Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kuultiin hiljattain, että kun anopin kaikki ikuiset lapset on nyt lentäneet pesästä ja appi aina pari viikkoa kerrallaan pitemmällä työreissulla, ei anoppi tahdo osata olla. Koko ajan kiitää paikasta toiseen.
Varsinkin näihin hetkiin kulminoituu tuo meidän lasten pyytely kylään.
Sinänsä huvittava esimerkki tästä on, kun hän pyyteli yhtä lasta yökylään. Kerroimme, että nyt ei sovi, koska halutaan viettää loppuloma perheen kesken. Seuraavana päivänä anoppi ajoi toiselle puolelle Suomea lomailemaan, ja huolisinme helpotuksesta. Liian aikaisin kai, koska seuraavana päivänä hän ajoi takaisin ja sama vänkääminen ja ruinaaminen alkoi taas. Kun meille ei edelleenkään sopinut ja toisti me jo yllämainitun, hän tunki tänne meille.
Aika ahdistavaa yrittää ottaa etäisyyttä, kun toinen ei ihan millään usko puhetta.
Anopin ehkä olisi syytä hankkia muutakin sisältöä elämäänsä kuin meidän lapset. Totta kai lapsenlapsetkin saavat tuoda sisältöä hänen elämään ja mukava, että kiinnostaa, mutta jostain syystä on jokseenkin ärsyttävääkin kun pitäisi koko ajan olla mahdollistamassa jonkun lapsen (3 kpl) menoa mummolle seuranpitäjäksi. Hänellä on kuitenkin itsellään vastuu elämästään, ja siitä, että se on mielekästä.
Lapsilla on kuitenkin koulu, harrastukset, omat kaverit ja sekin aika, jolloin ollaan perheen kanssa kotona tai muuta touhuillen.
Varmasti on anopilla tyhjän pesän syndrooma, mutta niiden aikuisten lasten / lastenlasten sijaan ratkaisu pitää löytää muualta. Joku harrastus tai vaikka koira, jos on ylimääräistä tarvetta helliä jotain elollista olentoa.
Tuollainen tunkeutuminen muiden luo kielloista huolimatta on mielenkiintoista. Mitä siellä päässä liikkuu, kun sanotaan että on muuta ohjelmaa, mutta silti tungetaan paikalle väkisin? Eikö oikeasti mene perille, että ei on ei, ja aikuisilla lapsilla voi olla tarve viettää aikaa vain oman perheensä kanssa.
Meillä se tunkeminen meni niin pitkälle, että mulle lähetettiin mummon TYÖVUOROLISTAT, joiden mukaan mun olisi pitänyt suunnitellaan kahden työssäkäyvän, kolmen koululaisen ja kahden koiran aikataulut. Siis ees eläinlääkäriaika ei olisi saanut mennä mummon vapaa-ajalle. Kaikki syyslomaviikot, hiihtolomaviikot ja heinäkuut tappeli itselleen vapaaksi töissä ja tunki ja tunki ja tunki lomailemaan kanssamme.
Voiko olla totta! Hoitiko itse aikoinaan omat lapsensa vai ulkoistiko yht.kunnalle, sukulaisille....?
Terv. Mummo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Kultamummi, ne aamulääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Yksikään mielenterveydeltään vakaa ja käytökseltään asiallinen mummo ei joudu yksin kyynelehtimään. Jos elämä on kovin yksinäistä, kannattaa katsoa peiliin ja miettiä, mistä se mahtaa johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
"Luotettavahoitaja" mummosta, joka haukkuu lapselle vanhempia, aiheuttaa lapselle vaaratilanteita syöttämällä allergisoivia tuotteita, koska vanhemmat vain kuvittelevat lapsen pähkinä allergian, annetaan uimataidottoman lapsen olla yksin laiturilla ym. ketjussa esiintyneitä esimerkkejä rajattomasta mummosta, jolla on muka ylin oikeus lapsenlapseensa, koska hän nyt tietää paremmin ja eivät hänen lapsensakaan kuolleet, hänen loistan kasvatuksensa ansiosta (mitä nyt aikuisina mielenterveysongelmia, mutta ne eivät johdu kasvatuksesta.)
Luotettavia hoitajia saa rahalla, ystäväpiiristä ja vaikka lapsen kummeista.
Ennemmin avioerot syntyvät siitä, kun isovanhemmat aiheuttavat ongelmia tunkemalla perheen elämään ja määräilevät millätavalla asiat pitäisi HEIDÄN mielestään tehdä, kaikki muu on väärin. Rajaton narsistinen käytös, jolle ei saada syystä tai toisesta loppua, aiheuttaa parisuhteessa katkeruutta ja lopulta saattavat tuhota koko perheen.
Siksi on ehdottoman tärkeää, että perheen vanhemmat vetävät yhtä köyttä ja poistavat elämästään haittaa tuovat ihmissuhteet. Oli se sitten millainen kultimummukka hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Kuuluisa ”katumusta hautuumaalla” -kohtaus narsistin käsikirjasta luvusta ”syyllistäminen”.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Anopin haudalle aion istuttaa anopin inhokkikukkia. Saan varmasti hautajaisissa paheksuntaa suorastaan orgastisesta hymystä, koska helpotus pahimman painajaiseni katoamisesta tulee olemaan suuri.
Ei tässä mitään joukkopainetta ole, kyllä tuo anoppi on ihan yksin osannut tehdä elämästäni erittäin kurjaa. Omalta osaltani hoksasin etsiä vertaistukea vasta siinä vaiheessa, kun pahin oli jo ohi. Niin lopussa olin anoppini jatkuvan mitätöivän kiusaamisen kanssa, enkä voinut kuvitellakaan, että joku muu voisi olla samassa tilanteessa. Valitettavasti kohtalotovereita on paljon, kuten tämäkin ketju todistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Täähän oli kai ironiaa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Kyllä se päällimmäinen tunne häirikön kuoltua on ennen kaikkea VALTAISA HELPOTUS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kuultiin hiljattain, että kun anopin kaikki ikuiset lapset on nyt lentäneet pesästä ja appi aina pari viikkoa kerrallaan pitemmällä työreissulla, ei anoppi tahdo osata olla. Koko ajan kiitää paikasta toiseen.
Varsinkin näihin hetkiin kulminoituu tuo meidän lasten pyytely kylään.
Sinänsä huvittava esimerkki tästä on, kun hän pyyteli yhtä lasta yökylään. Kerroimme, että nyt ei sovi, koska halutaan viettää loppuloma perheen kesken. Seuraavana päivänä anoppi ajoi toiselle puolelle Suomea lomailemaan, ja huolisinme helpotuksesta. Liian aikaisin kai, koska seuraavana päivänä hän ajoi takaisin ja sama vänkääminen ja ruinaaminen alkoi taas. Kun meille ei edelleenkään sopinut ja toisti me jo yllämainitun, hän tunki tänne meille.
Aika ahdistavaa yrittää ottaa etäisyyttä, kun toinen ei ihan millään usko puhetta.
Anopin ehkä olisi syytä hankkia muutakin sisältöä elämäänsä kuin meidän lapset. Totta kai lapsenlapsetkin saavat tuoda sisältöä hänen elämään ja mukava, että kiinnostaa, mutta jostain syystä on jokseenkin ärsyttävääkin kun pitäisi koko ajan olla mahdollistamassa jonkun lapsen (3 kpl) menoa mummolle seuranpitäjäksi. Hänellä on kuitenkin itsellään vastuu elämästään, ja siitä, että se on mielekästä.
Lapsilla on kuitenkin koulu, harrastukset, omat kaverit ja sekin aika, jolloin ollaan perheen kanssa kotona tai muuta touhuillen.
Varmasti on anopilla tyhjän pesän syndrooma, mutta niiden aikuisten lasten / lastenlasten sijaan ratkaisu pitää löytää muualta. Joku harrastus tai vaikka koira, jos on ylimääräistä tarvetta helliä jotain elollista olentoa.
Tuollainen tunkeutuminen muiden luo kielloista huolimatta on mielenkiintoista. Mitä siellä päässä liikkuu, kun sanotaan että on muuta ohjelmaa, mutta silti tungetaan paikalle väkisin? Eikö oikeasti mene perille, että ei on ei, ja aikuisilla lapsilla voi olla tarve viettää aikaa vain oman perheensä kanssa.
Meillä se tunkeminen meni niin pitkälle, että mulle lähetettiin mummon TYÖVUOROLISTAT, joiden mukaan mun olisi pitänyt suunnitellaan kahden työssäkäyvän, kolmen koululaisen ja kahden koiran aikataulut. Siis ees eläinlääkäriaika ei olisi saanut mennä mummon vapaa-ajalle. Kaikki syyslomaviikot, hiihtolomaviikot ja heinäkuut tappeli itselleen vapaaksi töissä ja tunki ja tunki ja tunki lomailemaan kanssamme.
Voi kauhistus. Tuo on jo aika next level häiriköintiä!
Sen jälkeen kun esikoinen syntyi, niin olisi kuulemma pitänyt ottaa mummu mukaan hoitajaksi reissuun, jos ihan pakko on lapsen kanssa reissata. Mummun mökki oli ainoa paikka, joka oli sopiva lomakohde. Sinne on meiltä kotoa alle puoli kilometriä. Sitten lähdettiin lomalle mummulta "salaa". Voi sitä itkun määrää, kun ei oltu kerrottu suunnitelmasta, ja paluupäiväkin oli avoin. Arvatkaa miksi reissusta ei kerrottu etukäteen? Edelleenkään ei kerrota suunnitelmista, enkä näe mitään syytä muuttaa toimivaksi todettua tapaa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Meillä oli ero hyvin lähellä kun anoppi jatkuvasti puuttui elämäämme. Seksielämään ei sentään puuttunut, mutta toista lasta ei meidän olisi anopin mukaan tehdä.
Kyllä meillä on luotettavia hoitajia lapsille useampiakin. Anoppi ei tosin kuulu tähän joukkoon.
Mua ei kiinnosta mitä anoppi tekee. Ihan sama itkeekö vai ei, kunhan ei puutu enää meidän elämään.
Ja ei ole ollut anoppia ikävä välirikon jälkeen, eikä tule. Kuolema tuskin muuttaa tunteitani kyseistä henkilöä kohtaan.
En ole täällä edes kertonut missä asun, joten kyllä anoppi sen yksityisyytensä saa pitää. Tuskin kukaan tuttu osaisi yhdistää, vaikka mun juttuja lukeekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.Meillä oli ero hyvin lähellä kun anoppi jatkuvasti puuttui elämäämme. Seksielämään ei sentään puuttunut, mutta toista lasta ei meidän olisi anopin mukaan tehdä.
Kyllä meillä on luotettavia hoitajia lapsille useampiakin. Anoppi ei tosin kuulu tähän joukkoon.
Mua ei kiinnosta mitä anoppi tekee. Ihan sama itkeekö vai ei, kunhan ei puutu enää meidän elämään.
Ja ei ole ollut anoppia ikävä välirikon jälkeen, eikä tule. Kuolema tuskin muuttaa tunteitani kyseistä henkilöä kohtaan.
En ole täällä edes kertonut missä asun, joten kyllä anoppi sen yksityisyytensä saa pitää. Tuskin kukaan tuttu osaisi yhdistää, vaikka mun juttuja lukeekin.
Meidänkään ei olisi pitänyt kuulemma kuopusta hankkia. Ja tämä todellakin näkyi käytöksessä kuopusta kohtaan.
Kaikkein rasittavin piirre oli se, että jos ja kun emme aina jaksaneet olla tekemisissä, mummo pillastui, kuvitteli että minun mielestäni hän on tehnyt jotain väärin ja alkoi räyhätä että "itsekin silloinjatällöin teit sitäjatätä ja silti saat olla lasten kanssa". Siis oikeesti jos oltiin esim neljä viikkoa putkeen kipeinä, eikä jaksettu sitten kestitä niin saatiin se räyhähenki päällemme, miten häntä kaltoinkohdellaan.
Sitten taas jos hänellä oli jotin muuta, oli ihan ok, ettei kolmeen kuukauteen kuulu mitään.
Olin niin uupunut tuohon temppuiluun, että alan vieläkin vapista, kun kirjoitan näitä älyttömiä juttuja auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.Kyllä se päällimmäinen tunne häirikön kuoltua on ennen kaikkea VALTAISA HELPOTUS.
Mulle oli jo se, että anoppi katkoi välit, hyvin suuri helpotus. Ihan kuin olisi oppinut hengittämään uudelleen. Voin kuvitella, että hänen kuolemansa on tuo fiilis potenssiin sata. Vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kuultiin hiljattain, että kun anopin kaikki ikuiset lapset on nyt lentäneet pesästä ja appi aina pari viikkoa kerrallaan pitemmällä työreissulla, ei anoppi tahdo osata olla. Koko ajan kiitää paikasta toiseen.
Varsinkin näihin hetkiin kulminoituu tuo meidän lasten pyytely kylään.
Sinänsä huvittava esimerkki tästä on, kun hän pyyteli yhtä lasta yökylään. Kerroimme, että nyt ei sovi, koska halutaan viettää loppuloma perheen kesken. Seuraavana päivänä anoppi ajoi toiselle puolelle Suomea lomailemaan, ja huolisinme helpotuksesta. Liian aikaisin kai, koska seuraavana päivänä hän ajoi takaisin ja sama vänkääminen ja ruinaaminen alkoi taas. Kun meille ei edelleenkään sopinut ja toisti me jo yllämainitun, hän tunki tänne meille.
Aika ahdistavaa yrittää ottaa etäisyyttä, kun toinen ei ihan millään usko puhetta.
Anopin ehkä olisi syytä hankkia muutakin sisältöä elämäänsä kuin meidän lapset. Totta kai lapsenlapsetkin saavat tuoda sisältöä hänen elämään ja mukava, että kiinnostaa, mutta jostain syystä on jokseenkin ärsyttävääkin kun pitäisi koko ajan olla mahdollistamassa jonkun lapsen (3 kpl) menoa mummolle seuranpitäjäksi. Hänellä on kuitenkin itsellään vastuu elämästään, ja siitä, että se on mielekästä.
Lapsilla on kuitenkin koulu, harrastukset, omat kaverit ja sekin aika, jolloin ollaan perheen kanssa kotona tai muuta touhuillen.
Varmasti on anopilla tyhjän pesän syndrooma, mutta niiden aikuisten lasten / lastenlasten sijaan ratkaisu pitää löytää muualta. Joku harrastus tai vaikka koira, jos on ylimääräistä tarvetta helliä jotain elollista olentoa.
Tuollainen tunkeutuminen muiden luo kielloista huolimatta on mielenkiintoista. Mitä siellä päässä liikkuu, kun sanotaan että on muuta ohjelmaa, mutta silti tungetaan paikalle väkisin? Eikö oikeasti mene perille, että ei on ei, ja aikuisilla lapsilla voi olla tarve viettää aikaa vain oman perheensä kanssa.
Meillä se tunkeminen meni niin pitkälle, että mulle lähetettiin mummon TYÖVUOROLISTAT, joiden mukaan mun olisi pitänyt suunnitellaan kahden työssäkäyvän, kolmen koululaisen ja kahden koiran aikataulut. Siis ees eläinlääkäriaika ei olisi saanut mennä mummon vapaa-ajalle. Kaikki syyslomaviikot, hiihtolomaviikot ja heinäkuut tappeli itselleen vapaaksi töissä ja tunki ja tunki ja tunki lomailemaan kanssamme.
Siinä mielessä tämä kuulostaa tutulta, että meillä mä olin kolmivuorotyössä ja sain aina tietyin väliajoin listat. Aina kun sain uuden listan, olisi pitänyt ruveta sopimaan ja suunnittelemaan lasten menoja mummolaan. En ollut siis ehtinyt ruveta suunnittelemaan omia tai perheenkään menoja, joten ihan vähän vain ahdisti ja vitutti.
Mies meni alkuun tähän mukaan, mikä oli aivan järkyttävää. Munhan piti luonnollisesti saattaa listat tiedoksi miehellekin, jotta voitiin järjestellä esimerkiksi lasten hoitoaikoja joka yleensä olikin ensimmäisiä rutiineja.
Sittemmin mies on tullut järkiinsä, ja ehkä tietyllä tapaa kasvanut ulos äitinsä määräysvallasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.Meillä oli ero hyvin lähellä kun anoppi jatkuvasti puuttui elämäämme. Seksielämään ei sentään puuttunut, mutta toista lasta ei meidän olisi anopin mukaan tehdä.
Kyllä meillä on luotettavia hoitajia lapsille useampiakin. Anoppi ei tosin kuulu tähän joukkoon.
Mua ei kiinnosta mitä anoppi tekee. Ihan sama itkeekö vai ei, kunhan ei puutu enää meidän elämään.
Ja ei ole ollut anoppia ikävä välirikon jälkeen, eikä tule. Kuolema tuskin muuttaa tunteitani kyseistä henkilöä kohtaan.
En ole täällä edes kertonut missä asun, joten kyllä anoppi sen yksityisyytensä saa pitää. Tuskin kukaan tuttu osaisi yhdistää, vaikka mun juttuja lukeekin.
Meidänkään ei olisi pitänyt kuulemma kuopusta hankkia. Ja tämä todellakin näkyi käytöksessä kuopusta kohtaan.
Kaikkein rasittavin piirre oli se, että jos ja kun emme aina jaksaneet olla tekemisissä, mummo pillastui, kuvitteli että minun mielestäni hän on tehnyt jotain väärin ja alkoi räyhätä että "itsekin silloinjatällöin teit sitäjatätä ja silti saat olla lasten kanssa". Siis oikeesti jos oltiin esim neljä viikkoa putkeen kipeinä, eikä jaksettu sitten kestitä niin saatiin se räyhähenki päällemme, miten häntä kaltoinkohdellaan.
Sitten taas jos hänellä oli jotin muuta, oli ihan ok, ettei kolmeen kuukauteen kuulu mitään.
Olin niin uupunut tuohon temppuiluun, että alan vieläkin vapista, kun kirjoitan näitä älyttömiä juttuja auki.
Sama homma. Pulssi nousee ja ahdistaa. Mutta sen jälkeen tulee helpotus, kun tietää selvinneensä tuollaisesta koettelemuksesta.
Eikös ole kumma juttu, että pahis on aina ANOPPI, ei koskaan oma äiti? Kaikissa tämän foorumin ketjuissa, aina ja iänkaikkisesti, aamen. Olisikohan joskus hyvä tarkastella niitä omia asenteita ja omaa käytöstä hieman tarkemmin?!
Vierailija kirjoitti:
Eikös ole kumma juttu, että pahis on aina ANOPPI, ei koskaan oma äiti? Kaikissa tämän foorumin ketjuissa, aina ja iänkaikkisesti, aamen. Olisikohan joskus hyvä tarkastella niitä omia asenteita ja omaa käytöstä hieman tarkemmin?!
Et sitten viitsinyt tätä ketjua kauheasti lukea ennen kommentointia..
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aamulla muutaman pikku jutun. On ihmetelty jo vuosia, ammattilaisia myöten, mielenterveyden ongelmien kasvua ja puitu Aamu-tv:stä toiseen että mikä siinä on. Mielialalääkkeistä puhutaan ja siitä mitä kaikkea se kela kellekin korvaa. Vastaus ja samalla ratkaisu on tässä juuri, silmiemme alla.
Arvojen yleinen koventuminen joka ulottuu myös perhekäsitykseen.
Sanoma Oy tukee omalta osaltaan mielenterveyden ongelmien lisääntymistä ja jopa välillisesti toimii osasyyllisenä, kun yhä useammat yksin jääneet vanhukset tekevät peruuttamattomia epätoivoisia ratkaisuja.
(Hyvä tietää Sanoma Oyn linja. Laitoin jo tilaukset katkolle. )
Suomessa on sivistyneet sosiaali perinteet, vanhuksista on huolehdittu ja heitä on arvostettu. Kirkuva itsekeskeinen vähemmistö levittää yksinäisyyttä lisäävää asennemuutosta. Suurin osa lapsiperheistä haluaa elää tiiviisti ja normaalisti vanhemman polven kanssa ja tällaisten kovien arvojen jatkuva esilletuominen aiheuttaa sosiaalisen paineen myös heille. Kun perheestä puuttuu luotettava hoitaja, jää vanhempien kahdenkeskinen aika pois ja lopulta seurauksena on hyvinkin avioero.
Mitä jää viivan alle? Yksittäisten ongelmatapausten hyvä mieli, kun on saanut suoltaa yksityiselämän suojaa rikkovia asioita ja omahyväinen riemu kun mummo on suljettu pois ja voi naureskella täällä, että siellä se itkee nyt itsekseen, minua ei manipuloida.
Surullista on. Asioiden ymmärrys tapahtuu liian myöhään. Haudalla on turha enää harmitella kun tuli mentyä liian pitkälle joukkopaineessa. Miettikää, tosissanne tätä. En pyydä muuta.
Mietihän sinä sitten vastavuoroisesti tätä:
Kenenkään arvomaailman koventumisesta ei kerro se, että haluaa elää elämäänsä ja tehdä perheensä kanssa ratkaisuja ilman, että aina saa osakseen haukkumista, kiukuttelua, mitätöintiä, arvostelua jne jne.
Useimmat ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua ajaa lähisukulaisia pois, mutta useimmat myös haluavat elää omaa elämäänsä ilman kenenkään puuttumisia ja päsmäröintiä, niin, että myös omat ja oman perheen rajat tulevat kunnioitetuksi.
Jos näitä rajoja ei kunnioiteta useiden pyyntöjen jälkeen, onko ihme, jos perheen vanhemmat päättävät ottaa etäisyyttä? Mielestäni ei.
Jokaisella täytyy olla omat rajat. Jos niitä ei ole, ne on luotava. Se on tervettä.
Normaalit ihmiset ymmärtävät kyllä, jos sanotaan, että toivottaisi vieraita ilmoittamaan tulostaan eikä vain marssimaan yhtäkkiä taloon. Normaalit ihmiset eivät välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, jos heillä on aina pitää ovet avoinna aikaan ja tilanteeseen katsomatta, mutta he kunnioittavat näitä rajoja.
Tai jos isovanhemmalle sanotaan, että vietämme nyt loppuloman perheen kesken, normaali isovanhempi ymmärtää tämän vaikka kaipaisikin lapsenlasta, seuraa ja tekemistä. Normaali isovanhempi ei ajattele että no jos ei Muhammed mene vuoren luo niin vuori tulee Muhammedin luo, ja lähde sitten itse sinne perheen kotiin. Normaali isovanhempi ei myöskään sen tiedetyn viimeisen kahden viikon loman jokaikinen päivä kysele, että menettekö tänään johonkin vai voiko Kerttuli tulla tänne? Ja jos vastaus on, että emme mene, mutta edelleen Kerttulikaan ei nyt voi tulla sinne - normaali isovanhempi EI tunge itseään jälleen sinne kotiin.
Itsellämme loma siis kului niin, että oli pakko lähteä kotoa pois, kun haluttiin olla rauhassa. Aika raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ole kumma juttu, että pahis on aina ANOPPI, ei koskaan oma äiti? Kaikissa tämän foorumin ketjuissa, aina ja iänkaikkisesti, aamen. Olisikohan joskus hyvä tarkastella niitä omia asenteita ja omaa käytöstä hieman tarkemmin?!
Itse kirjoitin tänne omasta äidistäni, osa kirjoittanut isästään, jotkut apestaan. Lue ketju ennen kuin kommentoit.
Meillä se tunkeminen meni niin pitkälle, että mulle lähetettiin mummon TYÖVUOROLISTAT, joiden mukaan mun olisi pitänyt suunnitellaan kahden työssäkäyvän, kolmen koululaisen ja kahden koiran aikataulut. Siis ees eläinlääkäriaika ei olisi saanut mennä mummon vapaa-ajalle. Kaikki syyslomaviikot, hiihtolomaviikot ja heinäkuut tappeli itselleen vapaaksi töissä ja tunki ja tunki ja tunki lomailemaan kanssamme.