhtään missään tilanteessa? Kyseessä kuitenkin oletettavasti teille rakas henkilö.
Veteletkö vähän matot suoriksi tässä?
Apn mies on jaksavaisesti odottanut 1,5v lapsen syntymän jälkeen, muttei edistystä ole tapahtunut. Miksei se saisi turhauttaa ettei täysin tervettä kumppania haluta rakastella?
Tottakai raiskaus, sairaus, onnettomuus on eri asioita koska silloin ihminen on henkisesti tai fyysisesti sairas.
En ole kiinnostunut ap:n miehestä, vaan niistä miehistä jotka kommentoivat tähän ketjuun aika kolkkoon sävyyn miten seksiä on aina oltava. Elämässä kuitenkin tulee eteen kaikenlaista. Haluan vähän herätellä miettimään noiden ehdottomien vaatimusten esittäjiä.
Ja siis hehän eivät tuolla mielipiteellään rakasta kumppanian. Ei siinä sen kummempaa vatkattavaa ole aiheesta. Ikinä en nussisi tuollalailla sanovaa miestä enää koskaan, vaikka halut löytyisivätkin. Syy menetykseen onkin siinä lie, että tuollainen kumppani EI RAKASTA ap:tä.
Eikä ap rakasta miestään. Jos ei ap:ta huvita seksi niin sitten ei pidä huvittaa miestäkään, ainakaan ap:n mielestä. Lose - lose.
Joku tuolla jo kirjoittikin, että miksei tuota hommaa voi ottaa kotityönä niinkuin tiskaamista. Ei siinäkään kukaan odota, että sukat pitää pyöriä jaloissa ja fairipurkkiin tuntea kiintymystä ennen kuin hommaan voi ryhtyä.
Selitetty jo monta kertaa. Väkisin vääntäminen vie sen viimeisenkin läheisyyden ja mielenkiinnon asiaan. Tiskaaminen ei vahingoita ketään henkisesti, mitä taas seksuaaliseen hyväksikäyttöön alistuminen tekee. Huono vertaus kaiken kaikkiaan.
Ei seksin harrastaminen vahingoita ketään henkisesti.
Jos seksi on noin vastenmielistä niin eroa kumppanistasi.
Toivoisin että miehet rupeaisivat eroamaan yhtä helposti kuin naiset ja vaatimaan parisuhteilta yhtä paljon omilla kriteereillään kuin naiset omilla kriteereillään.
vaikka se ei alunperin olisi vastenmielistä, se muuttuu sellaiseksi kun sinut alistetaan ja kiristetään tekemään sitä. Ihan normaali ihmisen reaktio.
No sitten pitää erota. Mies voi etsiä naisen jonka kanssa draivit kohtaavat ja nainen voi pitää kipsipillunsa. Mitä vaikeaa tässä on?
Koska jos elää pelkästään omien draiviensa mukaan, niin koskaan ei tule saamaan sitä loppuelämän kumppania. Tämähän ei haittaa mitään, kunhan ei tee lapsia siihen sijaiskärsijöiksi.
Miksi on ok elää vain ja ainoastaan vaimon oman draivin mukaan ja vaatia toista siihen taipumaan, mutta miehen draivi on paha juttu? Eihän se nyt niin mene, että se vaimo on se jumala, joka määrää, kumman halu on tärkeämpi ja kumman mukaan eletään. Jos tässä tilanteessa tulee ero, ei todellakaan voi sitä laittaa miehen niskoille, kerran vaimo on osoittanut julmaa ja kylmää itsekkyyttä ja vaatinut puolisoaan luopumaan jostain, mikä on ihmisen biologiassa, fysiikassa ja psyykkeessä oleellinen osa. Ja mistä luopuminen ei edes vaimon käskyllä onnistu, vaikka mies sitä yrittäisi ja haluaisi. Seksuaalisuus ei mene pois vain "kovasti tahtomalla".
Alue: Aihe vapaa
Koska erittäin moni nainen vaan ei ole koskaan rakastanutkaan kumppaniaan.
Väitän että suurin osa naisista ei ole oikeasti koskaan rakastanut kumppaniaan.