Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Inhoan sitä, että pitäisi pukeutua ikänsä mukaan. Kuka tämän naurettavan "säännön" oikein keksi? Olen 40-vuotiaana sama ihminen kuin 20-vuotiaakin ja todellakin pukeudun miten tykkään !
18.10.2018 |
Tilasin itselleni synttärilahjaksi violetit Dr Martensit, päälläni on juuri nyt Nightwishin bändipaita ja mustat farkut. Toki pukeudun ja meikkaan eri tavalla töihin kuin viihteelle, mutta pidän silti tyylistäni kiinni.
EN YRITÄ KÄYDÄ KAKSIKYMPPISESTÄ , TIEDÄN OLEVANI KESKI-IKÄINEN. Mutta en silti tahdo käyttää beigeä villapaitaa, silkkihuivia kaulassa ja tikattua takkia !Ei kuulkaa ihminen maagisesti herää neljäntenäkymmenentenä syntymäpäivänään ja ole yhtäkkiä eri ihminen kuin oli edellisviikolla tai edellisvuonna tai vuosi sitten.
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko sitten jokaisen yli kolmekymppisen pukeutumisessa vaikutteita omasta nuoruudesta. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi niin iso osa naisista leikkaa keski-iässä hiukset lyhyiksi ja alkaa käyttää samanlaisia tätikaapuja.
Jospa heillä on vihdoinkin rohkeutta leikkauttaa mieleisensä reipas tukka, kun ovat aina kuunnelleet, kuinka naisella "kuuluu" olla pitkät hiukset? Tai jospa hiukset harvenevat ja haurastuvat, ja pitkä liuhuletti ei näytä enää hyvältä? Tai jospa lyhyen tukan helppohoitoisuus houkuttaa?
Ot, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miten ohut tukka olisi yhtään sen parempi lyhyenä? Enkä varsinkaan sitä, että lyhyt malli olisi jotenkin helpompi.
En varmasti ole ainoa, jolla on pyörteitä ja jotka tekisivät lyhyiden hiusten joka aamuisesta laittamisesta tuskaa: pitäisi aina föönata, nostaa tyveä jotenkin, käyttää muotoilutuotteita. Pitkät, vaikka sitten ohuet hiukset saa nopeasti kietaistua kiinni ja ne näyttää paljon pidempään siisteiltä kuin se lyhyt kampaus, joka olisi ainakin talvella pilalla jo heti töihin päästyä (kylmä, täytyy olla hattu tai huppu).
Apua, mä muistan mun lyhyt-tukkaisen kauden ja no miten se on helppo? En taju. Pitkät hiukset on aina ollut paljon helpompi. Saa laitta hiuksia eri tavalla ja helposti. Mul meni esimerkiks hiukset nopeammin rasvaiseks ja piti niitä aika usein pestä mutta pitkiä ei tarvi näin usein. Ja kyllä saa paljon siistimmän kampauksen iisisti pitkillä. Lyhyitä pitä joka aamu laitta jotenkin kunnolla että olisi kohtuullisen näköinen ja lisäksi lyhyeissä olit hirveet kiharat joka vaikeutti asiaa vieläki. En myös ole ymmärtänyt miten lyhyt on helppi.
Kahden edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä! Ainakin mun kevyt, sileä, lasimainen hius on ihan katastrofi ihan lyhyenä, puolipitkänä suorana tai hartioille ylettyvänä kerroksittain leikattuna helppohoitoinen ja nätti.
Niin, vielä.
Niin, olen päälle nelikymppinen vielä, enkä toki tiedä minkälainen tukkani on vaikka kuusikymppisenä.
Mummollani oli pitkät hiukset elämänsä loppuun asti, yhdeksänkymppiseksi. Sykeröllä niskassa tai kahdella letillä pään päällä. ❤️
No kiva hälle, jos tykkäsi sykeröstä niskassa tai leteistä. Kaikki ei tykkää nukkua sykerö niskaa painaen tai letitellä tukkaa yhdeksänkymppisenä. Joku tykkää pitkästä, joku lyhyestä, eikö ne ole ihan yhtä hyviä vaihtoehtoja? Miksi pitkä tukka olisi jotenkin lähtökohtaisesti parempi ja ihailtavampi, kun lyhyen tukan leikkuuttavia ihmetellään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua huvittaa enemmän se että pari- ja kolmekymppiset pukeutuu todella vanhan näköisesti ja tanttamaisesti tänä päivänä koska kuvittelevat sen näyttävän kalliilta ja kadehdittavalta tyyliltä :D Beiget trenssitakit, turkikset, logolliset merkkilaukut, tylsä beige tai roosa huulikiilto :D Useimmat näyttää siltä että "hei katsokaa kun täti lähtee teatteriin!" (Luin tuon teatteritätikuvauksen joskus täältä, ja se todellakin pitää paikkansa).
Tantaksi ehtii pukeutua vaikka 65-85-vuotiaana, eli miksi tuhlata nuoruutta ja raikkautta näyttämällä vanhalta?
Vierailija kirjoitti:
Ihana juttu. Olet ilmeisesti duunariammatissa kun voi ”toteuttaa itseäsi” pukeutumalla noin? Joillain meidtä kun on pakko olla silkkihuivi ja jakkupuku. T. Toimitusjohtaja
Oletko aina töissä? T. Opettaja 24-v, töissä työhön sopivat vaatteet, vapaalla täysissä goottivermeissä.
Vierailija kirjoitti:
Minua huvittaa enemmän se että pari- ja kolmekymppiset pukeutuu todella vanhan näköisesti ja tanttamaisesti tänä päivänä koska kuvittelevat sen näyttävän kalliilta ja kadehdittavalta tyyliltä :D Beiget trenssitakit, turkikset, logolliset merkkilaukut, tylsä beige tai roosa huulikiilto :D Useimmat näyttää siltä että "hei katsokaa kun täti lähtee teatteriin!" (Luin tuon teatteritätikuvauksen joskus täältä, ja se todellakin pitää paikkansa).
Tantaksi ehtii pukeutua vaikka 65-85-vuotiaana, eli miksi tuhlata nuoruutta ja raikkautta näyttämällä vanhalta?
Mä eilen töissä (yläkoulu) katselin paria luokan tyttöä, että mun äidillä on tuollaiset housut ja mummolla samanlainen kassi.
Vielä yksi kommentti tältä päälle viiskymppiseltä, ennen kuin joudun poistumaan koneelta.
Yksi asia, mikä tulee myös mieleen on se, että jos ikäiseni tykkää ns tätityylistä, niin sekään ei ole hyvä. Jos on leikkauttanut polkan ja on järkevät kengät ja vaikka marimekon kolttu yms. niin siitäkin on heti joku sanomassa, että voi kauheeta, kun on niin tätityylinen ja miksi naiset jossain iässä tulee niin mummomaisiksi.
Pitää sekin hyväksyä ihan samalla tavalla kuin se, että pukeutuu bändipaitaan ja maihareihin. Jos joku tykkää ns. tätityylistä, niin siihen hänelläkin on oikeus ja jos ei halua näyttää nuorekkaalta, niin sehän on hänen juttunsa.
Jokainen puketukoot sellaisiin vaatteisiin, missä kokee olonsa hyväksi. On se sitten ne farkut ja bändipaita tai marimekon kolttu ja tukisukkahousut. Mitäpä se muille kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua huvittaa enemmän se että pari- ja kolmekymppiset pukeutuu todella vanhan näköisesti ja tanttamaisesti tänä päivänä koska kuvittelevat sen näyttävän kalliilta ja kadehdittavalta tyyliltä :D Beiget trenssitakit, turkikset, logolliset merkkilaukut, tylsä beige tai roosa huulikiilto :D Useimmat näyttää siltä että "hei katsokaa kun täti lähtee teatteriin!" (Luin tuon teatteritätikuvauksen joskus täältä, ja se todellakin pitää paikkansa).
Tantaksi ehtii pukeutua vaikka 65-85-vuotiaana, eli miksi tuhlata nuoruutta ja raikkautta näyttämällä vanhalta?
Ai he eivät saakaan pukeutua kuten haluavat, vaan sinä kerrot, kuinka heidän tulisi pukeutua?
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan pukeutua sukupuoleni mukaan. Jos olisin nainen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Koska olen mies, joka toinen kokee asian ongelmaksi ja neljä viidestä tuijottaa. On korrektia sanoa, että kukin pukeutukoon kuten lystää. Auta armias, jos oma puoliso alkaisi toteuttaa käytännössä tuota ajatusta. Aika monessa paikassa on mennyt lusikat jakoon. Virallinen selitys on, että mies on valehdellut taipumuksistaan vaikka todellisuudessa hän on ensin viettänyt vuosia selvittääkseen asiaa itselleen. Sen jälkeen on mennyt vielä kauan, koska ihan perustellusti on pelottanut puhua asiasta läheisille. Että se siitä korrektiudesta.
Minä olen yli nelikymppinen mies. Minulla on usein mustat tai tummansiniset farkut ja Nightwish- tai Within Temptation-huppari. Se on minun asiani. Ei ole kukaan nipottanut minulle. Töissä olen käyttänyt kunkin työn mukaista vaatetusta. Toiminnanjohtajan duunissa ei päivän aikana pidetä bändihupparia. Työpajanohjaajana ei pidetty vaatetta, josta jokin nirunaru voisi päätyä työkoneen terälle. Ja. Niin. Edelleen.
Ap, auttaako, jos minä annan sinulle luvan pitää mieleisiäsi vaatteita? Sinä saat tehdä niin. Sinun ei tarvitse pitää kuvailemiasi keski-ikävaatteita. Emme me ole ainoat tämän ikäiset, jotka eivät yleensä halua pitää sellaisia vaatteita, joita jotkut ehkä odottaisivat meidän pitävän. Eivät kaikki edes odota. Monet muutkin ovat aidosti korrekteja ja hyväksyvät, että maut ovat monet.
Tuijottaako joku muka tommoisia huppareita?Mä en, paitsi ehkä siinä mielessä, koska miettisin kuka ihme noista bändeistä ylipäätään tykkää.Sori, ei mun suosikki musaa. Mutta ei siinä, hyvä että pukeudut juuri siihen mistä pidät ja kuuntelet sitä mistä pidät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän se tässä +40-iässä on hienointa: eipä paljon hetkauta enää mitä muut ajattelee 😊
Eipä ole hetkauttanut ikinä. Ehkä joskus murrosiässä hieman, mutta ei kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko sitten jokaisen yli kolmekymppisen pukeutumisessa vaikutteita omasta nuoruudesta. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi niin iso osa naisista leikkaa keski-iässä hiukset lyhyiksi ja alkaa käyttää samanlaisia tätikaapuja.
Jospa heillä on vihdoinkin rohkeutta leikkauttaa mieleisensä reipas tukka, kun ovat aina kuunnelleet, kuinka naisella "kuuluu" olla pitkät hiukset? Tai jospa hiukset harvenevat ja haurastuvat, ja pitkä liuhuletti ei näytä enää hyvältä? Tai jospa lyhyen tukan helppohoitoisuus houkuttaa?
Ot, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miten ohut tukka olisi yhtään sen parempi lyhyenä? Enkä varsinkaan sitä, että lyhyt malli olisi jotenkin helpompi.
En varmasti ole ainoa, jolla on pyörteitä ja jotka tekisivät lyhyiden hiusten joka aamuisesta laittamisesta tuskaa: pitäisi aina föönata, nostaa tyveä jotenkin, käyttää muotoilutuotteita. Pitkät, vaikka sitten ohuet hiukset saa nopeasti kietaistua kiinni ja ne näyttää paljon pidempään siisteiltä kuin se lyhyt kampaus, joka olisi ainakin talvella pilalla jo heti töihin päästyä (kylmä, täytyy olla hattu tai huppu).
Apua, mä muistan mun lyhyt-tukkaisen kauden ja no miten se on helppo? En taju. Pitkät hiukset on aina ollut paljon helpompi. Saa laitta hiuksia eri tavalla ja helposti. Mul meni esimerkiks hiukset nopeammin rasvaiseks ja piti niitä aika usein pestä mutta pitkiä ei tarvi näin usein. Ja kyllä saa paljon siistimmän kampauksen iisisti pitkillä. Lyhyitä pitä joka aamu laitta jotenkin kunnolla että olisi kohtuullisen näköinen ja lisäksi lyhyeissä olit hirveet kiharat joka vaikeutti asiaa vieläki. En myös ole ymmärtänyt miten lyhyt on helppi.
Mulle taas lyhyet hiukset ovat paljon helpommat kuin pitkät hiukset. Hiukset ovat sopivasti luonnonkiharat ja niitä ei tarvitse koskaan laittaa mitenkään. Anna vain kuivua päähän, ja hiukset näyttää tosi hyvältä.
Mulla sama.
Sitten jos ne kasvaa, niin yöksi on aina pakko laittaa kiinni, ettei yöllä kehity rastat hiuksiin.
Kihara hius on aika karkeaa ja takkuuntuu tosi helposti. Ehkä en vaan osaa nukkua silleen sivistyneesti paikallaan 😁
Ja aamulla niitä saa sitten laittaa aina jotenkin ettei näyttäisi ihan peikolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan pukeutua sukupuoleni mukaan. Jos olisin nainen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Koska olen mies, joka toinen kokee asian ongelmaksi ja neljä viidestä tuijottaa. On korrektia sanoa, että kukin pukeutukoon kuten lystää. Auta armias, jos oma puoliso alkaisi toteuttaa käytännössä tuota ajatusta. Aika monessa paikassa on mennyt lusikat jakoon. Virallinen selitys on, että mies on valehdellut taipumuksistaan vaikka todellisuudessa hän on ensin viettänyt vuosia selvittääkseen asiaa itselleen. Sen jälkeen on mennyt vielä kauan, koska ihan perustellusti on pelottanut puhua asiasta läheisille. Että se siitä korrektiudesta.
Minä olen yli nelikymppinen mies. Minulla on usein mustat tai tummansiniset farkut ja Nightwish- tai Within Temptation-huppari. Se on minun asiani. Ei ole kukaan nipottanut minulle. Töissä olen käyttänyt kunkin työn mukaista vaatetusta. Toiminnanjohtajan duunissa ei päivän aikana pidetä bändihupparia. Työpajanohjaajana ei pidetty vaatetta, josta jokin nirunaru voisi päätyä työkoneen terälle. Ja. Niin. Edelleen.
Ap, auttaako, jos minä annan sinulle luvan pitää mieleisiäsi vaatteita? Sinä saat tehdä niin. Sinun ei tarvitse pitää kuvailemiasi keski-ikävaatteita. Emme me ole ainoat tämän ikäiset, jotka eivät yleensä halua pitää sellaisia vaatteita, joita jotkut ehkä odottaisivat meidän pitävän. Eivät kaikki edes odota. Monet muutkin ovat aidosti korrekteja ja hyväksyvät, että maut ovat monet.
Tuijottaako joku muka tommoisia huppareita?Mä en, paitsi ehkä siinä mielessä, koska miettisin kuka ihme noista bändeistä ylipäätään tykkää.Sori, ei mun suosikki musaa. Mutta ei siinä, hyvä että pukeudut juuri siihen mistä pidät ja kuuntelet sitä mistä pidät!
Kuuntele sinä vaan Cheekkiä ja Ed Sheerinia. Ne on kaltaisillesi massalampaille tekemällä tehtyä "musiikkia"
Näin kerran kaupungilla upeasti pukeutuneen naisen odottamassa kaveriaan. Kaverinsa oli arkisemmissa vaatteissa, mutta oli näky, kun tämä arkinen kaveri käveli sirosti ja elegantisti kuin naiset, mutta tämä muotimallilta näyttänyt lompsi kuin maatalon isäntä jalkaterät voimakkaasti etuviistoon sojottaen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pukeudun mekkoihin, mutta en omasta enkä muidenkaan mielestä mitenkään tätimäisesti. Käytyäni pitkästä aikaa treffeillä eron jälkeen miehet erityisesti kehuivat pukeutumistyyliäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan pukeutua sukupuoleni mukaan. Jos olisin nainen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Koska olen mies, joka toinen kokee asian ongelmaksi ja neljä viidestä tuijottaa. On korrektia sanoa, että kukin pukeutukoon kuten lystää. Auta armias, jos oma puoliso alkaisi toteuttaa käytännössä tuota ajatusta. Aika monessa paikassa on mennyt lusikat jakoon. Virallinen selitys on, että mies on valehdellut taipumuksistaan vaikka todellisuudessa hän on ensin viettänyt vuosia selvittääkseen asiaa itselleen. Sen jälkeen on mennyt vielä kauan, koska ihan perustellusti on pelottanut puhua asiasta läheisille. Että se siitä korrektiudesta.
Minä olen yli nelikymppinen mies. Minulla on usein mustat tai tummansiniset farkut ja Nightwish- tai Within Temptation-huppari. Se on minun asiani. Ei ole kukaan nipottanut minulle. Töissä olen käyttänyt kunkin työn mukaista vaatetusta. Toiminnanjohtajan duunissa ei päivän aikana pidetä bändihupparia. Työpajanohjaajana ei pidetty vaatetta, josta jokin nirunaru voisi päätyä työkoneen terälle. Ja. Niin. Edelleen.
Ap, auttaako, jos minä annan sinulle luvan pitää mieleisiäsi vaatteita? Sinä saat tehdä niin. Sinun ei tarvitse pitää kuvailemiasi keski-ikävaatteita. Emme me ole ainoat tämän ikäiset, jotka eivät yleensä halua pitää sellaisia vaatteita, joita jotkut ehkä odottaisivat meidän pitävän. Eivät kaikki edes odota. Monet muutkin ovat aidosti korrekteja ja hyväksyvät, että maut ovat monet.
Tuijottaako joku muka tommoisia huppareita?Mä en, paitsi ehkä siinä mielessä, koska miettisin kuka ihme noista bändeistä ylipäätään tykkää.Sori, ei mun suosikki musaa. Mutta ei siinä, hyvä että pukeudut juuri siihen mistä pidät ja kuuntelet sitä mistä pidät!
Kuuntele sinä vaan Cheekkiä ja Ed Sheerinia. Ne on kaltaisillesi massalampaille tekemällä tehtyä "musiikkia"
Mitä ihmeen väliä sillä on, millaisesta musiikista muut pitää?
Oikeasti, olen kysynyt tätä tällä palstalla tuhat kertaa enkä ikinä saa kunnon vastausta. Nyt kun paikalla on tällainen musiikkigenrenihilisti, niin voisitko vastata, että MITÄ VÄLIÄ? Ja ei kelpaa, että ei sillä olekaan mitään väliä, kunhan sanoin. Koska jos sillä oikeasti ei olisi mitään väliä, et olisi sanonut mitään. Asia olisi sinulle evvk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistää kyllä vienon hymyn kasvoille, kun keski-ikäiset mammat kuvittelevat olevansa jotain koviakin rokkimimmejä Nightwish-hupparinsa ansiosta. :'''D Ei siinä mitään, kyllä minun elämääni iloa mahtuu, vaikkakin joskus muiden kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan pukeutua sukupuoleni mukaan. Jos olisin nainen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Koska olen mies, joka toinen kokee asian ongelmaksi ja neljä viidestä tuijottaa. On korrektia sanoa, että kukin pukeutukoon kuten lystää. Auta armias, jos oma puoliso alkaisi toteuttaa käytännössä tuota ajatusta. Aika monessa paikassa on mennyt lusikat jakoon. Virallinen selitys on, että mies on valehdellut taipumuksistaan vaikka todellisuudessa hän on ensin viettänyt vuosia selvittääkseen asiaa itselleen. Sen jälkeen on mennyt vielä kauan, koska ihan perustellusti on pelottanut puhua asiasta läheisille. Että se siitä korrektiudesta.
Minä olen yli nelikymppinen mies. Minulla on usein mustat tai tummansiniset farkut ja Nightwish- tai Within Temptation-huppari. Se on minun asiani. Ei ole kukaan nipottanut minulle. Töissä olen käyttänyt kunkin työn mukaista vaatetusta. Toiminnanjohtajan duunissa ei päivän aikana pidetä bändihupparia. Työpajanohjaajana ei pidetty vaatetta, josta jokin nirunaru voisi päätyä työkoneen terälle. Ja. Niin. Edelleen.
Ap, auttaako, jos minä annan sinulle luvan pitää mieleisiäsi vaatteita? Sinä saat tehdä niin. Sinun ei tarvitse pitää kuvailemiasi keski-ikävaatteita. Emme me ole ainoat tämän ikäiset, jotka eivät yleensä halua pitää sellaisia vaatteita, joita jotkut ehkä odottaisivat meidän pitävän. Eivät kaikki edes odota. Monet muutkin ovat aidosti korrekteja ja hyväksyvät, että maut ovat monet.
Tuijottaako joku muka tommoisia huppareita?Mä en, paitsi ehkä siinä mielessä, koska miettisin kuka ihme noista bändeistä ylipäätään tykkää.Sori, ei mun suosikki musaa. Mutta ei siinä, hyvä että pukeudut juuri siihen mistä pidät ja kuuntelet sitä mistä pidät!
Kuuntele sinä vaan Cheekkiä ja Ed Sheerinia. Ne on kaltaisillesi massalampaille tekemällä tehtyä "musiikkia"
Mitä ihmeen väliä sillä on, millaisesta musiikista muut pitää?
Oikeasti, olen kysynyt tätä tällä palstalla tuhat kertaa enkä ikinä saa kunnon vastausta. Nyt kun paikalla on tällainen musiikkigenrenihilisti, niin voisitko vastata, että MITÄ VÄLIÄ? Ja ei kelpaa, että ei sillä olekaan mitään väliä, kunhan sanoin. Koska jos sillä oikeasti ei olisi mitään väliä, et olisi sanonut mitään. Asia olisi sinulle evvk.
Sinä varmaan syötkin valtion tekemän ravintosuosituksen mukaisesti.
Minusta kait nykyään on enemmän perusjuttu, että nelikymppiset puketuu ns. nuorien vaatteisiin. Sitten kirkuvat kauhuissaan, että miksi he ei saa pukeutua, kuin haluavat. Ja heti sen jälkeen haukkuvat muita tanttapukeutumisesta. Kaikki ovat muka niin nuorekkaita ja trendikkäitä ja erilaisia, vaikka suurin osa pukeutuu ihan samaan massavaatteeseen ja kuvittelevat, että ne dr martenset on muka jotain erikoista, vaikka niitä nyt on joka toisella.
Tämä tuli nimittäin mieleen, kun katsoin erään tuttavani päivitystä. Oli laittanut kuvan ja siinä kiihkoili, että hän ainakin haluaa pukeutua erikoisesti iästä välittämättä ja sanokoot tantat, mitä haluaa. Minusta hänellä oli ihan perusvaatteet päällä. Farkut, huppari, dr martenssit ja t-paita. Tukka leikattu lyhyeksi ja siinä joku väriraita, mitä näkyy muillakin olevan. Niin ja kången reppu. Noita on 12 tusinassa ja ei mitään erikoista ja erityisen kantaa ottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Pistää kyllä vienon hymyn kasvoille, kun keski-ikäiset mammat kuvittelevat olevansa jotain koviakin rokkimimmejä Nightwish-hupparinsa ansiosta. :'''D Ei siinä mitään, kyllä minun elämääni iloa mahtuu, vaikkakin joskus muiden kustannuksella.
Mulla ei ole huppareita, mutta 17-vuotias nuoreni, jonka luultavasti taannoin traumatisoin kertomalla Tarinoita Ysäreiltä, omasta nuoruudestani, hihitteli samoin. Tuli taas selväksi, että jokainen sukupolvi vuorollaan luulee keksineensä seksin, huumeet ja rock'n'rollin. Näin vanhojen hippien lapsena tuolta kuvitelmalta on välttynyt. ;)
Joskus 50 v. alkoi hävettää kovin nuorekkaasti pukeutuminen, ei kukaan mitään sanonut, silti. 40 -vuotias on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Pistää kyllä vienon hymyn kasvoille, kun keski-ikäiset mammat kuvittelevat olevansa jotain koviakin rokkimimmejä Nightwish-hupparinsa ansiosta. :'''D Ei siinä mitään, kyllä minun elämääni iloa mahtuu, vaikkakin joskus muiden kustannuksella.
Nykyään taitaisi olla rohkeampaa pukeutua niihin "tanttavaatteisiin" :D
Alue: Aihe vapaa
Mun mummollani, rauha hänelle, oli hopeinen letti takareiteen. Äidilläni (70) on samanlainen, vyötärölle, itselläni (39) se on pakaroiden päälle, vielä kullanruskea, mutta perässä mennään. Viisi hopealankaa olen löytänyt tähän mennessä. :) Yhden ainoan kerran olen kuullut siitä, että tietyssä iässä naisen tulisi leikata tukkansa lyhyeksi, 50+ sihteeriltä töissä. Nätti nainen lyhyillä hiuksilla, kovin huolissaan sovinnaisuudesta muutenkin.