Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VIII
Kommentit (1266)
Vierailija kirjoitti:
Lisätään, että en edes erityisemmin seuraa jääkiekkoa. Viime vuosina vähän enemmän kun ihan selvästi tehty sääntöuudistuksia jolla yritetään päästä lajin white trash leimasta eli niistä tappeluita on karsittu ihan kunnolla. Lajin fanien lempileffa on lämäri ja sehän on suoraa komediaa koko lajista.
Paul Newman: Scouts?
Marginaalilaji se on edelleen, sitä ei Suomessa ymmärretä kuinka jääkiekko on muualla maailmalla ja vaikka ihan Ruotsissa sekä Venäjällä jossain samassa asemassa kuin lentopallo Suomessa.
Ja liittyy kaipausketjuun miten?
Olen kutsunut Sinua elämän varastoista, olen odottanut Sinua niin kauan. Löysin Sinut paikasta josta vähiten odotin Sinut löytäväni. Sinä rakastat toista ja minä jään lopulta yksin. Olen kuitenkin onnellinen, että sain pienen hetken olla osana elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään, että en edes erityisemmin seuraa jääkiekkoa. Viime vuosina vähän enemmän kun ihan selvästi tehty sääntöuudistuksia jolla yritetään päästä lajin white trash leimasta eli niistä tappeluita on karsittu ihan kunnolla. Lajin fanien lempileffa on lämäri ja sehän on suoraa komediaa koko lajista.
Paul Newman: Scouts?
Marginaalilaji se on edelleen, sitä ei Suomessa ymmärretä kuinka jääkiekko on muualla maailmalla ja vaikka ihan Ruotsissa sekä Venäjällä jossain samassa asemassa kuin lentopallo Suomessa.
Ja liittyy kaipausketjuun miten?
Sillä tavalla, että jääkiekosta oli puhetta turn-offina. Eli paljon enemmän kuin tuo sinun "liittyy kaipausketjuun miten" viestisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Ei niin, täällä on kumma tapa tunnistella ja täydentää viestien tyhjät kohdat oman elämänsä perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reinolle.
Minä oon kahvit keittännä. Rahhoo minulla ei oo mutta vehnästä laitoin kahvin kanssa. Tuuks kottiin.
Ai oikeen iltakahavit, se kyllä passais rakkaimman Railin luona. Tulisimmää muuten mutta kon nii kauhian pitkä matka täältä ettei taija illaksi ehtiä.
Eläpä Reino huoli ollakkaan, jos ei Raili sinne kiireiltäsä ja tiettömien taipaleihen takkoo ehtinä, niin ootko Hilimoo muistanna? Myöhän riijattiin nuorempana! Mualima on sen jäläkeen murjonna varsinnii näissä suheasioissa. Niin että neiti-immeisenä elelen, jos lyhyesti pittee sannoo.
Muallisen perrään ennoo millonkaan ollunna, eli ei haittoo jos ei sulla Reino rahhoo oo. Kahvit ja vehnäset riittäs oikeinnii hyvin ja varsinnii sitte, jos sais siinä vaekka lähtiissä sulle pienen pusun suulle moiskauttoo.
Voi ihime, Hilima-neitoko sielä kirijottellee? Tai eihän täsä ennää mittää mukuloita olla, ko on tuota harmaataki hiuksisa niinko pilivisä ukkospäivänä, eikä taija ennää rippipukukaan sopia. Tai soppii vähä mutta ei ihan joka paikasta.
Minoon leskimiehenä täsä elelly jo vuosia. Tosiaan yhtä Railia vähä oon riiannu. Tai no. Näin sen kerran tuola Oulusa käyesä yhesä kahaviosa. Se vaan niskojaan nakkeli, mutta aattelin silti, että oisko siinä hyvä emäntä, ko se ossaa kahavikki keittää. Emminä mittää sen kans puhunu oo, mutta kirijottelin tänne vauvapalstalle, jos se vaikka hokasis. Laittelin semmosia, että viiskirijaiminen R kaipailee, mutta ei taija tulla siitä mittään, ko ei soo ikänä vastannu.
Ehkä sillä yhistin sinun viestis sen kahavinkeittoon, vaikka eihän se tietysti savua puhu niinko sinä. Muistakko ko oltii tansseisa sillon juhannuksena? Monasti oon miettiny sitä ko käytiin sallaa vähä lavan takana pussaamasa. Vanahemmat pojat oli jostaki kossua saaneet ja yrittivät mullekki sitä juottaa, sanovat että sitte alakaa Hilimanki kansa tapahtua. Minen kuitenkaan semmosiin koskenu, aattelin että jos huulet johonki ossuu tännään niin Hiliman suloseen suppusuuhun, joka hehku ko mansikka, pullonsuuta en pussaile. Oisko ollu niitä allerkijoita sinulla sitte, en tiiä. Ja sitte me pussattiinki! Oi Hilima, kyllä oli ihanaa sinä kesänä ko käveltiin käsi käjesä rannalla.
Mutta sitte niinko tiiät isäs sai meiät kiinni yhesä kävelemästä, ja minä ko olin pahanen renki niin en kelevannu sille. Se sitte järjesti kunnasa mulle tukalat oltavat, ko kukkaa ei antanu töitä, ja sitte vielä ne syytökset, että oisin sen Amanta-piian laittanu paksuksi. Iso paksu vale se oli! Oikiasti se oli yks niistä Leskisen pojista, nehän ne sitte meni naimisiinki, vaikka minusta juoruttiin. Oon sitte kulukenu mehtätöisä ja vähä ostellukki mehtää. Mutta emäntää ei oo. Ei tainnu isäskään suunnitelmista tulla mittään, sehän halus sinut sille rikkaalle Liima-Jaskalle naittaa. Kuulin että liimatehas meni nurin ja Jakob hukku avantoon ko päisään yritti järven yli yöllä.
Olipa hyvä että kohattiin, pittää joskus kahavitella yhesä, mullon yks tuttu leipuri, joka tekkee hyviä korvapuusteja. Ja viinereitäki voin tuua, ko muistan miten tykkäsit makiasta. Oon aina mansikkaviinereitä maistellu ja sinun sulohuulia muistellu, jos nyt sallitaan tämmöne vähä runolliseksi heittäytyminen.
Oikein rentouttavaa lomaa, mainoisa ja ihanainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reinolle.
Minä oon kahvit keittännä. Rahhoo minulla ei oo mutta vehnästä laitoin kahvin kanssa. Tuuks kottiin.
Ai oikeen iltakahavit, se kyllä passais rakkaimman Railin luona. Tulisimmää muuten mutta kon nii kauhian pitkä matka täältä ettei taija illaksi ehtiä.
Eläpä Reino huoli ollakkaan, jos ei Raili sinne kiireiltäsä ja tiettömien taipaleihen takkoo ehtinä, niin ootko Hilimoo muistanna? Myöhän riijattiin nuorempana! Mualima on sen jäläkeen murjonna varsinnii näissä suheasioissa. Niin että neiti-immeisenä elelen, jos lyhyesti pittee sannoo.
Muallisen perrään ennoo millonkaan ollunna, eli ei haittoo jos ei sulla Reino rahhoo oo. Kahvit ja vehnäset riittäs oikeinnii hyvin ja varsinnii sitte, jos sais siinä vaekka lähtiissä sulle pienen pusun suulle moiskauttoo.
Voi ihime, Hilima-neitoko sielä kirijottellee? Tai eihän täsä ennää mittää mukuloita olla, ko on tuota harmaataki hiuksisa niinko pilivisä ukkospäivänä, eikä taija ennää rippipukukaan sopia. Tai soppii vähä mutta ei ihan joka paikasta.
Minoon leskimiehenä täsä elelly jo vuosia. Tosiaan yhtä Railia vähä oon riiannu. Tai no. Näin sen kerran tuola Oulusa käyesä yhesä kahaviosa. Se vaan niskojaan nakkeli, mutta aattelin silti, että oisko siinä hyvä emäntä, ko se ossaa kahavikki keittää. Emminä mittää sen kans puhunu oo, mutta kirijottelin tänne vauvapalstalle, jos se vaikka hokasis. Laittelin semmosia, että viiskirijaiminen R kaipailee, mutta ei taija tulla siitä mittään, ko ei soo ikänä vastannu.
Ehkä sillä yhistin sinun viestis sen kahavinkeittoon, vaikka eihän se tietysti savua puhu niinko sinä. Muistakko ko oltii tansseisa sillon juhannuksena? Monasti oon miettiny sitä ko käytiin sallaa vähä lavan takana pussaamasa. Vanahemmat pojat oli jostaki kossua saaneet ja yrittivät mullekki sitä juottaa, sanovat että sitte alakaa Hilimanki kansa tapahtua. Minen kuitenkaan semmosiin koskenu, aattelin että jos huulet johonki ossuu tännään niin Hiliman suloseen suppusuuhun, joka hehku ko mansikka, pullonsuuta en pussaile. Oisko ollu niitä allerkijoita sinulla sitte, en tiiä. Ja sitte me pussattiinki! Oi Hilima, kyllä oli ihanaa sinä kesänä ko käveltiin käsi käjesä rannalla.
Mutta sitte niinko tiiät isäs sai meiät kiinni yhesä kävelemästä, ja minä ko olin pahanen renki niin en kelevannu sille. Se sitte järjesti kunnasa mulle tukalat oltavat, ko kukkaa ei antanu töitä, ja sitte vielä ne syytökset, että oisin sen Amanta-piian laittanu paksuksi. Iso paksu vale se oli! Oikiasti se oli yks niistä Leskisen pojista, nehän ne sitte meni naimisiinki, vaikka minusta juoruttiin. Oon sitte kulukenu mehtätöisä ja vähä ostellukki mehtää. Mutta emäntää ei oo. Ei tainnu isäskään suunnitelmista tulla mittään, sehän halus sinut sille rikkaalle Liima-Jaskalle naittaa. Kuulin että liimatehas meni nurin ja Jakob hukku avantoon ko päisään yritti järven yli yöllä.
Olipa hyvä että kohattiin, pittää joskus kahavitella yhesä, mullon yks tuttu leipuri, joka tekkee hyviä korvapuusteja. Ja viinereitäki voin tuua, ko muistan miten tykkäsit makiasta. Oon aina mansikkaviinereitä maistellu ja sinun sulohuulia muistellu, jos nyt sallitaan tämmöne vähä runolliseksi heittäytyminen.
Meijän Maire liitty siihen aayy-liikkeeseen ja meinasi loikata Neuvostoliittoonki, mutta ko eihän sitä enää ole. Huonoks on Mairen nilkatki mennynnä notta hyvä vaa että ei loikanna. Ollaan kokouksiss käyty ja kovasti oon mieki koittanu sitä asiata ymmärtää. Maire on lakossa nyttenki vaan en muista miksi, tais suuttua siitä Trumpin ytinase jutusta niin siksihä se lakkoon män. Mie en oo vielä keksinnä mistä mie suuttusin nii jotta lakkoon alan mutta kovast oon Trumppia haukkunna. Kyllä mie oon taas kahavit keittännä ja täällä on sit Kannaksen setsuuriaki tarjollako mietiän, et sieoot lihonna niin jotta ei enää viineriä passaa syyä. Annanko mie uuen suukon sitte ku nähhään?
Vierailija kirjoitti:
Olen kutsunut Sinua elämän varastoista, olen odottanut Sinua niin kauan. Löysin Sinut paikasta josta vähiten odotin Sinut löytäväni. Sinä rakastat toista ja minä jään lopulta yksin. Olen kuitenkin onnellinen, että sain pienen hetken olla osana elämääsi.
Kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En toki tiedä, mutta olen aina ajatellut, että eikös tuo Modesty nyt viittaa Modesty Blaiseen?
http://1.bp.blogspot.com/_OvryYdVtfSo/S-CDlVo1BdI/AAAAAAAAF0g/5Z2goxOIQ…
Että sellainen hiirulainen siellä.
Googletin itsekin joskus saman. Mulle tulee enemmänkin siitä kaipaajasta mieleen hiirulainen kun on nimennyt jonkun sarjakuvahahmon mukaan kaivattunsa. ;)
Äläs nyt, nörtit on just parhaita! Ainakin oma miestyyppini tietää aina ennemmin sarjakuvahahmoista kuin esim jostain jääkiekosta.
No kyllähän jotkut sarjakuvahahmot ovat yleistietoa, mutta joku mies joka tietää enemmän sarjakuvista kuin urheilusta aiheuttaa mielikuvan että on yhtä koskematon kuin ne avaamattomat lelupaketit hyllyssä.
Ei mulle kyllä aiheuta. Tiedän paljon ihan naimisissa olevia miehiä, jotka viettää enemmän aikaa kirjastossa kuin jossakin salilla. Suoria sarjisnörttejäkin tiedän, eikä korreloi mitenkään naiskokemuksen kanssa. Vähän stereotyyppistä ennakkoluuloisuutta sulla tuossa, jos suoraan saa sanoa.
Mulle taas urheiluinnostus on iso turn-off. Etenkin just jokin jääkiekko.
Stereotypiat ovat tärkeä osa huumoria. Se, että joku on kuiva aspergeri eikä ymmärrä sitä niin en voi mitään. Kuntosali ja kirjastot eivät ole mitään toistensa vastakohtia. Se on muutenkin aivan sama mitä sinä kirjoitat turn-offeista kun 999/1000 loppujen lopuksi kuitenkin karttaa johonkin Marvelin paitoihin pukeutuvia poikia. Mulla ei ole oikeasti yhtään mitään niitä sarjakuvia vastaan, mutta taas kun joku piipittäjä oikeasti kehtaa puhua jostain sarjisnörteistä kehuvaan sävyyn ja kutsua penkkiurheilua turn-offiksi niin pyörittelen päätä.
Ymmärrät varmaan kun hetkisen mietit, että tällainen ketju vetää puoleensa lähinnä syvällisiä naisia, ja syvälliset naiset ei todellakaan syty mistään penkkiurheilusta tai lätkäjätkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Ei niin, täällä on kumma tapa tunnistella ja täydentää viestien tyhjät kohdat oman elämänsä perusteella.
Kun sama tyyppi kirjoittaa kummatkin viestit, tämä on lopputulos. Keksitty suru ja siitä yritettiin nostaa esiin avioliittossa pettäminen, moraalisaarnaaja vauhdissa. Kun ei onnistunut juupas eipäs -yritys, vuorossa on taidonnäytteet kirjallisesti palstan täytteeksi. Hilma hölinää pukkaa ja varmasti osuu kohdalleen.
Ei lähe ei.
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole huomaavinasi minua, kävelen ohi. Voi olla myös että kosketan olkapäätäsi ja sanon moi. Mä nään jo silmissäni sun järkyttyneen ilmeen. Mä en tiedä mitä se tarkoittaa: haluatko hypätä mun kaulaan vai paeta paikalta. En usko että kysyn sitä sulta.
Miksi olisin järkyttynyt? Onnellinen mieluummin jos noin kosketat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Ei niin, täällä on kumma tapa tunnistella ja täydentää viestien tyhjät kohdat oman elämänsä perusteella.
Kun sama tyyppi kirjoittaa kummatkin viestit, tämä on lopputulos. Keksitty suru ja siitä yritettiin nostaa esiin avioliittossa pettäminen, moraalisaarnaaja vauhdissa. Kun ei onnistunut juupas eipäs -yritys, vuorossa on taidonnäytteet kirjallisesti palstan täytteeksi. Hilma hölinää pukkaa ja varmasti osuu kohdalleen.
Ei lähe ei.
Nyt olet väärillä jäljillä. Minä kirjoitin nuo toiset viestit, H oli joku muu. Eli ihan aito tilanne ainakin tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Ei niin, täällä on kumma tapa tunnistella ja täydentää viestien tyhjät kohdat oman elämänsä perusteella.
Kun sama tyyppi kirjoittaa kummatkin viestit, tämä on lopputulos. Keksitty suru ja siitä yritettiin nostaa esiin avioliittossa pettäminen, moraalisaarnaaja vauhdissa. Kun ei onnistunut juupas eipäs -yritys, vuorossa on taidonnäytteet kirjallisesti palstan täytteeksi. Hilma hölinää pukkaa ja varmasti osuu kohdalleen.
Ei lähe ei.
Nyt olet väärillä jäljillä. Minä kirjoitin nuo toiset viestit, H oli joku muu. Eli ihan aito tilanne ainakin tällä kertaa.
Mitkä niistä? Että annat anteeksi sivusuhteellesi, että puhui muille? Yhä naimisissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En toki tiedä, mutta olen aina ajatellut, että eikös tuo Modesty nyt viittaa Modesty Blaiseen?
http://1.bp.blogspot.com/_OvryYdVtfSo/S-CDlVo1BdI/AAAAAAAAF0g/5Z2goxOIQ…
Että sellainen hiirulainen siellä.
Googletin itsekin joskus saman. Mulle tulee enemmänkin siitä kaipaajasta mieleen hiirulainen kun on nimennyt jonkun sarjakuvahahmon mukaan kaivattunsa. ;)
Äläs nyt, nörtit on just parhaita! Ainakin oma miestyyppini tietää aina ennemmin sarjakuvahahmoista kuin esim jostain jääkiekosta.
No kyllähän jotkut sarjakuvahahmot ovat yleistietoa, mutta joku mies joka tietää enemmän sarjakuvista kuin urheilusta aiheuttaa mielikuvan että on yhtä koskematon kuin ne avaamattomat lelupaketit hyllyssä.
Ei mulle kyllä aiheuta. Tiedän paljon ihan naimisissa olevia miehiä, jotka viettää enemmän aikaa kirjastossa kuin jossakin salilla. Suoria sarjisnörttejäkin tiedän, eikä korreloi mitenkään naiskokemuksen kanssa. Vähän stereotyyppistä ennakkoluuloisuutta sulla tuossa, jos suoraan saa sanoa.
Mulle taas urheiluinnostus on iso turn-off. Etenkin just jokin jääkiekko.
Stereotypiat ovat tärkeä osa huumoria. Se, että joku on kuiva aspergeri eikä ymmärrä sitä niin en voi mitään. Kuntosali ja kirjastot eivät ole mitään toistensa vastakohtia. Se on muutenkin aivan sama mitä sinä kirjoitat turn-offeista kun 999/1000 loppujen lopuksi kuitenkin karttaa johonkin Marvelin paitoihin pukeutuvia poikia. Mulla ei ole oikeasti yhtään mitään niitä sarjakuvia vastaan, mutta taas kun joku piipittäjä oikeasti kehtaa puhua jostain sarjisnörteistä kehuvaan sävyyn ja kutsua penkkiurheilua turn-offiksi niin pyörittelen päätä.
Ymmärrät varmaan kun hetkisen mietit, että tällainen ketju vetää puoleensa lähinnä syvällisiä naisia, ja syvälliset naiset ei todellakaan syty mistään penkkiurheilusta tai lätkäjätkistä.
Paskan v*tut.
Ps. Hienosti nostit itsesi alustalle syvällisenä naisena, vaikka tekstistä ei kyllä tule yhtään syvällistä mielikuvaa. Eikä kyllä monesta tänne kirjoittajastakaan kun eivät pysty kahta lausetta enempää muodostamaan näppäimistöltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei älä ikinä enää
yhdenkään ihmisen anna.
Sua kohdella niinkuin mä kohtelin,
loukkasin ja haavoitin sua.Älä rakasta ketään
joka voi olla niin julma.
Mä tiedän että mä loukkasin,
loukkasin ja haavoitin sua.Toivon, että hän pitää
paremmin onnesta huolta.
Rakas onnea matkaan,
sinä ansaitset kultaa.Rakas onnea matkaan..
HH, miksi loukkasit ja haavoitit häntä vaikka hän oli sinulle rakas?
..tahtomattani satutin. Kadun jokaista sanaani ja tekoani. Mutta mitään en saa pois pyyhittyä.
HJotain kauhean riipaisevaa lyhyessä viestissäsi! Menetitkö rakkaasi toiselle? Sanoiko hän eron syyksi sinun sanasi ja tekosi, vaikka et ollut halunnut satuttaa? Oletko H nainen vai mies?
Elämä on ollut sen jälkeen riipaisevaa, joka hetki. Menetin rakkaan, vaikkei hän koskaan minun oma ollutkaan. Satutin ja loukkasin eron jälkeen, en tahallaan, tajusin liian myöhään että tietyt asiat olisi pitänyt pitää salassa ja itsellään.
Olen nainen
HOlitko siis salasuhteessa ja vuoditko asian sitten ulkopuolisille vastoin toisen asianosaisen toivetta? Siitäkö hän loukkaantui? Oliko suhteenne pitkä ja onko erosta kauan?
Vaikutat kiltiltä ja herkältä ihmiseltä, vaikea uskoa, että olisit loukannut tahallasi. Voisitko yksinkertaisesti pyytää käytöstäsi anteeksi häneltä ja näin helpottaa omaakin oloasi? Harva torjuu vilpittömän anteeksipyynnön. Se saattaisi olla parhaassa tapauksessa jopa väylä takaisin toistenne yhteyteen, ellei muita esteitä ole matkassa.
Minä en antaisi anteeksi, jos sivusuhteeni toinen osapuoli kertoisi miehelleni meistä. En ikinä antaisi anteeksi vaikka kuinka pyytelisi. Törkeä teko sellainen on ja sen tarkoituksena on saada tämä toinen osapuoli omaksi. Ei toisen perhettä ja avioliittoa voi vaarantaa ja sitten vain pyytää anteeksi.
Ei kai H tuollaista sanonut, että olisi loukannut rakastaan kertomalla tämän vaimolle suhteesta.
Ei niin, täällä on kumma tapa tunnistella ja täydentää viestien tyhjät kohdat oman elämänsä perusteella.
Kun sama tyyppi kirjoittaa kummatkin viestit, tämä on lopputulos. Keksitty suru ja siitä yritettiin nostaa esiin avioliittossa pettäminen, moraalisaarnaaja vauhdissa. Kun ei onnistunut juupas eipäs -yritys, vuorossa on taidonnäytteet kirjallisesti palstan täytteeksi. Hilma hölinää pukkaa ja varmasti osuu kohdalleen.
Ei lähe ei.
Nyt olet väärillä jäljillä. Minä kirjoitin nuo toiset viestit, H oli joku muu. Eli ihan aito tilanne ainakin tällä kertaa.
Mitkä niistä? Että annat anteeksi sivusuhteellesi, että puhui muille? Yhä naimisissa?
Sitä viimeistä "Minä en antaisi anteeksi..."-viestiä en kirjoittanut, se oli joku muu. Mutta sen aiemman, H:n kanssa käydyn vuoropuhelun toinen osapuoli olin.
Ja olen lähes varma, että H on aito kirjoittaja, niin koskettavia hänen tekstinsä kaikessa lyhykäisyydessään olivat. Syyllisti itseään varmaan liikaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En toki tiedä, mutta olen aina ajatellut, että eikös tuo Modesty nyt viittaa Modesty Blaiseen?
http://1.bp.blogspot.com/_OvryYdVtfSo/S-CDlVo1BdI/AAAAAAAAF0g/5Z2goxOIQ…
Että sellainen hiirulainen siellä.
Googletin itsekin joskus saman. Mulle tulee enemmänkin siitä kaipaajasta mieleen hiirulainen kun on nimennyt jonkun sarjakuvahahmon mukaan kaivattunsa. ;)
Äläs nyt, nörtit on just parhaita! Ainakin oma miestyyppini tietää aina ennemmin sarjakuvahahmoista kuin esim jostain jääkiekosta.
No kyllähän jotkut sarjakuvahahmot ovat yleistietoa, mutta joku mies joka tietää enemmän sarjakuvista kuin urheilusta aiheuttaa mielikuvan että on yhtä koskematon kuin ne avaamattomat lelupaketit hyllyssä.
Ei mulle kyllä aiheuta. Tiedän paljon ihan naimisissa olevia miehiä, jotka viettää enemmän aikaa kirjastossa kuin jossakin salilla. Suoria sarjisnörttejäkin tiedän, eikä korreloi mitenkään naiskokemuksen kanssa. Vähän stereotyyppistä ennakkoluuloisuutta sulla tuossa, jos suoraan saa sanoa.
Mulle taas urheiluinnostus on iso turn-off. Etenkin just jokin jääkiekko.
Stereotypiat ovat tärkeä osa huumoria. Se, että joku on kuiva aspergeri eikä ymmärrä sitä niin en voi mitään. Kuntosali ja kirjastot eivät ole mitään toistensa vastakohtia. Se on muutenkin aivan sama mitä sinä kirjoitat turn-offeista kun 999/1000 loppujen lopuksi kuitenkin karttaa johonkin Marvelin paitoihin pukeutuvia poikia. Mulla ei ole oikeasti yhtään mitään niitä sarjakuvia vastaan, mutta taas kun joku piipittäjä oikeasti kehtaa puhua jostain sarjisnörteistä kehuvaan sävyyn ja kutsua penkkiurheilua turn-offiksi niin pyörittelen päätä.
Ymmärrät varmaan kun hetkisen mietit, että tällainen ketju vetää puoleensa lähinnä syvällisiä naisia, ja syvälliset naiset ei todellakaan syty mistään penkkiurheilusta tai lätkäjätkistä.
Paskan v*tut.
Ps. Hienosti nostit itsesi alustalle syvällisenä naisena, vaikka tekstistä ei kyllä tule yhtään syvällistä mielikuvaa. Eikä kyllä monesta tänne kirjoittajastakaan kun eivät pysty kahta lausetta enempää muodostamaan näppäimistöltään.
Niin, mikähän mielikuva sinusta kullekin syntyy ja miten mairea se lienee......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En toki tiedä, mutta olen aina ajatellut, että eikös tuo Modesty nyt viittaa Modesty Blaiseen?
http://1.bp.blogspot.com/_OvryYdVtfSo/S-CDlVo1BdI/AAAAAAAAF0g/5Z2goxOIQ…
Että sellainen hiirulainen siellä.
Googletin itsekin joskus saman. Mulle tulee enemmänkin siitä kaipaajasta mieleen hiirulainen kun on nimennyt jonkun sarjakuvahahmon mukaan kaivattunsa. ;)
Äläs nyt, nörtit on just parhaita! Ainakin oma miestyyppini tietää aina ennemmin sarjakuvahahmoista kuin esim jostain jääkiekosta.
No kyllähän jotkut sarjakuvahahmot ovat yleistietoa, mutta joku mies joka tietää enemmän sarjakuvista kuin urheilusta aiheuttaa mielikuvan että on yhtä koskematon kuin ne avaamattomat lelupaketit hyllyssä.
Ei mulle kyllä aiheuta. Tiedän paljon ihan naimisissa olevia miehiä, jotka viettää enemmän aikaa kirjastossa kuin jossakin salilla. Suoria sarjisnörttejäkin tiedän, eikä korreloi mitenkään naiskokemuksen kanssa. Vähän stereotyyppistä ennakkoluuloisuutta sulla tuossa, jos suoraan saa sanoa.
Mulle taas urheiluinnostus on iso turn-off. Etenkin just jokin jääkiekko.
Stereotypiat ovat tärkeä osa huumoria. Se, että joku on kuiva aspergeri eikä ymmärrä sitä niin en voi mitään. Kuntosali ja kirjastot eivät ole mitään toistensa vastakohtia. Se on muutenkin aivan sama mitä sinä kirjoitat turn-offeista kun 999/1000 loppujen lopuksi kuitenkin karttaa johonkin Marvelin paitoihin pukeutuvia poikia. Mulla ei ole oikeasti yhtään mitään niitä sarjakuvia vastaan, mutta taas kun joku piipittäjä oikeasti kehtaa puhua jostain sarjisnörteistä kehuvaan sävyyn ja kutsua penkkiurheilua turn-offiksi niin pyörittelen päätä.
Ymmärrät varmaan kun hetkisen mietit, että tällainen ketju vetää puoleensa lähinnä syvällisiä naisia, ja syvälliset naiset ei todellakaan syty mistään penkkiurheilusta tai lätkäjätkistä.
Paskan v*tut.
Ps. Hienosti nostit itsesi alustalle syvällisenä naisena, vaikka tekstistä ei kyllä tule yhtään syvällistä mielikuvaa. Eikä kyllä monesta tänne kirjoittajastakaan kun eivät pysty kahta lausetta enempää muodostamaan näppäimistöltään.
Ei tuo sinunkaan alatyylinen viestisi kovin "syvälliseltä" vaikuta. Pystyit kuitenkin kokonaiset kolme virkettä muodostamaan, jos tuo ensimmäinen kahden kirosanan yhdistelmäkin virkkeeksi lasketaan.
Eikö syvälliset nimenomaan viehäty siitä mitä siellä syvällä on, oli päältä sitten lätkäjätkä tai sarjisnörtti? Joka tuomitsee toisen pinnan perusteella, on yksinkertaisesti pinnallinen.
En ikinä vaan ohittaisi sua. Varmaan haluaisin hypätä kaulaan ja pystyn näkemään sun syvästi järkyttyneen ja pidättyväisen ilmeen, että mitähän ihmettä.