Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Sekin mielenkiintoista että en koe pikkulapsielämää ollenkaan raskaana tai väsyttävänä. Olen onnellisempi kuin koskaan. Anoppi ei voi hyväksyä sitä, vaan toistelee miten väsyneitä olemme, lapset pitää antaa hoitoon. Ei kertakaikkiaan suostu hyväksymään että olemme energisiä ja onnellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Mummo, joka ei tuohon ikään mennessä ole oppinut sanomaan että pitäis päästä nukkumaan keskittyy sen sijaan "kipakasti" ojentamaan (tai putoamaan sisäänsä kommentit) "selvistä virheistä lastenhoidossa"? No ei se itsekästä ole mutta melko hankalaa ja tulos ei ehkä ole mitä toivoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidit kännykät naamalla täällä jahtaamassa mummoja ja lapset vierellä yrittää kiinnittää äidin huomion. Että hyvin priorisoitu, sinä lapsesi täydellisimmin ymmärtävä äiti! Vai onko lapset kuitenkin hoidossa sillä mummolla kun aikaa täällä riittää.
Kuullut asiasta aamu-uniset lapset, päiväunet, lapsi haluaa leikkiä yksin jne?
Ja minä haluan lisätä vielä sen mystisimmän vaihtoehdon: lapset puuhastelee tossa isänsä kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Minulla on kaksi lasta. Toinen on 20 ja toinen 18. Vanhempi on kotona, kirjoittaa esseetä. Nuorempi on kaverinsa luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Nykyaikana ei enää ole niitä videoita joiden avulla oot hoitanut omat lapsesi, vaan smart tv
Vierailija kirjoitti:
Sekin mielenkiintoista että en koe pikkulapsielämää ollenkaan raskaana tai väsyttävänä. Olen onnellisempi kuin koskaan. Anoppi ei voi hyväksyä sitä, vaan toistelee miten väsyneitä olemme, lapset pitää antaa hoitoon. Ei kertakaikkiaan suostu hyväksymään että olemme energisiä ja onnellisia.
Tismalleen näin myös meillä. Olen oppinut olemaan mainitsematta MISTÄÄN vähäisestäkään sairastelusta (tukkoinen vauva tms.) koska välittömästi alkaa lähes aggressiivinen "lapset meille, nyt lapset tulee mummulaan hoitoon, että pärjäätte". Tavaroita ei enää oteta vastaan, siis ei yhtään mitään tavaroita koska oli kehunut työpaikallaan että kävi vähän sisustamassa meidän kotia kun oli niin "ilottomasti" laitettu, hän laittoi väriä ja johan piristyi tunnelma. Hänen ihanat värinsä olivat 90-luvun tekokuituinen graafisin hailakoin värein kuvioitu päiväpeitto, ryppyiset satiiniverhot jne. eli tavaraa jota ei oteta nykyään edes kierrätyskeskuksiin. Vastaavia juttuja ollut ihan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Nykyaikana ei enää ole niitä videoita joiden avulla oot hoitanut omat lapsesi, vaan smart tv
Ok. Sen ääressähän lapsesi pärjäävätkin HILJAA vaikkapa sinne aamutunneille asti! Eivät siis häiritse edes sitä mummoa.
Eivätkä Sinua. Saat somettaa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
En ymmärrä miksi kukaan antaisi (pienelle) lapselleen älykännykän kun tabletti on paljon kätevämpi. Ei se lapsenkaan ole kiva tihrustaa pelejä pikkunäytöltä.
Isompaa näyttöä on muutenkin helpompi katsoa lapsen kanssa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Nykyaikana ei enää ole niitä videoita joiden avulla oot hoitanut omat lapsesi, vaan smart tv
Ok. Sen ääressähän lapsesi pärjäävätkin HILJAA vaikkapa sinne aamutunneille asti! Eivät siis häiritse edes sitä mummoa.
Eivätkä Sinua. Saat somettaa rauhassa.
Kiitos kun jaoit oman kokemuksesi ja neuvosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun appi tiesi sanoa kun vauva heräsi ja itki että unissaan vain inisee ja naljaili kun menin hakemaan vauvan. Ehkä tiesin 8kk kohdalla hieman paremmin vauvan uniääntelyt kuin hän. Muutenkin ois pitänyt turpansa kiinni, sitä oltiin yhtäkkiä niin eksperttiä vaikka omiansa ei hoitanut yksin koskaan.
Enitenhän niitä neuvoja ja "apua" (lainausmerkeissä, koska oikea apu lähtee aina avunsaajan tarpeista ja halusta olla autettu) tyrkyttävät juuri ne, jotka ovat jollain tavalla itse olleet epävarmoja vanhemmuudessaan.
Meidän yksi ei ei-lähisukulainen neuvoi ihan jo raskausaikana kuinka vauvalle sitten pitää ostaa amme ja teki tarkistussoittoja joko olemme sitä ja tätä hankkineet (hox ei kysellyt ostaakseen meille, vaan ihan oikeasti luuli että olemme velvollisia päivittämään hänelle ja hän on velvollinen selvittämään meille mitä pitää hankkia), ja sitten tieyysti neuvoi kuinka pitää ne kiinteätkin aloittaa, ja viikon vanhaakin olisi kovin innostunut ollut hoitamaan jne.
Tajuatte varmaan kuvion.. Oli itse aikoinaan todella epävarma äiti, vei vastasyntynyttä äidilleen hoitoon, siskonsa oli käytännössä ollut varaäiti hänen lapsilleen, ja jättipä nämä lapsensa teineinä ihan omilleen kun ei vaan kestänyt murrosikää.Monesti mietin, että haluaako hän että muut ovat yhtä avuttomia äiteinä, vai jäikö hänellä jotenkin traumat siitä kuinka vaikeana ja ehkä pelottavanakin koki vanhemmuuden.
Voihan olla että tarkoitus on hyvä. Ehkä koko oman äitiytensä niin rankkana ja vaikeana että haluaa auttaa. Uusi vauva voi nostaa tunteet pintaan ja tulee tarve auttaa ettei sulla olisi yhtä rankkaa.
Siinä tapauksessa pitää hakeutua terapiaan ja hankkia apua omiin kipupisteisiinsä. Ei tunkea toisen kotiin ja toisen äitiyteen. Vauva ei ole terapialelu.
Voi hyvänen aika. Jos tuo mummo haluaa auttaa ettei tuoreella äidillä olisi niin rankkaa, niin vaatiiko se terapiaa?
Voihan sitä sanoa ääneen selkeästi , mistä on oikeasti apua.
Usein sitä yrittää tehdä toiselle sitä mitä itse olisi tarvinnut tai arvostanut mutta eihän ne kaikilla olekaan samat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Miksi sinä olet siellä lastenlasten kodissa iltamyöhään?
Minun äitini teki tuota, tunki kylään liian myöhään, riehaannutti lapset ja istui sitten naama norsunvituilla, kun ”lapset oli liian myöhään valveilla”.
Jäätävän veemäinen kommentti ammattiloukkaantujalta. Onnea valitsemallasi tiellä.
Juuri näin. Tuo ammattiloukkaantuja ei suinkaan ajattele lapsensa etua vaan omaa egoaan jota mummo loukkasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun appi tiesi sanoa kun vauva heräsi ja itki että unissaan vain inisee ja naljaili kun menin hakemaan vauvan. Ehkä tiesin 8kk kohdalla hieman paremmin vauvan uniääntelyt kuin hän. Muutenkin ois pitänyt turpansa kiinni, sitä oltiin yhtäkkiä niin eksperttiä vaikka omiansa ei hoitanut yksin koskaan.
Enitenhän niitä neuvoja ja "apua" (lainausmerkeissä, koska oikea apu lähtee aina avunsaajan tarpeista ja halusta olla autettu) tyrkyttävät juuri ne, jotka ovat jollain tavalla itse olleet epävarmoja vanhemmuudessaan.
Meidän yksi ei ei-lähisukulainen neuvoi ihan jo raskausaikana kuinka vauvalle sitten pitää ostaa amme ja teki tarkistussoittoja joko olemme sitä ja tätä hankkineet (hox ei kysellyt ostaakseen meille, vaan ihan oikeasti luuli että olemme velvollisia päivittämään hänelle ja hän on velvollinen selvittämään meille mitä pitää hankkia), ja sitten tieyysti neuvoi kuinka pitää ne kiinteätkin aloittaa, ja viikon vanhaakin olisi kovin innostunut ollut hoitamaan jne.
Tajuatte varmaan kuvion.. Oli itse aikoinaan todella epävarma äiti, vei vastasyntynyttä äidilleen hoitoon, siskonsa oli käytännössä ollut varaäiti hänen lapsilleen, ja jättipä nämä lapsensa teineinä ihan omilleen kun ei vaan kestänyt murrosikää.Monesti mietin, että haluaako hän että muut ovat yhtä avuttomia äiteinä, vai jäikö hänellä jotenkin traumat siitä kuinka vaikeana ja ehkä pelottavanakin koki vanhemmuuden.
Voihan olla että tarkoitus on hyvä. Ehkä koko oman äitiytensä niin rankkana ja vaikeana että haluaa auttaa. Uusi vauva voi nostaa tunteet pintaan ja tulee tarve auttaa ettei sulla olisi yhtä rankkaa.
Siinä tapauksessa pitää hakeutua terapiaan ja hankkia apua omiin kipupisteisiinsä. Ei tunkea toisen kotiin ja toisen äitiyteen. Vauva ei ole terapialelu.
Voi hyvänen aika. Jos tuo mummo haluaa auttaa ettei tuoreella äidillä olisi niin rankkaa, niin vaatiiko se terapiaa?
Voihan sitä sanoa ääneen selkeästi , mistä on oikeasti apua.
Usein sitä yrittää tehdä toiselle sitä mitä itse olisi tarvinnut tai arvostanut mutta eihän ne kaikilla olekaan samat asiat.
Minulla esikoisen pikkuvauva-aika oli rankkaa. Syynä ei kuitenkaan ollut valvominen tai vauvan hoitaminen vaan vauvan mummo eli anoppini. Tiesi itsekin koko ajan että mopo keuli pahasti, kuittasi mm. vastasyntyneen kanssa toiseen huoneeseen lukittautumisen "innostumisena" ja minun imetykseni vähättelyn samaten. Hihitteli että hui kun olen niin innoissani kun asiasta sanottiin lujasti. Touhu jatkui niin kauan kun annoimme sen jatkua, nykyään ei tavata. Vilkuili minua leveästi hymyillen samalla kun "intoili", eli esimerkiksi suukotteli vauvaa suulle vaikka tämä suulle suukotteli oltiin nimenomaan kielletty kaikilta. Tiesi koko ajan että rajat paukkuivat mutta luotti minun kiltteyteen. Ei olisi kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun appi tiesi sanoa kun vauva heräsi ja itki että unissaan vain inisee ja naljaili kun menin hakemaan vauvan. Ehkä tiesin 8kk kohdalla hieman paremmin vauvan uniääntelyt kuin hän. Muutenkin ois pitänyt turpansa kiinni, sitä oltiin yhtäkkiä niin eksperttiä vaikka omiansa ei hoitanut yksin koskaan.
Enitenhän niitä neuvoja ja "apua" (lainausmerkeissä, koska oikea apu lähtee aina avunsaajan tarpeista ja halusta olla autettu) tyrkyttävät juuri ne, jotka ovat jollain tavalla itse olleet epävarmoja vanhemmuudessaan.
Meidän yksi ei ei-lähisukulainen neuvoi ihan jo raskausaikana kuinka vauvalle sitten pitää ostaa amme ja teki tarkistussoittoja joko olemme sitä ja tätä hankkineet (hox ei kysellyt ostaakseen meille, vaan ihan oikeasti luuli että olemme velvollisia päivittämään hänelle ja hän on velvollinen selvittämään meille mitä pitää hankkia), ja sitten tieyysti neuvoi kuinka pitää ne kiinteätkin aloittaa, ja viikon vanhaakin olisi kovin innostunut ollut hoitamaan jne.
Tajuatte varmaan kuvion.. Oli itse aikoinaan todella epävarma äiti, vei vastasyntynyttä äidilleen hoitoon, siskonsa oli käytännössä ollut varaäiti hänen lapsilleen, ja jättipä nämä lapsensa teineinä ihan omilleen kun ei vaan kestänyt murrosikää.Monesti mietin, että haluaako hän että muut ovat yhtä avuttomia äiteinä, vai jäikö hänellä jotenkin traumat siitä kuinka vaikeana ja ehkä pelottavanakin koki vanhemmuuden.
Voihan olla että tarkoitus on hyvä. Ehkä koko oman äitiytensä niin rankkana ja vaikeana että haluaa auttaa. Uusi vauva voi nostaa tunteet pintaan ja tulee tarve auttaa ettei sulla olisi yhtä rankkaa.
Siinä tapauksessa pitää hakeutua terapiaan ja hankkia apua omiin kipupisteisiinsä. Ei tunkea toisen kotiin ja toisen äitiyteen. Vauva ei ole terapialelu.
Voi hyvänen aika. Jos tuo mummo haluaa auttaa ettei tuoreella äidillä olisi niin rankkaa, niin vaatiiko se terapiaa?
Voihan sitä sanoa ääneen selkeästi , mistä on oikeasti apua.
Usein sitä yrittää tehdä toiselle sitä mitä itse olisi tarvinnut tai arvostanut mutta eihän ne kaikilla olekaan samat asiat.
Tuo mummo projisoi tuoreeseen äitiin omat tunteensa ja traumansa, eikä ole todellakaan kykenevä auttamaan millään tavalla. Pelkkää vahinkoa on tuollaisesta ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin mielenkiintoista että en koe pikkulapsielämää ollenkaan raskaana tai väsyttävänä. Olen onnellisempi kuin koskaan. Anoppi ei voi hyväksyä sitä, vaan toistelee miten väsyneitä olemme, lapset pitää antaa hoitoon. Ei kertakaikkiaan suostu hyväksymään että olemme energisiä ja onnellisia.
Tismalleen näin myös meillä. Olen oppinut olemaan mainitsematta MISTÄÄN vähäisestäkään sairastelusta (tukkoinen vauva tms.) koska välittömästi alkaa lähes aggressiivinen "lapset meille, nyt lapset tulee mummulaan hoitoon, että pärjäätte". Tavaroita ei enää oteta vastaan, siis ei yhtään mitään tavaroita koska oli kehunut työpaikallaan että kävi vähän sisustamassa meidän kotia kun oli niin "ilottomasti" laitettu, hän laittoi väriä ja johan piristyi tunnelma. Hänen ihanat värinsä olivat 90-luvun tekokuituinen graafisin hailakoin värein kuvioitu päiväpeitto, ryppyiset satiiniverhot jne. eli tavaraa jota ei oteta nykyään edes kierrätyskeskuksiin. Vastaavia juttuja ollut ihan koko ajan.
Meillä hiertää se, että meillä on iso talo, jossa lapsilla omat huoneet, lisäksi on vielä tv-huone erikseen ja valtava leikkihuone.
Mummo ei kestä sitä, että meillä olohuoneeseen ei saa jättää leluja, eikä esim myllätä sitä majaleikeissä jne. vaan se pidetään ns vierasolohuoneena. Jokaikinen kerta erikseen meni mullaamaan koko huoneen ylösalaisin kovaan ääneen selostaen, miten kamala olen, kun estän lapsia leikkimästä. Kaiken kruunu oli se kerta, kun liimaili kynsilakalla muumikuvia juuri kunnostettuun etuoveemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin mielenkiintoista että en koe pikkulapsielämää ollenkaan raskaana tai väsyttävänä. Olen onnellisempi kuin koskaan. Anoppi ei voi hyväksyä sitä, vaan toistelee miten väsyneitä olemme, lapset pitää antaa hoitoon. Ei kertakaikkiaan suostu hyväksymään että olemme energisiä ja onnellisia.
Tismalleen näin myös meillä. Olen oppinut olemaan mainitsematta MISTÄÄN vähäisestäkään sairastelusta (tukkoinen vauva tms.) koska välittömästi alkaa lähes aggressiivinen "lapset meille, nyt lapset tulee mummulaan hoitoon, että pärjäätte". Tavaroita ei enää oteta vastaan, siis ei yhtään mitään tavaroita koska oli kehunut työpaikallaan että kävi vähän sisustamassa meidän kotia kun oli niin "ilottomasti" laitettu, hän laittoi väriä ja johan piristyi tunnelma. Hänen ihanat värinsä olivat 90-luvun tekokuituinen graafisin hailakoin värein kuvioitu päiväpeitto, ryppyiset satiiniverhot jne. eli tavaraa jota ei oteta nykyään edes kierrätyskeskuksiin. Vastaavia juttuja ollut ihan koko ajan.
Meillä hiertää se, että meillä on iso talo, jossa lapsilla omat huoneet, lisäksi on vielä tv-huone erikseen ja valtava leikkihuone.
Mummo ei kestä sitä, että meillä olohuoneeseen ei saa jättää leluja, eikä esim myllätä sitä majaleikeissä jne. vaan se pidetään ns vierasolohuoneena. Jokaikinen kerta erikseen meni mullaamaan koko huoneen ylösalaisin kovaan ääneen selostaen, miten kamala olen, kun estän lapsia leikkimästä. Kaiken kruunu oli se kerta, kun liimaili kynsilakalla muumikuvia juuri kunnostettuun etuoveemme.
Joo. Meidän vastarakennettu talo on sekä anopille että apelle sellainen kiva puuhamaa, vähän kuin oma koti mutta siitä ei tarvitse ottaa vastuuta. Lapsen annettiin piirtää seinään kun hoitivat tätä, (meidän nähden ei ole ikinä seinään piirtänyt) ottivat kuvan "taideteoksesta" ja hah hah haa kun oli hauskaa. Oli alle kuukausi sitten tapetoitu se seinä. Sama koskee sotkemista ja esim. sohvalla saa kuulemma syödä meillä. "ukki antaa luvan, mene vain sohvalle!" Nykyään lapsia hoitaa maksettu hoitaja ja sekös on ollut kriisin paikka appivanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä mummoja on joka junaan ja asemallekin jää! Itse mummona olen niin tyytyväinen, kun saan ojentaa itkevän lapsen hänen nuorille ja jaksaville vanhemmilleen, eikä minun tarvitsekaan saada itkevää rauhoittumaan! Toisin se oli ennen. Nyt vain nautin mummoudesta. :-)
ps. täytyy myöntää, jos näen joitain selkeitä virheitä lastenlasteni hoidossa, esim lapset liian myöhään valveilla, yms. kiusaus on suuri kipakastikin asiasta huomauttaa.
Liian myöhään suhteessa mihin?
Me ollaan saatu vääntää isovanhempien kanssa toiseen suuntaan, isäni lähes loukkaantuu jos laitan pienet lapset mökillä nukkumaan klo 20-21 enkä anna "nauttia elämästä" vaan "aina nipotan".
Puhun klo 23-24 ajasta. Siihen aikaan mielestäni lasten tulisi olla unten mailla. Olivatpa mummulassa, tai kotona.
Minä laitan omani nukkumaan aika tiukassa rytmissä, koska toinen lapsista herää joka tapauksessa aina aikaisin ja reagoi voimakkaasti univelkaan, ja se toinen on helppo laittaa nukkumaan siinä samoilla vaihdeilla. Olen kyllä saanut kuulla miten joustamaton ilonpilaaja olen, mutta olkoon niin.
Veljeni lapset ovat ryhmiltään paljon joustavampia. He saattavat keikkua tuonne puolille öin, nukkua levollisesti venyneestä illasta huolimatta, nukkua aamulla pidempään ja voida hyvin vaikka joskus unet jäävätkin lyhyeksi. Ja palata rytmiin ilman tuskia poikkeusillan / reissun / loman jälkeen.
Kerrotko vielä, _miksi_ näiden lasten pitää olla aina nukkumassa ennen 23-24? Muiden häiriköiminen on oma juttunsa, mutta kuulostaa siltä että tämä on sellainen "no kun pitää koska pitää koska aina on pitänyt" -juttu mikä on aika tyhmää.
Siksi, koska he eivät ole yksin meillä, vaan talossa on muitakin ihmisiä ja lapsia, jotka haluaisivat kenties nukkua!!! Onko tämä niin vaikea ymmärtää???
Vika ei siis "virhe lastenhoidossa" ja liian myöhään valvomisesta (minkä voi tehdä myös mölyttä). Et ole huolissasi lasten saamasta hoivassa niin kuin marttyytimummomaisesti esität vaan omien uniesi häiritsemisestä. Mikä on ok! Mutta miksei voi vain sanoa että huomautan kipakasti jos häiritsevät valonväkeä?
Mitäs marttyyrimummoutta se on, jos haluan, että meillä ei riekuta, pahimmassa tapauksessa aamuyölle, vaan, että vuorokausirytmi pysyy suht säällisenä ja kun mummon naperot eivät nukkuisi puolille päivää, ehtisin enemmän touhuta lastenlasten kanssa! Yöllä En Jaksa.
Se ärsyttää eniten, kun muiden täytyy yrittää toimittaa lapsia nukkumaan, koska vanhemmat eivät tee elettäkään asian suhteen.
Eli kyse on kuin onkin SINUN tarpeistasi. Lapsenlapset saavat tarpeeksi unta kyllä.
Kyllä! Esimerkiksi se! Isovanhemmilla saa olla myös omat tarpeensa, kuten yöuni. Itsekästäkö? Hahhah ;)
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?
Ala sinäkin keskittymään lapsiisi ja laita se some kiinni, vai laitoitko lapsesi videoiden ääreen, saadaksesi itse keskittyä av-mammailemaan? Vai annoitko jokaiselle oman älykännykän, jolla voivat viihdyttää itseään, ettei sinun tarvitse ??? Tällaista se "laadukas" lapsenhoito näkyy olevan nykypäivänä.
Nykyaikana ei enää ole niitä videoita joiden avulla oot hoitanut omat lapsesi, vaan smart tv
Ok. Sen ääressähän lapsesi pärjäävätkin HILJAA vaikkapa sinne aamutunneille asti! Eivät siis häiritse edes sitä mummoa.
Eivätkä Sinua. Saat somettaa rauhassa.Kiitos kun jaoit oman kokemuksesi ja neuvosi.
Esitätkö, ettei kyseinen "lastenkasvatusmetodi" ole muka itselläsi käytössä :-D Viesteistäsi päätellen ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin mielenkiintoista että en koe pikkulapsielämää ollenkaan raskaana tai väsyttävänä. Olen onnellisempi kuin koskaan. Anoppi ei voi hyväksyä sitä, vaan toistelee miten väsyneitä olemme, lapset pitää antaa hoitoon. Ei kertakaikkiaan suostu hyväksymään että olemme energisiä ja onnellisia.
Tismalleen näin myös meillä. Olen oppinut olemaan mainitsematta MISTÄÄN vähäisestäkään sairastelusta (tukkoinen vauva tms.) koska välittömästi alkaa lähes aggressiivinen "lapset meille, nyt lapset tulee mummulaan hoitoon, että pärjäätte". Tavaroita ei enää oteta vastaan, siis ei yhtään mitään tavaroita koska oli kehunut työpaikallaan että kävi vähän sisustamassa meidän kotia kun oli niin "ilottomasti" laitettu, hän laittoi väriä ja johan piristyi tunnelma. Hänen ihanat värinsä olivat 90-luvun tekokuituinen graafisin hailakoin värein kuvioitu päiväpeitto, ryppyiset satiiniverhot jne. eli tavaraa jota ei oteta nykyään edes kierrätyskeskuksiin. Vastaavia juttuja ollut ihan koko ajan.
Meillä hiertää se, että meillä on iso talo, jossa lapsilla omat huoneet, lisäksi on vielä tv-huone erikseen ja valtava leikkihuone.
Mummo ei kestä sitä, että meillä olohuoneeseen ei saa jättää leluja, eikä esim myllätä sitä majaleikeissä jne. vaan se pidetään ns vierasolohuoneena. Jokaikinen kerta erikseen meni mullaamaan koko huoneen ylösalaisin kovaan ääneen selostaen, miten kamala olen, kun estän lapsia leikkimästä. Kaiken kruunu oli se kerta, kun liimaili kynsilakalla muumikuvia juuri kunnostettuun etuoveemme.
Joo. Meidän vastarakennettu talo on sekä anopille että apelle sellainen kiva puuhamaa, vähän kuin oma koti mutta siitä ei tarvitse ottaa vastuuta. Lapsen annettiin piirtää seinään kun hoitivat tätä, (meidän nähden ei ole ikinä seinään piirtänyt) ottivat kuvan "taideteoksesta" ja hah hah haa kun oli hauskaa. Oli alle kuukausi sitten tapetoitu se seinä. Sama koskee sotkemista ja esim. sohvalla saa kuulemma syödä meillä. "ukki antaa luvan, mene vain sohvalle!" Nykyään lapsia hoitaa maksettu hoitaja ja sekös on ollut kriisin paikka appivanhemmille.
TISMALLEEN. Tuntuu suorastaan että oikein tuhotaan tahallaan ja sitten hekotellaan. En tajua.
Mistä te keksitte näitä anoppijuttuja :D
Alue: Aihe vapaa
Miksi se oma tarve pitää naamioida paskaan huoleen lapsenlapsista?