Lue keskustelun säännöt.
En voi hankkia lapsia maailmantuskan takia, kohtalotovereita?
19.10.2018 |
Siinäpä se otsikossa on. Olemme hieman yli kolmekymppinen korkealoulutettu pari. Monet odottavat meiltä perheenlisäystä. Kärsin kuitenkin aivan hirvittävästä vuosia jatkuneesta maailmantuskasta, joka vie usein yöunetkin. Yritän tehdä asialle edes jotain elämällä hyvinkin ekologisesti. Mikään ei tähän maailmantuskaani auta. En voi myöskään kuvitella hankkivani lasta tällaiseen maailmaan, ensinnäkään maapallo ei tarvitse yhtäkään länsimaalaista kuluttajaa (tai ihmistä muutenkaan) enempää, toisekseen en pysty edes kuvittelemaan, millainen tämä maailma tulisi olemaan mahdollisen lapsen ollessa aikuinen. En vaan pysty siihen! Mies ei täysin ymmärrä minua. Adoptio ulkomailta voisi olla mahdollisesti vaihtoehto minulle, koska lapsi olisi tänne maan päälle jo valmiiksi päätynyt, mutta mies haluaisi ensisijaisesti biologisia lapsia. En myöskään halua olla hänen haaveidensa tiellä, joten mietin olisiko minun päästettävä hänet pikimmiten menemään. Harmittaa, sillä muuten suhteemme on erittäin hyvä.
Kertoessani etten halua lapsia, minua on haukutu itsekkääksi. Minusta on kaikkea muuta kuin itsekästä olla hankkimatta lapsia niillä syillä, jotka minulla tähän asiaan vaikuttavat. En nyt kuitenkaan missään tapauksessa halua arvostella ketään, joka lapsia hankkii, tämä on minun henkilökohtainen ongelmani. Haluaisin tietää, onko minulla kohtalotovereita?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
loppu kirjoitti:
Huolissaan? Ei lapsia? Nyt, vuonna 2018?
Buaaahhahhhahahhahaahahahhaaaaaaaaaaa!
Tällaisten puheiden aika oli ehkä joskus 1980-luvulla. Eikä maailmanloppu ole tulossa, se tuli jo. Typerykset eivät koskaan ymmärrä mitä maailmanloppu tarkoittaa.
Ei maailmanloppu ole mikään poks, vaan se on vääjäämätön prosessi johon ihminen kyvyttömyyttään ja tyhmyyttään on täysin aseeton vastaamaan. Kaikki tämä nykyinen ilmastohöpötys on täysin tekopyhää jaaritusta, inhottavan joutavaa puuhastelua jonka varjolla vain rauhoitellaan omaa mieltä - ja sitten voidaankin taas ryhtyä suunnittelemaan uutta etelänmatkaa...
Jos tarkoitus olisi selviytyä koko länsimainen yhteiskuntajärjestys ja elämäntapa pitäisi mullistaa täysin, alusta ja pohjamudista alkaen. Se on läpimätä ja tuhoisa järjestelmä, se tekee lopun meistä.
Sukupuuttoja, kuolemaa, kurjuutta, nälkää, sotaa ja kärsimystä - sitähän se maailmanloppu tarkoittaa. Jos tuhomme ei tapahdu luonnonjärjestyksen mullistumisen kautta sen tekee ydintuho tai ehkä kaikkein todennäköisimmin keinoäly. Mutta toki tämä pallo tässä pyörii ja kiertää aurinkoa, sitä on turha pelätä että se loppuisi, siinä mielessä maailmanloppua ei tule.
Mutta ihmisen ja lukemattomien lajien elämä sellaisena kuin sen nyt tunnemme loppuu.
Onhan näistä joku Linkola puhunut ja vuosikymmeniä, mutta hänkin on yleensä joutunut myöntämään että ei ole riittävän kovia lääkkeitä saanut esitettyä. Ei tämä maailma ole niin hirveä kuin väitetään, se on paljon hirveämpi.
Kai se on näkemyskysymys. Minusta ihmiskunta on myös ”tuhoon tuomittu” ellei joko tyhmennytä tai älykkyynnytä reilusti (sehän riippuu siitä, ketkä tekee lapsia!). Kummin vaan voi käydä. Kukaan ei osaa ennustaa. Toivon että muututaan älykkäämmiksi (pojasta polvi paranee), mutta toisaalta ihminen on aina ollut perustaltaan tietynlainen (itsekäs) ja tulee aina olemaan. Kauan ollaan jo oltu, mutta ei suinkaan niin kauaa kuin vanhimmat elolliset. Ihmiskunta voi olla olemassa vielä vaikka kuinka kauan, ja kun joskus tuho tulee, on silloinkin jossain luultavasti hyvä olla (niin kuin nytkin tuhoa ja sotaa on jossain mutta jossain ei. Viimeiset ihmiset lienevät kuolevan sukupuuttoon joskus, kun tuhot ovat ensin hävittäneet vaikkapa 99,9%. Ellei tule koko maapallon pamauttavaa asteroidia tms, jolloin kaikki kuolee kerralla.
Kaikki sivistyneet edistykselliset suurvallat (nyt eurooppa) ovat joskus sortuneet mutta sitten on tullut uusia. Ei sen kannata antaa vaikuttaa omaan elämään
Lainaan itseäni,,, mutta se että ihmiskunta on tuhoon tuomittu ei ole minusta mikään paha tai hirveä asia. Maasta olemme tulleet ja maaksi muutumme. Ei mikään ole ikuista. Sinulla on yksi elämä, nauti äläkä mieti sitä hirveää tulevaisuutta joka on väkisinkin edessä. Osalla on, osalla ei, mutta kuolema korjaa meistä jokaisen.
Juu kyllä me ymmärretään että kaikki kuollaan ennemmin tai myöhemmin ja ymmärretään myös kehityksen vääjäämätön suunta tuhoa kohti, ei siinä mitään. Mutta se mistä ollaan eniten huolissamme, on ihmisten itsekäs porsastelu täällä kaikesta tästä tiedosta huolimatta, jolloin tämä ei-toivottu kehitys tapahtuu nopeammin (ja jota nämä itsekkäät porsaat eivät suostu ymmärtämään ja hyväksymään). Eli se meitä vituttaa, että olisi paljonkin mitä ihminen voisi tehdä, ja etenkin on paljon mitä ei olisi hyvä tehdä - yhteisen hyvän nimissä - mutta jengi ei tunnu tarttuvan tähän ajatukseen. Vaan synnyttelee lisää lapsia ja sanoo että höpö höpö. Eli ei niinkään ympäristö ahdista, vaan te muut ihmiset.
Mitä ihmeen vääjäämätöntä tuhoa kohti?
Ja nimenomaan lapsia länsimaissa tarvitaan lisää, koska nykymenolla väestön määrä on romahtamassa.
Voi älä huoli, miljoonia ihmisiä ja lapsia pukkaa tänne kyllä, kun heillä on kotomaassaan liian nihkeät oltavat. Kyse on vain vuosikymmenistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ootko sattunut kuulemaan mitä uutisia auringon ja maan suhteella on odotetettavissa olikohan 1,5 miljardin vuoden päästä? Järjettömän kaukana, tiedän, mutta siksi sanoinkin että ymmärrän että mennään kohti vääjäämätöntä tuhoa. Saivartelijoille tiedoksi etten menetä tämän takia yöuniani enkä suunnittele arkeani sen mukaan mitä tapahtuu miljardin vuoden päästä. Mutta suunnittelen arkeani ja ahdistun siitä mitä on sadan vuoden päästä.