Inhoan sitä, että pitäisi pukeutua ikänsä mukaan. Kuka tämän naurettavan "säännön" oikein keksi? Olen 40-vuotiaana sama ihminen kuin 20-vuotiaakin ja todellakin pukeudun miten tykkään !
Tilasin itselleni synttärilahjaksi violetit Dr Martensit, päälläni on juuri nyt Nightwishin bändipaita ja mustat farkut. Toki pukeudun ja meikkaan eri tavalla töihin kuin viihteelle, mutta pidän silti tyylistäni kiinni.
EN YRITÄ KÄYDÄ KAKSIKYMPPISESTÄ , TIEDÄN OLEVANI KESKI-IKÄINEN. Mutta en silti tahdo käyttää beigeä villapaitaa, silkkihuivia kaulassa ja tikattua takkia !Ei kuulkaa ihminen maagisesti herää neljäntenäkymmenentenä syntymäpäivänään ja ole yhtäkkiä eri ihminen kuin oli edellisviikolla tai edellisvuonna tai vuosi sitten.
Kommentit (250)
Ei tarvitse, pukeutuu miten haluaa. Itse ainakin välttelen myös "tätityyliä" ja pukeudun miten haluan ja ostan vaatteet, jotka miellyttävät minua :). Elätkö täällä muita varten? Ei se niin mene. Go for it mikä tuntuu parhaimmalta!
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin säälittävä kuin vanha kurppa, joka ei tajua ikääntyneensä ja rupsahtaneensa.
Mistä päättelet, ettei joku tajua ikääntyneensä? Minä ainakin tajuan, mutta silti pukeudun miten tykkään. Kyllä ihmisen pitääkin viimeistään vanhana vapautua ympäristön mielipiteistä oman ulkonäön suhteen!
Vierailija kirjoitti:
Jokainen sukupolvi lakkaa jossain vaiheessa muodin seuraamisen ja alkaa pukeutua nuoruutensa rytkyihin.
Meille nelikymppisille se tarkoittaa just Martenseja ja Nightwishia. Niistä tulee tätikamaa, meidän sukupolven beige tikkitakki.
Tämä on ihan totta.
Mummotyyli ja tätityyli muuttuu, ihan niinkuin nuorisomuotikin.
Mitkä ne martensit on?
Mua vähän häiritsee kun niistä puhutaan nelikymppisten sukupolven juttuna. Olen 46 v enkä muista koskaan ennen kuulleeni martenseista.
Mäkin pukeudun sanalla tavalla kuin 15 veenä, eli farkut, tennarit ja huppari, hiuksetkin näyttäneet aina suht samalta. Joku voipi aatella että tolla on ikäkriisi, mutta ainahan mä tällanen oon ollut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen sukupolvi lakkaa jossain vaiheessa muodin seuraamisen ja alkaa pukeutua nuoruutensa rytkyihin.
Meille nelikymppisille se tarkoittaa just Martenseja ja Nightwishia. Niistä tulee tätikamaa, meidän sukupolven beige tikkitakki.
Tämä on ihan totta.
Mummotyyli ja tätityyli muuttuu, ihan niinkuin nuorisomuotikin.Mitkä ne martensit on?
Mua vähän häiritsee kun niistä puhutaan nelikymppisten sukupolven juttuna. Olen 46 v enkä muista koskaan ennen kuulleeni martenseista.
Maiharit. Doc Martens.
Terv N53
Jokainen pukeutuu tyylillään. Itse en ole ikinä pukeutunut bändipaitoihin tai Martenseihin vaan aina olen pitänyt hameista ja mekoista ja sillä linjalla mennään edelleen.
N48
Miten joku ei voi tietää mitkä on Martensit??:D
N43
Vierailija kirjoitti:
Sehän se tässä +40-iässä on hienointa: eipä paljon hetkauta enää mitä muut ajattelee 😊
Meillä hoettiin tätä joskus yläasteella.
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma pitäisi hommata jakkupuku, niin löytäisin helpommin parisuhteen. No, uniformuni on edelleen musta trikoopaita ja mustat tiukat farkut + maiharit/tennarit. Tai sitten joku kellohame tai kellomekko. Käytän jopa lyhyitä shortseja, hui!
N33
Jakkupuku?
Oikeasti oikeastiko sen avulla joku uskoo parisuhteen löytyvän 😃
Tosi mahtavaa jos se kumppani sitten pitää sua jakkupukutyyppinä ja odottaa että pukeudut siihen melkein aina.
Sun oma tyyli on paljon parempi.
Nightwishin bändipaita kuulostaa nimenomaan tätivaatteelta, mutta haittaako tuo, jos itse niissä viihdyt.
Mä en ole oikeastaan koskaan pahemmin miettinyt mitä muut pukeutumisestani ajattelevat, vaikka en nyt enää 43 vuotiaana pukeudu samalla lailla kuin teinivuosien punk-aikoina.
Jossain määrin epäilyttävää että olisit sama ihminen kuin vuosikymmeniä sitten...KAIKKI muuttuvat ja harva oikeasti näyttää hyvältä samoissa vetimissä kuin 20v sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tilasin itselleni synttärilahjaksi violetit Dr Martensit, päälläni on juuri nyt Nightwishin bändipaita ja mustat farkut. Toki pukeudun ja meikkaan eri tavalla töihin kuin viihteelle, mutta pidän silti tyylistäni kiinni.
EN YRITÄ KÄYDÄ KAKSIKYMPPISESTÄ , TIEDÄN OLEVANI KESKI-IKÄINEN. Mutta en silti tahdo käyttää beigeä villapaitaa, silkkihuivia kaulassa ja tikattua takkia !Ei kuulkaa ihminen maagisesti herää neljäntenäkymmenentenä syntymäpäivänään ja ole yhtäkkiä eri ihminen kuin oli edellisviikolla tai edellisvuonna tai vuosi sitten.
Kuule, pukeudu ihan mihin loimeen tahansa. Loppupeleissä aika harvaa varmaan sinunkaan vaatetuksesi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma pitäisi hommata jakkupuku, niin löytäisin helpommin parisuhteen. No, uniformuni on edelleen musta trikoopaita ja mustat tiukat farkut + maiharit/tennarit. Tai sitten joku kellohame tai kellomekko. Käytän jopa lyhyitä shortseja, hui!
N33
Tuo on törkeää telaketjulesbojen kulttuurin omimista. Häpeäisit!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen sukupolvi lakkaa jossain vaiheessa muodin seuraamisen ja alkaa pukeutua nuoruutensa rytkyihin.
Meille nelikymppisille se tarkoittaa just Martenseja ja Nightwishia. Niistä tulee tätikamaa, meidän sukupolven beige tikkitakki.
Tämä on ihan totta.
Mummotyyli ja tätityyli muuttuu, ihan niinkuin nuorisomuotikin.Mitkä ne martensit on?
Mua vähän häiritsee kun niistä puhutaan nelikymppisten sukupolven juttuna. Olen 46 v enkä muista koskaan ennen kuulleeni martenseista.Maiharit. Doc Martens.
Terv N53
Ok. Kiitos 😀
Maiharit on toki tutut.
En ole koskaan ajatellut mitään vaate- tai kenkämerkkejä.
Ostan vaan sen mikä näyttää ja tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Sehän se tässä +40-iässä on hienointa: eipä paljon hetkauta enää mitä muut ajattelee 😊
Olenkohan jotenkin poikkeus, koska mua ei ole koskaan hetkauttanut? Ei edes parikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen sukupolvi lakkaa jossain vaiheessa muodin seuraamisen ja alkaa pukeutua nuoruutensa rytkyihin.
Meille nelikymppisille se tarkoittaa just Martenseja ja Nightwishia. Niistä tulee tätikamaa, meidän sukupolven beige tikkitakki.
Ei koske mua. Ikinä en ole omistanut Martinseja tai Nightwish paitaa. Ei ollenkaan mun juttujani.
Hauska ketju! Olen 39-vuotias ja aloin miettiä, että olen pukeutunut viimeiset 20 vuotta pääasiassa farkkuihin ja tyköistuviin trikoopaitoihin! Ai kauheaa, miten tylsää. 😄 Farkkujen lahkeiden leveydet on vain vaihdelleet muodin mukaan. (Töissä mulla on työasu.)
Alle parikymppisenä garderobiin kuului vielä niiden trikoopaitojen lisäksi neule-, villa-, college- ja flanellipaidat, parikymppisenä opiskelijana istuvat paitapuserot ja ne perus trikoopaidat, mutta nuo muut oli jo melkein pudonnut pois (talvella joku neule). Nyt neljänkympin lähestyessä tämän pitkän trikoopaitajakson jälkeen vaatekaappiin on pikkuhiljaa taas hiipinyt pari rentoa mutta naisellista paitapuseroa ja lyhyttä neuletakkia. Mutta olen aika varma, että vielä kymmenenkin vuoden päästäkin vaatekaappini kulmakivet on ne farkut ja (mustat) trikoopaidat. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko sitten jokaisen yli kolmekymppisen pukeutumisessa vaikutteita omasta nuoruudesta. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi niin iso osa naisista leikkaa keski-iässä hiukset lyhyiksi ja alkaa käyttää samanlaisia tätikaapuja.
Jospa heillä on vihdoinkin rohkeutta leikkauttaa mieleisensä reipas tukka, kun ovat aina kuunnelleet, kuinka naisella "kuuluu" olla pitkät hiukset? Tai jospa hiukset harvenevat ja haurastuvat, ja pitkä liuhuletti ei näytä enää hyvältä? Tai jospa lyhyen tukan helppohoitoisuus houkuttaa?
Ot, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miten ohut tukka olisi yhtään sen parempi lyhyenä? Enkä varsinkaan sitä, että lyhyt malli olisi jotenkin helpompi.
En varmasti ole ainoa, jolla on pyörteitä ja jotka tekisivät lyhyiden hiusten joka aamuisesta laittamisesta tuskaa: pitäisi aina föönata, nostaa tyveä jotenkin, käyttää muotoilutuotteita. Pitkät, vaikka sitten ohuet hiukset saa nopeasti kietaistua kiinni ja ne näyttää paljon pidempään siisteiltä kuin se lyhyt kampaus, joka olisi ainakin talvella pilalla jo heti töihin päästyä (kylmä, täytyy olla hattu tai huppu).
Apua, mä muistan mun lyhyt-tukkaisen kauden ja no miten se on helppo? En taju. Pitkät hiukset on aina ollut paljon helpompi. Saa laitta hiuksia eri tavalla ja helposti. Mul meni esimerkiks hiukset nopeammin rasvaiseks ja piti niitä aika usein pestä mutta pitkiä ei tarvi näin usein. Ja kyllä saa paljon siistimmän kampauksen iisisti pitkillä. Lyhyitä pitä joka aamu laitta jotenkin kunnolla että olisi kohtuullisen näköinen ja lisäksi lyhyeissä olit hirveet kiharat joka vaikeutti asiaa vieläki. En myös ole ymmärtänyt miten lyhyt on helppi.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ei voi tietää mitkä on Martensit??:D
N43
Googlasin nopeasti.
Ot, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miten ohut tukka olisi yhtään sen parempi lyhyenä? Enkä varsinkaan sitä, että lyhyt malli olisi jotenkin helpompi.
En varmasti ole ainoa, jolla on pyörteitä ja jotka tekisivät lyhyiden hiusten joka aamuisesta laittamisesta tuskaa: pitäisi aina föönata, nostaa tyveä jotenkin, käyttää muotoilutuotteita. Pitkät, vaikka sitten ohuet hiukset saa nopeasti kietaistua kiinni ja ne näyttää paljon pidempään siisteiltä kuin se lyhyt kampaus, joka olisi ainakin talvella pilalla jo heti töihin päästyä (kylmä, täytyy olla hattu tai huppu).