Onko pakko hyväksyä silmälasipäiset treffikumppaneiksi, jos ei tunnu siltä?
Olen kirjoitellut jonkin aikaa miehen kanssa ja selvisi vähän aikaa sitten, että hänellä on silmälasit. Tavattu ei olla vielä kertaakaan eikä vaihdettu kuvia. Kun mulla on jo etukäteen ajatus, että oudoksun silmälaseja niin miksi pitäisi itsensä pakottaa hyväksymään ne? Ja kun ajattelee, että samaa ihmistä on katsottava koko loppuelämänsä. Kaverina mikä ettei, mutta elämänkumppanina eri asia. Ehkä olen vähän pinnallinen, mutta on varmasti muitakin, joilla samanlaiset ajatukset. Yksi kaverini kummastelee miten silmälasit karsivat miesehdokkaitani. Mutta hänellä itsellään silmälasit, joten helppo samaistua. Eikö ole itsensä pettämistä yrittää hyväksyä jokin ominaisuus, jota vierastaa? Kommentteja? Asiallisia. Ja toivoisin samankaltaisilta ihmisiltä kuin minä, koska sellaisia varmasti löytyy.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Itse sain lasit jo ala-asteella. En koskaan ole erityisemmin silmälaseista tykännyt,koska minulla on miinusta linsseissä niin paljon että silmät näyttävät lasien kanssa pieniltä. Käytän nykyään paljon piilareita. Minulla on kauniit isot silmät ja en halua jatkuvasti niitä silmälasien takana piilossa pitää!
Mutta hassua kyllä,miehelleni ei ole mitään väliä pidänkö laseja vai piilareita..joskus tuntuu että tykkää jopa enempi niistä laseista :D..Miehellä ei itsellään ole laseja.
Naiset varmaan näyttävätkin paremmilta laseissa.
Ap
Toki voit valita noin. Mä esimerkiksi valitsen, etten treffaile tatuoituja lainkaan.
Muista kysellä onko kumppani käynyt laser-leikkauksessa korjauttamassa näköään, jottei tule yllätyksenä kun myöhemmin yhteiselle lapselle täytyy jo kaksivuotiaana ostaa pullonpohjalasit kuminauhoilla.
Eihän lasien pitäisi haitata, ainakaan jos niiden malli sopii käyttäjän naamaan.
Huoh. Tuo on sama asia kuin, että mies ei lähde sinun kanssa treffeille koska sinulla on pienet tissit.
Vierailija kirjoitti:
Muista kysellä onko kumppani käynyt laser-leikkauksessa korjauttamassa näköään, jottei tule yllätyksenä kun myöhemmin yhteiselle lapselle täytyy jo kaksivuotiaana ostaa pullonpohjalasit kuminauhoilla.
Voi ei! Tajusin just, että yksi tapailemani mies on käynyt laserleikkauksessa ja jos saisin sen kanssa lapsia, niistä tulisi myös silmälasipäitä. Mutta ei meillä mitään vakavaa olekaan.
Mutta tämä on yksi syy siihen miksi vähän välttelen tän silmälasipäisen tapaamista. Kun mietin voisiko mulle vielä kehittyä jotain tän toisen miehen kanssa. Tosin se on varattu nykyään. Mutta ei ollut tavattuamme. Sai kuitenkin käsityksen, etten ole kiinnostunut ja etsi toisen naisen. Kuitenkin jotain meidän välillä on jatkuvasti ollut nytkin.
Ap
Olet pinnallinen, että kerro ihmeessä tuo. Silloin ei sen toisen tarvitse miettiä, ettäkö syy olisi ollut hänen ajatuksissaan. Ole vaan rehellinen. Mieluummin niin. Toiki pinnallinen saa olla.
Kyllä sä aika aasi olet, jos pelkkä lasit on ihmisen kriteeri.
Tai onko niin, että sillä ihmisellä on ajatuksissa jotain sellaista, mistä et viehäty ja tuo silmälasit _asia on vain se pintariipaisu se tavallaan viimeinen niitti, että `ei`?
Minusta silmälasittomat aikuiset tekevät jotenkin tyhmän vaikutuksen. Ikään kuin niillä ei olisi koskaan ollut mitään älyllisiä harrastuksia.
Nyt harmittaa :( Menin piilottamaan treffirofiilini nyt illalla puoleksi tunniksi, mutta tulin katumapäälle ja laitoin taas esille. Mutta mies oli myös poistanut tai piilottanut profiilinsa. Varmaan sai käsityksen, ettei kiinnosta. En saa häneen enää yhteyttä :( Just, kun tulin toisiin ajatuksiin ja meinasin ehdottaa tapaamista. En arvannut, että puolessa tunnissa olisi käynyt profiiliansa katsomassa.
Ap
Entä jos menet naimisiin ja saat lapsia miehen kanssa, jolla ei ole silmälaseja ja parin vuoden kuluttua hän jo tarvitsee rillit. Onko se syy erota? Entä jos itsestäsi tulee rillipää?
Tuo mitä kirjoitin aiemmin, olisiko kenelläkään siihen mitään neuvoa? Kun vieläkin olen yhteydessä toiseen mieheen, en tavallaan pääse jatkamaan eteen päin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoitellut jonkin aikaa miehen kanssa ja selvisi vähän aikaa sitten, että hänellä on silmälasit. Tavattu ei olla vielä kertaakaan eikä vaihdettu kuvia. Kun mulla on jo etukäteen ajatus, että oudoksun silmälaseja niin miksi pitäisi itsensä pakottaa hyväksymään ne? Ja kun ajattelee, että samaa ihmistä on katsottava koko loppuelämänsä. Kaverina mikä ettei, mutta elämänkumppanina eri asia. Ehkä olen vähän pinnallinen, mutta on varmasti muitakin, joilla samanlaiset ajatukset. Yksi kaverini kummastelee miten silmälasit karsivat miesehdokkaitani. Mutta hänellä itsellään silmälasit, joten helppo samaistua. Eikö ole itsensä pettämistä yrittää hyväksyä jokin ominaisuus, jota vierastaa? Kommentteja? Asiallisia. Ja toivoisin samankaltaisilta ihmisiltä kuin minä, koska sellaisia varmasti löytyy.
Anteeksi, on aika vaikeaa olla asiallinen. Tai siis aito mielipiteeni on, että se, että sinua häiritsee jonkun silmälasit osoittaa, että olet oikeasti todella itsestäsi epävarma, luotaantyöntävä, lapsen tasolle kehityksessäsi jäänyt ihminen. Ei voisi ajatella, että vielä aikuisena jotakuta ihmistä häiritsee silmälasit! Ja millä tasolla aito rakkautesi ja välittämisesi on, kun juutut tuollaiseen seikkaan, et taida oikeasti rakastaa etkä välittää henkilöstä, jota katselet kumppaniksesi. Jos olisin silmälasiton kumppanisi, minua ÄLLÖTTÄISI saada tietää, mitä ajattelet silmälasipäisistä. Ja haukkuisin sinut sanomalla, että et ole minun tasoani. Kuten ei kukaan laillasi suhtautuva olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. En minä tahtoisi treffailla ihmistä, jota joku piirre minussa tai tyylissäni häirisee ja joka joutuu näkemään vaivaa koettaessaan olla häiriintymättä asiasta. Kriteerejä saa olla, ja joskus ne vain kuulostavat ääneen sanottuina todella lapsellisilta, vaikka ovat oikeasti merkittäviä kiinnostumisen kannalta.
Täysin toinen asia on, minkä tasoisten asioiden antaa olla merkittäviä kiinnostuksen kannalta. Mitä lapsellisempien, sen vaikeampaa ja masentavampaa sillä tulevalla kumppanilla (vaikka hänellä ei sitä asiaa olisikaan) tulee olemaan tällaisen ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä ole mikä silmälasien vihaaja. Nyt mies on yrittänyt ehdottaa tapaamista enkä tiedä mitä tehdä. En viitsi suoraan ilmoittaa, että en halua treffejä, koska sinulla silmälasit.
Ap
Miksi et halua suoraan tuota sanoa?
Kun pelkään mitä vastaisi. Jos loukkaantuu ja haukkuu pinnalliseksi.
Ap
Etkö halua kuulla totuutta toisen suusta, vaikka itsekin sen tiedät itsestäsi? Kannattaisiko kehittää tätä? Vai silmälaisen, tai muun vastaavan epäoleellisen seikan, sietoa?
sinä päätät kirjoitti:
Ei ole pakko hyväksyä, voit ottaa juuri sellaisen miehen kuin haluat. Mutta silmälaseja käyttävät ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin ilman silmälaseja kulkevat. :) Melkein kaikilla on taittovikaa tms. Luulen että miehen muut ominaisuudet ovat sellaisia, että et vain kiinnostunut tällä kertaa. Se oikean kohdatessa ei välttämättä mieti lasiasiaa. Aina voi olla varovainen – ei treffaa jos ei kiinnostu
Mitä lapsellista p*skaa! Ai tämä ap voi ottaa? Tuskin. Luultavasti se rillitön mies, jonka hän haluaisi, ei tule ikinä haluamaan häntä.
Aloittajalla on aika vanhanaikainen käsitys silmälaseista. Nykyisin tiedetään, että runsas katseen kohdistaminen lähelle ja runsas sisätiloissa vietetty aika altistaa likinäköisyydelle. Silmälasit vain yleistyvät. Kannattaa etsiä sitä kumppania hiukan vähemmän koulutettujen keskuudesta.
Sinulla ei ole oikeasti hyviä syitä karttaa silmälasipäisiä, siksi olet epävarma tässäkin asiassa, etkä uskalla sanoa asiaa miehelle. Et kehtaa tai osaa seistä mielipiteesi takana, koska sinulla ei ole sille mitään pohjaa eikä perusteluja, eikä syitä. Sen osoittaa se, että se ei haittaisi, jos mies saisi lasit myöhemmin. Eli lasit eivät sittenkään ole ongelma, vaan jokin muu. Mutta siitä et vain pääse ikinä perille ja annat lasiasian pilata mahdollisuutesi saada mies (toista ei varmaan tulekaan).
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on aika vanhanaikainen käsitys silmälaseista. Nykyisin tiedetään, että runsas katseen kohdistaminen lähelle ja runsas sisätiloissa vietetty aika altistaa likinäköisyydelle. Silmälasit vain yleistyvät. Kannattaa etsiä sitä kumppania hiukan vähemmän koulutettujen keskuudesta.
Ei vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on aika vanhanaikainen käsitys silmälaseista. Nykyisin tiedetään, että runsas katseen kohdistaminen lähelle ja runsas sisätiloissa vietetty aika altistaa likinäköisyydelle. Silmälasit vain yleistyvät. Kannattaa etsiä sitä kumppania hiukan vähemmän koulutettujen keskuudesta.
Ei vaikuta.
Googlaa aivan tuoreimpia artikkeleita. Ikävä kyllä vaikuttaa.
Mutta eikö olisi outoa sanoa, että "voitko laittaa piillarit treffeille" tai pyytää jatkossa käyttämään piilareita?
Ap