Teho-osastolla hoidossa olleita?
Olin viikon teholla nukutettuna hengityskoneessa vakavan sairaskohtauksen jälkeen. Onneksi kuitenkin vielä heräsin anestesian lopetuksen jälkeen ja pitkän kuntoutuksen avulla pääsin vielä itsenäiseksi kotona-asujaksi. Tehohoidosta ei oikein ole mitään muistikuvia, vielä pitkään normiosastolle pääsyn jälkeenkin olin anestesia- ja pitkästä listasta iv -lääkkeitä aika sekaisin. Koko tapahtumaketju (ensihoito, tehohoito, osastohoito, kuntoutus) oli uskomaton kokemus ja saan olla todella kiitollinen, että selvisin. Kyselisin onko täällä jollakulla jokin kokemus teho-osastolla olemisesta nimenomaan potilaan roolissa? Tai/ja henkeäuhkaavan tilanteen ensihoidosta? Kaipaisin muiden tarinoita ja vertaistukea näistä kokemuksista <3 Kuulisin mielelläni läheisenkin kokemuksista siinä rinnallakulkija. Olen ikuisesti kiitollinen meidän mahtavalle ensi- ja tehohoitojärjestelmälle, kyllä Suomessa saa huippuhoitoa!
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kouluissa enää opeteta soljuvaa lauserakennetta?
Antero poltti pikkusikarin.
Simeoni poltti pikkusikarin.Jälkimmäinen soljuu.
Liisa juoksi kadun poikki.
Marjatta juoksi kadun poikki.Ensimmäinen soljuu.
Teho-osastolla oLLEEt eivät välttämättä mieti näitä äidinkielemme soljumisasioita ensimmäisenä, kun heiltä kokemuksia kysytään.
Ollieet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kouluissa enää opeteta soljuvaa lauserakennetta?
Antero poltti pikkusikarin.
Simeoni poltti pikkusikarin.Jälkimmäinen soljuu.
Liisa juoksi kadun poikki.
Marjatta juoksi kadun poikki.Ensimmäinen soljuu.
Teho-osastolla oLLEEt eivät välttämättä mieti näitä äidinkielemme soljumisasioita ensimmäisenä, kun heiltä kokemuksia kysytään.
No eivät selvästikään ajattele, vaikka pitäisi. Ei tuo sinunkaan tekstisi kunnolla solju. Surullista nähdä suomenkielen rappio. Ja miksi laitoit isot kirjaimet keskelle lausetta ja vielä sanaa?
Ei tuossa ap:n otsikossa ole mitään epäselvää. Aivan selvää suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ap:n otsikossa ole mitään epäselvää. Aivan selvää suomen kieltä.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kolme viikkoa teholla onnettomuuden jälkeen. Kopterilla tuotiin. Ruoka tuli letkua pitkin ja kone hoiti hengittämisen. On minulla viimeisestä viikosta muistikuvia, mutta kuvien järjestys on epäselvä. Naapuripeteissä kuoltiin aika usein, sen verran kuulin henkilökunnan juttuja vaikka en jaksanut pitää silmiä auki. Kolmen viikon letkuruokinnan jälkeen ensimmäinen ateria (nokare jotain, saattoi olla perunamuusia) maistui taivaallisen hyvälle, mutta väänsi vatsaa seuraavat 24h.
Olin neljä kuukautta sairaalassa ja puolitoista vuotta pois töistä. Nyt taas työkuntoinen ja tyytyväinen veronmaksaja.
Olitko auto-onnettomuudessa? Entä saitko käydä ollenkaan kotona sen neljän kk aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kolme viikkoa teholla onnettomuuden jälkeen. Kopterilla tuotiin. Ruoka tuli letkua pitkin ja kone hoiti hengittämisen. On minulla viimeisestä viikosta muistikuvia, mutta kuvien järjestys on epäselvä. Naapuripeteissä kuoltiin aika usein, sen verran kuulin henkilökunnan juttuja vaikka en jaksanut pitää silmiä auki. Kolmen viikon letkuruokinnan jälkeen ensimmäinen ateria (nokare jotain, saattoi olla perunamuusia) maistui taivaallisen hyvälle, mutta väänsi vatsaa seuraavat 24h.
Olin neljä kuukautta sairaalassa ja puolitoista vuotta pois töistä. Nyt taas työkuntoinen ja tyytyväinen veronmaksaja.
Olitko auto-onnettomuudessa? Entä saitko käydä ollenkaan kotona sen neljän kk aikana?
Vähän siihen suuntaan.
Ei minusta ollut kotona kävijäksi. Hautajaisissa kävin ambulanssilla, kannettiin paareilla sisään ja sitten ulos. Muuten ainoat reissut olivat sairaaloiden välisiä siirtoja ambulanssilla erilaisiin hoitoihin tai tutkimuksiin.
Neljän kuukauden jälkeen pysyin hädin tuskin pystyssä kyynärsauvoilla. Näin jälkikäteen ajateltuna minut kotiutettiin kuukausia ennen aikojaan, mutta minä olin niin kyllästynyt makaamaan sängyssä. En ollut käynyt ulkona kuin kahdesti kun joku työnsi pyörätuolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse sairaanhoitaja kun kirjoitit intra venam = iv? Kukaan muu tämmöisistä tiedä.
En ole sairaanhoitaja, tuo iv tuli vain jotenkin automaattisesti kun kaikki hoitohenkilökunta teholta pääsyn jälkeen puhui iv -lääkkeistä ja miten paljon niitä oli teholla mennyt ja edelleen meni osastolla.
AP
Jep, tarpeeksi kun saa lääkkeitä ja suoloja suonensisäisesti maatessaan sairaalassa niin oppii paljon hoitajien ammattislangia. Teho-osastosta en muista mitään, mutta siitä alkoi elämäni pisin ja puuduttavin sairaalajakso.
Vierailija kirjoitti:
Pumppu petti ja en muista kunnolla edes ensiapuun pääsyä. Yritin mongertaa mihin sattuu ja toimenpiteet aloitettiin heti. Onneksi hoitajat ja lääkäri ymmärsivät minulla olevan todellisen hädän eivätkä kuvitelleet minun feikkaavan. Sen muistan, että kaksi henkilöä arpoi onko minulla sydän- vaiko aivoinfarkti. Sen jälkeen en muista mitään muuta kuin että minua vietiin kovaa vauhtia pitkin käytävää eteenpäin.
Teholla sitten olin todella väsynyt ja en juurikaan jaksanut edes olla hereillä vaikka perhe kävi katsomassa minua. Huomasin kyllä, että hoitajat tekivät töitä mutta en muista yhtäkään heistä ulkonäöltä koska silmälasini olivat laatikossa. Lääkärikin kävi välillä.
Sellaisen koomisen yksityiskohdan muistan, että uusi lääkäri luuli minun olevan huonokuuloinen koska en tunnistanut häntä ilman silmälaseja lääkäriksi. Minun piti huomauttaa hänelle siitä, ettei kuulostan ole vikaa ja kuva selkenee jahka saan omat -4 silmälasini päähäni.
En muista mitään syömisistäni, juomisistani tai edes käyneeni vessassa. Kotiuttaessa oli sitten tutumpi lääkäri, joka antoi tukun reseptejä ja sanoi minun kärsivän familiaarisesta hyperkolesterolomiasta. Maksani on niin tyhmä, että se tuottaa minulle kolesterolia vaikka eläisin kuinka terveellisesti.
Toipumisen jälkeen vielä kontrolli ja varmaan näillä näkymin elinikäinen seuranta. Edellisellä kerralla kolesteroliarvot olivat mitä olivat vaikka noudatan todella tarkkaan ravitsemusterapeutin antamaa ruokavalioa. Lääkäri pyysi minua tsemppaamaan vielä enemmän ja elän melkeinpä pelkällä pähkinäsekoituksella ja rasvaisella kalalla sekä todella terveellisesti muutenkin. Vahvemmat lääkkeet määrätään varmaan seuraavalla käynnillä jos LDL on enemmän kuin kolme.
Olen todella kiitollinen kaikille hoitooni ja hyvinvointiini osallistuneille laitoshuoltajia myöten. Oli hyvä sattuma etten ollut yksin kun pumppu alkoi temppuilla. Millään muulla tavoin en voi kai eri osastojen työntekijöille kiitollisuuttani näyttää kuin elämällä mahdollisimman terveellisesti ja pysymällä pois sairaalasta.
Hei, hieman aiheen ohi, mutta: Minulla sama sairaus, on pysynyt kurissa pelkällä ruokavaliolla ainakin toistaiseksi. Jos perussairauksia kysellään muun sairaudenhoidon yhteydessä, tuntuu, ettei kukaan lääkäri tai hoitaja ole koskaan kuullutkaan tästä. Suomenkielistä tietoa löytyy myös suhteellisen vähän... Oletko törmännyt samaan?
Olin minuutin tai kahden päässä kuolemasta synnytyksen jälkeen, massiivinen verenvuoto, jota yritettiin saada monessa operaatiossa hallintaan mutta alkoi aina uudelleen. Verta meni monta pussia yhtä aikaa ja kanyyleita oli kiinnitetty joka puolelle. Kiitos taitavan hoitohenkilökunnan heräsin teho-osastolla hengityskoneessa, fyysinen toipuminen kesti vuoden päivät. Elämä saattaa olla hiuskarvan varassa, nautitaan siis jokaisesta hetkestä.
Elossa kirjoitti:
Olin minuutin tai kahden päässä kuolemasta synnytyksen jälkeen, massiivinen verenvuoto, jota yritettiin saada monessa operaatiossa hallintaan mutta alkoi aina uudelleen. Verta meni monta pussia yhtä aikaa ja kanyyleita oli kiinnitetty joka puolelle. Kiitos taitavan hoitohenkilökunnan heräsin teho-osastolla hengityskoneessa, fyysinen toipuminen kesti vuoden päivät. Elämä saattaa olla hiuskarvan varassa, nautitaan siis jokaisesta hetkestä.
Täällä säkin edelleen sätkit. Eikö oo hieno tunne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luuletko että ne teholla olijat pääsee tänne kirjoittelemaan? Ei hyvää päivää...
Lukemisen ymmärrys taas, kysyttiin "Teho-osastolla hoidossa olleita?" Siis olleita ei olijoita. Varmasti osa (moni) hoidossa olleista onki kuollut, niinku joku tuossa kertoikin kokemuksiaan, mut osa edelleen hengissä ja teholta poispäässeenä voi kertoa tarinansa.
Mitäs oli laitettu noin epäselvä otsikko. Tuon ymmärtää niin että teholla tällä hetkellä olijoilta kysellään. Selkeyttä otsikointiin aplle.
Ei taida aloittaja kyetä kirjoittamaan niin selkeää otsikkoa ettei joku Gaussin käyrän ääripään edustaja ymmärtäisi sitä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse sairaanhoitaja kun kirjoitit intra venam = iv? Kukaan muu tämmöisistä tiedä.
Ei sairaala maailmassa pitkään tarvitse pyöriä, kun termit tulee tutuksi. Itse puhun ihan sujuvasti iv, im ja po lääkkeistä, samoin muistan ulkoa yleisimmät labratutkimukset, niiden lyhenteet ja joihinkin jopa viitearvotkin suurinpiirtein. Minkäänlaista hoitoalan koulutusta ei ole, mutta lapsi on pitkäaikaisairautensa takia osastolla muutaman päivän vuosittain (eli tilanne huononee tietyn rajan yli ja joutuu osastohoitoon).
sairas yksilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luuletko että ne teholla olijat pääsee tänne kirjoittelemaan? Ei hyvää päivää...
Lukemisen ymmärrys taas, kysyttiin "Teho-osastolla hoidossa olleita?" Siis olleita ei olijoita. Varmasti osa (moni) hoidossa olleista onki kuollut, niinku joku tuossa kertoikin kokemuksiaan, mut osa edelleen hengissä ja teholta poispäässeenä voi kertoa tarinansa.
Mitäs oli laitettu noin epäselvä otsikko. Tuon ymmärtää niin että teholla tällä hetkellä olijoilta kysellään. Selkeyttä otsikointiin aplle.
Ei taida aloittaja kyetä kirjoittamaan niin selkeää otsikkoa ettei joku Gaussin käyrän ääripään edustaja ymmärtäisi sitä väärin.
Soljuiko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse sairaanhoitaja kun kirjoitit intra venam = iv? Kukaan muu tämmöisistä tiedä.
Ei sairaala maailmassa pitkään tarvitse pyöriä, kun termit tulee tutuksi. Itse puhun ihan sujuvasti iv, im ja po lääkkeistä, samoin muistan ulkoa yleisimmät labratutkimukset, niiden lyhenteet ja joihinkin jopa viitearvotkin suurinpiirtein. Minkäänlaista hoitoalan koulutusta ei ole, mutta lapsi on pitkäaikaisairautensa takia osastolla muutaman päivän vuosittain (eli tilanne huononee tietyn rajan yli ja joutuu osastohoitoon).
Tsemppiä hoitoihin.
sairas yksilö kirjoitti:
sairas yksilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luuletko että ne teholla olijat pääsee tänne kirjoittelemaan? Ei hyvää päivää...
Lukemisen ymmärrys taas, kysyttiin "Teho-osastolla hoidossa olleita?" Siis olleita ei olijoita. Varmasti osa (moni) hoidossa olleista onki kuollut, niinku joku tuossa kertoikin kokemuksiaan, mut osa edelleen hengissä ja teholta poispäässeenä voi kertoa tarinansa.
Mitäs oli laitettu noin epäselvä otsikko. Tuon ymmärtää niin että teholla tällä hetkellä olijoilta kysellään. Selkeyttä otsikointiin aplle.
Ei taida aloittaja kyetä kirjoittamaan niin selkeää otsikkoa ettei joku Gaussin käyrän ääripään edustaja ymmärtäisi sitä väärin.
Soljuiko?
Yritätkö loukata minua? Kysymykseesi vastaus, ei soljunut. Älä käytä vierasperäisiä sanoja Suomen kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Miks tätä on alapeukutettu??
93 yläpeukkua, 2 (!) alapeukkua. Ketä kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
No luuletko että ne teholla olijat pääsee tänne kirjoittelemaan? Ei hyvää päivää...
Lmao, teinit on niin tyhmiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luuletko että ne teholla olijat pääsee tänne kirjoittelemaan? Ei hyvää päivää...
Lmao, teinit on niin tyhmiä
Mikä on olevinaan tuo lauseen ensimmäinen sana? Ei suomenkieltä ainakaan. Paranna oikeinkirjoitustasi jos haluat että sinua ymmärretään. Ja jos olisit sanonut esimerkiksi näin: "nuoriso on niin vähä-älyistä", olisit kuulostanut fiksummalta ja teksti olisi soljunut paremmin.
Prototyyppi kirjoitti:
Mut kärrättiin elvytettynä teholle vatsa-aortan repeämisen takia mutta tosi vähän on muistikuvia. Enimmäkseen olin unessa tai tokkuraisena valveilla pieniä hetkiä. Joka raajassa tippa ja kaikissa mahdollisissa sydänpiuhoissa ym. letkuissa olin. Joitakin päiviä myöhemmin mut siirrettiin valvontaosastolle. Olin tuolloin liian huonokuntoinen normaalille vuodeosastolle ja tarpeeksi hyvässä kunnossa, ettei teholla tarvinnut pitää. Vaan samalla tavalla olin siellä valvonnassakin kytkettynä sydänseurantaan ym.
Oli aikamoinen kriisi mutta kolahti tajuntaan vasta myöhemmin. Jonkin aikaa pelotti nukahtaminenkin. Varmaan jotain alitajuntaista kuolemanpelkoa yhdistettynä tapahtuneeseen.
Sinulla kävi todella hyvä tuuri, suurimmalla osalla lähtee henki aortan repeämästä. Omalla isälläni ei ollut yhtä paljon onnea matkassa, kuoli jo ambulanssin kyydissä. Oli vasta alle 40-vuotias, kuolema oli nopea ja täysin ennalta-arvaamaton. Onko sinulta selvitetty geneettisen sidekudospoikkeavuuden mahdollisuutta?
En ole ollut Teho-Osasto sarjassa hoidettavana.